Perintöveroilmoitus Suomi

Perintöveroilmoitus Suomessa on kuolinpesan osakkaan tai testamentinsaajan tekemä ilmoitus Verohallinnolle perintöosuutensa arvosta ja sitä koskevista verovähennyksistä perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 26–28 pykälän mukaisesti. Perintöveroilmoitus on osa kuolinpesan selvitysprosessia ja liittyy kiinteästi perukirjaan, jonka tiedot toimivat ilmoituksen perustana.

Perintövero on vero, joka maksetaan kuolinpesasta saatavasta perinnöstä Suomessa. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) mukaan jokainen perinnön saaja on verovelvollinen oman perintöosuutensa osalta. Veron suuruus riippuu perintöosuuden arvosta ja perillisen sukulaisuussuhteesta vainajaan. Veroluokka I (puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat) maksaa alhaisempaa veroa kuin veroluokka II (muut sukulaiset, testamentinsaajat). Perintöveroa ei peritä alle 20 000 euron perintöosuudesta.

Perintöveroilmoituksen keskeinen ero perukirjaan on se, että perukirja dokumentoi koko kuolinpesan omaisuuden ja velat, kun taas perintöveroilmoitus koskee yksittäisen perillisen tai testamentinsaajan omaa perintöosuutta. Useamman perillisen pesässä jokaisella on oma perintöverovelvoitteensa. Verohallinto lähettää perintöverolipun erikseen jokaiselle saajalle perukirjan tietojen perusteella.

Peintöveroilmoitus toimitetaan Verohallinnolle perukirjan ohessa. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 28 pykälän mukaan perukirja — ja samalla perintöveroilmoitus — on toimitettava Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta. OmaVero-palvelu on sähköinen kanava ilmoituksen tekemiseen. Paperilomake on myös mahdollinen.

Verohallinto laskee perintöveron perukirjan ja perintöveroilmoituksen tietojen perusteella. Verolippuun kirjataan maksettava perintövero, joka on suoritettava perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 26 pykälän mukaan 10 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perintöveroa voidaan maksaa erissä — Verohallinto voi myöntää maksuajan pidennyksen hakemuksesta.

Perintöveroon vaikuttavat erityiset vähennykset. Puolisovähennys on 60 000 euroa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 12 pykälän mukaisesti — eloonjäänyt puoliso voi vähentää tämän summan perintöosuudestaan. Alaikäisyysvähennys on myös 60 000 euroa ja koskee alle 18-vuotiaita rintaperillisiä. Nämä vähennykset tehdään ennen perintöveron laskemista ja voivat pienentää maksettavaa veroa merkittävästi.

Ennakoiva lahja eli ennakkoperintö vaikuttaa perintöveroilmoitukseen. Jos vainaja on antanut ennakkoperintöä perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti, ennakkoperintö lasketaan osaksi perillisen perintöosuutta, mikä korottaa perintöverotettavaa osuutta. Ennakkoperintö vähennetään kuitenkin perinnöstä, joten kokonaisperintöosuus ei kasva, mutta verotus on laskettava oikein. Perintöveroilmoituksessa on ilmoitettava kaikki viimeisen kolmen vuoden aikana saadut lahjat, koska ne lasketaan yhteen perintöosuuden kanssa lahjaveroilmoituksen tapaan.

Kansainväliset tilanteet voivat monimutkaistaa perintöveroilmoitusta. Jos vainajalla oli omaisuutta ulkomailla tai perillinen asuu ulkomailla, EU:n perimysasetus (650/2012) vaikuttaa sovellettavaan lakiin. Suomessa asuvan vainajan kaikki varat ovat Suomen perintöverotuksen piirissä riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Ulkomailla maksettua perintöveroa voidaan hyvittää Suomessa maksettavasta verosta kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Verohallinto antaa ohjeita kansainvälisistä tapauksista. Verohallinto käsittelee vuosittain noin 55 000 perintöveroilmoitusta. Perintöverotus on Suomessa progressiivinen: mitä suurempi perintöosuus, sitä korkeampi veroprosentti perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Perintöverovelvollisuus alkaa kuolemasta, ja Verohallinto lähettää perintöveroliput osakkaiden osoitteisiin automaattisesti perukirjan tietojen perusteella. Perintöveroilmoitus koskee jokaista perillisasemassa olevaa henkilöä, joka saa perintöosuutensa yli 20 000 euron arvoisena.

