Testamentti

Testamentti Suomessa on muotomääräinen yksipuolinen kuolemanvarainen maaraystoimi, jota saantelee perintökaari (40/1965) 10 luku. Testamentilla testamentintekija määrää, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen, ja voi poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä niissa rajoissa, jotka rintaperillisten lakiosa perintokaaren 7 luvun 1 pykälän mukaisesti asettaa.

Muotovaatimukset perintokaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaan ovat tarkat. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja testamentintekijan on allekirjoitettava testamentti tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa todistajien ollessa läsnä. Todistajien on tamän jälkeen todistettava testamentti nimikirjoituksillaan tietäen, että asiakirja on testamentti. Muotovirhe tekee testamentista patemattoman, jolloin omaisuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

Todistajien esteettomyys määritellään perintokaaren (40/1965) 10 luvun 4 pykälässä. Todistajan on oltava 15 vuotta täyttänyt eikä hän saa olla sieluntoiminnan häiriön vuoksi kykenematon ymmärtämään todistamisen merkitystä. Esteellisiä ovat testamentintekijan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen kuten vanhemmat ja lapset, sisarus sekä henkilö, jonka hyväksi testamentti on tehty. Esteellisen todistajan kaytto voi tehdä testamentista tai sen osasta patemattoman.

Testamentintekijan kelpoisuus edellyttää, että hän on täyttänyt 18 vuotta tai on tai on ollut naimisissa. Henkilö, joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi ei kykene ymmärtämään testamentin merkitystä, ei voi paevasti tehdä testamenttia. Korkean ian tai sairauden, kuten muistisairauden, tilanteissa suositellaan lääkärinlausuntoa, joka vahvistaa testamentintekijan ymmartavan toimensa merkityksen, jotta testamenttia ei myöhemmin moitita.

Lakiosa perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti on keskeinen rajoitus. Rintaperillisen lakiosa on puolet siitä perintoosasta, joka lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulisi hänelle. Lakiosaa ei voida testamentilla poistaa, ja rintaperillisella on oikeus vaatia lakiosaansa lakiosailmoituksella kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon testamentista. Testamentintekija voi vapaasti määrätä muusta osasta omaisuuttaan.

Lesken oikeudet määritellään perintokaaren (40/1965) 3 luvussa. Eloonjaaneella puolisolla on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisena kotina kaytetty asunto perintokaaren 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti, jollei kodissa ole eloonjääneen varallisuuteen kuuluvaa asuntoa. Tämä oikeus suojaa leskea myös rintaperillisten lakiosavaatimuksia vastaan. Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta, joten avopuolison voi turvata vain testamentilla.

Testamentin toimeenpanija on henkilö, jonka testamentintekija nimeää huolehtimaan testamentin toimeenpanosta, pesan selvityksesta, velkojen maksamisesta, legaattien suorittamisesta ja perinnon jaosta. Kuoleman jälkeen pesa voidaan selvittää joko osakkaiden toimesta tai siten, että käräjäoikeus määrää pesanselvittajan. Testamentin etuja lakimääräiseen perimykseen verrattuna ovat avopuolison turvaaminen, avio-oikeudesta vapaan omaisuuden maaraaminen perillisille avioliittolain (234/1929) 35 pykälän nojalla sekä mahdollisuus muistaa hyväntekeväisyysjärjestöjä legaateilla.

Testamentti Suomessa tarvitaan monissa elämäntilanteissa, joissa lakimääräinen perimysjärjestys perintokaaren (40/1965) 2 luvun mukaisesti ei vastaa testamentintekijan todellista tahtoa tai joissa erityiset olosuhteet vaativat räätälöidyn ratkaisun. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisia syita laatia testamentti.

