Estate Inventory Deed Finland

Perukirja Suomessa on kuolinpesan vainajan varojen ja velkojen virallinen inventaari, joka laaditaan perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja on perustava asiakirja kuolinpesan selvityksessä, ja se toimii perustana perintöverotukselle perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Verohallinto käyttää perukirjaa perintöveron laskemiseen, ja perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perukirjan laadinta on pakollinen velvollisuus, josta vastaavat kuolinpesan osakkaat perintökaaren (40/1965) 20 luvun mukaisesti. Jos osakas laiminlyö velvollisuutensa, Verohallinto voi toimittaa verotuksen arvioverotuksena. Perukirja on laadittava myös siinä tapauksessa, että kuolinpesä on ylivelkainen tai varoja ei ole ollenkaan.

Perukirjan keskeinen toimija on pesänilmoittaja, joka on yleensä eloonjäänyt puoliso tai vainajan lähin omainen. Pesänilmoittajan on vakuutettava, että hän on ilmoittanut kaikki tuntemansa vainajan varat ja velat rehellisesti perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti. Perukirjaan on myös merkittävä uskottu mies, joka on puolueeton henkilö kuten asianajaja tai lakimies, joka valvoo kaikkien osakkaiden etua perukirjan laadinnassa perintökaaren (40/1965) 20 luvun 10 pykälän mukaisesti. Uskottu mies todistaa perukirjan oikeaksi.

Perukirjaan merkittävät osakkaat ovat perintökaaren (40/1965) 2 ja 3 luvun mukaisesti: eloonjäänyt puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt osapuoli, rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä, testamentinsaajat ja muut lakimääräiset perilliset. Jokainen osakas on yksilöitävä koko nimellä, henkilötunnuksella ja suhteella vainajaan. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietotodistus osoittaa viralliset sukulaissuhteet.

Vainajan varoja inventoidaan kaikkiin omaisuuslajeihin. Kiinteistöt yksilöidään kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaisesti, asunto-osakkeet asunto-osakeyhtiön nimellä ja osakenumeroilla, pankkivarat IBAN-numeroineen, arvopaperit osakemäärineen ja arvoihin, ajoneuvo rekisteritunnuksella ja arvioidulla käyvällä arvolla. Käypä arvo on perintöverotuksen perusta perintökaaren 20 luvun 8 pykälän mukaisesti.

Vainajan veloista merkittävimpinä ovat pankkilainat, asuntolaina, kulutusluotot, luottokorttivelat ja mahdolliset takausvastuut. Hautauskulut ovat vähennyskelpoisia veloiksi perukirjassa ennen perintöveron laskemista perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Jos puolisoilla on ollut avioehtosopimus, avioehdon vaikutus otetaan huomioon perukirjassa.

Lesken osalta on huomioitava avioliittolain (234/1929) ositussäännökset. Puolisoiden yhteinen omaisuus ositetaan, jolloin eloonjääneen puolison oma omaisuus erotetaan kuolinpesan omaisuudesta. Tasinkoprivilegisäännöksen nojalla eloonjäänyt puoliso voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille, jos eloonjääneen omaisuus on suurempi kuin puolison. Eloonjääneen puolison hallintaoikeus yhteiseen kotiin perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti on myös merkittävä.

Perukirjan laadintaprosessi vaatii huolellista valmistelua. Ensin hankitaan Digi- ja vaestotietovirastolta (DVV) sukuselvitys, joka osoittaa kaikki vainajan perilliset. Sitten kerrataan kaikki vainajan varat pankkiotteineen, kiinteistörekisterin otteinen ja muine asiakirjoineen. Velat selvitetaan pankeilta ja muilta velkojilta. Perukirja on hyvaksytettava kaikilla osakkailla ennen toimittamista Verohallinnolle. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 26 pykälän mukaan perintovero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle on pakollinen velvollisuus. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 28 pykälän mukaan perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto laskee perintöveron perukirjan tietojen perusteella ja lähettää perintöveroliput osakkailla. Perintöveron suuruus riippuu perinnön arvosta ja perillisen sukulaisuussuhteesta: I veroluokkaan (lapset, puoliso) kuuluvat maksavat alhaisempaa veroa. Puolisovähennys (60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennys (60 000 euroa) pienentävät veroa tietyissä tilanteissa. Perintövero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perukirja Suomessa on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti. Velvollisuus on ehdoton riippumatta siitä, onko kuolinpesassa varoja vai ei.

