Vuokralaisen häätämisilmoitus

Vuokralaisen häätämisilmoitus on Suomessa laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL 481/1995) §61:ssä tarkoitettu kirjallinen purkuilmoitus, jolla vuokranantaja vaatii vuokralaista välittömästi muuttamaan pois vuokrakohteesta olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella. Häätämisilmoitus eli purkuilmoitus eroaa tavallisesta irtisanomisesta erittäin olennaisesti: irtisanominen edellyttää AHVL §54–58 mukaisen lakisääteisen irtisanomisajan noudattamista, joka vaihtelee 1–6 kuukauden välillä riippuen vuokrasuhteen kestosta ja sen muodosta, kun taas purkaminen on välitön toimenpide, joka ei edellytä irtisanomisaikaa lainkaan. Kyse on vuokrasuhteen päättämisestä vuokralaisen sopimusvastaisesta menettelystä johtuen, ja se on Suomessa ainoa laillinen tapa pakottaa vuokralainen poistumaan asunnosta ilman irtisanomisajan noudattamista sopimusrikkomustilanteessa. Asiakirja toimii kahdessa roolissa samanaikaisesti: se on ensinnäkin juridinen ilmoitus vuokralaiselle tämän rikkomuksesta ja vaatimus poistua asunnosta määräpäivään mennessä, ja toiseksi keskeinen todistusaineisto käräjäoikeuden summaarisessa menettelyssä siltä varalta, että vuokralainen kieltäytyy poistumasta vapaaehtoisesti. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä häätöasiat käsitellään oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 5 luvun mukaisessa summaarisessa riita-asiamenettelyssä. Toimivaltainen tuomioistuin on aina vuokrakohteen sijaintipaikan käräjäoikeus – Helsingissä Helsingin käräjäoikeus, Turussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Tampereella Pirkanmaan käräjäoikeus ja Oulussa Pohjois-Suomen käräjäoikeus. Summaarinen menettely on pääosin kirjallinen ja yleensä nopea tapa saada häätötuomio, kunhan vaatimus on selkeästi perusteltu ja dokumentaatio on kunnossa. Häätämisilmoituksen oikeudellinen merkitys korostuu siinä, että ulosottokaaren (705/2007) 7 luvun nojalla häädön täytäntöönpano edellyttää aina lainvoimaista käräjäoikeuden tuomiota tai muuta täytäntöönpanokelpoista asiakirjaa; pelkkä kirjallinen ilmoitus vuokranantajalta ei itsessään oikeuta fyysistä häätöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmoituksen on oltava oikeudellisesti moitteeton, jotta se kestää käräjäoikeuden tarkastelun eikä johda prosessin viivästymiseen tai kanteen hylkäämiseen. Vuokranantajan on tärkeää säilyttää kaikki asiakirjat todistusaineistona: alkuperäinen vuokrasopimus liitteineen, maksamattomien vuokrien erittelyt tilitietoineen, kirjattujen kirjeiden postikuitit lähetyspäivämäärällä ja vastaanottomerkinnällä, mahdolliset häiriöilmoitukset naapureilta tai taloyhtiön hallitukselta kirjallisessa muodossa, valokuvat vaurioista päivämääräleimalla sekä asiaankuuluvissa tilanteissa myös poliisiraportit. Oikeusministeriön tilastojen mukaan Suomessa käsitellään vuosittain noin 3 000–4 000 häätöasiaa käräjäoikeuksissa, joista suurin osa ratkaistaan vuokranantajan hyväksi silloin, kun kaikki dokumentaatio on asianmukaisesti laadittu ja esitetty. Prosessin kokonaiskulut vuokranantajalle vaihtelevat 500–2 000 eurosta ylöspäin riippuen siitä, vaatiiko asia oikeudellista avustajaa. Forms-legal.com tarjoaa tähän tarkoitukseen huolellisesti laaditun, AHVL:n muotovaatimukset täyttävän mallin, jota käyttämällä voidaan varmistaa, että kaikki olennaiset tiedot tulevat kirjatuksi oikealla tavalla alusta lähtien. On myös hyvä muistaa, että vaikka häätämisilmoitus on luonteeltaan ankara juridinen toimenpide, sen ensisijainen tavoite on usein saada vuokralainen toimimaan: monet vuokralaiset reagoivat asianmukaiseen kirjalliseen purkuilmoitukseen muuttamalla pois vapaaehtoisesti, jolloin koko käräjäoikeusprosessia ei tarvita. Tässä mielessä laadukas häätämisilmoitus on myös kustannustehokkain ratkaisu vuokranantajan kannalta. Vuokralaisen haatamisilmoitus Suomessa on asiakirja, joka tulee saattaa vuokralaisen tietoon selkeästi ja oikeaan aikaan. Vuokranantajan kannattaa aina harkita ensin sovintoratkaisua ennen oikeudellisia toimia, sillä sovinnollinen ratkaisu säästää aikaa ja kustannuksia kaikille osapuolille. Kuitenkin tilanteissa, joissa vuokralainen ei reagoi kohtuulliseen yhteydenpitoon tai on toistuvasti rikkonut sopimusta, virallinen purkuilmoitus on valttamaton askel oikeudellisen prosessin kaynnistamiseksi. Oikeusavustajan kaytti on suositeltavaa monimutkaisissa tapauksissa.