Avoliitto. Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta Suomessa. Ilman testamenttia koko omaisuus menee testamentintekijan rintaperillisille, tai jos rintaperillisiä ei ole, vanhemmille ja sisaruksille perintokaaren (40/1965) 2 luvun mukaisesti. Avopuoliso ei peri mitaan ilman testamenttia. Testamentilla avopuoliso voidaan turvata määräämällä hänelle asunto, irtaimisto tai osuus omaisuudesta rintaperillisten lakiosa huomioon ottaen.

Uusperheet ja lapsipuolet. Uudessa avioliitossa tai avoliitossa, jossa toisella tai molemmilla on lapsia aiemmasta suhteesta, syntyy monimutkaisia perintötilanteita. Lapsilla on oikeus lakiosaan perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti. Testamentilla testamentintekija voi jakaa omaisuuden yhteisten lasten ja lapsipuolten kesken ja selventää suhteen leskeen, jolloin riitoja voidaan välttää.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus perillisille. Avioliittolain (234/1929) 35 pykälä antaa testamentintekijalle mahdollisuuden määrätä, että perintö on perillisen avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, johon perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta. Myös tuotto voidaan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi. Tämä on erityisen arvokasta suurissa perinnoissa, perheyrityksen omistuksessa tai kiinteistoissa, joissa perillisen puoliso voisi muutoin saada osituksessa puolet.

Perheyritys ja yritystoiminta. Osakeyhtion, henkiloyhtion tai toiminimen omistus aiheuttaa perintökysymyksiä, jotka vaativat räätälöidyn ratkaisun. Testamentilla omistus voidaan ohjata suoraan sille perilliselle, joka jatkaa yritystoimintaa, usein siten, että muut perilliset saavat korvauksen legaatteina tai rahasummina. Osakassopimukset ja yhtiöjärjestys, jotka on rekisteroity Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin, on sovitettava yhteen testamentin kanssa sukupolvenvaihdoksen turvaamiseksi.

Kiinteisto ja asunto. Kiinteistön, asunto-osakkeen tai kesämökin omistaja voi määrätä testamentilla, kuka perillinen saa omaisuuden. Kiinteisto yksiloidaan kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterissä ja asunto-osake osakenumeroilla. Yhteisomistustilanteessa testamentti voi estää jaetun omaisuuden pakkomyynnin. Muille perillisille annetaan usein korvaava legaatti riitojen valttamiseksi.

Hyväntekeväisyysjärjestöt ja legaatit. Testamentintekija, joka haluaa tukea Suomen Punaista Ristia, Pelastakaa Lapset rya, Suomen Luonnonsuojeluliittoa tai muuta yleishyödyllistä järjestöä, voi tehdä sen legaatilla. Legaatit suoritetaan ennen muun omaisuuden jakoa. Järjestö yksiloidaan nimella ja Y-tunnuksella tulkintariitojen valttamiseksi. Summa voi olla kiinteä, esimerkiksi 10 000 euroa, tai prosenttiosuus omaisuudesta.

Alaikaiset tai erityisen haavoittuvat perilliset. Jos perillinen on alaikainen tai hänellä on erityisiä tarpeita, testamentintekija voi määrätä perinnon erityisesta hoidosta. Määräys siitä, että perintö on tietyn henkilon hoidossa tai erityisella tililla, estää varojen kayton perillisen edun vastaisesti. Digi- ja väestötietovirasto valvoo alaikaisen varoja edunvalvonnan kautta.

Yksinäiset ilman rintaperillisiä. Henkilö, jolla ei ole lapsia tai lapsenlapsia, voi testamentilla määrätä, kuka perii, sen sijaan että omaisuus menisi vanhemmille, sisaruksille tai etaisemmille sukulaisille perintokaaren (40/1965) 2 luvun mukaisesti, tai valtiolle, jos perillisia ei ole. Testamentti voi muistaa ystäviä, etäisempiä sukulaisia tai hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Kansainväliset tilanteet. Jos testamentintekijalla on ulkomaan kansalaisuus, hän asuu ulkomailla tai hänellä on omaisuutta ulkomailla, on syytä selvittää, minkä maan oikeus saantelee perimystä. Euroopan unionin perimysasetus voi vaikuttaa lainvalintaan. Ulkomailla sijaitsevan omaisuuden osalta kannattaa harkita rinnakkaisen testamentin laatimista kohdemaan oikeuden mukaisesti.

