Pesanjakajan hakemus Suomi

Pesanjakajan hakemus Suomessa on käräjäoikeudelle osoitettu kirjallinen pyynto, jolla kuolinpesan osakas pyytää tuomioistuinta maaramaan pesanjakajan perintokaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälän mukaisesti. Pesanjakaja on ulkopuolinen henkilö, jolla on oikeudellinen toimivalta jakaa kuolinpesä osakkaiden kesken, jos osakkaat eivät kykene sopimaan jaosta keskenään tai kaikki osakkaat eivät osallistu jakoon.

Pesinnän selvitys ja perinnonjako voidaan toimittaa Suomessa kahdella tavalla. Ensisijaisesti osakkaat pyrkivat sopimaan jaosta keskenään perintokaaren (40/1965) 23 luvun 2 pykälän mukaisesti eli sopimusjakona. Jos osakkaat pääsevät yksimielisyyteen, he laativat perinnonjakokirjan, joka allekirjoitetaan kaikkien osakkaiden toimesta. Toissijaisesti, jos osakkaat eivät paasen sopimukseen tai kaikki osakkaat eivät osallistu jakoon, yksi tai useampi osakas voi hakea pesanjakajan maaraamiseksi käräjäoikeudelta perintokaaren 23 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Pesanjakaja on yleensä perintooikeuteen erikoistunut asianajaja tai lakimies. Käräjäoikeus nimeää pesanjakajan hakemuksen perusteella. Hakija voi ehdottaa tiettyaa henkijoa pesänjakajaksi, mutta käräjäoikeus tekee lopullisen määräyksen. Pesanjakajalla on laajat toimivaltuudet perintokaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti: hän voi arvioida omaisuutta, toimittaa osituksen puolisoiden varallisuuden osalta, jakaa pesaa osakkaiden kesken ja tarvittaessa määrätä omaisuuden myytavaksi jaon mahdollistamiseksi. Pesanjakajan paatokset ovat sitovia, ja osakas voi valittaa niista hovioikeuteen, jos hän katsoo päätöksen olevan lainvastainen.

Pesanjakajan palkkio maksetaan kuolinpesasta perintokaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti. Palkkio on yleensä kohtuullinen suhteessa työn maaraaan ja pesanarvoon. Osakkaille palkkio merkitsee pienempää jaettavaa perinnon määrää, mutta pesanjakajan kaytto voi olla välttämätöntä riitaisessa tai monimutkaisessa pesassa. Asianajoliiton suosituksia pesanjakajan palkkiosta voi kaytta vertailukohtana.

Käräjäoikeus, jolle hakemus osoitetaan, on perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus perintokaaren (40/1965) 26 luvun mukaisesti. Suomessa on useita karajaoikeuksia: Helsingin käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Ita-Suomen käräjäoikeus ja muut. Hakija maksaa hakemuksen kaeyttelymaksun, jonka suuruus on määrätty Suomen tuomioistuinlain mukaisesti. Hakemuksen liitteena toimitetaan perukirja tai sen jäljennös.

Pesanjakajan määräyksen yhteydessa käräjäoikeus saattaa myös määrätä pesanselvittajan, jonka tehtavana on selvittää pesan varat ja velat ennen jakoa perintokaaren (40/1965) 19 luvun mukaisesti. Pesanjakaja ja pesänselvittäjä voivat olla eri henkiloita tai sama henkijo. Pesanjakajan toimivalta koskee koko kuolinpesaa: irtainta omaisuutta, kiinteistöjä, asunto-osakkeita, pankkitalletuksia, sijoituksia, yritysomistuksia ja kaikkea muuta kuolinpesan varallisuutta. Pesanjakaja voi myös toimittaa osituksen lesken ja rintaperillisten valilla avioliittolain (234/1929) ja perintokaaren säännösten mukaisesti ennen perinnonjakoa, jos leski ja rintaperilliset eivät paasen sopimukseen osituksesta.

Pesänjakajahakemus kuuluu Suomen tuomioistuinlaissa saadettyyn hakemusasiaan, jonka käräjäoikeus käsittelee kirjallisessa menettelyssa kuulemalla muita osakkaita. Jos osakkaat pääsevät sopimukseen jaosta prosessin aikana, hakija voi peruuttaa hakemuksen. Käräjäoikeus voi myös kehottaa osakkaita neuvottelemaan sovinnosta ennen pesanjakajan määräämistä.