Vuokralaisen häätämisilmoitus tarvitaan Suomessa ainoastaan tilanteissa, joissa vuokralainen on syyllistynyt AHVL 481/1995 §61 1 momentissa tyhjentävästi lueteltuun purkuperusteeseen. On tärkeää korostaa, että nämä perusteet ovat tyhjentäviä: muunlainen vuokrasuhteeseen liittyvä riita tai erimielisyys ei oikeuta purkuun, vaan vaatii muita oikeussuojakeinoja. Ensimmäinen ja ylivoimaisesti yleisin purkuperuste käytännön vuokraoikeudessa on vuokranmaksuvelvollisuuden laiminlyönti. Vuokralainen on jättänyt vuokran tai merkittävän osan siitä maksamatta eräpäivänä eikä ole korjannut laiminlyöntiä kirjallisesta muistutuksesta huolimatta kohtuullisen lisäajan kuluessa. Käytännössä jo yhden täyden kuukauden rästivuokra riittää purkuperusteeksi, kun asianmukainen kirjallinen muistutus on ensin toimitettu ja riittävä lisäaika annettu maksusuoritukselle. Vuokranantajan on dokumentoitava muistutus kirjatulla kirjeellä tai muulla todistettavalla tavalla. Toinen tärkeä purkuperuste on häiriön aiheuttaminen toisille asukkaille tai naapureille. Jatkuva kova meluaminen erityisesti hiljaisina aikoina yöllä tai aamuyöllä, asunnon pitäminen epäjärjestyksessä siten, että se vaarantaa muiden asukkaiden turvallisuuden, hygienian tai terveyden, systemaattinen muiden asukkaiden häirintä, uhkailu tai pahoinpitely ovat kaikki riittäviä perusteita häätämisilmoitukselle. Asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 8 luvun 2 §:n mukaan taloyhtiön hallituksen on yleensä ensin annettava kirjallinen varoitus asunnossa asuvalle henkilölle ennen kuin taloyhtiön toimenpiteet voivat edetä, mutta tämä ei estä vuokranantajaa toimimasta AHVL §61:n nojalla samanaikaisesti. Kolmas purkuperuste on huoneiston luvaton luovuttaminen kolmannelle osapuolelle ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Tämä kattaa luvattoman alivuokrauksen, muulle henkilölle asumisen sallimisen vastoin sopimuksen ehtoja sekä myös lyhytaikaisvuokrauksen esimerkiksi Airbnb-tyyppisissä palveluissa vastoin vuokrasopimuksen kieltoa. Neljäs purkuperuste on huoneiston käyttäminen muuhun kuin vuokrasopimuksessa sovittuun tarkoitukseen: liiketoiminnan harjoittaminen asumiseen tarkoitetussa tilassa, laittoman toiminnan kuten huumausainekaupan harjoittaminen asunnosta tai eläinten pitäminen vastoin sopimuksen ehtoja. Viides purkuperuste on huoneiston tahallinen tai törkeän huolimaton vahingoittaminen yli normaalin kulumisen rajan: seinien tai rakenteiden murskaaminen, tulipalo- tai vesivahingot vakavan huolimattomuuden seurauksena tai muutenkin vakava vaurio, joka vaatii mittavia korjauksia. Häätämisilmoitus on tarpeen myös silloin, kun vuokralainen kieltäytyy poistumasta irtisanomisajan päätyttyä asunnosta – oikeudettoman hallinnan tilanteessa käräjäoikeuden kautta on haettava hallintaan palauttamista ja mahdollisesti myös käyttökorvausta oikeudettoman hallinnan ajalta. Vuokralaisen haatamisilmoitus Suomessa on ajankohtainen myös tilanteissa, joissa vuokralainen on antanut vaaran tai harhaanjohtavan tiedon vuokraa hakiessaan ja tämä on johtanut vuokrasopimuksen solmimiseen, sekä tilanteissa, joissa oikeudeton hallinta on jatkunut pitkään irtisanomisajan umpeuduttua ilman vuokralaisen muuttoaikomuksia.

