Kuolinpesan osakkaiden sopimus Suomi

Kuolinpesan osakkaiden sopimus Suomessa on kuolinpesan osakkaiden välinen kirjallinen sopimus siitä, miten pesänselvitys järjestetään käytännössä perintökaaren (40/1965) 25 luvun 1 pykälän mukaisesti. Sopimuksessa sovitaan pesänselvittäjän tai pesänhoitajan nimeämisestä, pankkiasioiden hoidosta, kiinteistöjen hoidosta, päätöksenteosta ja aikataulusta.

Perintökaaren (40/1965) 25 luvun 1 pykälän mukaan kuolinpesaa hallinnoidaan osakkaiden yhteisellä päätöksellä. Tämä tarkoittaa, että jokainen merkittävä päätös — pankkiasioinnista kiinteistöjen hoitoon — vaatii kaikkien osakkaiden yhteisymmärryksen. Käytännössä useamman osakkaan kuolinpesassa tämä voi johtaa kommunikaatio-ongelmiin, viivästyksiin tai jopa riitoihin. Kirjallinen hallintosopimus ehkäisee näitä ongelmia jakamalla vastuut selkeästi.

Kuolinpesan osakkaiden sopimus eroaa perukirjasta ja perinnonjakokirjasta siinä, että se on osakkaiden välinen operatiivinen sopimus pesänselvityksen järjestämisestä — ei siis virallinen perukirja Verohallinnolle eikä lopullinen perinnonjako. Sopimus voidaan tehdä heti kuoleman jälkeen, ja se on voimassa pesänselvityksen ajan.

Peintökaaren (40/1965) 19 luvun mukaan kuolinpesälle voidaan nimittää pesänhoitaja käräjäoikeuden toimesta, jos osakkaat eivät pääse sopimukseen pesän hallinnasta. Osakkaiden sopimus on vapaaehtoinen vaihtoehto, joka välttää käräjäoikeuden väliintulon. Sopimuksessa nimetty pesänhoitaja tai pesänselvittäjä voidaan nimetä vapaaehtoisesti ilman käräjäoikeuden toimia, mikä on nopeampaa ja edullisempaa.

Sopimus on erityisen hyödyllinen, kun kuolinpesassa on kiinteistöjä, yritysomaisuutta tai muuta hallintoa vaativaa omaisuutta. Kiinteistön hoito pesänselvityksen aikana — vuokrien kerääminen, korjausten tekeminen, vakuutusten ylläpitäminen — vaatii nimetyn vastuuhenkilön. Yritysomaisuuden hallinta edellyttää nopeaa päätöksentekoa, johon kaikkien osakkaiden yksimielisyysvaatimus ei aina sovi.

Sopimukseen voidaan kirjata myös käytännön yksityiskohdat: miten laskuja maksetaan pesän varoista, kuka hoitaa hautausjärjestelyt, miten kokousten kutsuminen järjestetään ja mitkä ovat velvoittavat aikataulut. Perukirjan laadintavelvollisuus perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti kolmen kuukauden sisällä on keskeinen aikataulutavoite.

Kuolinpesan osakkaiden sopimus on erityisen tärkeä riitaisten perheiden tilanteessa. Jos suhteet ovat kireät tai osakkaat eivät tunne toisiaan (esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa tai kun vainajalla on lapsia eri liitoista), kirjallinen sopimus selkeyttää vastuunjakoa ja vähentää väärinkäsitysten riskiä. Sopimus voidaan myöhemmin muuttaa tai täydentää yhteisellä päätöksellä.

Sopimuksen tekeminen ennakoivasti on viisasta. Heti kuoleman jälkeen on kiireellistä: hautausjärjestelyt, pankkiasiat, viranomaisilmoitukset DVV:lle ja Verohallinnolle. Kirjallinen hallintosopimus antaa selkeän roolijaon, jolloin kukin osakas tietää tehtävänsä ja voi toimia nopeasti ilman pitkiä neuvotteluja. Sopimus myös suojaa osakkaita henkilökohtaiselta vastuulta tilanteissa, joissa osakkaat toimivat pesän puolesta ilman toisten suostumusta.

