Kosteus- ja homevaurio-reklamaatio vuokralaiselta

Kosteus- ja homevaurio-reklamaatio on Suomessa kirjallinen virhe-ilmoitus, jolla vuokralainen ilmoittaa vuokranantajalle asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (AHVL 481/1995) pykälän 20 nojalla huoneistossa ilmenneestä kosteus- tai homevauriosta ja vaatii korjaustoimenpiteitä. Kosteus- ja homeongelmat ovat Suomessa yksi yleisimmistä asuintiloihin liittyvistä terveysuhkista: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioiden mukaan noin 7–10 prosenttia suomalaisista asunnoista kärsii merkittävästä kosteusongelmasta. Homealtistus voi aiheuttaa asukkaille vakavia terveyshaittoja, kuten jatkuvaa yskää, hengitystieoireita, silmä- ja iho-oireita sekä astmaoireiden pahenemista. Pitkäaikainen homealtistus voi aiheuttaa kroonisia hengityselinsairauksia ja muita vakavia terveysongelmia. Kirjallinen reklamaatio on välttämätön askel oikeuksien turvaamiseksi: se dokumentoi virheen ilmoitusajankohdan, käynnistää vuokranantajan korjausvastuun AHVL pykälän 20 nojalla ja luo perustan vuokranalennusvaatimukselle AHVL pykälän 23 mukaisesti. Ilman kirjallista dokumentaatiota vuokralainen saattaa menettää oikeutensa vaatia hyvitystä tai kärsiä pitkittyneestä altistuksesta ilman toimenpiteitä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ovat antaneet suosituksia kosteusvaurioiden käsittelyyn rakentamisessa. Aluehallintovirastot (AVI) voivat terveydensuojelulain (763/1994) pykälän 27 nojalla määrätä vuokranantajan tai taloyhtiön korjaamaan terveyshaittaa aiheuttavan asunnon, mikäli vuokranantaja ei ryhdy toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa. Kunnan ympäristöterveysviranomainen voi myös tehdä asuntotarkastuksen viranomaisaloitteisesti. Forms-legal.com tarjoaa tähän tarkoitukseen valmiin mallin, jolla kosteusvaurio-reklamaatio saadaan laadittua oikeudellisesti tehokkaassa muodossa ilman asianajajan tarvetta yksinkertaisissa tapauksissa. Kosteusvaurio-reklamaatio Suomessa on erityisen tärkeä myös siksi, että se käynnistää oikeudellisen kellon: AHVL pykälän 20 viivytyksettömyysvelvoite tarkoittaa, ettei reklamaatiota saa kohtuuttomasti viivyttää havaittuaan vaurion. Mitä aikaisemmin reklamaatio tehdään, sitä vahvempi oikeusasema vuokralaisella on. Kosteusvaurioiden tutkiminen on Suomessa erityinen osaamisala: rakennusterveysasiantuntija eli RTA-pätevöitynyt henkilö voi tehdä kosteus- ja homekartoituksen sekä antaa lausunnon vaurion laajuudesta ja terveysriskeistä. Ilmanäytetutkimus eli mikrobiologinen analyysi selvittää tarkasti, mitä homekasvustoja tiloissa esiintyy. Sisäilmastoluokitusjärjestelmä S1, S2 tai S3 antaa viitekehyksen tilojen laadun arviointiin. Monet kosteusvauriot johtuvat rakenteellisista syistä kuten puutteellisesta vedeneristyksestä, salaojien toimimattomuudesta tai julkisivun vuotamisesta, jolloin vastuu on selkeästi taloyhtiöllä asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 neljännen luvun nojalla. Taloyhtiön korjausvastuun aktivoimiseksi on olennaista, että reklamaatio tehdään sekä