Kaikki kuolemat edellyttävät perukirjaa. Jokainen Suomessa asuva henkilö, joka kuolee, synnyttää kuolinpesan, jonka osalta on laadittava perukirja. Velvollisuus koskee myös ulkomailla asuvaa Suomen kansalaista, jonka omaisuus on Suomessa. Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perintöverotuksen perusta. Verohallinto tarvitsee perukirjan perintöveron laskemiseksi perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Ilman perukirjaa Verohallinto ei voi toimittaa perintöverotusta, mikä voi johtaa verotuksen lykkääntymiseen tai arvioverotukseen. Perintövero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta, joten perukirja on laadittava ajoissa.

Kiinteistön omistuksen siirto. Jos vainajalla oli kiinteistöjä, perukirja on välttämätön omistuksen siirtämiseksi perillisille tai testamentinsaajille. Maanmittauslaitos edellyttää perukirjan ja perinnonjakokirjan ennen lainhuudon myöntämistä. Asunto-osakkeiden siirto osakasrekisterissä edellyttää myös selvitystä kuolinpesasta.

Pankkiasioiden hoitaminen. Pankit vaativat perukirjan ennen kuin ne antavat kuolinpesan osakkaiden käyttää vainajan pankkitilejä tai muuttaa omistustietoja. Osa pankeista voi poikkeuksellisesti sallia pienen hautauskulusumman nostamisen ilman perukirjaa.

Yrityksen omistuksen siirtyminen. Jos vainajalla oli omistus osakeyhtiöön, henkilöyhtiöön tai toiminimeen, perukirja tarvitaan yhtiön hallinnon järjestämiseksi perimyskauden aikana. Kaupparekisteriin on ilmoitettava muutokset kuolinpesan selvityksen yhteydessä.

Ylivelkainen kuolinpesä. Jos kuolinpesassa on enemmän velkoja kuin varoja, perukirja on silti laadittava. Ylivelkaisessa pesässä osakkaat eivät vastaa velvoista henkilökohtaisesti, jos he eivät ole ryhtyneet pesän toimiin ennen pesänselvitystä. Perukirja osoittaa ylivelkaisuuden ja suojaa osakkaita henkilökohtaiselta vastuulta.

Kuolinpesä on aina selvitettava laillisesti Suomessa. Jos kuolinpesassa on kiinteistöjä, perukirja on valttamaton lainhuudon hakemiseksi Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti. Ilman lainhuutoa uusi omistaja ei voi rekisteröidä kiinteiston omistustaan eikä myydaa tai kiinnittaa kiinteistoa. Asunto-osakkeen siirto Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin edellyttää myös perukirjaa.

Yrityksenpitäjän kuolema edellyttää perukirjan nopeaa laadintaa. Jos vainajalla oli omistus osakeyhtiöön, avoimeen yhtiöön tai toiminimeen, perukirja tarvitaan yhtiön hallinnon järjestämiseksi kuolinpesan selvitysvaiheessa. Kaupparekisteriin on ilmoitettava muutokset kuolinpesan selvityksen yhteydessä yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 14 pykälän mukaisesti. Yhtiön liiketoiminnan jatkuminen varmistetaan siten, että kuolinpesan osakkaat tai pesänhoitaja ottavat vastuun yhtiön asioista perukirjan laadinnan ajaksi.

Oikeellisessa perukirjassa Suomessa on seuraavat osat, jotka varmistavat sen kelpoisuuden Verohallinnolle ja pesanselvitykselle perintökaaren (40/1965) 20 luvun mukaisesti.