Perintöveroilmoitus Suomessa on tehtävä, kun henkilö saa perintöä tai testamenttiomaisuutta, jonka arvo ylittää 20 000 euroa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 19 pykälän mukaisesti. Alla on tilanteet, joissa ilmoitus on pakollinen tai erityisen tärkeä.

Kuolinpesan selvitys — pakollinen velvollisuus. Jokainen kuolema johtaa perukirjan laadintaan, ja perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuuden kuukauden sisällä. Verohallinto laskee jokaiselle perilliselle perintöveron heidän perintöosuutensa perusteella. Perintöveroilmoitus vahvistaa ilmoittajan osuuden ja mahdolliset vähennykset, joita Verohallinto ei muutoin ottaisi huomioon automaattisesti.

Testamenttiperinnöt. Jos saat omaisuutta testamentilla, olet perintöverovelvollinen perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti riippumatta siitä, oletko sukulainen. II veroluokkaan kuuluvat testamentinsaajat maksavat korkeampaa veroa kuin suorat perilliset. Testamentinsaajan on ilmoitettava saamansa omaisuus Verohallinnolle, vaikka hän ei kuuluisi lakimääräisiin perillisiin.

Lahjoihin liittyvät perintötilanteet — kolmen vuoden sääntö. Jos vainaja on antanut suuria lahjoja alle kolme vuotta ennen kuolemaansa, nämä lahjat voidaan lukea osaksi perintöosuutta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 16 pykälän mukaisesti. Tämä voi korottaa perintöverotettavaa osuutta odottamatta. Lahjojen ilmoittamatta jättäminen on veropetos, josta seuraa jälkiverotus ja mahdollinen rikosvastuu.

Kiinteistöperinnöt ja lainhuuto. Jos perit kiinteistön tai asunto-osakkeen, Maanmittauslaitos edellyttää perukirjaa lainhuudon myöntämiseksi maakaaren (540/1995) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti. Ilman lainhuutoa uusi omistaja ei voi myydä tai kiinnittää kiinteistöä. Asunto-osakkeiden siirto Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin edellyttää myös perukirjaa ja perintöveroilmoitusta.

Yritysomaisuuden periminen ja sukupolvenvaihdos. Jos perit osuuden osakeyhtiöstä, avoimesta yhtiöstä tai toiminimestä, listaamattoman yhtiön osakkeiden arvo on selvitettävä asiantuntija-arviolla. Sukupolvenvaihdoshuojennus perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55–57 pykälän mukaisesti voi alentaa perintöveroa merkittävästi. Huojennus on haettava erikseen Verohallinnoilta ennen verotuksen toimittamista.

Eloonjääneen puolison asema ja ositusvelvollisuus. Eloonjäänyt puoliso on perintöverovelvollinen, jos hänelle tulee omaisuutta perintönä tai testamentilla. Puolisovähennys (60 000 euroa) pienentää maksettavaa veroa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 12 pykälän nojalla. Eloonjääneen puolison hallintaoikeus yhteiseen kotiin perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti ei ole verotettavaa perintöä, mutta avioliittolain (234/1929) mukaiset ositussäännökset vaikuttavat verotettavan perintöosuuden suuruuteen ennen perintöverolaskelman tekemistä. Verohallinto lähettää kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta sähköisesti OmaVero-palvelussa.

Oikeellisessa perintöveroilmoituksessa Suomessa on seuraavat osat, jotka varmistavat ilmoituksen kelpoisuuden Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 26–28 pykälän mukaisesti.