Oikeudellisesti patevassa Testamentti Suomessa on seuraavat osat, jotta se täyttää perintokaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän muotovaatimukset ja toimii tehokkaana tahdonilmaisuna.

Muotovaatimukset perintokaaren 10 luvun 1 pykälän mukaan. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Testamentintekijan on allekirjoitettava testamentti tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa todistajien läsnä ollessa, ja todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Muotovirhe tekee testamentista patemattoman, jolloin lakimääräinen perimysjärjestys perintokaaren 2 luvun mukaisesti tulee sovellettavaksi.

Testamentintekijan kelpoisuus. Testamentintekijan on oltava 18 vuotta täyttänyt tai oltava tai olla ollut naimisissa. Henkilö, joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi ei kykene ymmärtämään testamentin merkitystä, ei voi paevasti tehdä testamenttia. Korkean ian tai sairauden tilanteissa suositellaan lääkärinlausuntoa, joka vahvistaa testamentintekijan ymmartavan toimensa merkityksen, jotta testamenttia ei myöhemmin moitita perintokaaren (40/1965) 13 luvun mukaisesti.

Todistajavaatimukset perintokaaren 10 luvun 4 pykälän mukaan. Kaksi todistajaa, jotka ovat 15 vuotta täyttäneitä ja yhtä aikaa läsnä. Esteellisiä ovat testamentintekijan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen, sisarus sekä henkilö, jonka hyväksi testamentti on tehty, ja taman puoliso. Todistajan on ymmärrettävä todistamisen merkitys. Puolueettomat todistajat, kuten tyokaverit tai naapurit, vahvistavat testamentin todistusvoimaa.

Testamentintekijan tunnistetiedot. Koko nimi, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN ja väestötietojärjestelmään merkitty osoite. Siviilisääty (naimaton, naimisissa, avoliitossa, eronnut, leski) ilmoitetaan, koska se vaikuttaa perinnonjakoon ja lesken oikeuksiin perintokaaren (40/1965) 3 luvun mukaisesti.

Aiempien testamenttien peruuttaminen. Nimenomainen määräys perintokaaren (40/1965) 10 luvun 5 pykälän mukaisesti siitä, että kaikki aiemmat testamentit ja niiden lisäykset peruutetaan. Tämä estää tulkintariidat pesänselvityksessä. Vaikka aiempaa testamenttia ei olisi, määräys suositellaan selkeyden vuoksi.

Omaisuuden jako. Tarkka kuvaus siitä, miten omaisuus jaetaan perillisten ja mahdollisten legaatinsaajien kesken. Prosenttiosuudet, esimerkiksi puolet lapselle A ja neljännes kummallekin lapsista B ja C, tai tietyt esineet kuten asunto-osake osakenumeroineen, ajoneuvo rekisteritunnuksineen ja pankkitalletukset nimetyssa pankissa. Rintaperillisten lakiosa perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti, joka on puolet lakimääräisestä perintoosasta, otetaan huomioon, jottei testamenttia voida lakiosan osalta sivuuttaa.

Erityisjälkisäädökset eli legaatit. Tietyt rahasummat tai esineet nimetyille henkiloille tai järjestöille, jotka suoritetaan ennen muun omaisuuden jakoa. Yksityishenkilot yksiloidaan henkilotunnuksella ja järjestöt Y-tunnuksella, esimerkiksi Suomen Punainen Risti. Summa voi olla kiinteä tai prosenttiosuus omaisuudesta.

