Asuntokaupan virheilmoitus ostajalta

Asuntokaupan virheilmoitus on Suomessa kirjallinen reklamaatio, jolla asunto-osakkeen ostaja ilmoittaa myyjälle asuntokauppalain (843/1994) kuudennen luvun pykälässä 11 tarkoitetusta asunnon virheestä. Asuntokauppalaki 843/1994 on kattava säädös, joka säätelee kaikkia asunto-osakekauppoja Suomessa sekä kuluttajien välisissä että elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä kaupoissa. Laki perustuu ajatukselle, että ostajalla on oikeus luottaa myyjän antamiin tietoihin ja siihen, että asunto vastaa yleisiä odotuksia vastaavasta asunnosta iän, hintatason ja yleisen kunnon osalta. Virheilmoitus on keskeinen asiakirja siksi, että se käynnistää laissa säädetyn reklamaatioajan seurannan: asuntokauppalain pykälän 6:14 mukaan ostajan on ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Kohtuullinen aika on oikeuskäytännössä vakiintunut 1–3 kuukauteen virheen havaitsemisesta tai ammattilaisen lausunnon saamisesta. Myöhästynyt tai laiminlyöty reklamaatio voi johtaa oikeuden menettämiseen kokonaan, mikä tekee oikea-aikaisesta kirjallisesta virheilmoituksesta erittäin tärkeän. Asuntokauppalain pykälän 6:11 mukaan asunnossa on virhe, jos se poikkeaa siitä, mistä on nimenomaisesti tai hiljaisesti sovittu, tai jos asunto on muuten huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon ikä, hinta, paikallinen taso ja muut seikat. Korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätökset KKO 2019:16 ja KKO 2021:4 ovat selventäneet, että piilevät kosteusvauriot ovat tyypillisiä asuntokauppalain mukaisia virheitä, joista myyjä on vastuussa, vaikka ei olisi tiennyt niistä ennen kauppaa. Kiinteistönvälittäjän vastuu on erillinen myyjän vastuusta: laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2016) pykälässä 7 velvoittaa välittäjää hankkimaan ja tarkistamaan olennaiset tiedot. Forms-legal.com tarjoaa tähän valmiin mallin virheilmoituksen kirjoittamiseen oikeudellisesti pätevässä muodossa. Asuntokaupan virheilmoitus Suomessa on taloudellisesti merkittävä asiakirja, koska asunto-osakkeiden kauppahinnat ovat tyypillisesti 150 000–400 000 euroa paikkakunnasta riippuen, ja virheen korjausvastuu voi tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja. Myyjä ei voi kuluttajakaupassa supistaa asuntokauppalain mukaista virhevastuuta sopimusehdoilla: laki on ostajan eduksi pakottavaa siltä osin kuin se koskee virhevastuuta. Asuntokaupan virhemenettelystä on vakiintunut oikeuskäytäntö korkeimmassa oikeudessa ja Kuluttajariitalautakunnassa. Ostajan selonottovelvollisuus on kohtuullinen: normaali kuntotarkastus täyttää velvollisuuden. Kiinteistönvälittäjällä on erillinen tiedonantovelvollisuus lain 1074/2016 nojalla, ja välittäjä voi olla myyjästä erillisessä korvausvastuussa. Piilevien virheiden osalta KKO:n ennakkopäätökset ovat selventäneet, että laaja homevaurio rakenteiden sisällä on tyypillinen piilevä virhe, johon myyjä ei voi vedota tietämättömyyden varjolla. Asuntokaupan virheilmoitus Suomessa koskee erityisesti asunto-osakeyhtiömuotoisia asuntoja, joita on Suomessa noin kolme miljoonaa kappaletta. Asunto-osakeyhtiörakenne tarkoittaa, että ostaja hankkii asunto-osakkeita, jotka oikeuttavat tietyn huoneiston hallintaan, mutta kiinteistö ja rakennukset kuuluvat taloyhtiölle. Tämä rakenne vaikuttaa virhevastuuseen: myyjä vastaa huoneiston virheistä, mutta rakennuksen yhteisten tilojen virheistä vastaa taloyhtiö. Myyjä voi olla vastuussa myös taloyhtiötä koskevista seikoista, kuten tulevista suurista remonteista, jotka olivat tiedossa myyntihetkellä mutta joita ei kerrottu ostajalle. Isännöitsijäntodistus on tärkeä asiakirja, josta käy ilmi taloyhtiön taloudellinen tila, tulevat remontit ja muut oleelliset seikat. Asuntokauppalaki velvoittaa myyjää antamaan ostajalle isännöitsijäntodistuksen. Välittäjän velvollisuus on tarkistaa todistuksen tiedot ja kertoa niistä ostajalle.

