Rent Increase Notice Finland

Vuokrankorotusilmoitus Suomessa on virallinen kirjallinen ilmoitus, jonka vuokranantaja lähettää vuokralaiselle vuokran korottamisesta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 §:n tai liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) vaatimusten mukaisesti. Ilmoitus on oikeudellisesti sitova asiakirja, jolla vuokranantaja yksipuolisesti muuttaa kuukausivuokran suuruutta sopimukseen kirjatun korotusperusteen nojalla. Vuokrankorotusilmoitus eroaa vuokrasopimuksen irtisanomisesta: kyse ei ole sopimuksen päättämisestä vaan olemassa olevan sopimuksen korotusehdon toteuttamisesta.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki (481/1995) on korotuksen oikeudellinen perusta. Lain 27 §:n mukaan vuokranantaja saa korottaa vuokraa vain, jos korottamisen perusteesta on sovittu vuokrasopimuksessa. Yleisimpiä korotusperusteita ovat elinkustannusindeksiehto, prosentuaalinen vuotuinen korotusehto tai osapuolten sopima kiinteä euromääräinen korotus. Korotusehto on pakko olla nimenomaisesti kirjattu vuokrasopimukseen; ilman sopimukseen perustuvaa korotusperustetta vuokranantaja ei voi yksipuolisesti korottaa vuokraa.

Elinkustannusindeksiehto on Suomessa kaikkein yleisin asuinvuokrien korotusperuste. Tilastokeskus ylläpitää elinkustannusindeksiä (EKI 1951:100), joka mittaa kotitalouksien kulutuskorin hintakehitystä. Indeksiehto sitoo vuokran reaaliarvon muutokseen, jolloin sekä vuokranantaja että vuokralainen voivat ennakoida korotuksen suuruuden etukäteen. Tilastokeskuksen nettisivuilla julkaistaan indeksipisteluvut kuukausittain, ja laskenta on läpinäkyvää molemmille osapuolille.

Korotuksen ilmoittamisessa on noudatettava asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaista vähintään yhden täyden kalenterikuukauden varoitusaikaa. Tämä tarkoittaa, että jos korotus tulee voimaan 1.3.2026, ilmoituksen on oltava perillä Vuokralaisella viimeistään 31.1.2026. Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) osalta ilmoitusaika voi olla pidempi sopimuksen mukaisesti.

Korotuksen kohtuullisuus on keskeinen oikeudellinen kysymys. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 30 §:n mukaan tuomioistuin voi kohtuullistaa vuokraa, jos se olennaisesti ylittää paikkakunnalla vastaavista huoneistoista maksettavat käyvät vuokrat ilman hyväksyttävää syytä. Vuokralainen voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa vuokran kohtuullistamiseksi. Asuntomarkkinoiden kohtuullinen vuokrataso Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla vaihtelee huomattavasti alueittain ja huoneistotyypeittäin.

Sähköinen tiedoksiantaminen on yleistynyt. Korotusilmoitus voidaan toimittaa sähköpostitse, jos Vuokralainen on suostunut sähköiseen tiedoksiantoon ja jos tiedoksiantohetkestä on selvä todiste. Perinteinen kirjeellinen tiedoksiantaminen on edelleen varmin tapa, erityisesti riitatilanteen varalta. Kirjattuna kirjeenä lähetetty ilmoitus on paras todiste tiedoksisaannista.

Kuluttaja-asemassa oleva vuokralainen voi pyytää kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen, jos hän katsoo korotuksen olevan sopimuksen vastainen tai kohtuuton. Ratkaisusuositus on nopea ja maksuton vaihtoehto käräjäoikeuskäsittelylle. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo elinkeinonharjoittajien toimintaa vuokranantajina.

Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) edellyttävät, että korotusilmoituksessa käsitellään vuokralaisen henkilötietoja asianmukaisesti. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa valvoo GDPR:n noudattamista.