Vainajan perustiedot. Vainajan koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN, kuolinpäivämäärä kuolintodistuksen mukaisesti, kuolinpaikka ja viimeinen kotipaikka. Siviilisääty kuolinhetkellä vaikuttaa lesken oikeuksiin perintökaaren (40/1965) 3 luvun ja avioliittolain (234/1929) mukaisesti.

Pesänilmoittaja. Pesänilmoittaja on kuolinpesan osakas, yleensä eloonjäänyt puoliso tai vainajan lähin omainen, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuuden. Pesänilmoittajan koko nimi ja henkilötunnus merkitään. Pesänilmoittaja vakuuttaa tietojen oikeellisuuden perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Uskottu mies perintökaaren 20 luvun 10 pykälän mukaisesti. Uskottu mies on puolueeton ulkopuolinen henkilö, usein asianajaja tai lakimies, jonka tehtävänä on valvoa kaikkien osakkaiden etua perukirjan laadinnassa. Uskottu mies todistaa perukirjan oikeaksi omalla allekirjoituksellaan.

Kuolinpesan osakkaat. Luettelo kaikista osakkaista perintökaaren (40/1965) 2 ja 3 luvun mukaisesti: eloonjäänyt puoliso, rintaperilliset henkilötunnuksineen ja sukulaisuussuhteineen, testamentinsaajat. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietotodistus liitetään sukulaissuhteiden osoittamiseksi.

Vainajan varat. Kiinteistöt kiinteistötunnuksineen Maanmittauslaitoksen rekisteristä ja käypinä arvoina, asunto-osakkeet asunto-osakeyhtiön nimellä ja osakenumeroilla sekä arvioidulla kauppa-arvolla, pankkivarat IBAN-numeroineen ja saldoilla kuolinpäivänä, sijoitukset ja arvopaperit, ajoneuvo rekisteritunnuksella ja arvioarvolla, muu irtaimisto arvioineen. Kaikki varat merkitään käypinä arvoina kuolinhetkellä perintökaaren (40/1965) 20 luvun 8 pykälän mukaisesti.

Vainajan velat. Pankkilainat lainasaldoilla, luottokortti- ja kulutusvelat, muut velat sekä hautauskulut. Velat vähennetään varoista perintöverovelvollisuuden laskemiseksi.

Testamentin olemassaolo. Jos vainajalla oli testamentti, se mainitaan perukirjassa ja liitetään siihen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Testamentti vaikuttaa osakkaiden määrittelyyn ja omaisuuden jakoon.

Lesken oikeudet ja ositusvaatimus. Jos vainaja oli naimisissa, puolisoiden varojen ositus merkitään perukirjaan avioliittolain (234/1929) mukaisesti. Eloonjääneen puolison tasinkoprivilegisäännös mainitaan tarvittaessa. Eloonjääneen puolison hallintaoikeus yhteiseen kotiin perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti merkitään asiakirjaan. forms-legal.com tarjoaa perukirjapohjan kaikkine pakollisine osineen.

Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle. Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 28 pykälän mukaisesti. Toimitus tapahtuu sähköisesti OmaVero-palvelussa tai paperilomakkeella. Verohallinto laskee perintoveron perukirjan tietojen pohjalta ja lähettää perintoveroliput osakkaille. Perintoveron suuruus riippuu perinnon arvosta ja perillisen sukulaisuussuhteesta: I veroluokka (lapset, puoliso) maksaa alhaisempaa veroa kuin II veroluokka.

