Vuokravakuussopimus

Vuokravakuussopimus Suomessa on erillinen kirjallinen sopimus, jolla vuokralainen sitoutuu asettamaan vakuuden vuokranantajalle vuokrasopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi. Vakuus dokumentoidaan omana asiakirjanaan, vaikka se useimmiten sisällytetään myös itse vuokrasopimukseen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 8 §:n mukaisesti. Erillinen vakuussopimus on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa vakuusjärjestelystä sovitaan myöhemmin kuin itse vuokrasopimuksesta tai kun vakuuden ehdoista halutaan yksityiskohtaisempi dokumentaatio.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 8 § on vakuussopimuksen keskeinen oikeussäännös. Pykälän mukaan vakuus saa olla enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä. Tätä pakottavaa enimmäismäärää ei voi ylittää sopimuksella. Laki ei aseta vakuuden vähimmäismäärää, joten se voidaan vapaasti sopia pienemmäksi. Vakuuden tarkoitus on suojata vuokranantajaa maksamattomien vuokrien ja vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen varalta.

Vakuuden tyypeistä Suomessa yleisimpiä ovat rahavakuus, pankkitalletus ja henkilötakaus. Rahavakuus eli tilisiirto suoraan vuokranantajan tilille on käytännöllisin mutta riskillisin vaihtoehto vuokralaiselle, koska vakuus sekoittuu helposti vuokranantajan omiin varoihin. Pankkitalletus erityiselle vakuustilille tai pankin hallinnoima vakuusjärjestely suojaa vuokralaista paremmin, koska varat on pidetty erillään. Henkilötakaus tarkoittaa, että kolmas osapuoli, kuten vanhempi tai sukulainen, takaa vuokralaisen velvoitteiden täyttämisen takaussopimuksen (fi-takaussopimus) perusteella.

Kela voi myöntää asumistuen piirissä oleville vuokralaisille kohtuullisen vakuuden korvauksen tai täydentävää toimeentulotukea vakuuden maksamiseen. Tämä on tärkeä käytännön tieto pienituloisille vuokralaisille, jotka hakevat vuokra-asuntoa Suomessa. Asumisneuvonnan palvelut, joita monet kunnat tarjoavat, opastavat vakuuskäytännöissä.

Vakuuden erillinen dokumentointi on tärkeää useasta syystä. Vuokrasuhteen päättyessä vuokranantajalla saattaa olla saatavia, joita hän haluaa vähentää vakuudesta. Ilman tarkkaa dokumentaatiota vakuuden palautus voi johtaa riitaan. Erillinen vakuussopimus, jossa on kirjattu selkeästi sallitut vähennysperusteet, palautusaikataulu ja palautustili, estää erimielisyydet.

Tavanoinen kuluminen versus korvattava vahinko on vakuusriidoissa keskeinen kysymys. Tavanoinen kuluminen tarkoittaa normaalin asumisen aiheuttamaa kulumista: tapettien haalistuminen, lattian lievät naarmut, ovien normaalit hiertymät ja maalipinnan tavanomainen kuluminen. Näitä ei saa vähentää vakuudesta. Tavanoista kulumista ylittävät vahingot, kuten suuren tahran aiheuttama seinäpinta, murrettu lukko, tahallisesti rikkoutunut kalusteen osa tai muusta kuin normaalista käytöstä johtuva vahinko, ovat korvattavia vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella.

Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) koskevat vuokravakuussopimusta samoin kuin muitakin vuokra-asiakirjoja. Vuokranantajan on käsiteltävä Vuokralaisen henkilötietoja asianmukaisesti. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa valvoo GDPR:n noudattamista.

Vuokravakuus on Suomessa yleisimmin yksi tai kaksi kuukautta vuokraa, vaikka laki sallii enintään kolme. Vuokranantaja voi käyttää vakuutta vain siihen tarkoitukseen, johon se on asetettu: vuokralaisen sopimusvelvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi. Vakuuden väärinkäyttö tai viivästynyt palautus voi johtaa korvausvelvollisuuteen vuokralaiselle.