Testamentin toimeenpanija. Nimetty henkilö, joka huolehtii pesan selvityksesta, velkojen maksamisesta ja legaattien suorittamisesta sekä perinnon jaosta. Yksiloidaan koko nimella, henkilotunnuksella ja yhteystiedoilla. Tavallisia valintoja ovat asianajaja, lakimies tai luotettu perheenjäsen. Toimeenpanijalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon kuolinpesasta.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus avioliittolain 35 pykälän mukaan. Määräys siitä, että perintö on perillisen avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, johon perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta. Myös tuotto voidaan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi. Tämä suojaa perinnon arvot osituksessa perillisen mahdollisen avioeron varalta.

Sijaantulo perintokaaren 11 luvun 6 pykälän mukaan. Määräys siitä, mitä tapahtuu, jos perillinen tai legaatinsaaja kuolee ennen testamentintekijää. Yleinen on sijaantulo rintaperillisille, jolloin osuus menee perillisen omille lapsille. Jos jalkelaisia ei ole, osuus jaetaan muiden perillisten kesken suhteellisesti. Suosittelemme forms-legal.com palvelussa, että monimutkaisissa perhesuhteissa käännytään asianajajan puoleen.

Paikka, päivämäärä, allekirjoitus ja todistajien vakuutus. Paikkakunta, jossa testamentintekija ja todistajat ovat yhtä aikaa läsnä, ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Testamentintekijan allekirjoitus nimineen ja henkilötunnuksineen, todistajien allekirjoitukset nimineen ja osoitteineen sekä todistajien vakuutus siitä, että testamentintekija on täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostaan heidan läsnä ollessaan allekirjoittanut testamentin perintokaaren (40/1965) 10 luvun 1 ja 4 pykälän mukaisesti.

Testamentti Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka testamentintekija ja todistajat suorittavat yhdessä, usein asianajajan tai lakimiehen avustuksella.

Vaihe 1 - Arvioi kelpoisuus ja vapaa tahto. Testamentintekijan on oltava 18 vuotta täyttänyt tai oltava tai olla ollut naimisissa, ja hänen on kyettava ymmärtämään testamentin merkitys. Korkean ian tai sairauden, kuten muistisairauden, tilanteissa suositellaan lääkärinlausuntoa, joka vahvistaa testamentintekijan ymmartavan toimensa merkityksen. Lausunto kannattaa hankkia allekirjoituksen lähettyvillä. Kukaan, joka voi vaikuttaa testamentintekijaan, mukaan luettuna perilliset, ei saa olla läsnä testamentista neuvoteltaessa tai sitä allekirjoitettaessa.

Vaihe 2 - Tunnista testamentintekija. Täytä koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN (esimerkiksi 120545-123A), vakituinen osoite ja siviilisääty (naimaton, naimisissa, avoliitossa, eronnut, leski). Siviilisääty vaikuttaa perinnonjakoon ja lesken oikeuksiin perintokaaren (40/1965) 3 luvun mukaisesti.

Vaihe 3 - Peruuta aiemmat testamentit. Kirjaa nimenomaisesti, että kaikki aiemmat testamentit ja niiden lisäykset peruutetaan perintokaaren (40/1965) 10 luvun 5 pykälän mukaisesti. Vaikka aiempaa testamenttia ei olisi, määräys suositellaan selkeyden ja todistusvoiman vuoksi.

Vaihe 4 - Tunnista perilliset ja jako. Ilmoita koko nimi, henkilotunnus ja suhde (tytar, poika, puoliso, avopuoliso, sisarus, lapsenlapsi) paaperijasta ja mahdollisista toissijaisista perillisista. Kuvaile jako tarkasti prosenttiosuuksin tai tietyin esinein: asunto-osake osakenumeroineen, kiinteistö kiinteistotunnuksineen Maanmittauslaitoksen rekisterista, pankkitalletukset nimetyssa pankissa, osakkeet ja ajoneuvo rekisteritunnuksineen. Ota huomioon rintaperillisten lakiosa perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti, joka on puolet lakimääräisestä perintoosasta.