Peintökaaren (40/1965) mukainen pesänselvitys päättyy, kun kaikki vainajan velat on maksettu ja perinnonjako on toimitettu perinnonjakokirjalla. Hallintosopimus on voimassa tähän asti. Sopimuksen avulla pesänselvitys voidaan tehdä järjestelmällisesti ja osakkaiden välinen yhteisymmärrys säilyttää koko prosessin ajan. Asumisjärjestelyihin, käyttöoikeuksiin ja muihin pesänselvityksen aikaisiin kysymyksiin on hyvä ottaa kantaa sopimuksessa selkeyden varmistamiseksi. Kuolinpesan hallintosopimus laaditaan yleensä heti ensimmäisellä osakkaiksi kokoontuessa, usein muutaman päivän sisällä kuolemasta. Sopimus on myös tärkeä dokumentti pankin kannalta — se osoittaa, kuka on oikeutettu asioimaan pesän puolesta.

Kuolinpesan osakkaiden sopimus Suomessa tarvitaan erityisesti seuraavissa tilanteissa perintökaaren (40/1965) 25 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Usean osakkaan kuolinpesassa. Kun kuolinpesassa on useampi kuin kaksi osakasta, vastuunjaon sopiminen etukäteen on tärkeää. Ilman sopimusta jokainen päätös vaatii kaikkien osakkaiden yhteisymmärryksen, mikä voi johtaa viivästyksiin ja erimielisyyksiin. Kolmen tai useamman osakkaan pesässä tämä ilmenee erityisesti pankkiasioinnissa, laskujen maksussa ja kiinteistöjen hoidossa.

Kiinteistöjä tai yritystoimintaa sisältävässä pesässä. Jos pesässä on kiinteistöjä, vuokra-asuntoja, kesämökkejä tai yritysomaisuutta, jatkuvasta hoidosta vastaava henkilö on nimettävä nopeasti. Kiinteistön vuokra, vakuutukset, ylläpito ja mahdolliset korjaukset vaativat päätöksiä pesänselvityksen aikana. Yrityksen jatkaminen kuolinpesan nimissä voi olla riskialtista ilman selkeää vastuunjakoa.

Kun osakkaat asuvat eri paikkakunnilla tai ulkomailla. Hajallaan asuvien osakkaiden on vaikea tehdä yhteisiä päätöksiä. Sopimus selkeyttää, kuka hoitaa asioita paikallisesti ja missä asioissa tarvitaan kaikkien suostumus. Sähköinen viestintä ja etäkokousjärjestelyt voidaan kirjata sopimukseen.

Jännitteisessä perhetilanteessa — ennaltaehkäisy tärkeää. Eri liitoista olevat lapset, testamentinsaajat jotka eivät kuulu lakimääräisiin perillisiin tai pitkäaikainen perheriita — kaikki nämä tilanteet hyötyvät kirjallisesta sopimuksesta, joka ehkäisee väärinkäsityksiä ennen kuin ne kärjistyvät käräjäoikeusriidaksi.

Vainajan yritystoiminnan jatkamisen turvaamisessa. Jos vainajalla oli toimiva yritys, nopeat päätökset yrityksen johdon, tilinkäyttöoikeuksien ja pankkiasioinnin osalta ovat kriittisiä liiketoiminnan jatkumiselle. Sopimus mahdollistaa nopean ja selkeän toiminnan ilman, että jokainen päätös edellyttää kaikkien osakkaiden henkilökohtaista suostumusta.

Pitkäkestoisessa pesänselvityksessä. Jotkut pesänselvitykset kestävät vuosia — kiistanalainen testamentti, yritysomaisuuden arvostus tai ulkomaisia varoja sisältävä pesä (EU:n perimysasetus 650/2012). Pitkäkestoinen kirjallinen sopimus hallinnosta on välttämätön näissä tilanteissa selkeyden säilyttämiseksi.

Ennakoivana riitoja ehkäisevänä toimena myös sopuisissa perheissä. Myös sopuisissa perheissä kirjallinen hallintosopimus on hyvä käytäntö. Se selkeyttää roolia ja vähentää sekaannuksia kiireellisissä tilanteissa, kun jokaisella osakkaalla on selkeä tehtävänkuva eikä tarvita pitkiä neuvotteluja heti kuoleman jälkeen. Sopimuksen tarve korostuu erityisesti pesänselvitysvaiheessa, joka voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosia. Hallintosopimuksen tarve syntyy useimmiten, kun pesänselvitys kestää yli kolme kuukautta tai pesässä on merkittävää kiinteää omaisuutta. Sopimus on erityisen hyödyllinen, kun osakkaat eivät ole tavanneet toisiaan aiemmin tai asuvat kauas toisistaan.