Vuokravakuuden oikeudellinen asema maksukyvyttomyystilanteessa on merkittävä. Jos Vuokranantaja menee konkurssiin, rahavakuus, joka on talletettu Vuokranantajan omalle tilille, kuuluu konkurssipesaan. Tämän vuoksi vakuustili tai pankkitakaus on turvallisempi vaihtoehto Vuokralaiselle. Ulosottokaari (705/2007) säätelee myös vakuusvarojen kohtelua ulosoton yhteydessa. Vuokralainen on vakuuden asettajana suojattu konkurssissa olevan vuokranantajan velkoilta vain siinä laajuudessa, kun vakuus on erillisella tililla tai pankin hallinnassa.

Vuokravakuussopimus Suomessa tarvitaan useissa tilanteissa, joissa vakuusjärjestely halutaan dokumentoida tarkemmin kuin pelkän vuokrasopimuksen tekstissä on mahdollista.

Uusi vuokrasuhde, jossa vakuus on merkittävä. Kun vuokranantaja vaatii enimmäisvakuuden eli kolmen kuukauden vuokraa vastaavan summan, erillinen vakuussopimus on suositeltava. Tällöin molemmilla osapuolilla on selkeä, allekirjoitettu asiakirja vakuuden ehdoista, palautusajoista ja sallituista vähennyksistä.

Kalustetun asunnon vuokraus. Kalustetussa asunnossa vakuus kattaa sekä vuokrarästit että kalustevahingot. Erillinen vakuussopimus, jossa eritellään vakuuden käyttötarkoitukset, on erityisen hyödyllinen, koska kalustevahinkojen arviointi on usein kiistanalaista. Sopimuksessa voidaan viitata kalusteluettelon tarkastuspöytäkirjaan.

Vakuusjärjestely myöhemmin kuin vuokrasopimus. Joskus vakuusjärjestelystä sovitaan vasta vuokrasuhteen alettua, esimerkiksi kun vuokralainen ei pystynyt maksamaan vakuutta heti vuokrasuhteen alussa. Erillinen vakuussopimus dokumentoi myöhemmän järjestelyn ehdot.

Yrityksen vuokraama asunto avainhenkilölle. Kun yritys maksaa vakuuden avainhenkilönsä asunnosta, erillinen sopimus selkeyttää, kuka on vakuuden asettaja (yritys) ja kuka on varsinainen vuokralainen. Vakuuden palautus on tehtävä oikealle taholle.

Kansainvälinen vuokralainen. Ulkomaalainen vuokralainen, jolla ei ole suomalaista luottotietoa tai pankkitiliä, saattaa tarvita erityisjärjestelyjä vakuuden asettamisessa. Erillinen vakuussopimus voi selkeyttää näitä järjestelyjä, esimerkiksi jos kolmas osapuoli asettaa vakuuden vuokralaisen puolesta.

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan vuokraus. Kun asunto-osakeyhtiön osakas vuokraa huoneistonsa, erillinen vakuussopimus on hyvä dokumentoida asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) mukaisesti. Vakuussopimus on säilytettävä isännöitsijän saatavilla, jos syntyy riita vakuuden käytöstä tai palautuksesta.

Riitaa ehkäisevä ennaltaehkäisevä dokumentointi. Vuokranantajat, jotka ovat aiemmin kokeneet riitoja vakuuden palautuksesta, laativat erillisen vakuussopimuksen ehkäistäkseen tulevia konflikteja. Yksityiskohtainen sopimus palautusajoista, sallituista vähennyksistä ja palautustilistä poistaa merkittävimmät epäselvyydet.

Alaikäisen vuokralaisen vakuus. Alaikainen henkilö ei pysty sitoutumaan oikeustoimiin taysimaareisesti ilman holhoojan suostumusta holhoustoimilain (442/1999) mukaisesti. Vanhempi tai holhooja asettaa vakuuden alaik aisen puolesta, ja erillinen vakuussopimus erittelee, kuka on oikeudellisesti vastuussa vakuudesta.

Vuokravakuuden korvaaminen henkilotakauksella. Joissain tilanteissa Vuokralainen ei pysty asettamaan rahavakuutta, mutta kolmas henkilö on valmis takaamaan hänen velvoitteensa. Erillinen vuokravakuussopimus takaajan tiedoilla ja takauksen ehdoilla on valttamatonn. Takauksesta sovittaessa on noudatettava takauslainsaadannon periaatteita.