vuokranantajalle että isännöitsijälle. Kosteusvaurio-reklamaatio Suomessa on erityisen kriittinen asuinterveyden kannalta: Suomen ilmasto-olosuhteet pitkine talvipakkaseineen ja kosteusineen luovat erityiset haasteet rakennusten kosteudenhallinnalle. Kosteusvauriot ovat monimuotoisia: ne voivat syntyä hitaasti vuosien kuluessa tai äkillisesti putki- tai kattovuodon seurauksena. Homevaurioiden erityispiirre on se, että ne saattavat kasvaa piilossa rakenteissa ilman näkyviä merkkejä kuukausien tai jopa vuosien ajan ennen kuin vuokralainen havaitsee ne. THL:n tutkimusten mukaan sisäilmaongelmat ovat Suomessa yksi merkittävimmistä asuinterveyden haasteista, ja homealtistuksen on tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneeseen astman ja allergioiden riskiin. Lasten ja vanhusten sekä astmaatikkojen ja muiden hengityssairauksia potevien riski homealtistuksesta on erityisen suuri. Vuokralaisen on tärkeää ymmärtää, että hänellä on sekä oikeus että velvollisuus ilmoittaa kosteusvauriosta viipymättä: oikeus saada korjaus ja hyvitys, velvollisuus ilmoittaa ettei tilanne pahene. Myös asunnon normaali ilmanvaihto ja tuuletus on vuokralaisen vastuulla; laiminlyönti voi heikentää vuokralaisen oikeusasemaa.

Kosteusvaurio-reklamaatio tarvitaan Suomessa heti, kun vuokralainen havaitsee merkkejä kosteus- tai homevauriosta asuinhuoneistossaan. AHVL 481/1995 pykälän 20 mukaan vuokralaisen on viivytyksettä ilmoitettava huoneiston virheestä tai puutteesta vuokranantajalle; liian pitkään odotettu reklamaatio voi heikentää vuokralaisen oikeusasemaa merkittävästi. Tyypillisiä tilanteita ovat: näkyvä home seinällä, lattialla tai katossa mustana, harmaana tai vihreänä läikänä; voimakas homeen tai kosteusvaurion haju erityisesti aamuisin tai kostealla säällä; kosteat tai märkäpisteet seinissä tai lattiassa tavanomaisen sateen tai pakkasen jälkeen; maali tai tapetti, joka hilseilee tai kupristuu seinissä tai katossa normaalista poikkeavasti; ikkunoiden tai seinien jatkuva kondensoituminen kylmällä säällä; rakenteiden epänormaali pehmeneminen tai turpoaminen, esimerkiksi lattialankuissa tai kaapinovissa. Terveydensuojelulaki (763/1994) pykälä 27 velvoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen tutkimaan asunnon, jos epäillään merkittävää terveyshaittaa. Kiireellisissä tilanteissa, joissa asunto on selvästi asuinkelvoton, vuokralaisella voi olla AHVL pykälän 26 nojalla oikeus irtisanoa sopimus lyhyemmällä irtisanomisajalla. Reklamaatio on tarpeen myös ennen kuin vuokralainen ryhtyy itse mihinkään korjaustoimenpiteisiin, sillä luvaton korjaus voi heikentää vuokralaisen oikeusasemaa. Kosteusvaurio-reklamaatio on tarpeen myös tilanteessa, jossa vuokralainen epäilee vaurion liittyvän rakenteisiin tai omaan käyttäytymiseen. Ammattilaisen lausunto selventää vastuukysymykset. Jos vaurio johtuu rakenteista tai ulkopuolisesta kosteudesta, vastuu on taloyhtiöllä tai vuokranantajalla. Jos vaurio johtuu vuokralaisen puutteellisesta ilmanvaihdosta, vastuu on vuokralaisella. Myös tilanne, jossa vuokralainen havaitsi merkkejä