Kuolinpesan tunnistetiedot. Vainajan koko nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja viimeinen kotikunta yksilöivät kuolinpesan, johon perintöveroilmoitus liittyy. Kotikunta vaikuttaa siihen, mihin Verohallinnon toimipisteeseen ilmoitus käsittelyssä ohjataan. Kotikunta tarkistetaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietorekisteristä, joka osoittaa vainajan viimeisen rekisteröidyn asuinpaikan.

Ilmoittajan tiedot. Ilmoittajan koko nimi, henkilötunnus, suhde vainajaan ja yhteystiedot ovat pakollisia. Suhde vainajaan määrittää veroluokan: I veroluokka on puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat; II veroluokka on muut sukulaiset ja testamentinsaajat perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 11 pykälän mukaisesti. Veroluokan virheellinen valinta johtaa väärään verolaskelmaan.

Perintöosuuden arvo ja omaisuuslajit. Perintöosuuden käypä arvo euroina kuolinpäivänä on keskeinen tieto. Omaisuuslajit — kiinteistöt, asunto-osakkeet, pankkivarat, yritysomaisuus, arvopaperit — mainitaan ilmoituksessa. Kaikki varat arvostetaan käypään arvoon perintökaaren (40/1965) 20 luvun 8 pykälän mukaisesti. Kiinteistöjen arvostamiseen käytetään markkinahintaa, asunto-osakkeiden arvostamiseen vertailukaupoista saatavaa markkina-arvoa.

Veroluokka. Ilmoittaja merkitsee kuuluvansa I tai II veroluokkaan. I veroluokan veroprosentti alkaa 7 prosentista 20 000–40 000 euron osuuksissa, II veroluokan 19 prosentista. Veroluokka vaikuttaa merkittävästi maksettavan veron määrään — II veroluokassa vero voi olla yli kaksinkertainen I veroluokkaan verrattuna samansuuruisesta perinnöstä.

Vähennykset. Puolisovähennys (60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennys (60 000 euroa) merkitään ilmoitukseen perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 12 pykälän nojalla. Vähennykset tehdään perintöosuudesta ennen veron laskemista. Sukupolvenvaihdoshuojennus lain 55–57 pykälän mukaan merkitään yritysperinnöissä. Huojennus voi alentaa perintöveroa huomattavasti — jopa nollaan euroon, jos kaikki edellytykset täyttyvät ja perillinen jatkaa yritystoimintaa viisi vuotta.

Perukirjaviite ja liitteet. Perukirjan laadintapäivä ilmoitetaan, jotta Verohallinto pystyy yhdistämään ilmoituksen perukirjaan. Perukirja on toimitettava ilmoituksen liitteenä. Lisäksi liitetään sukuselvitys DVV:ltä, mahdollinen testamentti, kiinteistörekisteriotteet Maanmittauslaitokselta sekä asiantuntija-arviot listaamattomien yhtiöiden osakkeista. forms-legal.com tarjoaa perintöveroilmoituspohjan kaikkine kentineen maksutta.

Ennakoivat lahjat ja niiden ilmoittaminen. Viimeisen kolmen vuoden aikana saadut lahjat vainajalta on ilmoitettava perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 16 pykälän nojalla. Nämä lahjat lasketaan yhteen perintöosuuden kanssa veroa laskettaessa. Aiemmin maksettu lahjavero hyvitetään vähentämällä se perintöverosta. Lahjojen pitäminen salassa on veropetosta, koska Verohallinto saa tietoja pankkisiirroista tietojenvaihtosopimustensa kautta.