Vuokrankorotuksen toteuttaminen edellyttää tarkkaa muodollista prosessia. Pelkkä suullinen ilmoitus tai tekstiviesti ei täytä lakisaateisia vaatimuksia. Ilmoituksen on oltava kirjallinen ja toimitettava todisteellisesti. Sähköposti on periaatteessa mahdollinen, mutta kirjattu kirje on suositeltavampi todistettavuuden vuoksi. Ilmoituksessa on viitattava vuokrasopimuksen korotusperustekohtaan, jotta Vuokralainen voi itse tarkistaa korotuksen oikeellisuuden. Elinkustannusindeksin laskenta on syytä avata ilmoituksessa vaihe vaiheelta, jotta korotus on lapinakyvaa ja kiistaton molemmille osapuolille. Korotusilmoituksen lähettäminen on myös hyvä hallintotapa: läpinäkyvä viestintä korotuksen perusteista rakentaa luottamusta Vuokranantajan ja Vuokralaisen välillä ja vähentää riitojen riskiä. Isännöitsijätoimistot kuten ISAVI ry:n jäsenyritykset tarjoavat valmiita ilmoituspohjia, jotka täyttävät asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain vaatimukset.

Vuokrankorotusilmoitus Suomessa tarvitaan useissa tyypillisissä tilanteissa, joissa vuokranantajalla on sopimukseen perustuva oikeus korottaa vuokraa.

Vuosittainen indeksitarkistus. Kun asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa on elinkustannusindeksiehto (EKI 1951:100), vuokranantajan on lähetettävä erillinen kirjallinen ilmoitus joka kerta, kun indeksimuutos johtaa vuokrankorotukseen. Pelkkä indeksimuutos ei automaattisesti nosta vuokraa, vaan ilmoitus on lähetettävä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaisesti vähintään yksi täysi kalenterikuukausi etukäteen.

Sopimuksen mukainen prosentuaalinen korotus. Jotkut sopimukset sisältävät kiinteän vuotuisen korotusehdon, esimerkiksi 3 prosenttia vuodessa. Myös tällaisessa tapauksessa kirjallinen korotusilmoitus on laadittava ja lähetettävä vähintään yhden kuukauden varoitusajalla ennen voimaantulopäivää.

Osapuolten välinen neuvottelutulos. Kun vuokranantaja ja vuokralainen ovat neuvotelleet vuokrankorotuksesta ja sopineet siitä, kirjallinen ilmoitus dokumentoi sopimuksen ehdot. Tässä tilanteessa ilmoitus toimii myös sopimusmuutoksen vahvistuksena.

Energiakustannusten nousun takia tehtävä korotus. Suurten energiakustannusten kasvun myötä vuokranantajat saattavat hakea korotusperustetta sopimuksen indeksiehdosta. Indeksiehto kattaa yleensä laajasti elinkustannusten nousun. Jos korotusperusteena on ainoastaan energiakustannusten nousu, sopimuksessa on oltava tähän nimenomaisesti soveltuva korotusehto.

Kiinteistöveronkorotuksen siirtäminen vuokraan. Kun kiinteistöverolain (654/1992) mukainen kiinteistöverokanta nousee, jotkut vuokranantajat haluavat siirtää lisäkustannuksen vuokralaiselle. Tämä edellyttää, että sopimuksessa on nimenomainen ehto siitä, että kiinteistöveron muutos oikeuttaa vuokrankorotukseen.

Liikehuoneiston vuokrankorotus. Liikehuoneistoja koskevat korotukset noudattavat lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995). Kaupallisissa vuokrasopimuksissa on usein laajempi sopimusvapaus korotusehtojen osalta, mutta myös niissä kirjallinen ilmoitus on sopimuksen muuttamiseen välttämätön.

Isännöitsijän hallinnoimat asunnot. Asunto-osakeyhtiöissä ja vuokrataloissa isännöitsijä tai vuokraustoimisto lähettää korotusilmoitukset hallinnoimiensa asuntojen vuokralaisille. Järjestelmällinen korotusprosessi edellyttää standardimuotoisia ilmoituksia, joissa kaikki lain vaatimat tiedot ovat mukana.

Saneerausremontin jälkeen. Kun Vuokranantaja on peruskorjannut tai saneerannut asunnon tai kiinteiston ja haluaa jakaa lisaarvoa korotuksen muodossa, sopimuksessa on oltava tahan nimenomaisesti soveltuva korotusperuste. Kohtuullinen saneerausvaikutus voi hyväksyä tiettyna vuokrankorotuksena, mutta se on kirjattava sopimukseen ennen saneerausta. Käräjäoikeus voi tutkia korotuksen kohtuullisuuden asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 30 parsin nojalla.