kosteudesta jo muuttaessaan mutta ei saanut vastausta suulliselle ilmoitukselle, edellyttää kirjallista reklamaatiota. Kosteusvauriosta johtuvat oireet voivat ilmaantua viikkojen tai kuukausien viiveellä, joten lääkärintodistuksen hankkiminen on suositeltavaa heti oireiden ilmaantuessa. Kosteusvaurio-reklamaatio on erityisen kiireellinen tilanteissa, joissa asunto on vanhaa rakennuskantaa 1960–1980-luvuilta, sillä tuon ajan rakennusmääräykset olivat kosteustekniikan osalta heikompia kuin nykyiset. Niin sanotut riskirakenteet kuten betonilaattalattiat suoraan maapohjalla, märkätilojen puutteelliset vedeneristykset tai tiiliulkoseinät ilman asianmukaisia tuuletusrakoja ovat tyypillisiä lähtökohtia kosteusvaurioille vanhemmissa rakennuksissa. Uudemmissakin rakennuksissa rakentamisvirheet voivat aiheuttaa kosteusvaurioita, erityisesti kylpyhuoneissa ja yläpohjissa. Vuokralaisen on hyvä tietää, että rakennuksen ikä ja tyyppi voivat antaa viitteitä tyypillisistä ongelmakohdista, jotka on syytä tarkistaa jo muuttovaiheessa. On myös huomioitava, että rakenteiden avaaminen kosteusvaurion laajuuden selvittamiseksi ei ole vuokralaisen oikeus ilman lupaa. Vuokralaisen tulee pyytää isannoitsijaa teettamaan tutkimukset. Jos tilanteessa on valitön terveysuhka, kunnan ymparistöterveysviranomainen voi tehdä asuntotarkastuksen. Myös kirjallinen pyynto vuokranantajalle kosteusmittauksen teettamiseksi määrääjäksi asetettuna on asianmukainen toimenpide.

Oikeudellisesti pätevä kosteusvaurio-reklamaatio Suomessa sisältää useita olennaisia osia. Osapuolten tiedot on kirjattava kattavasti: vuokralaisen täydellinen nimi, osoite vuokrakohteessa sekä puhelinnumero ja sähköposti; vuokranantajan tai isännöitsijän nimi ja osoite, johon kirjattu reklamaatio lähetetään. Vaurion tarkka sijainti ilmoitetaan huoneen, seinän, katon tai lattian tasolla arvioituna laajuudella. Vaurion tyyppi kuvataan tarkasti: onko kyse näkyvästä homeesta, kosteasta pinnasta, vesivuodosta vai kondenssista; väri, haju, laajuus ja kehittyminen ajan mittaan. Ensihavintoaika eli päivä, jolloin vaurio ensimmäisen kerran havaittiin, on tärkeä oikeudellinen tieto. Aiemmat ilmoitukset: kaikki aiemmat suulliset tai kirjalliset yhteydenotot aiheesta päivämäärineen vahvistavat reklamaation oikeellisuuden. Terveysvaikutukset: asukkaiden oireiden kuvaus alkamistapahtumineen; lääkärintodistus on vahvin todiste. Vaatimukset esitetään konkreettisesti numeroituina: kosteusmittaus ammattilaisen toimesta 14 päivän kuluessa, kirjallinen korjausaikataulu 30 päivän kuluessa, tilapäismajoitus korjaustöiden ajaksi tarvittaessa, vuokranalennus AHVL pykälän 23 nojalla. Vastausaikavaatimus on yleensä 14–30 päivää. Viittaus jatkotoimenpiteisiin: Aluehallintovirasto, Kuluttajariitalautakunta tai käräjäoikeus. Liitteet numeroidaan: valokuvat vauriosta aikaleimoineen, lääkärintodistukset, aiempien ilmoitusten kopiot. Forms-legal.com tarjoaa selkeän mallin kaikkine osioineen, joka soveltuu suoraan käytettäväksi ilman asianajajan apua yksinkertaisissa tapauksissa. Kattava