Yrityksen vuokraama asunto avainhenkilölle. Kun yritys maksaa vakuuden avainhenkilönsä asunnosta, erillinen sopimus selkeyttää kuka on vakuuden asettaja (yritys) ja kuka on varsinainen vuokralainen. Vakuuden palautus on tehtävä oikealle taholle, ja tämä on kirjattava sopimukseen nimenomaisesti. Yrityksen kirjanpidossa vakuus on erillinen saaminen eikä kulu.

Oikeudellisesti pätevä vuokravakuussopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiseet osatekijät asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 8 §:n vaatimusten täyttämiseksi.

Osapuolten täydellinen yksilöinti. Vuokranantajan täydellinen nimi tai toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus ja virallinen postiosoite. Vuokralaisen täydellinen nimi, henkilötunnus, asunto-osoite ja yhteystiedot. Henkilötietojen käsittelystä on mainittava GDPR-asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

Vakuuden enimmäismäärä ja pakottava lainsäädäntö. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 8 §:n pakottava enimmäismäärä on kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Tätä ei voi ylittää sopimuksella. Sopimuksessa on ilmoitettava sekä vakuuden euromäärä että sen suhde kuukausivuokraan, jotta enimmäismäärän noudattaminen on todennettavissa.

Vakuuden tyyppi. Rahavakuus, pankkitalletus tai henkilötakaus on ilmoitettava selkeästi. Rahavakuudessa ilmoitetaan maksutili IBAN-muodossa. Pankkitalletuksessa tai vakuustilissä ilmoitetaan tilinumero. Henkilötakauksessa takaajan tiedot kirjataan ja viitataan erilliseen takaussopimukseen.

Vakuuden maksupäivä ja yhteys vuokrasopimukseen. Päivä, jona vakuus maksetaan tai on maksettu. Viittaus pääasialliseen vuokrasopimukseen (asunnon osoite, vuokrasuhteen alkamispäivä), johon vakuus liittyy. Vakuus on sidottu vuokrasopimukseen, eikä sitä saa käyttää muihin tarkoituksiin.

Sallitut vähennysten perusteet. Eritelty luettelo niistä tilanteista, joissa vakuudesta voidaan tehdä vähennyksiä: maksamattomat vuokrat, Vuokralaisen aiheuttamat tavanoista kulumista ylittävät vahingot ja muut sopimuksen mukaiset saatavat. Tavanoinen kuluminen on nimenomaisesti suljettava pois vähennysten perusteiden joukosta.

Vakuuden palautusaikataulu ja palautustili. Selkeä aika vakuuden palautukselle vuokrasuhteen päätyttyä: tyypillisesti kahden tai neljän viikon kuluessa muuttopäivästä, kun mahdolliset saatavat on selvitetty. Palautustili IBAN-muodossa. Jos palautus viivästyy, sovelletaan korkolain (633/1982) mukaista viivästyskorkoa.

Riidanalaisten saatavien käsittelyjärjestys. Sopimuksessa on mainittava, miten toimitaan, jos Vuokranantajalla on riidanalainen saatava: kirjallinen eritelty ilmoitus saatavasta, riidaton osa palautetaan välittömästi, riidanalainen osa pidätetään riinan ratkaisun ajaksi. Forms-legal.com tarjoaa tähän täydentäväksi asiakirjaksi vuokrasopimuksen irtisanomisen mallin vuokrasuhteen päättämistilanteisiin.

Henkilötietojen käsittely GDPR:n mukaisesti. Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) velvoittavat vuokranantajan käsittelemään vuokralaisen henkilötietoja asianmukaisesti. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa valvoo GDPR:n noudattamista.

Vakuuden korottaminen vuokrankorotuksen yhteydessa. Kun kuukausivuokraa korotetaan, vakuuden enimmaismarra kasvaa vastaavasti, koska se on sidottu kolmeen kuukausivuokraan. Sopimuksessa voidaan sopia, että Vuokralainen korottaa vakuutta vastaavasti vuokrankorotuksen yhteydessa. Tämä on syytä kirjata selkeästi vakuussopimukseen, jotta korotusmenettely on selva molemmille osapuolille asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 parsin mukaisesti.