ARA-asuntojen korotusprosessi. Kunnalliset vuokranantajat kuten Heka ja muut kuntien vuokrataloyhtion noudattavat ARA:n ohjeita omakustannusperiaatteesta. Korotukset ovat siten rajatumpia kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa, ja asukkaille tiedotetaan korotuksista etukäteen yhtiön viestintakanavilla.

Oikeudellisesti pätevä vuokrankorotusilmoitus Suomessa sisältää seuraavat osatekijät asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 §:n vaatimusten täyttämiseksi.

Osapuolten yksilöinti. Vuokranantajan täydellinen nimi tai toiminimi, postiosoite ja yhteystiedot. Vuokralaisen täydellinen nimi ja vuokra-asunnon osoite, jolla vuokralainen yksiselitteisesti tunnistetaan. Moniasukkaisessa kiinteistössä osoitteen on erotettava, kenen huoneistosta on kyse.

Nykyinen ja uusi vuokra euroina. Selkeä ilmoitus nykyisestä kuukausivuokrasta ennen korotusta sekä uudesta kuukausivuokrasta korotuksen jälkeen. Molemmat luvut on ilmoitettava euroina ilman epäselvyyttä. Mahdolliset vuokraan sisältyvät lisät, kuten vesimaksu, on eriteltävä korotuksen vaikutuksen osalta.

Korotuksen peruste. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaan korottamisen perusteesta on oltava maininta vuokrasopimuksessa, ja ilmoituksessa on viitattava tähän perusteeseen. Tyypilliset perusteet ovat: (1) elinkustannusindeksiehto viittamalla sopimuksen pykälään ja Tilastokeskuksen EKI-pistelukuihin; (2) prosentuaalinen korotusehto viittamalla sopimuksen pykälään; tai (3) osapuolten välinen neuvottelutulos.

Indeksiehtoon perustuvan korotuksen laskentakaava. Indeksikorotuksessa on ilmoitettava vertailtujen indeksipistelukujen arvot, ajankohdat ja laskentakaava. Esimerkiksi: perusindeksi 1785 (huhtikuu 2024), uusi indeksi 1848 (huhtikuu 2025), muutos 3,53 %, korotus 42 €/kk. Läpinäkyvä laskenta estää riidat korotuksen oikeellisuudesta.

Voimaantulopäivä. Päivä, josta alkaen uusi vuokra on voimassa. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaan muutoksesta on ilmoitettava vähintään yksi täysi kalenterikuukausi etukäteen. Käytännössä: jos korotus tulee voimaan 1.3.2026, ilmoitus on lähetettävä viimeistään 31.1.2026.

Ilmoituspäivä. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty tai annettu tiedoksi Vuokralaiselle. Tiedoksiantohetki on tärkeä, koska siitä lasketaan yhden kuukauden varoitusaika. Kirjattuna kirjeenä lähetetty ilmoitus on paras todiste tiedoksisaannista.

Viittaus sopimuksen korotusperustekohtaan. Vuokrasopimuksen pykälä tai kohta, johon korotusperuste perustuu. Tämä on välttämätöntä, koska asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n nojalla korotus voi perustua vain sopimukseen kirjattuun perusteeseen.

Vuokralaisen oikeuksista informoiminen. Ilmoituksessa on hyvä mainita, että vuokralainen voi riitauttaa kohtuuttomaksi katsomansa korotuksen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 30 §:n nojalla käräjäoikeudessa tai pyytää kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen. Forms-legal.com tarjoaa tähän tarkoitukseen myös vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksen mallin tilanteisiin, joissa korotus johtaa vuokrasuhteen päättämiseen.

Henkilötietojen käsittely GDPR:n mukaisesti. Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) velvoittavat vuokranantajan käsittelemään vuokralaisen henkilötietoja asianmukaisesti. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa valvoo GDPR:n noudattamista.

Sähköinen korotusilmoitus ja sen rajoitukset. Sähköinen korotusilmoitus voidaan toimittaa sahkopostilla, jos Vuokralainen on nimenomaisesti suostunut sähköiseen tiedoksiantoon. Sähköpostin toimitusilmoitus on tallennettava tiedostoon todisteeksi. Luottamuksellisia henkilötietoja ei saa lähettää salaamattomassa sahkopostissa GDPR-asetuksen (EU) 2016/679 velvoitteiden vuoksi. Puhelintiedoksiannon todistettavuus on heikko, joten kirjallinen dokumentaatio on aina suositeltavaa.