Perukirjan liiteasiakirjat. Perukirjan liitteinä toimitetaan Verohallinnolle sukuselvitys DVV:ltä, mahdollinen testamentti jäljennöksenä, avioehtosopimus jos sellainen on, pankkitodistukset tilien saldoista kuolinpäivältä, kiinteistörekisteriote kiinteistöistä Maanmittauslaitokselta sekä asunto-osakeyhtiön omistajatiedot. Kaikki liitteet on numeroitava selkeästi ja viitattava niihin perukirjan teksteissä. Ulkomaisista varoista tarvitaan ulkomaisen pankin todistus saldoista käännettyinä suomeksi tai ruotsiksi. Pesänosakkaiden tiedonsaantioikeus. Jokainen kuolinpesan osakas on oikeutettu saamaan kopion perukirjasta. Osakkaat voivat esittää täydennyksiä tai korjauksia ennen perintöverotuksen toimittamista. Riitautunut perukirja voidaan saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Sukuselvitys hankittava DVV:lta. Sukuselvitys on hankittava Digi- ja vaestotietovirastolta (DVV) kaikista vainajan perillisista. Sukuselvitys osoittaa lasten, lastenlasten ja muiden perillisten tiedot. Hae sukuselvitys mahdollisimman pian, koska se vie aikaa. Vainajan yritysomaisuuden arvostaminen. Jos vainajalla oli omistus osakeyhtiossa, yhtion osakkeiden arvo määritetään perukirjaan kaypaan arvoon kuolinhetkella. Listaamattoman yhtion osakkeiden arvostaminen voi vaatia asiantuntija-arviota. Listatun yhtion osakkeet arvostetaan porssiarvoon kuolinpaivana. Ulkomaiselle omaisuudelle erityissaannot. Jos vainajalla oli omaisuutta ulkomailla, sen selvittäminen voi vaatia paikallisen oikeuden mukaisia toimia. EU:n perimysasetus (650/2012) vaikuttaa kansainvälisissä tilanteissa perimyksen maaytymiseen. Perukirjaan on merkittävä kaikki vainajan ulkomaiset varat kaypina arvoina.

Perukirja Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka varmistavat perukirjan oikeellisuuden perintökaaren (40/1965) 20 luvun mukaisesti.

Vaihe 1 — Hanki tarvittavat asiakirjat. Hae Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) sukuselvitys, joka osoittaa vainajan perilliset. Sukuselvitys sisältää kaikki vainajan sukulaiset, joilla on perintöoikeus. Hae myös pankeista saldotodistukset, joissa on tilin saldo kuolinpäivänä, ja panttausasiakirjat lainojen osalta. Arvioi kiinteistöt ja asunto-osakkeet markkinahintojen mukaisesti.

Vaihe 2 — Valitse uskottu mies. Kuolinpesan osakkaat sopivat yhdessä puolueettomasta uskotusta miehestä, joka on usein asianajaja, lakimies tai muu luotettava henkilö, jolla ei ole taloudellista intressiä pesässä perintökaaren (40/1965) 20 luvun 10 pykälän mukaisesti.

Vaihe 3 — Kokoa vainajan tiedot. Kirjaa vainajan koko nimi, henkilötunnus, kuolinpäivämäärä kuolintodistuksen mukaisesti, kuolinpaikka ja viimeinen kotipaikka. Siviilisääty kuolinhetkellä on merkityksellinen lesken oikeuksien kannalta.

Vaihe 4 — Listaa kuolinpesan osakkaat. Merkitse kaikki osakkaat: eloonjäänyt puoliso, rintaperilliset, testamentinsaajat. Ilmoita jokaisen osakas koko nimi, henkilötunnus ja suhde vainajaan.

Vaihe 5 — Inventoi vainajan varat. Listaa kaikki varat käypinä arvoina kuolinpäivänä: kiinteistöt kiinteistötunnuksineen, asunto-osakkeet, pankkivarat, sijoitukset, ajoneuvo ja irtaimisto. Kiinteistöjen arvioinnissa voidaan käyttää kiinteistönvälittäjän arviota tai vertailuhintoja.

Vaihe 6 — Listaa vainajan velat. Ilmoita kaikki velat kuolinhetkellä: pankkilainojen saldot, luottokorttivelat, muut lainat ja hautauskulut. Hautauskulut ovat vähennyskelpoisia.

Vaihe 7 — Allekirjoittakaa ja todistakaa. Pesänilmoittaja allekirjoittaa perukirjan ja vakuuttaa tietojen oikeellisuuden. Uskottu mies todistaa perukirjan oikeaksi allekirjoituksellaan.