Vakuusmaksun kirjanpitokäsittely. Yrityksille vuokrauksessa vakuus on taseessa saaminen Vuokralaiselta. Kirjanpitolaki (1336/1997) edellyttää vakuuden kirjaamista asianmukaisesti. Yksityishenkilöille vakuus ei ole verotettavaa tuloa vastaanottaessa, mutta vakuuden menettäminen voi vaikuttaa verotukseen. Verohallinto antaa ohjeita vakuuden verotuksellisesta kohtelusta.

Vakuuden säilyttäminen erillisellä tilillä. Rahavakuus on suositeltavaa pitää erillisellä tilillä, jotta se ei sekoitu Vuokranantajan omiin varoihin. Tämä suojaa Vuokralaista tilanteessa, jossa Vuokranantaja menee konkurssiin tai kohtaa maksukykyongelmia. Eri rahalaitokset tarjoavat vakuustilipalveluja. Vakuuteen liittyvät korkotuotot kuuluvat pääsääntöisesti Vuokralaisen hyväksi, jos vakuus on talletettu erilliselle tilille tai käteistalletus on tehty pankkiin. Sopimuksessa on sovittava, maksetaanko kertyneet korot Vuokralaiselle vakuuden palautuksen yhteydessä. Finanssivalvonta valvoo suomalaisia pankkeja, ja vakuustilit ovat talletusten suojaksi annetun lain (587/2014) mukaisesti suojattuja 100 000 euroon asti tallettajaa kohden. Vakuuden palauttamiseen liittyvä kirjanpito on selvitettävä: Vuokranantajan on pidettävä kirjaa vähennyksistä ja niiden perusteista. Kirjanpitolaki (1336/1997) velvoittaa yrityksiä pitämään asianmukaista kirjanpitoa kaikista taloudellisista tapahtumista, ja vakuuden palautus on tällainen tapahtuma.

Vuokravakuussopimuksen täyttäminen Suomessa edellyttää tarkkuutta vakuuden enimmäismäärän ja palautusehtojen osalta.

Vaihe 1 – Tarkista vakuuden enimmäismäärä. Laske kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa: jos kuukausivuokra on 1000 €, enimmäisvakuus on 3000 €. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 8 §:n pakottava enimmäismäärä ei voi ylittyä sopimuksella. Kirjaa vakuuden euromäärä ja sen suhde kuukausivuokraan.

Vaihe 2 – Täytä osapuolten tiedot. Vuokranantajan täydellinen nimi tai toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus ja postiosoite. Vuokralaisen täydellinen nimi, henkilötunnus ja asunto-osoite. Henkilötietoja käsitellään GDPR:n mukaisesti.

Vaihe 3 – Valitse vakuuden tyyppi. Rahavakuus (tilisiirto) on yleisin. Ilmoita maksutili IBAN-muodossa. Pankkitalletuksessa tai vakuustilissä ilmoita tilin tiedot. Henkilötakauksessa viittaa erilliseen takaussopimukseen ja kirjaa takaajan tiedot.

Vaihe 4 – Kirjaa maksupäivä ja viittaus vuokrasopimukseen. Päivä, jona vakuus maksetaan, sekä pääasiallisen vuokrasopimuksen tiedot (asunto-osoite ja alkamispäivä).

Vaihe 5 – Määritä sallitut vähennysten perusteet. Listaa nimenomaisesti, mihin vakuutta saa käyttää: maksamattomat vuokrat, tahallinen tai huolimaton vahinko. Kirjaa nimenomaisesti, mitä ei saa vähentää: tavanoinen kuluminen. Tämä on tärkein riita-aihe vuokrasuhteen päättyessä.

Vaihe 6 – Sovi palautusaikataulu ja palautustili. Palautusaika: tyypillisesti kahden viikon kuluessa muuttopäivästä. Palautustili: Vuokralaisen IBAN-muotoinen tili. Jos Vuokranantajalla on saatavia, kirjallinen eritelty ilmoitus on annettava palautusajan kuluessa.