Oikeellisessa kuolinpesan osakkaiden sopimuksessa Suomessa on seuraavat osat perintökaaren (40/1965) 25 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Kuolinpesan tunnistetiedot. Vainajan koko nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä yksilöivät sopimuksen kohteena olevan kuolinpesan. Tiedot otetaan perukirjasta tai DVV:n väestötietotodistuksesta.

Kaikkien osakkaiden luettelo. Kaikki kuolinpesan osakkaat perintökaaren (40/1965) 2–3 luvun mukaisesti: rintaperilliset, eloonjäänyt puoliso, testamentinsaajat. Sukuselvitys Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) vahvistaa osakkaat virallisesti. Jokainen osakas merkitään nimellä, henkilötunnuksella ja suhteella vainajaan.

Pesänhoitajan tai pesänselvittäjän nimeäminen. Vapaaehtoinen kohta, jossa voidaan nimetä yksi henkilö hoitamaan pesänselvitystä koordinoimaan. Pesänhoitajan rooli on neuvoa-antava sopimuksen perusteella, ellei käräjäoikeus ole nimittänyt virallista pesänhoitajaa perintökaaren (40/1965) 19 luvun nojalla. Vapaaehtoinen pesänhoitaja helpottaa käytännön koordinaatiota erityisesti, kun osakkaat asuvat eri paikkakunnilla.

Pankkiasioiden hoidosta vastaava osakas. Nimetty henkilö hoitaa pankkiasiat — tilitietojen pyytämisen perukirjaa varten, suoraveloitusten pysäyttämisen, hautauskulujen maksamisen pesän varoista — kaikkien osakkaiden puolesta heidän valtakirjallaan. Tämä henkilö on yleensä sama kuin kuolinpesan pankkivaltakirjassa nimetty valtuutettu.

Kiinteistöjen ja muun omaisuuden hoidosta vastaava. Jos pesässä on kiinteistöjä, kesämökkejä tai muuta jatkuvia toimia vaativaa omaisuutta, nimetty henkilö vastaa näiden hoidosta pesänselvityksen aikana. Tehtävät sisältävät vuokranmaksun vastaanottamisen, vakuutusten ylläpidon, tarvittavat korjaukset ja kiinteistöstä huolehtimisen.

Hautausjärjestelyistä vastaava. Käytännön hautausjärjestelyt — hautaustoimiston kontaktointi, seurakunnan asiointi, muistotilaisuuden järjestäminen hautaustoimilain (457/2003) 4 pykälän velvoittamana — on luontevaa antaa yhdelle henkilölle. Usein tämä on sama kuin hautausjärjestelyt-ohjeessa nimetty vastuuhenkilö.

Päätöksentekotapa ja päätösten dokumentointi. Yksimielisyys kaikissa asioissa, enemmistöpäätös juoksevissa asioissa tai nimetyn pesänhoitajan itsenäinen päätösvalta. Perintökaaren (40/1965) 25 luvun 1 pykälä edellyttää yhteistä päätöstä merkittävissä asioissa. Sopimuksessa on hyvä sopia myös siitä, miten päätökset dokumentoidaan — sähköpostikirjeenvaihtona tai erillisillä muistioilla.

Kokouskutsutapa, aikataulut ja viestintäkanavat. Miten osakkaat kutsutaan yhteisiin neuvotteluihin — sähköpostilla viikkoa ennen, puhelimitse pikaisissa asioissa, tai kasvotusten kvartaalisesti. Sähköinen viestintäkanava kuten yhteinen sähköpostiketju tai pikaviestiryhmä helpottaa tiedonvaihtoa hajallaan asuvien osakkaiden välillä.

Aikataulutavoitteet pesänselvitykselle. Konkreettinen aikataulu perukirjan laadinnalle (3 kk kuolemasta perintökaaren 40/1965 20 luvun 1 pykälän mukaan), velkojen maksamiselle, kiinteistöjen myynnille tai siirrolle sekä perinnonjakokirjan laadinnalle. Selkeä aikataulu pitää pesänselvityksen vauhdissa.

Muut sopimukset ja erityisasiat. Käytännön yksityiskohdat kuten kesämökin tai asunnon käyttö pesänselvityksen aikana, irtaimiston jako osakkaille, vainajan hyväntekeväisyyslahjoitusten toteuttaminen sekä muut osapuolten tärkeäksi kokemat asiat. forms-legal.com tarjoaa kuolinpesan hallintosopimuspohjan kaikkine osineen maksutta.

Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset ja sopimuksen sitovuus. Sopimus sitoo kaikkia osapuolia vain, kun kaikki osakkaat ovat sen allekirjoittaneet. Alaikäisten osakkaiden puolesta allekirjoittaa edunvalvoja holhoustoimilain (442/1999) 4 luvun mukaisesti. Sopimuksen rikkomisesta voi seurata vahingonkorvausvaatimus oikeustoimilain (228/1929) sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.

Sopimuksen tallentaminen ja kopioiden jakaminen. Jokainen osakas saa kirjallisen kopion sopimuksesta. Sopimuksen alkuperäiskappale tai kopio toimitetaan tarvittaessa pankkiin kuolinpesan pankkivaltakirjan yhteydessä. Sopimusta päivitetään, jos osakkaiden tilanteet muuttuvat tai uusia vastuita ilmaantuu pesänselvityksen kuluessa. Vanhentuneen sopimuksen riskit ovat samanlaiset kuin sopimuksen puuttumisen — epäselvyys vastuista johtaa viivästyksiin ja mahdollisiin riitoihin. Sopimuksen selkeyteen on panostettava erityisesti, jos pesänselvitys kestää pitkään. Sopimuksen päivittäminen on yhtä tärkeää kuin sen alkuperäinen laadinta — vanhentuneen sopimuksen noudattaminen voi aiheuttaa lisäongelmia.

Kuolinpesan osakkaiden sopimuksen täyttäminen Suomessa on neuvotteluprosessi, joka vaatii kaikkien osakkaiden osallistumista perintökaaren (40/1965) 25 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Vaihe 1 — Kokoa kaikki osakkaat yhteen neuvotteluun. Ennen sopimuksen laadintaa kokoa kaikki kuolinpesan osakkaat yhteen — henkilökohtaisesti, puhelimitse tai videoyhteydellä kuten Google Meet tai Teams. Sopimuksen tarkoituksena on yhteinen tahto, joten kaikkien on oltava mukana päätöksissä. Neuvottelu kannattaa pitää mahdollisimman pian kuoleman jälkeen.

Vaihe 2 — Hae sukuselvitys DVV:ltä. Sukuselvitys Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) vahvistaa, ketkä kaikki ovat kuolinpesan osakkaat. Sukuselvitys on myös perukirjan pakollinen liite ja sen tilaaminen kannattaa tehdä heti kuoleman jälkeen.

Vaihe 3 — Täytä kuolinpesan tiedot. Kirjaa vainajan koko nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä kuolintodistuksesta tai perukirjasta.

Vaihe 4 — Listaa kaikki osakkaat sukuselvityksen perusteella. Kirjaa kaikkien osakkaiden nimet, henkilötunnukset ja suhteet vainajaan. Varmista, ettei yhtään osakasta ole jätetty pois.

Vaihe 5 — Sovi vastuunjako konkreettisesti. Päättäkää yhdessä: kuka hoitaa pankkiasiat (ja tarvittava pankkivaltakirja), kiinteistöjen hoito, hautausjärjestelyt hautaustoimilain (457/2003) 4 pykälän velvoittamana ja juoksevien laskujen maksaminen. Kirjaa nimetyt vastuuhenkilöt sopimukseen.

Vaihe 6 — Sovi päätöksentekotapa. Päätä, vaativatko kaikki asiat yksimielisyyttä vai voiko nimetty pesänhoitaja päättää juoksevista asioista itsenäisesti. Merkittävät ratkaisut edellyttävät yleensä yhteistä päätöstä perintökaaren mukaisesti.

Vaihe 7 — Sovi aikataulut kirjallisesti. Aseta konkreettiset tavoiteaikataulut: perukirjan laadintapäivä (viimeistään 3 kk kuolemasta), pankkiasioiden selvittäminen (heti), pesänselvityksen tavoitteellinen päätöspäivä.

Vaihe 8 — Kirjaa muut sopimukset erityisasioista. Lisää sopimukseen muut osapuolten tärkeänä pitämät asiat: vainajan kesämökin käyttö, irtaimiston jako, vainajan yritykseen liittyvät asiat.