Vaihe 5 - Määrittele erityisjälkisäädökset. Ilmoita tietyt esineet tai rahasummat nimetyille henkiloille tai järjestöille, jotka suoritetaan ennen muun omaisuuden jakoa. Yksiloi yksityishenkilot henkilotunnuksella ja järjestöt Y-tunnuksella, esimerkiksi Suomen Punainen Risti tai Pelastakaa Lapset. Summa voi olla kiinteä, esimerkiksi 10 000 euroa, tai prosenttiosuus omaisuudesta.

Vaihe 6 - Nimeä testamentin toimeenpanija. Yleisin valinta on perintooikeuteen erikoistunut asianajaja, lakimies tai luotettu perheenjäsen. Ilmoita koko nimi, henkilotunnus ja yhteystiedot. Toimeenpanijalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon kuolinpesasta. On suositeltavaa nimeta varatoimeenpanija reserviksi estymisen varalta.

Vaihe 7 - Määrää avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Määrää, että perintö on perillisten avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, johon perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti. Sisällytä myös tuotto. Tämä suojaa perinnon arvot perillisen mahdollisen avioeron varalta ja on erityisen arvokasta suurissa perinnoissa, perheyrityksen omistuksessa tai kiinteistoissa.

Vaihe 8 - Saata sijaantulo. Kuvaa, mitä tapahtuu, jos perillinen tai legaatinsaaja kuolee ennen testamentintekijää. Yleinen on sijaantulo rintaperillisille perintokaaren (40/1965) 11 luvun 6 pykälän mukaisesti, jolloin osuus menee perillisen omille lapsille. Jos jalkelaisia ei ole, osuus jaetaan muiden perillisten kesken suhteellisesti.

Vaihe 9 - Valitse esteettomat todistajat. Valitse kaksi todistajaa, jotka ovat 15 vuotta täyttäneitä, ymmärtävät todistamisen merkityksen ja ovat yhtä aikaa läsnä perintokaaren (40/1965) 10 luvun 4 pykälän mukaisesti. Esteellisiä ovat testamentintekijan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen, sisarus sekä testamentinsaaja ja taman puoliso. Puolueettomat todistajat, kuten tyokaverit tai naapurit, ovat suositeltavia.

Vaihe 10 - Allekirjoita yhtä aikaa läsnä ollessa. Testamentintekija allekirjoittaa testamentin kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä perintokaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaisesti. Todistajien on nahtava testamentintekijan allekirjoittavan tai tunnustavan allekirjoituksensa, ja heidan on itse todistettava testamentti testamentintekijan läsnä ollessa. Ilmoita paikkakunta (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku) ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Säilytä alkuperäinen turvallisesti, esimerkiksi pankin tallelokerossa tai toimeenpanijalla, ja kerro lähisukulaisille, missä se sailytetaan.

Testamentti Suomessa perustuu laajaan saanostoon, johon kuuluvat perintökaari (40/1965), avioliittolaki (234/1929) ja perintoverotuksen osalta perintö- ja lahjaverolaki.

Muotovaatimukset perintokaaren 10 luvun 1 pykälän mukaan. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, testamentintekijan on allekirjoitettava se tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa, ja todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Muotovirhe tekee testamentista patemattoman. Pateman testamentin sijaan sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä perintokaaren 2 luvun mukaisesti. Testamentin moittiminen tapahtuu kannella käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut testamentista tiedon, perintokaaren 14 luvun 5 pykälän mukaisesti.

Testamentintekijan kelpoisuus. Ikaraja on 18 vuotta, mutta myös henkilö, joka on tai on ollut naimisissa, voi tehdä testamentin. Sieluntoiminnan hairio, joka estää ymmärtämästä testamentin merkitystä, johtaa kelpoisuuden puuttumiseen ja voi tehdä testamentista patemattoman moitekanteen perusteella. Lääkärinlausunto ja potilasasiakirjat toimivat näyttönä.