Vuokralaisen oikeuksista tiedottaminen. Vaikka se ei ole lakisääteistä, ilmoituksessa on hyvä mainita, että Vuokralainen voi riitauttaa kohtuuttoman korotuksen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 30 §:n nojalla. Myös kuluttajariitalautakunnan yhteystiedot ja toimivallan rajat on informatiivista mainita. Tietoinen Vuokralainen on helpommin sovinnollinen riitatilanteessa, ja hyvä tiedottaminen suojaa Vuokranantajaa kohtuuttomuussyytöksiltä. Korotusehdon tarkkuus on ratkaiseva. Sopimuksessa olevan korotusehdon on oltava niin yksilöity, että Vuokralainen voi itse laskea korotetun vuokran pelkän sopimustekstin perusteella ilman erillistä tietoa Vuokranantajalta. Epäselvä tai monitulkintainen korotusehto voidaan tulkita Vuokralaisen eduksi. Tilastokeskuksen elinkustannusindeksiin sidottu korotusehto on selkein ja läpinäkyvin vaihtoehto. Korotusilmoituksen osana on hyvä antaa Vuokralaiselle tieto siitä, mistä saa lisätietoa vuokrankorotuksesta: isännöitsijä, Vuokralaiset ry tai kuluttajaneuvonta auttavat tulkintakysymyksissä ilmaiseksi. Tietoinen Vuokralainen on harvemmin halukas turhaan oikeusriitaan.

Vuokrankorotusilmoituksen täyttäminen Suomessa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 §:n mukaisesti edellyttää seuraavia vaiheita.

Vaihe 1 – Tarkista korotusperuste vuokrasopimuksesta. Ennen ilmoituksen tekemistä tarkista, onko vuokrasopimuksessa korotusehto. Onko kyse indeksiehdosta (EKI), prosentuaalisesta korotuksesta vai muusta perusteesta? Korotus on mahdollinen vain, jos sopimuksessa on nimenomaisesti kirjattu korotusperuste asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaisesti.

Vaihe 2 – Laske uusi vuokra tarkasti. Indeksikorotuksessa: hae Tilastokeskuksen nettisivuilta uusin EKI-pisteluku ja laske muutos prosentteina. Esimerkiksi: perusindeksi 1785 (huhtikuu 2024), uusi indeksi 1848 (huhtikuu 2025), muutos = (1848–1785) / 1785 × 100 = 3,53 %. Pyöristä korotettu vuokra yhteen senttiin tarkkuudella tai sopimuksen mukaisesti. Prosentuaalisessa korotuksessa: kerro nykyinen vuokra kertoimella (1 + korotusprosentti/100).

Vaihe 3 – Täytä osapuolten tiedot. Vuokranantajan täydellinen nimi tai toiminimi, postiosoite ja yhteystiedot. Vuokralaisen täydellinen nimi ja vuokra-asunnon täydellinen osoite, jotta ilmoitus kohdistuu yksiselitteisesti oikeaan asuntoon.

Vaihe 4 – Kirjaa voimaantulopäivä ja ilmoituspäivä. Voimaantulopäivä: päivä, josta alkaen uusi vuokra on voimassa. Ilmoituspäivä: päivä, jona lähettäminen tapahtuu. Tarkista, että ilmoituspäivästä voimaantulopäivään on vähintään yksi täysi kalenterikuukausi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaisesti.

Vaihe 5 – Kirjaa korotuksen peruste ja laskentakaava. Viittaa sopimuksen kohtaan, jossa korotusperuste on kirjattu. Indeksikorotuksessa kirjaa vertaillut pisteluvut, laskentakaava ja tuloksena syntyvä euromääräinen korotus. Läpinäkyvä laskenta estää riidat.

Vaihe 6 – Toimita ilmoitus todisteellisesti. Kirjattu kirje on varmin tapa, koska se todistaa sekä lähettämisajan että vastaanottamisajan. Sähköposti on mahdollinen, jos Vuokralainen on suostunut sähköiseen tiedoksiantoon ja lähettämisaika on dokumentoitu. Säilytä tiedoksiantokirja tai sähköpostikuittaus mahdollista riitaa varten.