Vaihe 9 — Kaikki osakkaat allekirjoittavat päiväyksellä. Kaikki kuolinpesan osakkaat allekirjoittavat sopimuksen päiväyksellä ja paikkakuntatiedolla. Alaikäisen puolesta allekirjoittaa edunvalvoja.

Vaihe 10 — Arkistoi, jaa kopiot ja päivitä tarvittaessa. Jokainen osakas saa kopion sopimuksesta. Sopimusta voidaan päivittää kaikkien osakkaiden yhteisellä päätöksellä, jos tilanne muuttuu. Vanhenentunut sopimus, jota ei päivitetä, voi johtaa sekaannuksiin pitkissä pesänselvityksissä. Vaihe 11 — Tarkistakaa sopimus kolmen kuukauden välein ja päivittäkää tarvittaessa vastaamaan muuttunutta tilannetta. Vaihe 11 — Tarkastakaa sopimus kolmen kuukauden kuluttua ja päivittäkää tarvittaessa vastaamaan muuttunutta tilannetta. Osakkaat voivat kirjata sopimukseen miten muutokset tehdään. Vaihe 12 — Sopimuksen kopio toimitetaan tarvittaessa pankkiin, verottajalle tai muulle viranomaiselle todisteeksi osakkaiden yhteisestä tahdosta. Vaihe 13 — Tarkistakaa sopimus yhteisesti, kun perukirja on toimitettu Verohallinnolle, ja päivittäkää aikataulu perinnonjakokirjaa varten.

Kuolinpesan osakkaiden sopimus Suomessa nojautuu perintökaaren säännöksiin kuolinpesan hallinnosta ja yleiseen sopimusoikeuteen.

Perintökaari (40/1965) 25 luku — Kuolinpesan hallinto yhteisellä päätöksellä. Luvun 1 pykälän mukaan kuolinpesaa hallinnoidaan osakkaiden yhteisellä päätöksellä. Tämä on perusnormi, johon kaikki osakkaiden sopimukset perustuvat. Merkittävissä asioissa — kuten omaisuuden myynti, suuret menot tai asiointi viranomaisissa — tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Sopimuksella voidaan kuitenkin sopia, että juoksevista asioista päättää nimetty pesänhoitaja itsenäisesti.

Perintökaari (40/1965) 19 luku — Pesänhoitaja käräjäoikeuden nimittämänä. Käräjäoikeus voi nimittää pesänhoitajan, jos osakkaat eivät pääse sopimukseen pesän hallinnosta tai pesän etu niin vaatii. Vapaaehtoinen osakkaiden hallintosopimus on ennaltaehkäisevä keino, jolla vältetään kallis ja hidas käräjäoikeusprosessi. Jos sopimus rikkoutuu, pesänhoitajan hakeminen on kuitenkin viimesijainen vaihtoehto.

Oikeustoimilaki (228/1929) — Sopimuksen sitovuus. Sopimuksen yleiset periaatteet — sopimusvapaus, sitovuus, purkaminen — noudattavat oikeustoimilain säännöksiä. Sopimus on sitova, kun kaikki osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimuksen rikkominen — esimerkiksi nimetty vastuuhenkilö laiminlyö tehtävänsä tai käyttää pesän varoja luvatta — voi johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin.

Perintökaari (40/1965) 20 luku — Perukirjan laadintavelvollisuus. Perukirja on laadittava kolmen kuukauden sisällä kuolemasta 20 luvun 1 pykälän mukaan. Hallintosopimukseen on kirjattava konkreettinen tavoiteaikataulu perukirjalle. Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle kuuden kuukauden sisällä on myös pakollista perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 28 pykälän nojalla.

Holhoustoimilaki (442/1999) — Alaikäiset ja toimintarajoitteiset osakkaat. Jos kuolinpesassa on alaikäisiä tai toimintarajoitteisia osakkaita, heidän puolestaan toimii edunvalvoja. Edunvalvojan on huolehdittava, että alaikäisen etu tulee turvatuksi hallintosopimuksessa. Suurempiin oikeustoimiin voidaan tarvita DVV:n tai käräjäoikeuden lupa holhoustoimilain 34 pykälän nojalla.