Todistajavaatimukset perintokaaren 10 luvun 4 pykälän mukaan. Kaksi 15 vuotta täyttänyttä todistajaa, jotka ymmärtävät todistamisen merkityksen ja ovat yhtä aikaa läsnä. Esteellisiä ovat testamentintekijan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen, sisarus sekä henkilö, jonka hyväksi testamentti on tehty, ja taman puoliso. Todistaja, joka itse on testamentinsaaja, tekee kyseisen määräyksen patemattomaksi, mutta muu osa testamentista voi jäädä voimaan.

Lakiosa perintokaaren 7 luvun 1 pykälän mukaan. Rintaperillisen lakiosa on puolet siitä perintoosasta, joka lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulisi hänelle. Lakiosaa ei voida testamentilla poistaa. Rintaperillisen on vaadittava lakiosaansa lakiosailmoituksella kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon testamentista, perintokaaren 7 luvun 5 pykälän mukaisesti. Testamentintekija voi vapaasti määrätä muusta osasta omaisuuttaan.

Lesken oikeudet perintokaaren 3 luvun mukaan. Eloonjaaneella puolisolla on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisena kotina kaytetty asunto perintokaaren 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti. Tämä oikeus on voimassa myös rintaperillisten lakiosavaatimuksia vastaan. Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä, leski perii ensiksi kuolleen puolison omaisuuden perintokaaren 3 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Avopuolison asema. Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta perintokaaren mukaan. Avopuolison voi turvata vain testamentilla. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettu laki (26/2011) saantelee avoeron varallisuuskysymyksia, mutta ei anna perintöoikeutta. Testamentti on siten ainoa keino turvata avopuoliso perimyksessä.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus avioliittolain 35 pykälän mukaan. Testamentintekija voi määrätä, että perintö on perillisen avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, johon perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta osituksessa. Myös tuotto voidaan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi. Määräys suojaa perinnon arvot perillisen avioeron varalta avioliittolain (234/1929) osituskäytännöltä.

Testamentin peruuttaminen ja muuttaminen perintokaaren 10 luvun 5 pykälän mukaan. Testamentti voidaan peruuttaa tekemalla uusi testamentti, havittamalla asiakirja tai muutoin selvasti ilmaisemalla, ettei testamentti enää vastaa testamentintekijan tahtoa. Nimenomainen peruuttaminen uudessa testamentissa on suositeltavaa tulkintariitojen valttamiseksi.

Pesan selvitys ja perintovero. Kuoleman jälkeen kuolinpesä selvitetaan osakkaiden toimesta tai käräjäoikeuden maaraaman pesanselvittajan toimesta. Perukirja on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja toimitettava Verohallinnolle. Perinnosta maksetaan perintoveroa Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain mukaisesti. Testamentissa nimetty toimeenpanija huolehtii pesan selvityksesta, velkojen maksamisesta ja legaattien suorittamisesta.

Kansainväliset perintötilanteet. Euroopan unionin perimysasetus voi vaikuttaa siihen, minkä maan oikeus saantelee perimystä, yleensä perittävän viimeisen asuinpaikan perusteella. Ulkomailla sijaitsevan omaisuuden osalta on syytä selvittää kohdemaan oikeus ja tarvittaessa laatia rinnakkainen testamentti kohdemaan muotovaatimusten mukaisesti.

Testamentti Suomessa laatimisessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat tehdä testamentista patemattoman moitekanteen perusteella käräjäoikeudessa perintokaaren (40/1965) mukaisesti.

Virhe 1 - Muotovaatimusten laiminlyönti. Testamentti, joka ei ole kirjallinen, jota testamentintekija ei ole allekirjoittanut tai jota kaksi todistajaa ei ole yhtä aikaa todistanut, on pateman perintokaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaan. Tavallisia muotovirheitä ovat todistajien allekirjoittaminen eri aikaan yhtä aikaa läsnäolon sijaan, testamentintekijan allekirjoittaminen ilman todistajien lasnaoloa tai vain yhden todistajan kaytto. Pätemättömyys johtaa siihen, että lakimääräinen perimysjärjestys perintokaaren 2 luvun mukaisesti tulee sovellettavaksi.