Suomessa pesänjakajamenettelyyn turvaudutaan erityisesti tilanteissa, joissa kuolinpesaan kuuluu arvokasta tai monimuotoista omaisuutta: kiinteistöjä, asunto-osakkeita, yritysomistuksia tai laajoja maatiloja. Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin tai PRH:n yritysrekisteriin merkitty omaisuus vaatii pesanjakajan koordinaatiota, jotta eri rekisterimuutokset saadaan tehtyya oikeassa järjestyksessä perinnonjaon jälkeen. Pesanjakajan toimivaltaan kuuluu myös lähettää kuolinpesälle velkakirjat, selvittää vakuutukset ja koordinoida perintoveron maksua Verohallinnolle.

Pesanjakajan hakemus Suomessa tarvitaan tilanteissa, joissa kuolinpesan sovinnollinen jako osakkaiden kesken ei onnistu tai ole mahdollista perintokaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Osakkaat eivät paasen sopimukseen jaosta. Yleisin peruste on osakkaiden välinen riita siitä, miten omaisuus jaetaan. Erimielisyydet voivat koskea omaisuuden arvostamista, kiinteiston jakamista tai myynnin hintaa, yhden osakkaan halua pitää koti tai maatila muiden halutessa myydaa, tai tasajaon ristiriitaa testamentin kanssa.

Kaikki osakkaat eivät osallistu jakoon. Jos osa osakkaista on kadoksissa, tavoittamattomissa tai kieltaytyy osallistumasta perunkirjoitukseen ja perinnonjakoon, muut osakkaat voivat hakea pesanjakajaa. Pesanjakaja voi toimittaa jaon myös ilman poisjaaneen osakkaan aktiivista osallistumista.

Kansainvaaliset osakkaat tai puuttuvat tiedot. Jos osa osakkaista asuu ulkomailla tai heidankin osoitteensa ei ole tiedossa, pesanjakajan avulla voidaan varmistaa, että jako toimitetaan asianmukaisesti riippumatta osakkaiden kotimaasta.

Monimutkaiset omaisuustapauksissa. Kuolinpesään kuuluva yritys, kiinteistökanta tai muu monimutkainen omaisuus saattaa vaatia pesanjakajan asiantuntemusta, vaikka osakkaat olisivatkin periaatteessa haluisia sopimaan.

Riitainen testamentti. Jos testamentin pateevyytta on riitautettu tai testamentin tulkinnasta on erimielisyyttaa, pesänjakaja voi hallita pesaa oikeudellisen prosessin ajan ja toimittaa jaon lainvoimaisen ratkaisun jälkeen.

Osakkaat eivät paasen sopimukseen osituksesta. Jos leski ja rintaperilliset eivät paasen sopimukseen osituksesta avioliittolain (234/1929) mukaisesti ennen perinnonjakoa, pesänjakaja voi toimittaa myös osituksen perintokaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti.

Käytännön tilanteita pesanjakajan tarpeelle on lukuisia. Esimerkiksi perittävän kaksi lasta ovat erimielisia siitä, myydäänkö kotitalo vai jaetaanko se toisen lapsen haltuun. Jos toinen haluaa pitää talon ja toinen myydaa, pesänjakaja voi arvioida talon arvon ja määrätä toisen lunastamaan toisen osuuden Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaisen arvion perusteella. Toinen tyypillinen tilanne on, että kuolinpesaan kuuluu yritys, jonka jatko on epävarma: osa osakkaista haluaa myydä yrityksen ja osa pitää sen. Pesanjakajalla on toimivalta määrätä yrityksen arvioinnista ja jaosta perintokaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti.

Erityistilanteita, joissa pesänjakaja on usein ainoa ratkaisu, ovat myös tilanteet, joissa kuolinpesaan kuuluu pitkään riitainen avioparien omaisuus. Jos perittävä oli erotilassa puolisostaan mutta ei virallisesti eronnut kuollessaan, osituksen toimittaminen ennen perinnonjakoa voi aiheuttaa merkittäviä erimielisyyksiä perittävän rintaperillisten ja eloonjaaanen puolison valilla. Pesanjakajalla on toimivalta toimittaa myös ositus perintokaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti.

Oikeudellisesti patevassa Pesanjakajan hakemuksessa käräjäoikeudelle Suomessa on seuraavat osat perintokaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälän vaatimusten mukaisesti.

Toimivaltainen käräjäoikeus. Hakemus osoitetaan perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeudelle perintokaaren (40/1965) 26 luvun mukaisesti. Esimerkiksi Helsingissa asunut perittävä: Helsingin käräjäoikeus. Tampereella: Pirkanmaan käräjäoikeus. Turussa: Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Toimivaltainen käräjäoikeus on yksilöintävä oikein hakemuksen toimittamista varten.