Vaihe 7 – Säilytä kopio ilmoituksesta. Kopio vuokrankorotusilmoituksesta on säilytettävä koko vuokrakauden ajan. Se toimii todisteena siitä, että korotus on tehty asianmukaisesti asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaisesti.

Vaihe 8 – Harkitse asiantuntija-apua kiistanalaisissa tilanteissa. Jos korotuksen oikeellisuudesta on epaselyytta tai sopimuksen tulkinnasta on riita, kiinteistoasianajajan tai -konsultin kaytto on suositeltavaa ennen ilmoituksen lahettamista. Suomen Asianajajaliitto ylläpitää hakemistoa kiinteistooikeuteen erikoistuneista asianajajista. Isannointiyhtion kaytto, kuten ISAVI ry:n jasenet, on myös vaihtoehto ammattimaiseen sopimushallintaan.

Vaihe 9 – Tarkista viimeisin indeksipisteluku stat.fi-sivustolta. Tilastokeskuksen nettisivusto stat.fi julkaisee elinkustannusindeksin pisteluvut kuukausittain. Käytä korotuslaskennassa sopimuksen mukaista vertailukuukautta. Esimerkiksi huhtikuun pistelukua verrataan edellisen vuoden huhtikuun pistelukuun. Kirjaa laskennan tulokset avoimesti ilmoitukseen. Vaihe 10 - Arkistoi korotusilmoituksen kopio. Korotusilmoituksen kopio on säilytettävä koko vuokrasuhteen ajan ja vähintään kolme vuotta sen päättymisen jälkeen vanhentumislain (728/2003) mukaisen kanneajan varalta. Arkistoitu ilmoitus on tärkein todiste siitä, että korotus on tehty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 §:n mukaisesti.

Vuokrankorotusilmoitukseen Suomessa sovelletaan useita lakeja ja säädöksiä.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki 27 §. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 § on korotuksen keskeinen oikeussäännös. Sen mukaan vuokranantaja saa korottaa vuokraa vain, jos korottamisen perusteesta on sovittu vuokrasopimuksessa. Ilman sopimukseen perustuvaa korotusperustetta yksipuolinen korotus on lainvastainen. Korotuksesta on ilmoitettava vähintään yksi täysi kalenterikuukausi ennen voimaantulopäivää. Korotusehdon on oltava niin yksilöity, että Vuokralainen voi todeta korotetun vuokran ja sen voimaantuloajankohdan.

Vuokran kohtuullistaminen lain 30 §:n nojalla. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 30 §:n mukaan tuomioistuin voi kohtuullistaa vuokraa, jos se olennaisesti ylittää paikkakunnalla vastaavista huoneistoista maksettavat käyvät vuokrat ilman hyväksyttävää syytä. Vuokralainen voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Kohtuullistamisvaatimus ei automaattisesti lykkää korotuksen voimaantuloa, mutta tuomioistuin voi määrätä vuokran palautettavaksi takautuvasti.

Laki liikehuoneiston vuokrauksesta. Liikehuoneistoja koskeviin korotuksiin sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995). Laki antaa laajemman sopimusvapauden korotusehtojen osalta, mutta kirjallinen ilmoitusvaatimus koskee myös liikehuoneistoja sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Korotusvaatimus ja kohtuuttomuus. Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 § mahdollistaa kohtuuttoman sopimusehdon sovittelun. Kuluttajansuojalaki (38/1978) suojaa kuluttaja-asemassa olevaa Vuokralaista elinkeinonharjoittajan yksipuolisesti asettamia ehtoja vastaan. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksen korotusriidassa.

Tietosuoja ja GDPR. Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) velvoittavat vuokranantajan käsittelemään vuokralaisen henkilötietoja asianmukaisesti myös korotusilmoituksessa. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa valvoo GDPR:n noudattamista.

Riidanratkaisu. Korotukseen liittyvät riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa sen paikkakunnan tuomiopiirissä, jossa huoneisto sijaitsee, oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Kuluttaja-asemassa oleva Vuokralainen voi pyytää kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen. Hovioikeus ja korkein oikeus toimivat muutoksenhakuasteina.