kosteusvaurio-reklamaatio sisältää kaikki seuraavat osat kokonaisuutena. Osapuolten yksilöinti kattavasti. Vaurion tarkka sijainti: huone, seinä, katto tai lattia, laajuus neliösenttimetreissä tai neliömetreinä. Vauriotyyppi ja kuvaus: näkyvä home, kostea pinta, vesivuoto; väri, haju ja laajuus. Ensihavintoaika tarkkana päivänä. Aiemmat ilmoitukset: päivämäärineen. Terveysoireet: asukkaiden oireet milloin ne alkoivat. Vaatimukset numeroituina: kosteusmittaus 14 päivässä, korjausaikataulu 30 päivässä, tilapäismajoitus tarvittaessa. Vuokranalennus AHVL pykälän 23 nojalla. Vastausaikavaatimus 14–30 päivää. Jatkotoimenpiteet: AVI, KRL tai käräjäoikeus. Liitteet numeroituina: valokuvat aikaleimoineen, lääkärintodistukset, ammattilaisen lausunto. Forms-legal.com tarjoaa käytännöllisen mallin kaikkine osioineen. Kaikkien liitteiden mainitseminen vaatimuksessa on tärkeää kokonaisuuden selkeyttämiseksi. Kosteusvaurio-reklamaation kaikki osat tulee kirjata tarkasti. Vaurion tarkka sijainti huoneessa, seinällä ja korkeudella. Laajuus neliösenttimetreissä tai neliömetreinä. Väri ja ulkonäkö: musta, harmaa, vihreä tai ruskea homekasvusto. Haju: pistävä, tunkkainen tai maakellarinen. Kehittyminen havaitsemisesta reklamaation kirjoittamishetkeen. Aiemmat tapahtumat: onko vastaavia merkkejä havaittu aiemmin ja ilmoitettu. Terveysoireet perheenjäsenillä: kaikki asunnossa asuvan henkilöt mainittava erikseen. Lääkärikäynnit ja diagnoosit liitetään mukaan, jos saatavilla. Vaatimukset konkreettisesti: kosteusmittaus, korjausaikataulu, tilapäismajoitus ja vuokranalennus AHVL pykälän 23 nojalla. Forms-legal.com tarjoaa selkeän mallin kaikkine osioineen. Kosteusvaurio-reklamaation menestymiseksi on myös olennaista, että vuokralainen ei ole omilla toimillaan aiheuttanut tai pahentanut vauriota. Esimerkiksi pesuhuoneen puutteellinen tuuletus tai markien vaatteiden kuivattaminen ilman riittavaa ilmanvaihtoa voivat pahentaa kosteusolosuhteita. Tämä ei silti poista vuokranantajan velvollisuutta rakenteiden kunnossapidosta asunto-osakeyhtiolain mukaisesti. Kosteusvaurio-reklamaation tehokkuuden kannalta on myös tärkeä asettaa vaatimukset prioriteettijarjestykseen. Ensisijaisesti vaaditaan vaurion syytutkimus ja korjausaikataulu kirjallisena. Toissijaisesti vaaditaan vuokranalennus vaurion ajalta. Kolmanneksi mainitaan tilapaismajoitusvaatimus, jos korjaukset edellyttävät asunnosta poistumista. Naiden vaatimusten esittaminen erillisina kohtina helpottaa vuokranantajaa reagoimaan kuhunkin erikseen. Kosteusvaurio-reklamaatiossa on myös tärkeä mainita, kuinka kauan vaurio on ollut tiedossa, sillä pitkäaikaisessa altistuksessa terveysriskit ovat suuremmat. Ammattilaisen lausunnon hankkiminen ennen reklamaation lahettamista on erittain suositeltavaa. Lausunto ei ole pakollinen, mutta se lisää reklamaation painoarvoa merkittävästi. Tilaajan oikeus pyytää useita tarjouksia korjaustoimenpiteista on keino varmistaa kilpailukykyinen hinnoittelu. Tällöin voidaan myös nayttaa, että vaatimus perustuu markkinahintaan eikä liioiteltuun arvioon.