Hakijan identiteetti. Koko nimi, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN, vakituinen osoite ja suhde perittävään (perillinen, leski, testamentinsaaja, perintöosuuden saaja). Hakijalla on oltava perustellut syyt pesanjakajan pyyntoon perintokaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Perittävän ja kuolinpesan tiedot. Perittävän koko nimi, henkilotunnus, kuolinpäivä ja viimeinen osoite. Perunkirjoituksen päivämäärä, koska perukirja on laadittu kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta perintokaaren (40/1965) 20 luvun mukaisesti. Kuolinpesan nettovarallisuus perukirjan mukaan.

Kaikki kuolinpesan osakkaat. Lista kaikista osakkaista: lakimaaraiset perilliset, leski ja testamentinsaajat nimineen, henkilötunnuksineen ja osuuksineen. Tiedot ovat perukirjassa.

Hakemuksen peruste. Selkeä kuvaus siitä, miksi pesanjakajan maaraaminen on välttämätöntä. Erimielisyys osakkaiden kesken, tavoittamattomissa oleva osakas, monimutkainen omaisuus tai muu perusteltu syy perintokaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Ehdotettu pesänjakaja. Hakija voi ehdottaa tiettyaa henkijoa pesänjakajaksi. Käytännössä ehdotetaan usein perintooikeuteen erikoistunutta asianajajaa, jonka yhteystiedot ilmoitetaan. Käräjäoikeus tekee lopullisen määräyksen.

Hakemuksen päivämäärä ja allekirjoitus. Päivämäärä ja hakijan allekirjoitus. Hakemus toimitetaan käräjäoikeudelle kirjallisesti tai sähköisesti tuomioistuimen ohjeiden mukaisesti. Hakemuksen käyttely- tai jasymaksu maksetaan käräjäoikeudelle.

Liitteet. Perukirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. Testamentti, jos sellainen on olemassa. Muu relevantti dokumentaatio erimielisyydestä tai osakkaiden tavoittamattomuudesta. Suosittelemme forms-legal.com palvelussa, että liitteet ovat kattavat ja selkeästi nimetyt.

Hakemuksen sisältö käräjäoikeudelle. Käräjäoikeudelle toimitettavan hakemuksen on oltava selkea, perusteltu ja liitteineen kattava. Perukirja tai sen jäljennös on liitettava hakemukseen. Hakemuksessa on kuvattava, miksi sovintojakoa ei ole saatu aikaiseksi ja mitä on yritetty sovintoon pääsemiseksi. Hakemukseen kannattaa liittaa myös kirjeenvaihto tai muistioita, jotka osoittavat sovintoyritysten epäonnistumisen. Ehdotus pesänjakajasta on esitettava, jos hakijalla on suosikkiaan tai kaytettavissa oleva ammattilainen perintooikeuden alalta.

Pesanjakajan määräyksen vaikutukset pesänselvitykseen. Kun pesänjakaja on määrätty, hän ottaa johdon kuolinpesan selvityksessä ja jaossa. Osakkaat eivät voi itsenäistesti tehdä pesaa koskevia paatoksia enää pesanjakajan toimiaikana ilman taman hyväksyntää. Tämä antaa hakijalle suojan tilanteessa, jossa muu osakas voisi muutoin yksipuolisesti myydaa pesaan kuuluvan omaisuuden tai siirtaa varoja.

Pesanjakajan hakemus Suomessa käräjäoikeudelle täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita.

Vaihe 1 - Määritä toimivaltainen käräjäoikeus. Hae perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus. Käytät Suomen käräjäoikeuksien verkkosivustoa tai oikeusministeriön palveluita. Osoita hakemus oikealle käräjäoikeudelle.

Vaihe 2 - Hankki perukirja. Perukirja on tarpeen, jotta kuolinpesan osakkaat, varat ja velat on selvillla. Jos perunkirjoitusta ei ole toimitettu, se on tehtävä ensin perintokaaren (40/1965) 20 luvun mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Vaihe 3 - Dokumentoi erimielisyys tai este. Keraa kirjallinen naytto siitä, miksi sovintojakoa ei voida toimittaa: kirjeenvaihto osakkaiden kesken, kokouskutsut, joihin osakas ei vastannut, tai muut todisteet erimielisyydestä tai tavoittamattomuudesta.

Vaihe 4 - Tunnista hakija ja kaikki osakkaat. Hakijan koko nimi, henkilotunnus ja osoite. Lista kaikista osakkaista perukirjan mukaisesti.