Allekirjoitus, vakuutus ja sähköinen asiointi. Ilmoittaja allekirjoittaa ilmoituksen ja vakuuttaa tietojen oikeellisuuden. Sähköinen ilmoitus OmaVero-palvelussa on suositeltavaa: se on nopeampaa, pankkitunnuksilla tunnistautuminen on turvallista ja Verohallinto vastaanottaa ilmoituksen välittömästi. Käsittelyaika on yleensä 2–4 viikkoa sähköisellä ilmoituksella, paperilomakkeella 4–8 viikkoa. Väärät tiedot voivat johtaa veronkorotukseen tai rikossyytteeseen.

OmaVero-palvelun käyttö perintöveroilmoituksessa. OmaVero-palvelu löytyy osoitteesta vero.fi/omavero ja siellä perintöveroilmoitus löytyy kohdasta Veroilmoitukset ja hakemukset — Perintöveroilmoitus. Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmennuksella. Valmis ilmoitus lähetetään järjestelmässä ja Verohallinto lähettää kuittauksen sähköpostiin. Perintöverolippu saapuu noin 1–2 kuukauden sisällä ilmoituksen jättämisestä. Ilmoituksen liiteasiakirjat on numeroitava selkeästi ja viitattava niihin ilmoituksen tekstissä. Ilmoituksen oikeellisuus on ilmoittajan vastuulla — Verohallinto ei tarkista kaikkia ilmoituksia automaattisesti, mutta pistokoeluonteinen tarkistus on mahdollinen. Perintöverolippuun merkitään maksettavan veron suuruus, eräpäivä ja tilinumero — säilytä lippu ja maksa ajoissa. Ilmoituksen liitteet on numeroitava selkeästi ja viitattava niihin ilmoituksen kohdissa.

Perintöveroilmoituksen täyttäminen Suomessa oikein on tärkeää, jotta Verohallinto pystyy laskemaan oikean perintöveron. Seuraavat vaiheet ohjaavat prosessin läpi perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti.

Vaihe 1 — Varmista perukirjan valmius. Perintöveroilmoitus perustuu perukirjaan, joten perukirja on laadittava ensin perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 pykälän mukaisesti kolmen kuukauden sisällä. Varmista, että perukirja on valmis, kaikkien allekirjoittama ja sukuselvitys DVV:ltä hankittu ennen ilmoituksen tekemistä.

Vaihe 2 — Täytä kuolinpesan tiedot. Kirjaa vainajan koko nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja viimeinen kotikunta. Nämä tiedot löytyvät perukirjasta ja kuolintodistuksesta.

Vaihe 3 — Kirjaa ilmoittajan tiedot. Ilmoittajan nimi, henkilötunnus, suhde vainajaan ja puhelinnumero ovat pakollisia kenttiä. Suhde vainajaan — puoliso, lapsi, testamentinsaaja — vaikuttaa veroluokkaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 11 pykälän mukaisesti.

Vaihe 4 — Laske perintöosuuden arvo. Perintöosuuden käypä arvo lasketaan perukirjan tietojen perusteella. Jos perukirjassa vainajan nettovarat ovat 200 000 euroa ja perillisiä on kaksi, molempien perintöosuus on 100 000 euroa. Kiinteistöjen käypä arvo selvitetään markkinahinnalla, arvopaperit pörssikurssilla kuolinpäivänä.

Vaihe 5 — Valitse veroluokka. Määrittele, kuulutko I vai II veroluokkaan. I veroluokkaan kuuluvat puoliso, lapset, lapsenlapset ja vanhemmat. Kaikki muut kuuluvat II veroluokkaan. Virheellinen valinta johtaa väärään verolaskelmaan.

Vaihe 6 — Merkitse vähennykset. Eloonjäänyt puoliso merkitsee puolisovähennyksen (60 000 euroa). Alaikäinen rintaperillinen merkitsee alaikäisyysvähennyksen (60 000 euroa). Yritysperinnöissä selvitä sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltuvuus.

Vaihe 7 — Ilmoita ennakkolahjat kolmen vuoden ajalta. Jos olet saanut lahjoja vainajalta viimeisen kolmen vuoden aikana, ilmoita ne perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 16 pykälän nojalla. Lahjat lasketaan yhteen perintöosuuden kanssa verotusta varten.