Kunnallisten vuokra-asuntojen erityissaannot. ARA-vuokra-asuntojen korotukset ovat sidottuja omakustannusperiaatteeseen asumisen rahoitus- ja kehittamiskeskuksen (ARA) ohjeistuksen mukaisesti. Kunnalliset vuokrantantajat kuten Helsingin kaupungin asunnot (Heka) ja muut kuntien vuokrataloyhtion noudattavat ARA:n ohjeita. Korotuspäätokset hyväksytään yhtionhallituksessa tai kaupungin toimielimessa avoimessa paatoksentekoprosessissa.

Tuomioistuinmenettely korotusriidassa. Vuokran kohtuullistamista koskeva kanne käräjäoikeudessa on nostettava kohtuullisessa ajassa korotuksen voimaantulosta. Käräjäoikeus voi myöntää korotuksen pysäyttävän turvaamistoimen, jos Vuokralainen sitä hakee asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 30 §:n nojalla. Oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 7 luvun mukainen turvaamistoimihakemus voidaan tehdä samanaikaisesti pääasiakannteen kanssa.

Vuokrankorotusilmoituksessa Suomessa esiintyy usein samoja virheitä, jotka voivat tehdä korotuksesta oikeudellisesti tehoton tai johtaa riitoihin.

Virhe 1 – Korotusperuste puuttuu vuokrasopimuksesta. Yleisin virhe on, että vuokranantaja haluaa korottaa vuokraa, vaikka alkuperäisessä vuokrasopimuksessa ei ole korotusperustetta. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n mukaan yksipuolinen korotus ilman sopimukseen kirjattua perustetta on lainvastainen. Tällöin korotus on tehtömä, ja Vuokralaisella on oikeus kieltäytyä maksamasta korotettua vuokraa.

Virhe 2 – Yhden kuukauden varoitusaika ylitetään. Korotusilmoitus toimitetaan liian lyhyellä varoitusajalla, jolloin yksi täysi kalenterikuukausi ei ehdi täyttyä ennen voimaantulopäivää. Tällöin korotus ei tule voimaan aiotulla päivällä, vaan vasta seuraavana mahdollisena päivänä, jolloin yhden kuukauden vaatimus täyttyy.

Virhe 3 – Ilmoitus on epäselvä tai epätarkka. Korotusilmoituksessa ei ilmoiteta selkeästi nykyistä vuokraa, uutta vuokraa, korotuksen perustetta tai laskentakaavaa. Epäselvä ilmoitus voi johtaa riitaan siitä, onko ilmoitus lain vaatimusten mukainen. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n nojalla korotusehdon on oltava niin yksilöity, että Vuokralainen voi todeta korotetun vuokran.

Virhe 4 – Indeksilaskenta on virheellinen. Indeksikorotuksessa laskentavirhe johtaa väärään korotussummaan. Tilastokeskuksen EKI-pisteluvut on aina tarkistettava virallisesta lähteestä (stat.fi), ja laskentakaava on kirjattava auki ilmoitukseen. Virheellinen laskenta voi johtaa käräjäoikeudessa korotuksen muuttamiseen.

Virhe 5 – Tiedoksiantaminen epävarma. Korotusilmoitus lähetetään tavallisena kirjeenä ilman todistetta tiedoksisaannista. Jos Vuokralainen kiistää vastaanottaneensa ilmoituksen, vuokranantajalla ei ole näyttöä. Kirjattu kirje tai sähköposti toimitustodistuksineen on suositeltava.

Virhe 6 – Vuokralaiselle ei kerrota oikeuksistaan. Ilmoituksessa ei mainita Vuokralaisen oikeudesta riitauttaa kohtuuton korotus asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 30 §:n nojalla tai kääntyä kuluttajariitalautakunnan puoleen. Tiedon puuttuminen ei tee korotuksesta lainvastaista, mutta hyvä hallintotapa edellyttää Vuokralaisen informoimista oikeuksistaan.

Virhe 7 – Korotuksen perusteluissa viitataan väärään indeksiin. Sopimuksessa on saatettu viitata elinkustannusindeksiin (EKI 1951:100) mutta ilmoituksessa lasketaan kuluttajahintaindeksillä. Indeksit ovat eri mittareita eikä niitä voi sekoittaa. Käytetyn indeksin on vastattava täsmälleen sopimuksessa mainittua. Väärän indeksin käyttö voi johtaa korotuksen mitättömyyteen riitatilanteessa.