Lainmukainen vuokralaisen häätämisilmoitus Suomessa edellyttää kaikkien seuraavien elementtien sisällyttämistä asiakirjaan, jotta se kestää käräjäoikeuden tarkastelun ja johtaa toivottuun lopputulokseen. Osapuolten täydellinen ja yksiselitteinen yksilöinti on ensimmäinen perusvaatimus. Vuokranantajan osalta tarvitaan virallinen nimi tai toiminimi täsmälleen kaupparekisterin tai väestötietojärjestelmän (Digi- ja väestötietovirasto DVV) mukaisesti, täydellinen postiosoite kirjeenvaihtoa varten katuosoitteen, huoneisto- tai toimistotunnuksen, postinumeron ja paikkakunnan tarkkuudella sekä puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Mikäli vuokranantaja on yhtiö kuten osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, on merkittävä myös yhteyshenkilön nimi, asema yhtiössä sekä nimenkirjoitusoikeus osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Vuokralaisen yksilöinti tehdään täydellisellä nimellä henkilöllisyystodistuksen mukaisesti sekä vuokrakohteen osoitteella. Toinen välttämätön elementti on vuokrakohteen täsmällinen yksilöinti ilman epäselvyyksiä: katuosoite, kerros, porrastunnus ja huoneistonumero siten, että on kiistattomasti selvää, mitä kohdetta häätö koskee. Kolmas elementti on alkuperäisen vuokrasopimuksen päivämäärä ja vuokrasuhteen alkamispäivä dokumentaation johdonmukaisuuden vuoksi. Neljäs ja juridisesti tärkein elementti on purkamisperuste AHVL §61 1 momentin mukaisen purkuperustenumeron viitaten ja rikkomuksen yksityiskohtainen kuvaus. Vuokranmaksutilanteessa on eriteltävä jokainen laiminlyöty kuukausi erikseen: vuokrasumma euroissa, eräpäivä ja viivästyskoron laskeminen korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti. Häiriötilanteessa kuvataan tapahtumat päivämäärineen, tapahtumapaikoineen ja mahdollisine todistajineen nimeltä. Viides elementti on aiempien kirjallisten huomautusten dokumentaatio: kirjatun kirjeen numero, sähköpostin päivämäärä ja kellonaika sekä toimitustapa. Kuudes elementti on vaadittava muuttopäivä selkeänä kalenteripäivänä ilman epäselvyyttä. Seitsemäs elementti on avainten ja kulkuvälineiden palautusohjeet täsmällisinä. Kahdeksas elementti on maininta seuraamuksesta eli käräjäoikeuden summaarisesta menettelystä, jos vuokralainen ei noudata vaatimusta. Yhdeksäs elementti on allekirjoitus päivämäärällä. Forms-legal.com tarjoaa valmiin pohjan, joka kattaa kaikki nämä osat oikeudellisesti moitteettomassa muodossa, yhteensopivana Suomen käräjäoikeuksien käytännön kanssa. Haatamisilmoitukseen olisi liitettava aina myös asiaankuuluvat liitteet: ensisijaisesti kopio alkuperaisesta vuokrasopimuksesta liitteineen, josta kayvat ilmi kaikki sopimusehdot ja osapuolten oikeudet; toiseksi kopio jokaisesta aiemmin lahetettyja kirjallisesta huomautuksesta tai muistutuksesta postikuitteineen; kolmanneksi tiliotekopio tai maksusuoritushistoria, joka osoittaa maksamattomat vuokraerat; neljanneksi mahdolliset kirjalliset ilmoitukset naapureilta tai taloyhtion hallitukselta hairioista, havaitsijoiden nimineen ja yhteystietoineen; viidenneksi valokuvat huoneiston vaurioista tarvittaessa digitaalisella aikaleimalla varustettuna, sillä ne vahvistavat merkittävästi vaatimuksen uskottavuutta käräjäoikeudessa. Liitteiden laskeminen ilmoituksessa numeroituna listana auttaa käräjäoikeutta hahmottamaan todistusaineiston kokonaisuuden. On myös suositeltavaa saattaa isannoitsija tai taloyhtion hallitus tietoiseksi tilanteesta samanaikaisesti, jotta taloyhtiolla on mahdollisuus ryhtyia asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 8 luvun mukaisiin toimenpiteisiin omalta puoleltaan tarpeen vaatiessa. Lisäksi kannattaa tarkistaa, onko vuokralaisella oikeusturvavakuutus tai muuta oikeudellista avustusta, joka saattaa vaikuttaa prosessin kestoon ja laajuuteen. Käräjäoikeuden