Kosteusvaurio-reklamaation täyttäminen aloitetaan omien yhteystietojen kirjaamisella: täydellinen nimi, nykyinen osoite vuokrakohteessa sekä puhelinnumero ja sähköposti. Vuokranantajan tai isännöintitoimiston tietoihin kirjataan virallinen nimi ja osoite, jonne kirjattu reklamaatio lähetetään. Vaurion tietoihin kirjataan tarkka sijainti esimerkiksi makuuhuoneen pohjoisseinä ikkunan alapuolelta sekä valitaan vaurion tyyppi valmiista vaihtoehdoista. Yksityiskohtaisessa kuvauksessa kuvataan vaurion ulkonäkö, haju, laajuus neliösenttimetreissä tai neliömetreinä sekä kehittyminen havaintohetkestä lähtien. Ensihavintoaika merkitään päivämääränä, ei epämääräisenä ajankohtana kuten viime vuonna. Aiempien ilmoitusten kenttään kirjataan kaikki aiemmat suulliset tai kirjalliset yhteydenotot päivämäärineen ja toimitustaoin. Terveysoireiden kuvauksessa ollaan mahdollisimman tarkkoja: milloin oireet alkoivat, kuka niistä kärsii ja miten ne liittyvät asuntoon oleskeluun. Vaatimusosiossa eritellään toimenpiteet selkeästi numeroituina listana. Vuokranalennusvaatimus esitetään AHVL pykälän 23 nojalla siitä päivästä, jolloin vaurio ensimmäisen kerran havaittiin. Kirje toimitetaan kirjatulla kirjeellä isännöintitoimistolle tai suoraan vuokranantajalle, ja postikuitti säilytetään. Liitteinä tulee olla valokuvat vauriosta digitaalisella aikaleimalla, mahdolliset lääkärintodistukset sekä aiempien ilmoitusten kopiot. Ammattilaisen lausunto tai kosteusmittausraportti rakennusterveysasiantuntijalta antaa reklamaatiolle merkittävää oikeudellista painoarvoa. Vaurion kuvauksessa liian yleinen ilmaisu ei riitä. Sen sijaan tarkka kuvaus kuten kylpyhuoneen lattian ja itäseinän liittymässä 30 kertaa 20 cm kokoinen musta homeläikkä on oikeudellisesti tehokas. Terveysoireiden kuvauksessa mainitaan kaikki oireet ja niiden yhteys asuntoon oleskeluun. Vuokranalennuksen prosentti perustuu haitan laajuuteen: täydellinen asuinkelvottomuus oikeuttaa sataan prosentin alennukseen, merkittävä haitta yleensä 20–50 prosenttiin. Kirje toimitetaan kirjatulla kirjeellä sekä sähköpostilla kuittauspyynnöllä. Ammattilaisen lausunto liitetään heti kun se on saatavilla; reklamaatio voidaan tehdä ensin ilman lausuntoa ja lausunto toimitetaan täydentävänä liitteenä myöhemmin. Kosteusvaurio-reklamaation kirjoittamisessa on tärkeää käyttää selkeitä, täsmällisiä ilmaisuja. Älä kirjoita yleisesti kosteusongelmia kylpyhuoneessa, vaan kuvaa tarkasti: kylpyhuoneen lattian ja pohjoisseinän välinen liitos, noin 40 cm kertaa 30 cm kokoinen musta homeläikkä 10 cm lattiapinnasta. Tarkka kuvaus auttaa vuokranantajaa tai isännöitsijää kohdistamaan tarkastuksen oikeaan paikkaan ja osoittaa, että vuokralainen on tarkkaan havainnut vaurion. Valokuvien liittäminen on ehdotonta: kuvaa vaurio läheltä ja kaukaa, eri valaistuksessa, jotta laajuus ja luonne käyvät selkeästi ilmi. Päivämäärä ja kellonaika valokuvan metatiedoissa ovat tärkeä todiste. Vaurion ensihavaintopaivamaaran tarkkuus on kriittinen: AHVL:n viivytyksettomyysvaatimus lasketaan tasta päivästä. Reklamaation lähettämisen viivyttely on yleinen virhe. On parempi tehdä reklamaatio nopeasti ja täydentää sitä myöhemmin ammattilaisen lausunnolla kuin odottaa kaikkia liitteitä valmiiksi ensin. Liitteiden kansisivun lisaaminen helpottaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuuden. Liitteiden kansisivu selkeyttaa kokonaisuutta. Liite 1 valokuvat, Liite 2 laakarintodistus, Liite 3 ammattilaisen lausunto.

