Debt Restructuring Agreement Finland

Velkojen järjestelysopimus Suomessa on vapaaehtoinen kirjallinen sopimus, jossa velallinen ja yksi tai useampi velkoja sopivat velkojen uudelleenjärjestelystä maksuvaikeuksien ratkaisemiseksi. Järjestely voi sisältää maksuajan pidennystä, koron alentamista, pääoman osittaista leikkausta tai näiden yhdistelmiä. Vapaaehtoinen järjestely eroaa virallisesta saneerauksesta (laki yrityksen saneerauksesta 47/1993) ja yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) siinä, että se ei vaadi tuomioistuinkäsittelyä ja sen ehdot ovat vapaasti osapuolten neuvoteltavissa.

Velkojen järjestelysopimuksen oikeudellinen perusta on sopimuksenvapauden periaate, jonka mukaan osapuolet voivat vapaasti sopia olemassa olevien velvoitteiden muutoksista. Velkakirjalaki (622/1947) sääntelee alkuperäisiä velkakirjavelvoitteita; kun järjestely muuttaa velkakirjan ehtoja, muutos on kirjallinen lisäsopimus alkuperäiseen velkakirjaan. Korkolaki (633/1982) 4 §:n mukainen viivästyskorko (viitekorko + 7 prosenttiyksikköä) voidaan korvata pienemmällä järjestelykorolla osapuolten sopimuksella. Oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n mukainen kohtuullistamislauseke asettaa rajat kohtuuttomille järjestelyehdoille.

Suomessa vapaaehtoisia velkojen järjestelyjä tehdään laajasti useilla eri sektoreilla. Pankit (Nordea, OP Ryhmä, Danske Bank, Handelsbanken) tarjoavat asiakkailleen lainanjärjestelypalveluita, jotka sisältävät lyhennysohjelman muutoksia, maksulykkäyksiä ja lainayhdistelyjä. Finnvera Oyj voi osallistua pk-yritysten järjestelyihin takauksiensa kautta. Julkiset erityisjärjestelyt, kuten Verohallinnon maksujärjestely veronkantolain (11/2018) mukaisesti ja Kelan etuuksiin liittyvät järjestelyt, ovat hallinnollisia järjestelyitä, jotka eroavat yksityisoikeudellisesta järjestelysopimuksesta.

Velkojen järjestelysopimuksen suhde lain mukaisiin menettelyihin on tärkeä ymmärtää. Yksityishenkilön velkajärjestely yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaisesti on käräjäoikeuden vahvistama menettely, joka kattaa kaikki velallisen velat pakollisesti; vapaaehtoinen järjestely on siihen verrattuna yksinkertaisempi mutta velkojan suostumus on vapaaehtoinen. Yrityksen saneeraus lain (47/1993) mukaisesti on tuomioistuinmenettely, jonka alkaminen keskeyttää perintätoimenpiteet ja suojaa velallista; vapaaehtoinen järjestely ei tarjoa vastaavaa oikeudellista suojaa muiden velkojien toimilta.

Velkojen järjestely ennen virallista menettelyä on sekä velallisen että velkojan kannalta usein taloudellisesti järkevin ratkaisu. Vapaaehtoinen menettely on nopeampi, halvempi ja joustavampi kuin tuomioistuinmenettely; se säilyttää myös velallisen liiketoimintamahdollisuudet paremmin, koska maksuhäiriömerkintää ei välttämättä synny pelkästä vapaaehtoisesta järjestelystä. Velkojille järjestely tarjoaa paremman tuloksen kuin pitkä konkurssiprosessi, jossa saatava voi päätyä hyvin pieneen jako-osuuteen. Täydentäviä asiakirjamalleja löytyy forms-legal.com -kirjastosta: maksusuunnitelma, velkakirja ja lainasopimus.

Velkojen järjestelysopimus Suomessa tarvitaan tilanteissa, joissa velallinen ei kykene täyttämään alkuperäisiä velvoitteitaan mutta on valmis neuvottelemaan uusista ehdoista.