Asuntokaupan virheilmoitus tarvitaan Suomessa aina, kun asunnon ostaja havaitsee hallintaan ottamisen jälkeen asunnossa puutteita tai vaurioita, joista myyjä ei ole kertonut eikä niitä voitu kuntotarkastuksessa normaalilla selonottohuolellisuudella havaita. Tyypillisiä tilanteita ovat: laaja kosteusvaurio tai homevaurio rakenteiden sisällä kylpyhuoneessa, kellarissa tai alapohjassa, jota ei kuntotarkastusraportissa mainittu riskinä; rakennusmääräysten vastainen rakentaminen, josta myyjä tiesi tai olisi pitänyt tietää; asunnon mitattu pinta-ala poikkeaa yli 3 prosenttia kauppakirjassa ilmoitetusta; lämmitysjärjestelmä, putkirakenteet tai sähköjärjestelmä on vakavasti puutteellinen tai käyttöiän lopussa vaikka myyjä vakuutti sen olevan kunnossa; asunnossa on luvattomia rakenteita joihin rakennuslupa puuttuu; myyjä tai kiinteistönvälittäjä on antanut virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa asunnon ominaisuuksista kuten remonttien laajuudesta tai naapuriasioista. Asuntokauppalain pykälän 6:14 mukainen ehdoton reklamaatioaika on 2 vuotta hallintaan ottamisesta. Piilevissä virheissä ehdoton takaraja on 5 vuotta hallintaan ottamisesta. Kohtuullinen ilmoitusaika virheen havaitsemisesta on 1–3 kuukautta. Virheilmoitus on tarpeen myös silloin, kun kuntotarkastusraportissa mainittiin riskirakenteita mutta todellinen vaurio osoittautuu huomattavasti laajemmaksi kuin ennakoitu. Asuntokaupan virheilmoitus on myös tarpeen tilanteessa, jossa kuntotarkastuksessa mainittiin riskirakenteita mutta varsinainen vaurio paljastui paljon laajempana. Kuntotarkastusraportin riskirakennemaininnat eivät poista myyjän vastuuta kokonaan. Jos piilotettu vaurio paljastuu olennaisesti suuremmaksi, virheilmoitus on paikallaan. Virheilmoitus on aiheellinen myös silloin, kun myyjä on itse remontoinut asuntoa ennen kauppaa ja remontti osoittautuu luvattomaksi tai virheellisesti toteutetuksi. Taloyhtiön tulevien suurten remonttien salaaminen tai vähätteleminen voi olla virheen peruste, jos myyjällä oli tieto asiasta hallituksen pöytäkirjoista tai isännöitsijäntodistuksesta. Asuntokaupan virheilmoitus on tarpeen myös tilanteessa, jossa myyjä on antanut virheellisen isännöitsijäntodistuksen tai lainhuutotodistuksen, joissa on vääriä tietoja. Ostajan on voitava luottaa virallisten asiakirjojen sisältöön. Myös tilanne, jossa asunto on myyty osana kuolinpesän jakoa tai avioeron sopimusta ja asunnon virheistä ei ole kerrottu, on virheilmoituksen paikka. Lisäksi kaavoitusmuutos, joka vaikuttaa merkittävästi kiinteistön arvoon tai käyttömahdollisuuksiin, voi olla virhe, jos myyjä tiesi siitä ennen kauppaa. Asuntokaupan virheilmoitus on myös tarpeellinen tilanteessa, jossa myyjä on itse remontoinut asuntoa ilman ammattilaista ja remontti osoittautuu virheellisesti toteutetuksi. DIY-remontit, jotka eivät täytä rakentamismääräyksiä, ovat informaatiovirheen lähde, jos myyjä ei niistä kertonut. Myös taloyhtiön tulevien suurten remonttien salaaminen tai vähätteleminen, kun myyjällä oli tieto asiasta hallituksen pöytäkirjoista, on virheen peruste.