käytäntö on osoittanut, että kaikki nayttokynnykseen vaikuttavat tekijat on otettava huomioon jo ilmoitusvaiheessa, jotta prosessi ei myöhemmin kaanny odottamattomaan suuntaan. Lisäksi ilmoituksen yhteydessä on suositeltavaa mainita, mikäli vuokranantaja tulee hakemaan oikeudenkäyntikulujen korvauksia käräjäoikeuden tuomion yhteydessä oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 21 luvun nojalla. Käytännön kokemus suomalaisista käräjäoikeuksista osoittaa, että kattavasti dokumentoitu ja selkeästi kirjoitettu häätämisilmoitus nopeuttaa merkittävästi summaarista menettelyä, koska käräjäoikeuden ei tarvitse pyytää lisäselvityksiä. Isännöitsijän tai kiinteistönvälittäjän yhteystiedot voidaan myös lisätä ilmoitukseen tiedoksi, jotta vuokralainen voi tarvittaessa sopia muuttoaikataulusta suoraan heidän kanssaan käytännön järjestelyjen helpottamiseksi. Tämän varmistaakseen ilmoitus kannattaa tarkistaa ennen lahettamista useampaan kertaan.

Häätämisilmoituksen täyttäminen alkaa vuokranantajan tietojen huolellisella syöttämisellä. Vuokranantajan nimen kenttään kirjataan virallinen nimi tai toiminimi täsmälleen kaupparekisterin tai väestötietojärjestelmän mukaisesti; lyhenteet tai epäviralliset nimet eivät riitä oikeudelliseen asiakirjaan. Jos vuokranantaja on yksityishenkilö, kirjataan etunimi ja sukunimi virallisessa järjestyksessä; jos vuokranantaja on yhtiö, kirjataan virallinen toiminimi ja lisäksi yhteyshenkilön nimi ja asema. Täydelliseen osoitekenttään kirjataan katuosoite, porrastunnus tai huoneistonumero toimistossa, postinumero ja paikkakunta kirjeenvaihtoa varten. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite lisätään mahdollista yhteydenottoa varten. Vuokralaisen kenttään kirjataan täydellinen nimi henkilöllisyystodistuksen mukaisesti sekä nykyinen osoite eli vuokrakohteen osoite, johon kirjattu häätämisilmoitus lähetetään. Vuokrakohteen tietoihin kirjataan huoneiston täydellinen osoite porrastunnuksineen ja huoneistonumeroineen, alkuperäisen vuokrasopimuksen allekirjoituspäivä sekä vuokrasuhteen alkamispäivä, josta vuokranmaksuvelvollisuus on alkanut. Purkamisperusteen valinnassa pitää olla tarkka ja valita se AHVL §61 1 momentin kohta, joka parhaiten kuvaa tilannetta. Lisätietokentässä kuvataan rikkomus mahdollisimman yksityiskohtaisesti päivämäärineen ja euromäärineen ilman epäselvyyksiä. Maksamattomien vuokrien laskelmassa listataan jokainen laiminlyöty kuukausi selkeästi: alkuperäinen vuokrasumma, eräpäivä, myöhästymispäivien lukumäärä, viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti laskettuna sekä jokaisen erän kokonaissumma, lopuksi kertymän kokonaissumma yhteensä korkoineen. Aiemmat huomautukset kirjataan kronologisessa järjestyksessä päivämäärineen ja toimitustavoin. Liitteiksi kannattaa lisätä: kopio alkuperäisestä vuokrasopimuksesta, kopio kirjallisista huomautuksista postikuitteineen, tiliotteet maksamattomien vuokrien osoittamiseksi, mahdolliset kirjalliset häiriöilmoitukset naapureilta tai taloyhtiöltä, valokuvat vaurioista päivämääräleimalla sekä poliisiraportit tarvittaessa. Muuttopäivä asetetaan vähintään 14–30 päivän päähän ilmoituksen lähettämisestä kohtuullisuusperiaatteen mukaisesti. Avainten palautusohjeet kirjataan täsmällisesti. Ilmoitus toimitetaan kirjatulla kirjeellä, ja postikuitti säilytetään huolellisesti. Vuokravakuuden määrän ilmoittaminen ilmoituksessa on myös suositeltavaa, sillä se auttaa käsittelemään vakuuden kayton kysymyksia mahdollisten oikeudellisten jatkotoimien yhteydessa. Mikäli vuokranantaja on jo pidattanyt vakuudesta jotain tai aikoo tehdä niin, on syta ilmoittaa siitä selkeästi ja eritella, mitä määrää se koskee ja millä perusteella pidatys tehdään. Tämän lisäksi ilmoituksessa voidaan mainita, että vuokranantaja pidattaa