Pk-yrityksen tilapäinen kassavirtakriisi. Kausivaihtelut, yllättävä tilausten lasku tai suuren asiakkaan maksuvaikeudet voivat johtaa tilanteeseen, jossa pk-yritys ei kykene maksamaan lainaerien mukaan. Vapaaehtoinen järjestely pankin kanssa (lyhennysvapaa, lyhennyksen alentaminen, maksuajan pidennys) on tyypillinen ratkaisu ilman virallista saneerausmenettelyä. OP Ryhmä, Nordea ja Danske Bank tarjoavat lainajärjestelypalveluita pankin oman riskienhallinnan puitteissa.

Yksityishenkilön ylivelkaantuminen. Kuluttaja, joka on ylivelkaantunut kulutusluottoihin, luottokorttivelkoihin tai asuntolainaan, voi neuvotella vapaaehtoisen järjestelyn pankin tai perintätoimiston kanssa ennen yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudessa. Positiivinen luottotietorekisteri antaa luotonantajille näkymän velallisen kokonaisvelkaan, mikä helpottaa neuvottelua. Kuluttajaneuvonta (Kilpailu- ja kuluttajavirasto) tarjoaa maksutonta neuvontaa ylivelkaantuneille.

Rakentamisalan yritysten maksuvaikeudet. Rakennusala on erityisen haavoittuvainen kassavirtaongelmille pitkien projektikiertojen vuoksi; alihankkijat, materiaalitoimittajat ja subkonsultit voivat joutua odottamaan maksuja kuukausia. Vapaaehtoinen järjestely tavarantoimittajien ja alihankkijoiden kanssa on yleinen käytäntö rakennusliikkeissä, jotka kohtaavat maksuvaikeuksia.

Covid-19-tyyppisten ulkoisten shokkien jälkeen. Pandemia osoitti, kuinka nopeasti koko toimialojen liikevaihto voi romahtaa; ravintola-ala, matkailuala ja vähittäiskauppa tarvitsivat laajoja vapaaehtoisia järjestelyjä. Finnvera Oyj tarjosi poikkeusaikana erityisiä lyhennysohjelmia; pankit myönsivät laajalti lyhennevapaita; Verohallinto myönsi maksujärjestelyjä veronkantolain (11/2018) mukaisesti.

Sukupolvenvaihdokset ja yritysjärjestelyt. Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa on usein tarpeen uudelleenjärjestellä olemassa olevia lainoja uuden omistajan maksukyvyn mukaisesti. Vapaaehtoinen järjestely on tyypillinen osa kauppahintaneuvottelua, jossa pankki suostuu muuttamaan lainaehtoja uuden omistajan kanssa.

Konkurssin ennakoiminen. Velallinen, joka ennakoi konkurssiuhkan, voi pyrkiä neuvottelemaan vapaaehtoiset järjestelyt useimpien tai kaikkien velkojien kanssa ennen tilannetta, jossa konkurssi on ainoa vaihtoehto. Onnistunut vapaaehtoinen järjestely voi estää konkurssin kokonaan; epäonnistuneen järjestelyn jälkeen virallinen saneerausmenettely yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) mukaisesti tai konkurssilaki (120/2004) ovat seuraavat vaihtoehdot.

Maatalousyrittäjien velkojen järjestely. Suomalaiset maatilayritykset kohtaavat erityisiä velkaongelmia satovuosien epäonnistumisen, eläintautien tai markkinahintojen laskun seurauksena. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) tarjoaa neuvontapalveluita, ja MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) avustaa neuvotteluissa pankkien kanssa. OP:n maaseutupankkipalvelut ja Nordean agrirahoitus ovat erikoistuneet maatilojen velkaongelmien ratkaisemiseen vapaaehtoisten järjestelyjen kautta.

Startup-yritysten VC-rahoituksen järjestelyt. Pääomasijoitusyhtiöiden (VC) sijoittamiin startup-yrityksiin voidaan tehdä velkojen järjestelyjä kasvuvaiheen rahoitusvaikeuksissa. Suomalaiset pääomasijoitustoimijat (Tesi, CapMan, Nordic Capital) sekä Business Finland osallistuvat joskus velkaoptimoinnin rahoittamiseen tai järjestelyihin. Velkojen järjestely startup-kontekstissa voi sisältää konvertointilainoja (velka muutetaan osakkeiksi osakeyhtiölain 624/2006 mukaisesti) tai oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyttöä.