Oikeudellisesti tehokas asuntokaupan virheilmoitus sisältää kaikki seuraavat elementit. Ostajan ja myyjän täydelliset tiedot: nimet, osoitteet, yhteystiedot kauppakirjan mukaisesti. Mahdollisen kiinteistönvälittäjän nimi ja yhteystiedot. Kaupan tiedot: asunnon osoite täydellisenä, kauppakirjan päivämäärä, kauppahinta sekä hallintaan ottopäivä. Virheen tyyppi asuntokauppalain pykälän 6:11 mukaisesti: piilevä virhe, informaatiovirhe, salailuvirhe tai poikkeama sovitusta. Virheen yksityiskohtainen kuvaus: sijainti, laajuus, miten virhe havaittiin ja mitä seurauksia sillä on. Virheen ensimmäinen havaitsemispäivä tarkkana päivänä. Ammattilaisen lausunto tai kuntotarkastusraportti liitteenä: rakennusterveysasiantuntija, LVI-teknikko tai muu pätevöitynyt asiantuntija. Vaatimus: hinnanalennus pykälän 6:16 nojalla, virheen korjaaminen kustannusten korvaamisena, kaupanpurku olennaisessa virheessä tai vahingonkorvaus pykälän 6:17 nojalla. Perusteltu vaadittu summa euroina perustuen ammattilaisen korjausarvioon. Vastausaikavaatimus: yleensä 30 päivää kirjeen vastaanottamisesta. Maininta jatkotoimenpiteistä: Kuluttajariitalautakunta tai käräjäoikeus. Liitteet numeroituina: kuntotarkastusraportti, ammattilaisen lausunto, valokuvat, kopio kauppakirjasta. Forms-legal.com tarjoaa valmiin mallin kaikkine osioineen yhteensopivana asuntokauppalain vaatimusten kanssa. Oikeudellisesti tehokas asuntokaupan virheilmoitus sisältää kaikki seuraavat olennaisen tärkeät elementit. Ostajan ja myyjän täydelliset tiedot kauppakirjasta: nimet, osoitteet, yhteystiedot. Kiinteistönvälittäjän nimi ja yhteystiedot. Kaupan täydelliset tiedot. Virheen tyyppi pykälän 6:11 luokituksen mukaisesti. Virheen yksityiskohtainen kuvaus. Ensimmäinen havaitsemispäivä tarkkana päivänä. Ammattilaisen lausunto. Vaatimus ja perusteltu summa korjausarvioon perustuen. Vastausaikavaatimus 30 päivää. Maininta Kuluttajariitalautakunnasta tai käräjäoikeudesta. Liitteet numeroituina. Kaikki liitteet mainitaan tekstissä viittausnumeroilla. Hinnanalennusvaatimukseen voidaan lisätä muut todelliset kustannukset: tilapäismajoitus korjaustöiden ajaksi, lääkärikäynnit homealtistuksesta. Forms-legal.com tarjoaa valmiin mallin, joka kattaa kaikki tärkeät osiot oikeudellisesti pätevässä muodossa yhteensopivana asuntokauppalain vaatimusten kanssa. Asuntokaupan virheilmoituksessa on lisäksi tärkeää mainita, mikäli virhe on vaikuttanut asunnon asumiskelpoisuuteen tai terveellisyyteen. Homealtistus on vakava terveydellinen haitta, ja lääkärintodistus oireiden yhteydestä asuntoon voi olla tärkeä liite. Hinnanalennusvaatimukseen voidaan lisätä korvauksena myös terveydellinen haitta, jos se on lääketieteellisesti osoitettavissa. Korjausarvio ammattilaiselta on kuitenkin tärkein yksittäinen dokumentti hinnanalennuksen laskemisessa. On suositeltavaa pyytää vähintään kaksi eri urakoitsijalta korjausarviota, jolloin hinta-arviolla on enemmän painoarvoa tuomioistuimessa. Kauppakirjan ehtojen tarkistaminen on olennaista: sopimuksessa voi olla erityisehto, joka vaikuttaa virhevastuun jakautumiseen. Virheilmoituksessa on hyvä myös mainita, mikäli virhe on vaikuttanut asunnon asumiskelpoisuuteen tai terveellisyyteen. Lääkärintodistus oireiden yhteydestä asuntoon voi olla oleellinen liite. On syytä myös tarkistaa, onko ostajalla kotivakuutuksessa oikeusturvavakuutus, joka kattaisi oikeudenkäyntikulut. Oikeusturvavakuutus kattaa yleensä riita-asiat, jotka ovat syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana. Asuntokaupan virheilmoituksessa on erityisen tärkeä mainita asunto-osakkeen numero ja yhtion nimi, jotta reklamaatio kohdistuu oikeaan yksikköön. Asunto-osakeyhtiön Y-tunnus on hyödyllinen tieto asunto-osakeyhtiön yksilöimiseksi. Kauppakirjasta tarkistetaan, että virheilmoituksessa mainittu kohde vastaa kaupan kohdetta. Reklamaation