Vaihe 8 — Hanki liiteasiakirjat. Perukirja, sukuselvitys, testamentti (jos sellainen on), kiinteistörekisteriotteet Maanmittauslaitokselta sekä asiantuntija-arviot listaamattomista yhtiöistä on liitettävä ilmoitukseen. Puuttuvat liitteet viivästyttävät verotusta.

Vaihe 9 — Allekirjoita ja toimita Verohallinnolle. Allekirjoita ilmoitus ja vakuuta tietojen oikeellisuus. Toimita OmaVero-palvelussa sähköisesti tai paperilomakkeella postitse. Määräaika on kuusi kuukautta kuolemasta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 28 pykälän mukaisesti. Perintöverolippu saapuu 1–2 kuukauden kuluessa.

Vaihe 10 — Perintöveron maksaminen. Perintövero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos kiinteistöperintö vaikeuttaa maksamista, Verohallinnolta voi hakea maksuaikaa kirjallisella hakemuksella OmaVero-palvelussa ennen eräpäivää. Vaihe 11 — Tarkista, onko kuolinpesalla velvollisuus toimittaa myös erillinen lahjaveroilmoitus aiemmista lahjoituksista viimeisen kolmen vuoden ajalta. Vaihe 11 — Tarkista, onko kuolinpesälle kertynyt viivästyskorkoa perukirjan myöhästymisestä ja ilmoita se Verohallinnolle tarvittaessa.

Perintöveroilmoitus Suomessa nojautuu perintö- ja lahjaverolakiin ja siihen liittyviin verotusta koskeviin säännöksiin.

Perinto- ja lahjaverolaki (378/1940). Lain 26 pykälä säätää perintöveron maksuajasta: vero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta. Lain 28 pykälä velvoittaa toimittamaan perukirjan — josta perintöveroilmoitus johdetaan — Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta. Lain 11 pykälä määrittelee veroluokat I ja II sekä niiden vaikutuksen verotasoon. Lain 12 pykälä säätää puolisovähennyksen (60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennyksen (60 000 euroa).

Perintöveron laskeminen. I veroluokka: 20 000–40 000 euron perintöosuudesta 7 % ylimenevältä osalta; 40 000–60 000 euron osuudesta 10 %; 60 000–200 000 eurosta 13 %; 200 000–1 000 000 eurosta 16 %; yli 1 000 000 eurosta 19 %. II veroluokka: samat portaat, mutta veroprosentit ovat korkeammat alkaen 19 prosentista. Verohallinto laskee tarkan veron automaattisesti OmaVero-palvelussa perukirjan tietojen perusteella.

Sukupolvenvaihdoshuojennus. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 55–57 pykälän mukaan yrityksen tai maatilan perinnölle voidaan hakea huojennusta, jos perillinen jatkaa yritystoimintaa. Huojennus voi alentaa perintöveroa merkittävästi — parhaimmillaan 0 euroon asti. Huojennuksen edellytyksenä on, että perillinen saa vähintään 10 prosenttia yrityksen omistuksesta ja jatkaa yritystoimintaa vähintään viisi vuotta.

Kansainvälinen perimys. EU:n perimysasetus (650/2012) määrittää sovellettavan lain kansainvälisissä perimystilanteissa. Suomessa asuvan vainajan perimykseen sovelletaan Suomen lakia riippumatta omaisuuden sijainnista. Jos vainajalla oli omaisuutta EU:n ulkopuolisessa maassa, kaksinkertaisen verotuksen välttämissopimukset voivat vaikuttaa perintöverotukseen.