Koronvirus- ja taantumanjälkeiset järjestelyt. Covid-19-pandemian aiheuttamat likviditeettiongelmat johtivat laajamittaisiin vapaaehtoisiin järjestelyihin pankkien ja yritysten välillä vuosina 2020-2022. Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaisesti pankit saattoivat myöntää lyhennysohjelman muutoksia ja lyhennevapaita ilman, että lainaa pidettiin uudelleenjärjesteltynä luottona; tämä oli merkittävä ohjauspoliittinen tuki yrityksille. Samankaltainen tilanne voi toistua tulevissa taloudellisissa shokeissa.

Oikeudellisesti pätevä Velkojen järjestelysopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osatekijät.

Velallisen täydellinen yksilöinti. Täydellinen nimi tai toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus, osoite ja oikeudellinen muoto (yksityishenkilö, osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, toiminimi) ovat pakollisia. Oikeudellinen muoto vaikuttaa järjestelyn rakenteeseen: yksityishenkilölle soveltuu yksityishenkilön velkajärjestelyä (57/1993) täydentävä vapaaehtoinen järjestely; yritykselle yrityksen saneerauslakia (47/1993) täydentävä vapaaehtoinen järjestely.

Velkojien yksilöinti ja osallistuminen. Kaikki järjestelysopimukseen osallistuvat velkojat on yksilöitävä nimeltä, Y-tunnuksella tai henkilötunnuksella ja osoitteella. Tärkeää: vapaaehtoinen järjestely sitoo vain sopimuksen allekirjoittaneita velkojia; muut velkojat voivat edelleen jatkaa perintätoimia. Tämä on olennainen ero lain mukaiseen saneerausmenettelyyn, jossa kaikki velkojat sitoutuvat saneerausohjelmaan.

Velkatilanteen erittely ennen järjestelyä. Kaikkien järjestelysopimukseen sisällytettävien velkojen erittely (pääoma, korko, kulut, velkoja) velkaluettelona on välttämätöntä läpinäkyvyyden ja oikeudellisen selkeyden kannalta. Velkaluettelo on liitteenä sopimukseen; sen oikeellisuus on kriittistä mahdollisessa riitatilanteessa.

Järjestelyn konkreettiset ehdot selkeästi ilmaistuna. Järjestelyn tyyppi (maksuajan pidennys, koronalentaminen, pääomaleikkaus tai yhdistelmä), järjestelyssä maksettava kokonaismäärä (EUR), maksuohjelman kesto (kuukausina) ja uusi korkokanta on ilmoitettava täsmällisesti. Korkolaki (633/1982) 4 §:n mukainen viivästyskorko viivästyneistä eristä on aina voimassa ellei toisin sovita.

Velallisen velvoitteet järjestelyn aikana. Kirjanpitovelvollisuus kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti, tilinpäätöksen toimittaminen velkojille vuosittain, ilmoitusvelvollisuus merkittävistä taloudellisista muutoksista ja rajoitus uusien merkittävien velkojen ottamiseen ilman velkojien kirjallista suostumusta ovat keskeisiä velvoitteita. Näiden laiminlyönti antaa velkojille oikeuden purkaa järjestely.

Järjestelyn raukeamisehto. Selkeät raukeamisehdot (perättäisten erien laiminlyönti, olennainen sopimusrikkomus) ja niiden seuraukset (kaikkien alkuperäisten saatavien eräännyttäminen täysimääräisinä) turvaavat velkojien aseman. Kirjallinen ilmoitusvelvollisuus raukeamisesta on hyvän perintätavan (laki 513/1999, 4 §) mukainen.

Suhde virallisiin menettelyihin. Sopimuksessa on syytä täsmentää, mitä tapahtuu, jos virallinen saneerausmenettely tai konkurssi alkaa: tietyt järjestelyä koskevat ehdot voivat muuttua; velallisella on velvollisuus ilmoittaa Velkojille välittömästi. Täydentäviä asiakirjamalleja löytyy forms-legal.com -kirjastosta lainasopimukselle, maksusuunnitelmalle ja panttaussopimukselle.

Riitojen ratkaisu. Oikeuspaikka (velallisen kotipaikan käräjäoikeus kuluttajasaatavassa pakottavasti oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti; liikesaatavassa sovittavissa) ja sovellettava laki (Suomen laki) ovat selkeyden kannalta tärkeitä.