AHVL 481/1995 pykälä 20 velvoittaa vuokralaisen ilmoittamaan huoneiston virheestä tai puutteesta viivytyksettä vuokranantajalle. Vuokranantajalla on vastaavasti velvollisuus korjata huoneiston virhe kohtuullisessa ajassa. Pykälä 23 oikeuttaa vuokralaisen vuokranalennukseen ajalta, jolloin huoneiston käyttö on vauriosta johtuen merkittävästi rajoittunut, jopa nollaan asti jos asunto on täysin asuinkelvoton. Terveydensuojelulaki (763/1994) pykälä 27 antaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle toimivallan tutkia asunto ja määrätä korjattavaksi, jos asunto aiheuttaa terveydellistä haittaa. Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) neljäs luku säätelee taloyhtiön kunnossapitovastuuta: taloyhtiö vastaa rakenteiden kosteusvaurioista. Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelman (RakMk C2) mukaiset kosteusmääräykset asettavat rakenteiden kosteusrasitusstandardit. Vahingonkorvauslaki (412/1974) mahdollistaa korvausvaatimuksen homealtistuksesta aiheutuneista henkilövahingoista, kun syy-yhteys voidaan lääketieteellisesti osoittaa. Aluehallintovirasto voi velvoittaa tyhjentämään asunnon asuinkäytöstä, jos terveysriski on vakava. Käräjäoikeus on toimivaltainen vahingonkorvausasioissa yksityishenkilöiden välillä. AHVL 481/1995 pykälä 26 säätää erityisestä irtisanomistilanteesta vakavan terveysriskin tapauksessa: oikeus irtisanoa sopimus välittömästi tai lyhyemmällä ajalla. Isännöintiliiton ohjeistuksen mukaan taloyhtiön hallituksen on reagoitava kosteusvaurioilmoitukseen viipymättä. Rakentamismääräyskokoelman C2 mukaiset kosteusmääräykset asettavat minimivaatimukset. Ympäristöministeriön asetus 782/2017 ohjaa rakentamisen ja korjaamisen kosteustekniikkaa. THL:n julkaisut tarjoavat tutkimustietoa kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista. Rakennusterveysasiantuntija on sertifioitu ammattilainen, jonka lausunnolla on erityinen painoarvo oikeudellisessa menettelyssä. Aluehallintoviraston terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa korjaamaan asunnon terveyshaitan poistamiseksi terveydensuojelulain 763/1994 pykälän 27 nojalla. Sisäilmaongelmien käsittelyssä Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut asumisterveysasetuksen (545/2015), jossa säädetään asuntojen terveydellisistä vaatimuksista. Asumisterveysasetus antaa viranomaisille selkeät kriteerit, joiden perusteella asunto voidaan todeta terveydellisesti puutteelliseksi. Terveydensuojelulaki 763/1994 pykälä 27 velvoittaa kuntia valvomaan asuntojen terveydellisyyttä. Ympäristöministeriön ohje kosteus- ja homeraportoinnista antaa suosituksia kosteusvaurioiden tutkimiseen. Rakentamista ohjaava laki säätelee myös kosteusvaurioiden korjausvelvollisuudesta taloyhtiöissä. Sosiaali- ja terveysministerion asumisterveysasetus 545/2015 antaa viranomaisille kriteerit asunnon terveydellisyyden arviointiin. THL:n tutkimusten mukaan sisailmaongelmat ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Rakennusterveysasiantuntija eli RTA-pätevyyden haltija on sertifioitu ammattilainen, jonka lausunnolla on erityinen painoarvo oikeudellisessa menettelyssa. Rakennusterveyden asiantuntijaverkosto SISAILMA.fi tarjoaa tietoa ja ammattilaislistan kosteusvaurioiden tutkimiseen. Rakennustarkastaja tai kunnan rakennusvalvonta voivat myös tarkistaa rakennuksen kunnon viranomaistoimenpiteena reklamaation tueksi. Velvollisuudesta tiedottaa osakkeenomistajia kosteusvaurioista saadetaan asunto-osakeyhtiolaissa. Rakentamismaaraysten noudattaminen on vuokranantajan vastuulla. Kosteusvaurion syyn selvittäminen on ensimmäinen askel korjaustoimenpiteiden suunnittelussa.