Perintökaari (40/1965) 23 luku — Hallintosopimus ei korvaa perinnonjakokirjaa. Osakkaiden hallintosopimus on operatiivinen pesänselvitystä koskeva sopimus, ei lopullinen omaisuuden jakopäätös. Perinnonjakokirja perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti on erillinen, lopullinen asiakirja, joka korvaa hallintosopimuksen pesänselvityksen päätyttyä. Pesänhoitajan tai pesänselvittäjän nimeäminen hallintosopimuksessa ei anna heille juridisesti yhtä laajaa toimivaltaa kuin käräjäoikeuden nimittämisellä. Oikeustoimilain (228/1929) 33 pykälän mukainen kohtuuttomuussäännös voi tulla sovellettavaksi, jos hallintosopimuksen ehto on selvästi epäreilu yhtä osapuolta kohtaan.

Kuolinpesan osakkaiden sopimuksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa riitoihin tai viivästyksiin perintökaaren (40/1965) 25 luvun mukaisten periaatteiden vastaisesti.

Virhe 1 — Sopimuksen tekemättä jättäminen. Monet perheet ajattelevat, että pärjäävät ilman kirjallista sopimusta. Pesänselvityksen alkuvaiheessa tilanne voi olla hyvä, mutta myöhemmin erimielisyydet voivat nousta etenkin, jos omaisuuden jakaminen tai myyminen tulee ajankohtaiseksi. Kirjallinen sopimus ehkäisee näitä tilanteita selkeyttämällä jokaisen osakkaan roolin ja velvollisuudet.

Virhe 2 — Sopimus liian epämääräinen. Sopimuksessa on mainittava tarkasti, kuka tekee mitäkin. Yleinen maininta siitä, että kaikki toimivat yhteistyössä, ei riitä. Nimeä vastuuhenkilöt konkreettisiin tehtäviin: pankkiasiat, hautausjärjestelyt, laskujen maksaminen, kiinteistöjen hoito. Selkeä tehtävänjako vähentää päällekkäistä toimintaa ja väärinkäsityksiä etenkin stressaavassa surutilanteessa.

Virhe 3 — Alaikäisten osakkaiden tilanne huomioimatta. Jos kuolinpesassa on alaikäisiä osakkaita, heidän edunvalvontansa on järjestettävä holhoustoimilain (442/1999) mukaisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista. Alaikäisen puolesta tehdyt sopimukset ilman asianmukaista edunvalvontaa voivat olla pätemättömiä. Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) voidaan hakea edunvalvojan nimittämistä alaikäiselle, jos vanhemman etu on ristiriidassa lapsen edun kanssa.

Virhe 4 — Sopimuksen rikkominen ilman seurauksia. Hallintosopimuksen rikkominen — esimerkiksi jos nimetty vastuuhenkilö ei hoida tehtäväänsä tai käyttää pesän varoja luvattomasti — voi johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin. Sopimukseen on hyvä kirjata, mitä tapahtuu, jos vastuuhenkilö ei hoida tehtäväänsä. Pesänhoitajan hakeminen käräjäoikeudelta perintökaaren (40/1965) 19 luvun nojalla on viimekäinen keino tilanteen korjaamiseksi.

Virhe 5 — Sopimus ei päivity tilanteen muuttuessa. Pesänselvitys voi kestää vuosia, ja tilanteet muuttuvat. Sopimukseen on syytä lisätä muuttamismenettelysäännös, joka mahdollistaa sopimuksen päivittämisen yhteisellä päätöksellä. Vanhenentunut sopimus, joka ei vastaa nykyistä tilannetta, voi johtaa epäselvyyksiin erityisesti tilanteessa, jossa osakas kuolee kesken pesänselvityksen tai muuttaa ulkomaille.

Virhe 6 — Pankkiasioita ei hoideta ajoissa. Vainajan tililtä tehtävät suoraveloitukset jatkuvat, kunnes ne erikseen peruutetaan. Puhelinliittymät, vakuutukset, lehtitilaukset ja muut toistuvat maksut voivat tyhjentää pesän tilin tarpeettomasti. Nimetyn pankkiasioiden hoitajan on toimittava nopeasti heti kuoleman jälkeen. Pankkivaltakirja yhdessä hallintosopimuksen kanssa antaa tarvittavan valtuutuksen nopeaan toimintaan.

Virhe 7 — Perukirjan aikataulun laiminlyönti. Perukirja on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti. Jos hallintosopimuksessa ei ole asetettu selkeää tavoiteaikataulua perukirjalle, se voi viivästyä haitallisesti. Perukirjan viivästyminen voi johtaa siihen, että pankit eivät suostu luovuttamaan tilitietoja ajoissa tai Verohallinto toimittaa arvioverotuksen.