Vaihe 5 - Ehdota pesanjakajaa. Harkitse, kenet haluat ehdottaa pesänjakaksi. Perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja on yleinen valinta. Hakija voi pyytää suosituksia asianajajaliitolta tai asiakaspalvelusta.

Vaihe 6 - Kirjoita hakemuksen perusteet selkeästi. Kuvaile, miksi pesanjakajan maaraaminen on välttämätöntä. Viittaa perintokaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälään.

Vaihe 7 - Allekirjoita ja toimita käräjäoikeudelle liitteineen. Allekirjoita hakemus, liita perukirjan jäljennös ja muut relevantit asiakirjat. Toimita hakemus käräjäoikeudelle ja maksa hakemuksen käyttely- tai jasymaksu.

Vaihe 8 - Seuraa prosessia. Käräjäoikeus kuulee muitakin osakkaita ennen pesanjakajan määräyksen tekemista. Prosessi kestää yleensä muutaman viikon tai kuukauden.

Vaihe 9 - Harkitse sovintoa ennen hakemusta. Pesanjakajan kaytto maksaa kuolinpesasta, mikä pienentaa jaettavaa perintoa. Ennen hakemuksen tekemista on perusteltua harkita, voidaanko riita ratkaista sovinnollisesti asianajajan tai mediaaation avulla. Suomen tuomioistuinlaitos tarjoaa tuomioistuinsovittelua, jota voidaan käyttää perintoriidoissa. Sovinnollinen ratkaisu on yleensä nopeampi ja edullisempi kuin pesanjakajan maaraaminen.

Vaihe 10 - Seuraa hakemuksen käsittelyaikaa. Käräjäoikeuden käsittelyajat vaihtelevat, ja pesanjakajan maaraaminen voi kestää muutamasta viikosta kuukausiin riippuen kuolinpesan monimutkaisuudesta ja mahdollisesta muiden osakkaiden vastustuksesta. On suositeltavaa seurata hakemuksen käsittelyaikaa ja tarvittaessa tiedustella asianuumeron statusta käräjäoikeuden kirjaamosta. Pesanjakajan määräyksen jälkeen pesänjakaja kontaktoi osakkaita itsensaa.

Vaihe 11 - Valmistaudu pesanjakajan kuulemistilaisuuteen. Pesanjakajan määräyksen jälkeen pesänjakaja yleensä kutsuu kaikki osakkaat yhteiseen kokoukseen tai kuulemiseen, jossa selvitetaan pesan tilanne ja aletaan valmistella jakoa. Valmistaudu esittämään oma kantasi peran jaosta, pyynna tarpeelliset arvioasiakirjat etukaten ja saapuu kokoukseen ajoissa. Pesanjakajan puolueeton rooli auttaa osapuolia tuomaan esille omat näkemyksensä ilman suoria konflikteja.

Pesanjakajan hakemus Suomessa perustuu perintokaaren (40/1965) 23 luvun säännostelyyn, joka maarittelee pesanjakajan aseman, toimivaltuudet ja määräämisen menettelyn.

Pesanjakajan maaraaminen perintokaaren 23:1 mukaan. Käräjäoikeus voi määrätä pesanjakajan, jos kuolinpesan osakas sitaa pyytää ja siihen on perustellut syyt. Perustellut syyt ovat esimerkiksi erimielisyys osakkaiden kesken, osakkaiden tavoittamattomuus tai monimutkaiset omaisuussuhteet.

Pesanjakajan toimivaltuudet perintokaaren 23:9 mukaan. Pesanjakajalla on laajat toimivaltuudet: hän voi arvioida omaisuutta, toimittaa osituksen leskelle ja rintaperillisille, jakaa pesan osakkaiden kesken ja määrätä omaisuuden myytavaksi jaon mahdollistamiseksi, jos muutoin ei synny oikeudenmukaiset osuudet.

Toimivaltainen käräjäoikeus perintokaaren 26 luvun mukaan. Hakemus osoitetaan perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus on se alioikeus, jonka tuomiopiirissa perittävä viimeksi asui Suomessa.

Pesanselvittajan ja pesanjakajan ero. Pesanselvittajan tehtavana on selvittää pesan varat ja velat ennen jakoa perintokaaren (40/1965) 19 luvun mukaisesti. Pesanjakajan tehtavana on toimittaa jako selvityksena jälkeen. Sama henkijo voi olla sekä pesänselvittäjä että pesänjakaja.

Pesanjakajan palkkio. Pesanjakajan palkkio maksetaan kuolinpesasta. Palkkio on kohtuullinen suhteessa työn maaraan ja pesanarvoon. Käräjäoikeus vahvistaa palkkion.