Verotusmenettelylaki (1558/1995). Lain 61 pykälän mukaan verovelvollinen voi hakea oikaisua virheelliseen perintöverotukseen. Oikaisuvaatimus tehdään Verohallinnon oikaisulautakunnalle viiden vuoden kuluessa verotuksen toimittamisesta. Jatkovalituksen voi tehdä hallinto-oikeudelle ja siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Velan vähentäminen perintöosuudesta. Vainajan velat vähennetään varoista ennen perintöverotettavan osuuden laskemista. Hautauskulut, viimeiset sairauskulut ja muut vainajan velat ovat vähennyskelpoisia. Pesän velat jaetaan perillisten kesken perintöosuuksien suhteessa, ellei toisin ole sovittu. Verotusmenettelylain (1558/1995) 28 pykälän veronkiertosäännöstä sovelletaan, jos ilmoituksessa havaitaan tarkoituksellinen vääristely. Verotusmenettelylain (1558/1995) 56 pykälä mahdollistaa verotuksen oikaisemisen virheen korjaamiseksi viiden vuoden kuluessa. Verotusmenettelylaki (1558/1995) säätelee verotuksen toimittamista, muutosta ja oikaisumenettelyä kaikissa veroryhmissä.

Perintöveroilmoituksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa veronkorotukseen tai myöhästymismaksuihin perintö- ja lahjaverolain (378/1940) vastaisesti.

Virhe 1 — Määräajan laiminlyönti. Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 28 pykälän mukaisesti. Myöhästyminen johtaa viivästyskorkoihin. Aloita perukirjan laadinta ja ilmoituksen valmistelu heti kuoleman jälkeen. Suomessa perukirja laaditaan tyypillisesti 1–3 kuukauden sisällä kuolemasta.

Virhe 2 — Väärä veroluokka. I ja II veroluokan sekoittaminen johtaa virheelliseen verolaskelmaan ja mahdolliseen jälkiverotukseen. Varmista sukulaisuussuhteesi vainajaan ennen veroluokan valintaa. Testamentinsaaja kuuluu II veroluokkaan, vaikka olisi läheinen elämänkumppani.

Virhe 3 — Vähennysten unohtaminen. Puolisovähennys (60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennys (60 000 euroa) voivat säästää tuhansien eurojen perintöverot. Muista hakea kaikki sovellettavissa olevat vähennykset perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 12 pykälän nojalla. Vähennykset on ilmoitettava aktiivisesti — Verohallinto ei myönnä niitä automaattisesti.

Virhe 4 — Ennakkolahjat ilmoittamatta. Viimeisen kolmen vuoden aikana saadut lahjat on ilmoitettava perintöveroilmoituksessa. Nämä lahjat lisätään perintöosuuteen veroa laskettaessa. Vainajan kanssa tehtyjen lahjasopimusten tarkistaminen pankkitileiltä on tärkeää.

Virhe 5 — Yritysomaisuuden arvostusvirhe. Listaamattoman yhtiön osakkeiden arvo voidaan arvostaa väärin, mikä johtaa väärään perintöveroon. Käytä asiantuntija-arviota tai ota yhteyttä Verohallintoon arvostusohjeistuksesta. Sukupolvenvaihdoshuojennus on muistettava hakea ajoissa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 pykälän nojalla — jälkikäteen hakeminen on huomattavasti vaikeampaa.

Virhe 6 — Kansainvälinen omaisuus unohtamatta. Jos vainajalla oli ulkomaisia pankkitilejä, sijoituksia tai kiinteistöjä, ne on ilmoitettava perukirjassa ja perintöveroilmoituksessa. Verohallinto saa tietoja kansainvälisten tietojenvaihtosopimustensa kautta, joten pimittäminen on sekä laitonta että riskialtista. EU:n perimysasetus (650/2012) voi vaikuttaa kansainvälisiin tilanteisiin.

Virhe 7 — Kiinteistöjen arvostaminen verotusarvoon markkinahinnan sijaan. Kiinteistöt on arvostettava käypään markkina-arvoon perintökaaren (40/1965) 20 luvun 8 pykälän mukaan. Vanhan verotusarvon käyttäminen voi johtaa Verohallinnon toimittamaan verotukseen korotetulla arvolla ja veronkorotukseen.