Vaihe 8 — Toimita Verohallinnolle. Perukirja liitteineen toimitetaan Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto laskee perintöveron perukirjan tietojen perusteella.

Kiinteistojen arviointi perintoveroa varten. Kiinteistojen kaypaa arvoa tuetaan kiinteistonvalittajan arviolla, Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoilla tai vertailukaupoilla laheisymmaristossa. Tarkka arviointi on tärkeää, koska Verohallinto voi toimittaa verotuksen poiketen perukirjasta, jos arvot poikkeavat merkittävästi kayvasta arvosta. Asunto-osakkeiden arvioinnissa käytetään viimeisimpia vastaavien asuntojen kauppahintoja alueella.

Vaihe 9 — Toimita Verohallinnolle ja arkistoi. Toimita perukirja liitteineen Verohallinnolle OmaVero-palvelussa sähköisesti tai paperilomakkeella postitse. Verohallinto lähettää kuittauksen vastaanottamisesta ja perintöverolipun noin kuukauden kuluttua. Säilytä kopio perukirjasta ja kaikista liitteistä myöhempää käyttöä varten. Perukirjaa tarvitaan myöhemmin muun muassa Maanmittauslaitoksen lainhuutohakemuksessa ja pankkiasioinnissa. Perukirjan täydentäminen. Täydentävä perukirja kattaa puuttuneet varat tai korjaa virheelliset tiedot. Täydentäminen on mahdollista ilman seuraamuksia, jos tehdään ennakoivasti ennen Verohallinnon huomautuksia. Vaihe 10 - Perukirjan liitteet. Toimita kaikki liiteasiakirjat Verohallinnolle perukirjan mukana: sukuselvitys, testamentti, pankkitodistukset, kiinteistorekisteriotteet ja mahdollinen avioehtosopimus. Puuttuvat liitteet viivyttavat perintoverotusta.

Perukirja Suomessa perustuu perintökaaren ja verolainsäädäntöön, joiden vaatimukset on täytettävä asiakirjan oikeellisuuden varmistamiseksi.

Velvollisuus laaditttaa perukirja. Perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälä velvoittaa kuolinpesan osakkaat toimittamaan perukirjan. Perukirja on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja se on toimitettava Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa. Laiminlyönti voi johtaa arvioverotukseen.

Uskotun miehen rooli. Perintökaaren (40/1965) 20 luvun 10 pykälä edellyttää, että perukirjaan on merkittävä uskottu mies, joka valvoo osakkaiden etua ja todistaa perukirjan oikeaksi. Uskottu mies on puolueeton henkilö, jolla ei ole taloudellista intressiä pesässä.

Varojen arvostaminen. Perintökaaren (40/1965) 20 luvun 8 pykälän mukaan varat arvostetaan käypään arvoon kuolinhetkellä. Kiinteistöt arvotetaan markkinahintaan, arvopaperit pörssikurssiin ja muut omaisuuserät markkinahintaan.

Perintöverotus. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) mukaan perintöveroa maksetaan kuolinpesan varoista vähennettynä veloilla. Veron suuruus riippuu perinnön arvosta ja perillisen sukulaisuussuhteesta: lähin sukulainen (lapset, puoliso) kuuluvat I veroluokkaan, etäisemmät II veroluokkaan. Puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys pienentävät veroa.

Avioliittolain ositussäännökset. Jos vainaja oli naimisissa, puolisoiden omaisuuden ositus on selvitettävä avioliittolain (234/1929) mukaisesti ennen perintöverotuksen toimittamista. Eloonjääneen puolison tasinkoprivilegisäännös ja hallintaoikeus yhteiseen kotiin on otettava huomioon.

Testamentin tiedoksianto perillisille. Jos vainajalla on testamentti, testamentin tiedoksianto perillisille on tehtävä perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukaisesti. Rintaperillisella on sen jälkeen kuusi kuukautta aikaa vaatia lakiosaansa lakiosailmoituksella perintokaaren 7 luvun 5 pykälän nojalla. Testamentista poikkeaminen on mahdollista vain perintokaaren 14 luvun 5 pykälän mukaisen moitekanteen kautta käräjäoikeudessa.