Yleisin virhe kosteusvaurio-reklamaatioissa on viivyttely: vuokralainen odottaa liian pitkään ennen kirjallisen reklamaation lähettämistä, mikä voi heikentää oikeusasemaa AHVL pykälän 20 viivytyksettömyysvelvoitteen vuoksi. Toinen virhe on dokumentaation puuttuminen: valokuvien ottamatta jättäminen, lääkärintodistusten hankkimatta jättäminen tai aiempien suullisten ilmoitusten kirjaamatta jättäminen heikentää todisteita merkittävästi. Kolmas virhe on epämääräinen vaatimus ilman konkreettisia toimenpidevaatimuksia. Neljäs virhe on reklamaation lähettäminen vain yhdelle osapuolelle: jos asunto kuuluu taloyhtiölle, reklamaatio tulee lähettää sekä vuokranantajalle että isännöitsijälle. Viides virhe on omatoiminen korjausyritys ennen reklamaation lähettämistä, sillä se voi tehdä alkuperäisen vaurion todistamisen vaikeaksi. Kuudes virhe on vuokranalennuksen vaatimatta jättäminen, vaikka sille on selkeä oikeudellinen peruste AHVL pykälässä 23. Seitsemäs virhe on terveysoireiden vähätteleminen tai niiden jättäminen mainitsematta, vaikka ne ovat merkittävä tekijä virhearvioinnissa. Seitsemäs virhe on ammattilaisen lausunnon odottaminen liian pitkään ennen reklamaation tekemistä: reklamaatio on tehtävä heti, ja lausunto toimitetaan myöhemmin täydentävästi. Kahdeksas virhe on vaatia pelkästään korjaustöitä ilman vuokranalennusta: AHVL pykälä 23 oikeuttaa alennukseen koko vaurion ajalta. Yhdeksäs virhe on aliarvioida vaurion laajuuden kuvaaminen reklamaatiossa: myöhemmin havaitun laajemman vaurion korvaaminen on vaikeampaa, jos se ei käy ilmi alkuperäisestä reklamaatiosta. Kymmenes virhe on ylikorostaa pieniä tai epävarmoja havaintoja: reklamaatiossa ei kannata väittää merkittävää homevauriota ilman ammattilaisen vahvistusta. Yhdestoista virhe on virheilmoituksen kopioiminen naapurin reklamaatiosta muuttamatta sitä omaan tilanteeseen sopivaksi. Kahdestoista virhe on vaatia välitöntä asunnosta muuttoa ilman, että viranomaiset tai ammattilainen on ensin vahvistanut asunnon olevan asuinkelvoton. Kolmastoista virhe on tehdä reklamaatio vain taloyhtiolle mutta unohtaa ilmoittaa myös henkilokohtaiselle vuokranantajalle. Neljas toista virhe on laiminlyoda terveysoireiden dokumentointi: laakarintodistus on vahvin todiste homealtistuksen ja terveyshaittojen välisen yhteydesta. Viidestoista virhe on vaatia vahingonkorvausta ilman laakarintodistusta, jolla osoitetaan syy-yhteys kosteusaltistuksen ja terveyshaittojen valilla.