Vaihe 7 – Allekirjoita ja säilytä. Kaksi kappaletta, yksi kummallekin. Allekirjoitukset fyysisesti tai sähköisesti eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti. Allekirjoituspaikka ja päivä merkitään. Säilytä sopimus koko vuokrakauden ajan ja vähintään kolme vuotta sen päättymisen jälkeen vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisen kanneajan varalta.

Vaihe 8 – Sovi vakuuden säilytyksestä. Rahavakuus on suositeltavaa pitää erillisella vakuustililla, jolta Vuokranantajalla ei ole vapaata kayttooikeutta ilman Vuokralaisen suostumusta tai tuomioistuimen määräystä. Jotkut pankit tarjoavat tahan tarkoitukseen vakuustili-palvelua. Selkeä kirjanpito vakuudesta on Vuokranantajalle tärkeää myös kirjanpitolain (1336/1997) nakokulmasta.

Vaihe 9 – Tarkista holhoustoimilain soveltuminen. Jos Vuokralainen on alaikainen tai edunvalvonnan alainen, varmista, että huoltaja tai edunvalvoja on allekirjoittanut vakuussopimuksen holhoustoimilain (442/1999) mukaisesti. Digi- ja väestötietoviraston holhousrekisterista voi tarkistaa edunvalvontatiedot.

Vaihe 10 – Tarkista vakuuden suhde uuteen vuokraan korotuksen jälkeen. Jos vuokraa korotetaan, kolmen kuukauden vakuuden enimmäismäärä kasvaa. Sopimuksessa voidaan sopia, että Vuokralainen täydentää vakuuden korotuksen yhteydessä. Kirjaa tämä prosessi selkeästi vakuussopimukseen jo alusta alkaen. Vaihe 11 - Kirjaa vakuussopimus pääasiallisen vuokrasopimuksen liitteeksi. Vakuussopimus on syytä liittää pääasialliseen vuokrasopimukseen, jotta molemmat asiakirjat ovat saman arkistoinnin piirissä ja helposti löydettävissä riitatilanteessa. Sopimukset on säilytettävä vähintään kolme vuotta vuokrasuhteen päättymisen jälkeen vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisen kanneajan varalta.

Vuokravakuussopimukseen Suomessa sovelletaan useita lakeja ja säädöksiä.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki 8 §. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) 8 § asettaa vakuuden enimmäismäärän kolmeen kuukauden vuokraan. Tämä on pakottava säännös, jota ei voi sopimuksella ylittää. Ylimenevä osuus on perusteettomasti saatu ja on palautettava vuokralaiselle. Vakuus on asetettava vuokrasopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi.

Vahingonkorvauslaki ja vähennysten perusteet. Vahingonkorvauslaki (412/1974) säätelee, milloin Vuokralainen on korvausvelvollinen. Vuokralainen vastaa tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttamistaan vahingoista. Tavanoinen kuluminen ei synnytä korvausvelvollisuutta, eikä sitä saa vähentää vakuudesta. Korvauksessa otetaan huomioon vahingoittuneen esineen ikä ja jäännösarvo.

Korkolaki viivästyneestä palautuksesta. Korkolaki (633/1982) 4 § säätelee viivästyskoron suuruuden. Jos vakuus palautetaan myöhässä, Vuokralainen on oikeutettu viivästyskorkoon sovitulle palautuspäivälle asti. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Kuluttajansuojalaki ja kohtuuttomat ehdot. Kuluttajansuojalaki (38/1978) suojaa kuluttaja-asemassa olevaa Vuokralaista kohtuuttomilta ehdoilta. Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 § mahdollistaa kohtuuttoman ehdon sovittelun. Yli kolmen kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden vaatiminen on lainvastaista.

Tietosuoja ja GDPR. Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) velvoittavat vuokranantajan käsittelemään vuokralaisen henkilötietoja asianmukaisesti. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa valvoo GDPR:n noudattamista.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa sen paikkakunnan tuomiopiirissä, jossa asunto sijaitsee, oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksen kuluttaja-asemassa olevalle Vuokralaiselle. Vakuuden perintä tai palautusvaatimus voidaan esittää myös ulosottokaarren (705/2007) mukaisesti, jos sopimuksellinen peruste on selvä.