Virhe 2 - Esteelliset todistajat. Todistajat ovat esteellisia perintokaaren (40/1965) 10 luvun 4 pykälän mukaan, jos he ovat testamentintekijan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen, sisarus tai testamentinsaaja. Myös testamentinsaajan puoliso on esteellinen. Yleinen virhe on käyttää perillista tai taman puolisoa todistajana, mikä tekee kyseisen määräyksen patemattomaksi. Käytä puolueettomia todistajia, kuten työkavereita tai naapureita.

Virhe 3 - Lakiosan huomiotta jattaminen. Rintaperillisten lakiosaa perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti, joka on puolet lakimääräisestä perintoosasta, ei voida testamentilla poistaa. Testamentti, joka antaa avopuolisolle, puolisolle tai hyväntekeväisyysjärjestölle omaisuutta lakiosaa loukaten, voidaan sivuuttaa lakiosaa loukkaavalta osin lakiosailmoituksen perusteella. Oikea testamentti ottaa lakiosan huomioon ja määrää vain sitä ylittävästä osasta.

Virhe 4 - Oletus, että avopuoliso perii automaattisesti. Yleinen virhe on luulla, että avopuoliso perii samoin kuin aviopuoliso. Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta perintokaaren (40/1965) mukaan. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri mitaan. Testamentti on siten valttamaton avopuolison turvaamiseksi, ja sitä voi täydentää avoliittosopimuksella, joka saantelee omistussuhteita molempien elaessa.

Virhe 5 - Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden määräämättä jattaminen. Ilman nimenomaista määräystä siitä, että perintö on perillisen avio-oikeudesta vapaata omaisuutta avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti, perintö kuuluu perillisen avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja jaetaan osituksessa perillisen mahdollisen avioeron yhteydessa. Myös tuotto jaetaan, jollei toisin määrätä. Oikea muotoilu määrää, että perintö ja sen tuotto ovat perillisen avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Virhe 6 - Epäselvä jako tai ristiriitaiset määräykset. Epämääräinen muotoilu, kuten että perillinen saa suurimman osan, tai ristiriitaiset määräykset aiheuttavat tulkintariitoja pesänselvityksessä ja voivat johtaa perillisten väliseen riitaan. Oikea jako ilmoittaa tarkat osuudet tai tietyt esineet, esimerkiksi kiinteiston kiinteistotunnuksineen Maanmittauslaitoksen rekisterista ja ajoneuvon rekisteritunnuksineen.

Virhe 7 - Aiempien testamenttien peruuttamatta jattaminen. Uutta testamenttia tehtaessa ilman aiempien testamenttien nimenomaista peruuttamista perintokaaren (40/1965) 10 luvun 5 pykälän mukaisesti voi syntya tulkintariita pesänselvityksessä. Oikea muotoilu peruuttaa nimenomaisesti kaikki aiemmat testamentit ja niiden lisäykset. Vaikka aiempaa testamenttia ei olisi, määräys suositellaan.

Virhe 8 - Toimeenpanijan nimeamatta jattaminen tai sailytys tuntemattomassa paikassa. Ilman nimettyä toimeenpanijaa osakkaiden on itse järjestettävä pesan selvitys, mikä voi johtaa riitaan. Yleinen virhe on myös, että alkuperäinen testamentti sailytetaan paikassa, jota kukaan ei tiedä, jolloin se ei tule esiin kuoleman jälkeen. Oikea menettely on nimeta sekä toimeenpanija että varatoimeenpanija ja säilyttää alkuperäinen turvallisesti, esimerkiksi toimeenpanijalla tai pankin tallelokerossa, sekä kertoa lähisukulaisille säilytyspaikka.