hinnanalennusvaatimuksessa on eriteltava erikseen tyokustannukset ja materiaalikustannukset, koska tyokustannukset ovat usein suurin osa kokonaiskorjauskustannuksista. Oikeusavun hakeminen on suositeltavaa, jos vaatimus on suuri. Asunto-osakeyhtiön poytokirjojen tarkistaminen ennen reklamaatiota on suositeltavaa. Myös isannoitsijantodistuksen hankkiminen osoittaa reklamaation perusteellisuuden. Virheilmoituksessa on myös hyva mainita, että kaikki kuvat on otettu ennen korjausyritysten aloittamista. Korjattu virhe on vaikea osoittaa, joten dokumentointi ennen korjausta on tärkeä. Asunto-osakkeen oikeudellinen erityispiirre on, että virhevastuussa on sekä myyjä että taloyhtiö eri vastuualueineen. Asuntokauppalain pykälässä 6:12 säädetään ostajan erityisestä selonottovelvollisuudesta: ostajan on tarkastettava asunto ennen kaupantekoa ja sen jälkeen. Virhe, joka ostajan olisi pitänyt havaita huolellisessa tarkastuksessa, ei oikeuta reklamaatioon.

Asuntokaupan virheilmoituksen täyttäminen aloitetaan ostajan tiedoilla: täydellinen nimi, nykyinen osoite ja yhteystiedot. Myyjän tiedot kirjataan kauppakirjan mukaisesti. Virheen tyypin valinnassa käytetään asuntokauppalain pykälän 6:11 mukaista jaottelua, ja virhe kuvataan yksityiskohtaisesti. Virheen ensimmäinen havaitsemispäivä merkitään tarkasti: tämä päivä käynnistää reklamaatioajan. Ammattilaisen lausunnon viittaukseen merkitään selkeästi kenen lausunto, milloin laadittu, raportin numero ja liitteen numero. Hinnanalennusvaatimuksen summa perustellaan korjausarviolla tai -laskelmalla, jonka on allekirjoittanut pätevöitynyt ammattilainen. Toimita kirje kirjatulla kirjeellä myyjän viimeisimpään tiedossa olevaan osoitteeseen. Sähköpostilla lähettäminen kuittauspyynnöllä on suositeltava lisätapa tiedoksisaannin varmistamiseksi. Kirjeen liitteeksi laitetaan kaikki todistusaineisto numeroituina: Liite 1 kuntotarkastusraportti, Liite 2 ammattilaisen lausunto, Liite 3 valokuvat, Liite 4 kopio kauppakirjasta. Hinnanalennusvaatimukseen voidaan lisätä myös muut todelliset kustannukset kuten tilapäismajoitus korjaustöiden ajaksi. Hinnanalennuksen laskemisessa kannattaa pyytää vähintään kaksi tarjousta eri urakoitsijoilta. Ammattilaisen lausunto on välttämätön ennen vaatimuksen esittämistä: sen perusteella lasketaan virheen aiheuttama arvonalennus luotettavasti. Kaikki todelliset lisäkustannukset eritellään: tilapäismajoitus korjaustöiden ajaksi, lääkärikäynnit sekä muuttokustannukset. Toimita kirje kirjatulla kirjeellä ja sähköpostilla kuittauspyynnöllä. Aseta vastausaika 30 päivää kirjeen saapumisesta. Kirjeen liitteiksi: Liite 1 kuntotarkastusraportti, Liite 2 ammattilaisen lausunto, Liite 3 valokuvat päivämäärällä, Liite 4 kopio kauppakirjasta, Liite 5 korjausarvio. Väärä vaatimuksen tyyppi kuten kaupanpurku pienestä virheestä vaikeuttaa neuvotteluasemaa; hinnanalennus on useimmiten parempi ensisijainen vaatimus. Asuntokaupan virheilmoituksessa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota havaitsemisajankohdan tarkkuuteen: päivämäärä, jolloin virhe todella ensi kerran havaittiin tai jolloin ammattilainen sen vahvisti. Jos virhe havaittiin vaiheittain useamman kuukauden aikana, merkitään päivä, jolloin sen koko laajuus tuli selväksi. Hinnanalennusvaatimuksen perustelu on kirjallisesti vaatimuksen tärkein osa: se osoittaa, ettei kyse ole kohtuuttomasta vaatimuksesta vaan todelliseen kustannukseen perustuvasta hyvitysvaatimuksesta. Oikeudenkäyntikuluriskin vähentämiseksi on suositeltavaa ensin yrittää sovintoa kirjatun kirjeen kautta ennen kanteen nostamista. Isannoitsijantodistuksen sisaltoon viittaaminen on hyodyllistä erityisesti, jos siinä mainitaan tulevia remonteja tai muita asunnon arvoon vaikuttavia seikkoja. Isannoitsijantodistus on myyjän velvollisuus luovuttaa ostajalle. On myös hyvä viitata mahdolliseen