Holhoustoimilaki alaikaisten osalta. Alaikainen henkilö ei voi oikeustoimikelpoisuuden rajoitusten vuoksi asettaa vakuutta holhoustoimilain (442/1999) vastaisesti. Huoltajan tai holhoojan on toimittava alaikaisen puolesta vakuuden asettamisessa. Holhoustoimilain 34 parsin mukainen Digi- ja väestötietoviraston holhousrekisteri sisältää tiedot holhousasioista. Edunvalvontavaltuutus, joka on rekisteroity Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) mukaisesti, oikeuttaa valtuutetun toimimaan paamiehen puolesta mukaan lukien vakuuden asettaminen.

Konkurssipesä ja vakuuden suoja. Jos Vuokranantaja menee konkurssiin, vakuus, joka on talletettu Vuokranantajan omalle tilille, voi kuulua konkurssipesään konkurssilain (120/2004) mukaisesti. Erillinen vakuustili tai pankkitakaus suojaa Vuokralaista paremmin. Ulosottokaari (705/2007) säätelee vakuusvarojen kohtelua ulosoton yhteydessä. Vuokralainen on vakuuden asettajana suojattu Vuokranantajan velkoilta vain siinä laajuudessa kuin vakuus on erillisellä tilillä.

Vuokravakuussopimuksessa Suomessa esiintyy usein samoja virheitä, jotka voivat johtaa riitoihin vuokrasuhteen päättyessä.

Virhe 1 – Vakuus ylittää kolmen kuukauden rajan. Vakuuden vaatiminen yli kolmen kuukauden vuokraa vastaavana on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 8 §:n vastainen. Ylimenevä osuus on perusteettomasti saatu, ja vuokralaisella on oikeus sen palautukseen. Enimmäismäärä on ehdoton ja pakottava.

Virhe 2 – Vakuuden palautuksesta ei sovita. Sopimuksessa ei eritellä, milloin ja mille tilille vakuus palautetaan. Tämä on kaikkein yleisin riidan lähde vuokrasuhteen päättyessä. Selkeä palautusaikataulu (esimerkiksi kahden viikon sisällä) ja palautustili poistavat tämän epäselvyyden.

Virhe 3 – Tavanoinen kuluminen vähennetään vakuudesta. Vuokranantaja yrittää vähentää vakuudesta tapettien haalistumisen, lattian tavalliset naarmut tai muun normaalin kulumisen. Tavanoinen kuluminen ei synnytä korvausvelvollisuutta vahingonkorvauslain (412/1974) eikä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 20 §:n mukaisesti. Vain tavanoista kulumista ylittävät vahingot ovat korvattavia.

Virhe 4 – Rahavakuus sekoittuu vuokranantajan omiin varoihin. Vuokralaisen maksama rahavakuus talletetaan samalle tilille kuin vuokranantajan omat varat. Tämä vaikeuttaa vakuuden tunnistamista ja palautusta. Erillinen vakuustili tai selkeä kirjanpito vakuudesta on suositeltava.

Virhe 5 – Vähennyksistä ei anneta kirjallista erittelyä. Vuokranantaja pidättää osan vakuudesta ilman kirjallista erittelyä siitä, mihin vähennykset perustuvat. Vähennykset on aina perusteltava kirjallisesti kuitteineen Vuokralaiselle. Perustelematon vähennys voidaan riitauttaa käräjäoikeudessa tai kuluttajariitalautakunnassa.

Virhe 6 – GDPR-velvoitteet laiminlyödään. Vuokralaisen henkilötietoja käsitellään ilman asianmukaista tietosuojalauseketta. Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) velvoittaa vuokranantajan informoimaan Vuokralaista. Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo GDPR:n noudattamista Suomessa.

Virhe 7 – Vakuuden tyyppi on epäselvä. Sopimuksessa ei eritellä selkeästi, onko kyse rahavakuudesta, pankkitalletuksesta vai henkilötakauksesta. Epäselvyys voi johtaa riitaan siitä, miten vakuus realisoidaan saatavan perimiseksi. Vakuuden tyyppi on yksilöitävä tarkasti.