Verohallinnon maksujärjestelyn yhdistäminen vapaaehtoiseen järjestelyyn. Verohallinto myöntää maksujärjestelyjä maksamattomille veroille veronkantolain (11/2018) 43 §:n mukaisesti; nämä ovat hallinnollisia järjestelyjä, jotka ovat erillisiä yksityisoikeudellisesta velkojen järjestelysopimuksesta. Kokonaisvaltaisessa velkojen järjestelyssä yksityisoikeudelliset velat (pankki, toimittajat) ja verovelan järjestely koordinoidaan samanaikaisesti. Verohallinnon viivästysskorko on korkolain (633/1982) mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, samoin kuin yksityisoikeudellisten saatavien viivästyskorko. Verohallinto ei yleensä osallistu vapaaehtoiseen velkojen järjestelysopimukseen suoraan allekirjoittajana, mutta sen maksujärjestely koordinoidaan muiden velkojien kanssa.

Velkojen järjestelysopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti vapaaehtoisen järjestelyn toteuttamiseksi.

Vaihe 1 — Arvioi velkatilanne kokonaisuutena. Ennen neuvotteluiden aloittamista laadi kattava velkaluettelo: kaikki lainat, velkojan nimi, pääoma, korko, kuukausierä, eräpäivä. Laske kokonaisvelka ja vertaa sitä tuloihin tai käyttökatteeseen (EBITDA yrityksille). Arvioi, onko maksukyky palautettavissa kohtuullisessa ajassa (tilapäinen ongelma) vai vaatiiko tilanne rakenteellista muutosta. Konsultoi tarvittaessa taloudellista neuvonantajaa ennen neuvotteluiden aloittamista.

Vaihe 2 — Tunnista osallistuvat velkojat ja heidän asemansa. Luettele kaikki merkittävät velkojat; arvioi, kenen suostumus on välttämätöntä onnistuneelle järjestelylle (tyypillisesti suurimmat velkojat). Etuoikeutetut velkojat (kiinnitetyt pankit, Verohallinto) ja vakuudettomat velkojat (tavarantoimittajat) voivat vaatia erilaisia ehtoja. Verohallinnon veloille haetaan maksujärjestely erikseen veronkantolain (11/2018) mukaisesti.

Vaihe 3 — Neuvottele realistiset ehdot. Tarjous velalliselta tulisi sisältää realistisen maksukykyarvion: kuinka paljon velallinen voi maksaa kuukaudessa; kuinka pitkä maksuaika tarvitaan; mitä velasta voidaan leikata (jos pääomaleikkaus on tarpeen). Velkojat arvioivat tarjousta vertaamalla sitä konkurssissa odotettavaan jako-osuuteen: jos jako-osuus konkurssissa on 20 % ja vapaaehtoinen järjestely tarjoaa 50 % pitkällä aikavälillä, järjestely on taloudellisesti järkevä.

Vaihe 4 — Yksilöi osapuolet täydellisesti. Velallisen täydellinen nimi tai toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus, osoite ja oikeudellinen muoto; kaikkien osallistuvien velkojien vastaavat tiedot. Y-tunnus tarkistetaan YTJ.fi-portaalista tai PRH:n kaupparekisteristä; henkilötunnus väestötietojärjestelmästä. Tarkista, onko velallisella vireillä ulosottoja tai konkurssimenettelyitä ulosottorekisterin tai käräjäoikeuden rekisterin kautta.

Vaihe 5 — Laadi velkaluettelo liitteeksi. Erittele jokainen järjestelysopimukseen sisällytettävä velka: velkojan nimi, alkuperäinen pääoma, kertyneet korot, perintäkulut, erääntymisaika ja järjestelyn jälkeinen pääoma. Velkaluettelo on sopimuksen liite 1.

Vaihe 6 — Täsmennä järjestelyn ehdot. Järjestelyn tyyppi (maksuajan pidennys, koronalentaminen, pääomaleikkaus tai yhdistelmä); järjestelyssä maksettava kokonaismäärä EUR; maksuohjelman kesto kuukausina; uusi korkokanta prosentteina. Varmista, että luvut ovat matemaattisesti oikein (kokonaismäärä = kuukausierä × erien lukumäärä + korko).

Vaihe 7 — Allekirjoita kaikkien osapuolten kanssa. Kaikki osapuolet allekirjoittavat sopimuksen fyysisellä allekirjoituksella tai kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella eIDAS-asetuksen mukaisesti. Kopioidaan ja jaetaan kappaleet; säilytetään sopimus, velkaluettelo ja muut liitteet asianmukaisesti vähintään kymmenen vuotta.