Osakkaiden kuuleminen. Ennen pesanjakajan määräämistä käräjäoikeus yleensä kuulee muita osakkaita. Osakkaat voivat vastustaa hakemusta tai ehdottaa omaa kandidaattiaan pesänjakajaksi.

Hakemuksen maksu. Hakija maksaa käräjäoikeudelle hakemuksen käyttely- tai jasymaksun, jonka suuruus on määrätty Suomen tuomioistuinlain mukaisesti.

Pesanjakajan hakemismenettelyn kulku käräjäoikeudessa. Hakemus rekisteroidaan käräjäoikeuden kirjaamossa ja sille määrätään asianuumero. Käräjäoikeus lähettää hakemuksen muille osakkaille tiedoksi ja varaa naille mahdollisuuden vastata tai esittaa oma ehdokkaansa pesänjakajaksi. Jos kukaan osapuolista ei vastusta tai käräjäoikeus katsoo hakemuksen perustelluksi, pesänjakaja määrätään yleensä nopeasti. Määräyksestä voidaan valittaa hovioikeuteen. Toimivaltainen käräjäoikeus on perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus perintokaaren (40/1965) 26 luvun mukaisesti.

Pesanjakajan määräyksen oikeudellinen sitovuus. Pesanjakajan jako on osakkaita sitova perintokaaren (40/1965) 23 luvun nojalla. Jos osakas on tyytymätön jakoratkaisuun, hän voi valittaa hovioikeuteen saamansa jaon patemattomaksi tai muutettavaksi. Valitusaika on 30 päivää jakokirjan tiedoksiannosta. Hovioikeuden ratkaisu on lopullinen, ellei Korkein oikeus myönnä valituslupaa.

Pesanjakajan hakemuksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat viivastyttaa prosessia tai johtaa hakemuksen hylkäämiseen.

Virhe 1 - Vaara käräjäoikeus. Hakemus on osoitettava perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeudelle perintokaaren (40/1965) 26 luvun mukaisesti. Vaaran käräjäoikeuden kaeyttaminen johtaa hakemuksen siirtymiseen tai hylkäämiseen. Tarkista aina perittävän viimeinen kotikunta ja sen käräjäoikeus ennen hakemuksen toimittamista.

Virhe 2 - Puutteelliset perusteet. Hakemuksen perusteet on kuvattava riittavan yksityiskohtaisesti. Pelkkä totesto, että osakkaat eivät ole paasseet sopimukseen, ei aina riita. Kuvaile konkreettiset erimielisyyden aiheet, dokumentoi yritykset sopimukseen pääsemiseksi ja mainitse, mikä estää sovinnollisen jaon.

Virhe 3 - Puuttuvat liitteet. Perukirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös on liitettava hakemukseen. Puuttuva liite johtaa hakemuksen täydentämispyyntöön, mikä viivastyttaa prosessia.

Virhe 4 - Kaikkien osakkaiden tunnistetietojen puuttuminen. Hakemuksessa on mainittava kaikki kuolinpesan osakkaat. Puutteellinen luettelo osakkaista voi johtaa siihen, että käräjäoikeus pyytää taydennystaa tai kuuleminen viivastyttaa prosessia.

Virhe 5 - Sovintomahdollisuuden hyödyntämättä jattaminen. Pesanjakaja maksaa kuolinpesasta, mikä pienentaa jaettavaa perinnon määrää. Ennen hakemuksen tekemista kannattaa aina harkita, voidaanko erimielisyys ratkaista sovinrollisesti. Mediaatiopalvelut tai perintooikeuteen erikoistuneen asianajajan valitysyritys voi olla nopeampi ja edullisempi ratkaisu.

Virhe 6 - Perunkirjoituksen laiminlyominen ennen hakemusta. Perukirja on laadittava ennen pesanjakajan hakemista, koska se on hakemuksen keskeinen liite. Jos perunkirjoitusta ei ole toimitettu, käräjäoikeus ei voi arvioida hakemuksen perusteita ilman tietoja kuolinpesan osakkaista ja varallisuudesta. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta perintokaaren (40/1965) 20 luvun mukaisesti.

Virhe 7 - Hakemuksen peruminen ennen pesanjakajan maaraystaa, kun sovinto on mahdollinen. Jos osakkaat pääsevät sovintoon jaosta hakemuksen vireillaoloaikana, hakija voi peruuttaa hakemuksen. Tämä säästää palkkiot ja nopeuttaa prosessia. On perusteltua jatkaa sovintoyrityuksia hakemuksen vireillaoloaikana, koska pesänjakajahakemuksen tiedoksianto muille osakkaille saattaa motivoida heitään sopimukseen.