oikeuden vaatia korvausta kaikista vuokralaisen aiheuttamista vahingosta vuokravakuuden ylimenevalta osalta. Kuten jo mainittu, kaikki kirjeenvaihto tulee saiilyttaa huolellisesti; on suositeltavaa luoda oma kansio tai digitaalinen arkisto hakemukselle ja kaikille liitteille, jolloin asiakirjat loytyivat helposti tarvittaessa. Lopuksi on muistettava allekirjoittaa ja paivata ilmoitus nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilon toimesta. Vuokranantajan on myös hyvä tarkistaa, onko vuokralaisella useampi henkilö nimettynä vuokrasopimukseen, sillä kaikkien sopimuksessa mainittujen vuokralaisten tulee saada tiedoksianto erikseen. Jos huoneistossa asuu muitakin henkilöitä kuin sopimuksessa mainittu vuokralainen, ilmoitus kohdistetaan sopimuksessa nimetylle vuokralaiselle.

AHVL 481/1995 §61 asettaa Suomessa tiukat muotovaatimukset häätämismenettelylle, ja niiden noudattamatta jättäminen voi johtaa koko prosessin viivästymiseen tai epäonnistumiseen käräjäoikeudessa. Ensimmäinen perusvaatimus on kirjallinen muoto: suullinen purkuilmoitus ei täytä lain vaatimuksia eikä luo oikeudellisia seurauksia. Tähän liittyen asiakirja on allekirjoitettava ja päivättävä, jotta voidaan kiistattomasti osoittaa, milloin ilmoitus on annettu. Toinen vaatimus on purkamisperusteen yksiselitteinen ilmoittaminen: on viitattava nimenomaisesti AHVL §61 1 momentin asianomaiseen kohtaan numerollisesti; epämääräinen maininta siitä, että vuokralainen on rikkonut sopimusta, ei riitä. Kolmas vaatimus liittyy ns. muistutusvelvollisuuteen vuokranmaksulaiminlyöntitilanteissa: vakiintuneen oikeuskäytännön ja AHVL:n systematiikan mukaan vuokranantajan on ensin lähettänyt kirjallisen maksumuistutuksen ja antanut kohtuullisen lisäajan maksusuoritukselle ennen kuin purkuoikeus syntyy; tyypillisesti 7–14 päivää on riittävä lisäaika. Häiriötilanteissa asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 8 luvun 2 §:n mukainen kirjallinen varoitus kulkee rinnakkain purkuilmoituksen kanssa taloyhtiön osalta. Tiedoksianto on toimitettava tavalla, josta jää kirjallinen todiste: kirjattu kirje tarkoituksenmukaisin postikuitteineen on suositeltavin tapa. Haastemiehen toimittama tiedoksianto on varmin mutta kallein tapa. Pelkkä tavallinen kirje, sähköposti tai tekstiviesti ei yksinään riitä tiedoksiantotavaksi tilanteissa, joissa vuokralainen kiistää vastaanottaneensa ilmoituksen. Neljäs vaatimus on kohtuullinen muuttopäivä: alle kahden viikon vaatimus voi olla kohtuuttoman lyhyt. Oikeudenkäymiskaari (4/1734) 5 luku säätelee summaarista menettelyä käräjäoikeudessa. Ulosottokaari (705/2007) säätelee häädön täytäntöönpanoa. Korkolaki (633/1982) 4 § määrittää viivästyskorkojen laskemisen. Vuokralainen voidaan velvoittaa maksamaan käräjäoikeuden myöntämät oikeudenkäyntikulut Suomen oikeudenkäyntikulujen perimisjärjestelmän mukaisesti. Suomen lainsäädännön mukaan vuokranantajalla on oikeus vaatia vuokralaista maksamaan myös oikeudenkäyntikulut siinä tapauksessa, että asia viedään karajaiskuteen ja vuokranantaja voittaa asian. Tämä koskee niin tuomioistuin- kuin asianajomaksuja oikeudenkaymisoikeuden 21 luvun mukaisesti. Myös korkolain (633/1982) 7 §:n mukainen viivästyskorko alkaa juosta siitä hetkesta, kun maksu olisi pitänyt suorittaa. Karajaoikeudella on harkintavaltaa arvioida, onko vuokranantajan menettely ollut kohtuullista kokonaisuutena, ja tämä voi vaikuttaa oikeudenkayyntikulujen jakautumiseen. Vuokranantajan oikeusturvan kannalta on myös huomioitava, että häätötuomion lainvoimaisuuden jälkeen sille on haettava täytäntöönpanoa ulosottovirastolta erikseen; se ei tapahdu automaattisesti ilman vuokranantajan toimenpiteitä ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun mukaisesti. Käräjäoikeus voi myös määrätä turvaamistoimen tarvittaessa.