Vaihe 8 — Kirjaa järjestely kirjanpitoon. Pääomaleikkaus kirjataan kirjanpitoon saatuina tuloina tai kirjanpidollisena kuittauksena kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti; konserniyhtiöissä noudata siirtohinnoittelun dokumentaatiovaatimuksia verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaisesti. Verohallinto voi arvioida pääomaleikkauksen verotuksellisia vaikutuksia; konsultoi veroneuvojaa tarvittaessa.

Vaihe 9 — Seuraa maksuohjelmaa aktiivisesti. Seuraa kuukausittain, noudatetaanko maksuohjelmaa; reagoi viipymättä kirjallisella muistutuksella laiminlyönnistä ennen raukeamisehtoon vetoamista. Dokumentoi kaikki maksut ja viestintä huolellisesti.

Velkojen järjestelysopimus Suomessa on sidottu useaan keskeiseen säädökseen, jotka ohjaavat sekä vapaaehtoista järjestelyä että lain mukaisia saneerausmenettelyitä.

Velkakirjalaki (622/1947) alkuperäisen velvoitteen muutosten osalta. Alkuperäinen velvoite perustuu tyypillisesti velkakirjaan tai lainasopimukseen, jota velkakirjalaki sääntelee. Järjestelysopimus on lisäsopimus alkuperäiseen velkakirjaan ja muuttaa sen ehtoja kirjallisella sopimuksella; muutos sitoo molempia osapuolia. Tavallisen velkakirjan muutoksesta on ilmoitettava velalliselle velkakirjalain 31 §:n mukaisesti, jos velkakirja on luovutettu.

Korkolaki (633/1982) korkojen muutoksen osalta. Sopimalla uudesta korkokannasta järjestelykorko korvaa alkuperäisen sopimuskoron ja viivästyskoron järjestelyn ajan. Viivästyneen erän viivästyskorko on korkolain 4 §:n mukainen (viitekorko + 7 prosenttiyksikköä) ellei nimenomaisesti toisin sovita. Suomen Pankki julkaisee viitekoron puolivuosittain.

Laki yrityksen saneerauksesta (47/1993) saneerausmenettelystä. Vaikka vapaaehtoinen järjestely ei edellytä tuomioistuinkäsittelyä, saneerauslaki on relevantti vertailukohde: sen mukaan saneerausohjelma voidaan vahvistaa, kun riittävä enemmistö velkojaryhmistä kannattaa sitä. Vapaaehtoinen järjestely eroaa saneerausohjelmasta siinä, että se sitoo vain allekirjoittaneet velkojat; muut velkojat voivat jatkaa perintätoimia. Saneerausmenettelyä voidaan hakea käräjäoikeudelta, jos vapaaehtoinen menettely epäonnistuu.

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) yksityishenkilöille. Yksityishenkilön virallinen velkajärjestely käräjäoikeudessa on vaihtoehto vapaaehtoiselle järjestelylle. Käräjäoikeuden vahvistama maksuohjelma kattaa kaikki velallisen velat pakollisesti; menettely suojaa velallista muiden velkojien toimilta. Vapaaehtoinen järjestely ennen virallista menettelyä on suositeltavaa sen nopeuden ja alhaisempien kulujen vuoksi.

Oikeustoimilaki (228/1929) kohtuullistamislausekkeena. Järjestelyehdot, jotka asettavat velallisen erityisen kohtuuttomaan asemaan taloudellisen paineen alla, voivat olla kohtuullistettavissa oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Erityisesti kuluttajan osalta kohtuuttomat järjestelyehdot voivat olla sitomattomia.

Laki velan vanhentumisesta (728/2003) vanhentumisesta. Velallisen allekirjoittama järjestelysopimus katkaisee velkojen vanhentumisen lain 10 §:n mukaisesti; uusi kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa sopimuspäivästä. Tämä on tärkeää pitkään erääntyneiden velkojen osalta, joissa vanhentumisriski on olemassa.

Kirjanpitolaki (1336/1997) ja verotus. Pääomaleikkaus kirjataan kirjanpidossa saatuina tuloina yritykselle; yksityishenkilölle järjestely voi aiheuttaa veronalaisia tuloja leikatun velan osalta tuloverolain (1535/1992) mukaisesti. Konsultoi veroneuvojaa ennen merkittävää pääomaleikkausta.