rakennuslupa-asiakirjoihin, jotka osoittavat luvattomat rakenteet. Asuntokaupan virheilmoituksessa on myös hyva mainita asunto-osakeyhtiön viimeisin yhtiokokous ja sen paatokset tulevista remonteista, jos myyntihetkella oli tiedossa suuria hankkeita. Myyjällä oli velvollisuus kertoa naista. Puuttuvat tiedot voivat olla informaatiovirhe asuntokauppalain 843/1994 pykälan 6:11 nojalla. Kahden korjausarvion hankinta eri urakoitsijoilta vahvistaa vaatimuksen perustetta. Vaatimuksen liittamiseen ota mukaan myös isannoitsijantodistus, jos siinä on tietoja, jotka tukevat virheen olemassaoloa tai myyjalle tiedossa olevaa ongelmaa.

Asuntokauppalaki (843/1994) kuudes luku sisältää ostajan oikeuksien kannalta keskeisimmät säännökset. Pykälä 6:11 määrittelee asunnon virheen: asunto on virheellinen, jos se poikkeaa sovitusta tai ostajan perustelluista odotuksista. Pykälä 6:14 asettaa reklamaatiovelvollisuuden: kohtuullinen aika virheen havaitsemisesta 1–3 kuukautta, ehdoton 2-vuoden takaraja hallintaan ottamisesta, piilevissä virheissä 5 vuotta. Pykälä 6:16 antaa oikeuden hinnanalennukseen, virheen korjaamiseen tai kaupanpurkuun. Pykälä 6:17 säätelee vahingonkorvausoikeutta. Kuluttajansuojalaki (38/1978) täydentää asuntokauppalakia. Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2016) säätelee välittäjän vastuuta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV valvoo kuluttajansuojalain noudattamista. KKO:n ennakkopäätökset KKO 2019:16 ja KKO 2021:4 ovat täsmentäneet virheen käsitettä ja reklamaatioaikaa erityisesti piilevien virheiden osalta. Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) pätevöintivaatimukset on vahvistettu rakennusterveysasiantuntijajärjestelmässä. Asuntokauppalain 843/1994 pykälässä 6:16 säädetään kaupanpurkuoikeudesta olennaisessa virheessä: ostajalla on oikeus kaupanpurkuun, jos virhe on niin olennainen, ettei asunnon käyttötarkoitus toteudu. KKO 2019:16 täsmentää, että laaja homevaurio voi oikeuttaa kaupanpurkuun. Välittäjän vastuu perustuu lain 1074/2016 pykälään 14. KKV valvoo kuluttajansuojalain noudattamista. FISE Oy myöntää kuntotarkastajapätevyyden. AKK-pätevöity kuntotarkastaja vastaa raporttinsa sisällöstä ammattivastuullaan. Asunto-osakkeen pätevyyden aiheuttavat virheet on käsiteltävä kahden vuoden kuluessa hallintaan ottamisesta; piilevissä virheissä viisi vuotta on ehdoton raja. Asuntokauppalaki 843/1994 on Suomessa erityislaki, jota sovelletaan ennen yleistä kuluttajansuojalakia asunto-osakekaupassa. Lain esityöt hallituksen esityksessä 14/1994 selventävät lain tarkoitusta. Kiinteistönvälittäjien valvonnasta vastaa aluehallintovirasto. Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry ylläpitää eettisiä ohjeita jäsenilleen. Suosituksena on käydä läpi kauppakirjan kaikki ehdot asianajajan tai lakimiehen kanssa ennen allekirjoittamista. Asuntokauppalain 843/1994 pykälässä 6:20 säädetään koeaikaisesta tarkastuksesta. Ostajan selonottovelvollisuuteen kuuluu myös asunto-osakeyhtiön dokumenttien tarkistaminen. FISE Oy myöntää kuntotarkastajapätevyyden Suomessa. AKK-pätevöity kuntotarkastaja vastaa raporttinsa sisällöstä ammattivastuullaan. Kiinteistönvälittäjien valvontaa hoitaa aluehallintovirasto. Asuntokaupan virheilmoituksessa on hyva viitata myös asuntokauppalain 843/1994 esitöihin hallituksen esityksessa 14/1994, joka selventää lain tarkoitusta. Kuluttajansuojaviranomainen voi tutkia asuntokaupan markkinointivirheita. Asuntokauppojen vaitteiden viitekehys perustuu KKO:n ennakkopaatoksiin, joissa on taydentynyt lakiteksti nailla osavuosista. KKO 2019:16 on merkittävä ennakkopaatos piilevan virheen arvioimisesta. Asuntokauppalain reklamaatioaikojen noudattaminen on ehdotonta oikeuksien sailyttamiseksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kuluttajansuojalain noudattamista asuntokaupassa. Valvontaviranomainen on KKV.