Yleisin virhe vuokralaisen häätämisilmoituksessa on purkamisperusteen puutteellinen tai olematon dokumentaatio käräjäoikeuskäsittelyä varten. Vuokranantaja väittää vuokralaisen rikkoneen sopimusta, mutta ei pysty esittämään kirjallista huomautushistoriaa, maksutositteita, häiriöilmoituksia naapureilta tai muita konkreettisia todisteita rikkomuksesta käräjäoikeudelle. Todistustaakka on yksinomaan vuokranantajalla, ja puutteellinen dokumentaatio johtaa usein suoraan kanteen hylkäämiseen tai asian palautumiseen uudelleen käsiteltäväksi, mikä viivästyttää prosessia ja lisää kustannuksia merkittävästi. Toinen tyypillinen virhe on liian lyhyen vaadittavan muuttopäivän asettaminen: alle kahden viikon vaatimus voi olla kohtuuttoman lyhyt, erityisesti jos vuokralaisella ei ole välittömästi saatavilla vaihtoehtoista asuntoa, ja käräjäoikeus voi katsoa sen kohtuuttomaksi. Kolmas virhe on purkamisperusteen ja irtisanomisperusteen sekoittaminen keskenään samaan asiakirjaan: nämä ovat täysin eri menettelyjä eri säädöspohjilla, ja niiden sekoittaminen johtaa epäselvyyksiin ja voi aiheuttaa kanteen hylkäämisen. Neljäs merkittävä virhe on ilmoituksen toimittaminen pelkästään sähköpostilla tai tekstiviestillä ilman kirjatun kirjeen käyttöä. Tiedoksiannosta on jäätävä kirjallinen, kiistaton todiste, jota vuokralainen ei voi uskottavasti kiistää, ja pelkkä sähköposti voidaan helposti väittää jääneen lukematta. Viides virhe on maksamatta olevan vuokrasumman virheellinen tai puutteellinen laskeminen: korkolain (633/1982) mukaiset viivästyskorot jäävät huomioimatta tai kuukausien erittelyssä on virheitä, mikä heikentää vahingonkorvausvaatimuksen perusteita käräjäoikeudessa. Kuudes ja oikeudellisesti kaikkein vakavin virhe on omatoiminen toiminta ennen lainvoimaista tuomiota: lukkojen vaihtaminen, tavaroiden siirtäminen tai muut toimet ennen käräjäoikeuden tuomiota ovat nimenomaisesti kiellettyä ja voivat johtaa vuokranantajaan kohdistuviin rikossyytteisiin sekä vahingonkorvauslain (412/1974) mukaiseen korvausvastuuseen. Seitsemäs virhe on allekirjoituksen tai päiväyksen puuttuminen, jolloin asiakirjan antamisaika jää epäselväksi. Viimeinenkin tyypillinen virhe on vuokrasopimuksen tarkistamatta jattaminen ennen ilmoituksen lahettamista: sopimuksessa saattaa olla erityisehtoja, jotka vaikuttavat purkuoikeuden sisaltoon tai edellyttävät lisatoimenpiteita ennen purkua. Myös purkupelusteeksi valitseminen vaaraan perusteeseen, kuten valittaminen henkilokohtaisista seikoista ilman lainmukaista purkuperustetta, on virhe, joka johtaa kanteen hylkäämiseen.