Finanssivalvonnan sääntely luottolaitoksille. Luottolaitosten osallistuminen järjestelyihin on säänneltyä: pankit ja muut luottolaitokset noudattavat Finanssivalvonnan ohjeita ja Basel IV:n mukaisia pääomavaatimusten laskentasääntöjä järjestelyvelkojen osalta. Merkittäville järjestelyille vaaditaan tyypillisesti pankin luottopäätös.

Tavanomaiset virheet Velkojen järjestelysopimus Suomessa laadinnassa voivat tehdä järjestelystä epäonnistuneen tai oikeudellisesti epäpätevän.

Virhe 1 — Kaikkia velkojia ei oteta mukaan sopimukseen. Vapaaehtoinen järjestely sitoo vain allekirjoittaneet velkojat; ulkopuolelle jääneet velkojat voivat edelleen periä saatavansa. Jos pankki hyväksyy järjestelyn mutta tavarantoimittajat eivät, tavarantoimittajat voivat hakea ulosottoa, mikä voi kaataa koko järjestelyn. Ratkaisu: pyri saamaan kaikki merkittävät velkojat mukaan järjestelysopimukseen; selvitä etukäteen kunkin velkojan neuvotteluhalukkuus.

Virhe 2 — Liian optimistinen maksukykyarvio. Maksuohjelma, jonka kuukausierä ylittää velallisen realistisen maksukyvyn, johtaa todennäköisesti järjestelyn raukeamiseen muutaman kuukauden kuluttua. Ratkaisu: laadi realistinen kassavirtaennuste; sisällytä puskuri yllättäviä menoja varten; kuukausierän tulisi olla selvästi alle maksimaalisen maksukyvyn.

Virhe 3 — Puutteellinen velkaluettelo. Velkaluettelo, joka ei kata kaikkia velkoja, voi jättää tärkeitä velkojia ulkopuolelle, mikä johtaa yllättäviin perintätoimiin järjestelyn aikana. Ratkaisu: laadi kattava velkaluettelo tarkistamalla kaikki kirjanpidon velat, ulosottorekisterin saatavat ja luottotietorekisterin merkinnät.

Virhe 4 — Vanhentumisen katkaisun laiminlyönti. Jos jokin velka on lähellä kolmen vuoden vanhentumisaikaa velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisesti eikä järjestelysopimusta allekirjoiteta ajoissa, velka voi vanhentua eikä sitä voi enää periä. Ratkaisu: tarkista kaikkien velkojen vanhentumisajat ennen neuvotteluiden aloittamista; allekirjoita järjestelysopimus ennen vanhentumispäivää.

Virhe 5 — Verotuksellisten vaikutusten laiminlyönti. Pääomaleikkaus voi aiheuttaa yritykselle tai yksityishenkilölle veronalaisia tuloja tuloverolain (1535/1992) mukaisesti; tätä ei huomioida järjestelyn kokonaiskustannuksia laskettaessa. Ratkaisu: konsultoi veroneuvojaa (veroneuvoja, tilintarkastaja tai lakimiestoimisto) ennen pääomaleikkauksesta sopimista.

Virhe 6 — Puuttuva suoja muiden velkojien toimia vastaan. Vapaaehtoinen järjestely ei suojaa velallista muiden velkojien perintätoimilta; yksikin ulkopuolinen velkoja voi hakea ulosottoa ja kaataa järjestelyn. Ratkaisu: harkitse virallista saneerausmenettelyä lain (47/1993) tai yksityishenkilön velkajärjestelyä lain (57/1993) mukaisesti, jos velkojakunta on laaja ja kaikkien suostumusta on vaikea saada.

Virhe 7 — Sopimuksen epäselvät raukeamisehdot. Järjestelysopimus ilman selkeitä raukeamisehtoja jättää velkojat epävarmuuteen siitä, milloin he voivat ryhtyä toimiin järjestelyn epäonnistuttua. Ratkaisu: sovi selkeästi, milloin järjestely raukeaa (perättäisten erien laiminlyönti tai olennainen sopimusrikkomus) ja mitkä ovat seuraukset (kaikkien alkuperäisten saatavien eräännyttäminen).