Yleisin virhe asuntokaupan virheilmoituksissa on liian myöhäinen reklamaatio. Ostaja odottaa liiallisia lisäselvityksiä tai neuvottelee suullisesti kuukausia ennen kirjallisen ilmoituksen tekemistä, ja kohtuullinen reklamaatioaika ylittyy. Toinen virhe on puutteellinen virheen dokumentointi: pelkkä ostajan oma havainto ilman ammattilaisen lausuntoa on oikeudellisesti heikko todiste. Kolmas virhe on epämääräinen vaatimus: kirje jossa todetaan vain ongelma ilman konkreettista hinnanalennusvaatimusta ei saa myyjää reagoimaan. Neljäs virhe on virheilmoituksen lähettäminen vain sähköpostilla ilman todisteita vastaanottamisesta. Viides virhe on epärealistinen kaupanpurkuvaatimus pienestä virheestä; tämä saattaa johtaa hedelmättömään kiistaan hinnanalennusratkaisun sijaan. Kuudes virhe on välittäjän unohtaminen: kiinteistönvälittäjä voi olla vastuussa informaatiovirheistä lain (1074/2016) nojalla, ja hänelle voidaan esittää erillinen vaatimus samanaikaisesti. Seitsemäs virhe on liitteiden puuttuminen tai niiden mainitsematta jättäminen vaatimuksessa. Kahdeksas virhe on kiinteistönvälittäjän vastuun unohtaminen: välittäjä voi olla erillisesti vastuussa informaatiovirheistä lain 1074/2016 pykälän 14 nojalla. Yhdeksäs virhe on vaatimuksen tekeminen pelkästään sähköpostitse ilman kuittauspyyntöä. Kymmenes virhe on unohtaa liittää kopio kauppakirjasta. Yhdestoista virhe on liitteiden jättäminen numeroimatta, jolloin todistusaineisto on vaikea hahmottaa kokonaisuutena. Kahdestoista virhe on vaatia kaupanpurkua siitä syystä, ettei asunnossa ole ollut mukavaa, tai muusta epäolennaisesta syystä ilman todellista oikeudellista perustetta. Kolmastoista virhe on viivytellä ammattilaistutkimuksen teettämisessä: mitä aiemmin asiantuntijalausunto hankitaan, sitä vahvempi todistusasema on oikeudellisessa menettelyssä. Neljästoista virhe on vaatia sekä hinnanalennusta että kaupanpurkua samassa kirjeessä ilman selkeää perustelua kummankin osalta. Viidestoista virhe on kirjoittaa virheilmoitus epämuodollisesti kuten teksti-viestillä tai WhatsApp-viestillä ilman kirjatun kirjeen käyttöä. Kuudestoista virhe on liitteiden jättäminen numeroimatta, mikä tekee todistusaineiston hahmottamisen vaikeaksi. Seitsemästoista virhe on unohtaa allekirjoittaa virheilmoitus. Kahdeksastoista virhe on jättää asunto-osakeyhtiö mainitsematta virhereklamaatiossa, vaikka virhe liittyy taloyhtion vastuulle kuuluvaan rakenteeseen.