Testamentin tiedoksianto perillisille. Jos vainajalla on testamentti, sen tiedoksianto perillisille on tehtävä perintökaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukaisesti. Rintaperillisellä on testamentin tiedoksisaannin jälkeen kuusi kuukautta aikaa vaatia lakiosaansa lakiosailmoituksella. Testamentista poikkeaminen on mahdollista vain moitekanteen kautta käräjäoikeudessa perintökaaren 14 luvun 5 pykälän mukaisesti. Moiteaika on kuusi kuukautta tiedoksisaannista. Verotuksen oikaisu. Jos perintövero on toimitettu virheellisen perukirjan perusteella, hakija voi hakea verotuksen oikaisua verotusmenettelylain (1558/1995) 61 pykälän mukaisesti. Oikaisuvaatimus tehdään Verohallinnon oikaisulautakunnalle. Alaikaisyysvahennys perintö- ja lahjaverolain mukaan. Alaikaiselle lapselle tulevan perinnon veroa vahennetan 60 000 euron alaikaisyysvahennyksella. Vahennys tehdän perintoosasta ennen veron laskemista perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti.

Perukirjassa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa perukirjan hylkäämiseen tai arvioverotukseen Verohallinnolle.

Virhe 1 — Määräajan laiminlyönti. Perukirja on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti. Myöhästyminen voi johtaa viivästyskoroihin ja verotuksen viivästymiseen. Ota heti kuoleman jälkeen selvää aikatauluista.

Virhe 2 — Varojen puutteellinen inventaario. Osakkaat unohtavat ilmoittaa kaikkia varoja, kuten ulkomaisia pankkitilejä, sijoitusrahastoja tai viimeksi ostettuja kiinteistöjä. Virheellinen perukirja voi johtaa arvioverotukseen tai riitaan osakkaiden välillä myöhemmin.

Virhe 3 — Osakkkaiden puutteellinen luettelo. Kaikkia osakkaita ei merkitä perukirjaan. Esimerkiksi vainajan avioton lapsi tai adoptiolapsi voidaan unohtaa. Sukuselvitys DVV:ltä on hankkittava aina.

Virhe 4 — Uskotun miehen esteellisyys. Uskottuna miehenä toimii kuolinpesan osakas tai perillinen, joka on esteellinen perintökaaren (40/1965) 20 luvun 10 pykälän nojalla. Uskotun miehen on oltava puolueeton ulkopuolinen.

Virhe 5 — Lesken aseman huomioimatta jättäminen. Eloonjääneen puolison hallintaoikeutta yhteiseen kotiin perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti ei merkitä perukirjaan. Tämä voi johtaa riitaan osakkaiden kanssa.

Virhe 6 - Ulkomaisten varojen unohtaminen. Vainajalla on saattanut olla ulkomaisia pankkitilejeja, sijoituksia tai vakuutuksia, jotka unohtuvat perukirjasta. Verohallinto voi saada tietoja ulkomaisista varoista kansainvälisten tietojenvaihtosopimustens kautta. Kaikkien varojen ilmoittaminen rehellisesti on lakisaateinen velvollisuus perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 28 pykälän mukaisesti.

Virhe 7 — Ylivelkaisen pesan toimista ryhtyminen ennen selvitystä. Osakas ryhtyy maksamaan vainajan velkoja tai luovuttamaan pesän omaisuutta ennen kuin ylivelkaisuus on selvitetty. Ylivelkaisessa pesässä osakkaat eivät vastaa velvoista henkilökohtaisesti, jos he eivät ole ryhtyneet pesän toimiin. Ennen mitään toimia on selvitettävä perukirjalla, onko pesa ylivelkainen vai ei, ja tarvittaessa haettava konkurssia tai järjestettävä pesänselvitys käräjäoikeuden kautta.