Testamentin tiedoksianto Suomi

Testamentin tiedoksianto Suomessa on perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukainen prosessuaalinen toimenpide, jolla testamentinsaaja tai perunkirjoituksen toimittaja antaa testamentin sisällön perillisille tai muille kuolinpesan osakkaille tiedoksi. Tiedoksianto on oikeudellisesti merkittävä toimi, koska siitä alkaa kahden tärkeän määräajan laskeminen: rintaperillisten kuuden kuukauden maaraika lakiosailmoituksen tekemiselle perintokaaren 7 luvun 5 pykälän mukaisesti sekä perillisten ja muiden osakkaiden kuuden kuukauden maaraika testamentin moitekanteen nostamiselle käräjäoikeudessa perintokaaren 14 luvun 5 pykälän mukaisesti.

Testamentin tiedoksianto eroaa tavallisesta asiakirjan toimittamisesta. Tiedoksiantovelvoite perustuu lakiin: testamentinsaajalla on velvollisuus antaa testamentti perillisille tiedoksi, jottei tiedoksiantovelvoitteen laiminlyömällä voida pitää määrääjiä avoimina mielivaltaisesti. Jos testamentinsaaja jättää testamentin antamatta tiedoksi, määräajat eivät ala kulua, ja perillisella on teoriassa rajoittamaton aika nostaa moitekanne tai vaatia lakiosaansa.

Tiedoksianto toteutetaan perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukaisesti siten, että testamentinsaaja tai toimitsilijamies toimittaa testamentista oikeaksi todistetun jaljennoksen perilliselle tai muulle osakkaalle. Tiedoksianto voidaan toimittaa kirjatuilla kirjeella, henkilokohtaisella toimituksella tai muulla todistettavalla tavalla. Sahkoposti voi olla riittävä, jos vastaanottaja kuittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon kirjallisesti.

Tiedoksiannon vastaanottaja saa käytettäväkseen kuuden kuukauden harkinta-ajan, jonka kuluessa hän voi tutkia testamentin sisällön, arvioida, loukkaako testamentti hänen oikeuksiaan, neuvotella tarvittaessa perintooikeuteen erikoistuneen asianajajan kanssa ja tarvittaessa vaatia lakiosaansa tai nostaa moitekanteen.

Testamentin moite on erillinen prosessi testamentin tiedoksiannosta. Moitekanteessa perillinen tai muu osakas vaatii käräjäoikeutta julistamaan testamentin patemattomaksi muotovirheen, testamentintekijan kelpoisuuspuutteen tai tahtovian vuoksi. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta, tai testamentin pateevyytta ei voida enää riitauttaa. Muotovirhe testamentissa voi tarkoittaa esimerkiksi, että todistajat eivät ole olleet yhtä aikaa läsnä tai että testamentintekija ei ole allekirjoittanut testamenttia kahden todistajan läsnä ollessa perintokaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Tiedoksianto on myös merkityksellinen, kun testamentinsaaja etsii oikeudellista varmuutta omalle perintaoiketudelleen. Kuuden kuukauden kuluttua tiedoksiannosta, jos perillinen ei ole nostanut moitekannetta, testamentin oikeudellinen asema vahvistuu merkittävästi, vaikka se ei ole ehdottoman moittimaton. Testamentinsaajan on kuitenkin muistettava, että lakiosaoikeus perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti ei raukea automaattisesti määräajan kulumiseen: rintaperillinen menettää oikeuden vaatia lakiosansa nimenomaan testamentinsaajalta määräajan jälkeen, mutta lakiosaoikeuden olemassaolo itseaan ei raukea.

Suomessa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ei ylläpidä testamenttirekisteria, joten testamentin olemassaolosta ja tiedoksiannosta vastaa testamentinsaaja itse. Tämä eroaa joistakin muista Euroopan unionin jäsenvaltioista, joissa on kansallinen testamenttirekisteri. Suomalainen perunkirjoitusmenettely edellyttää, että testamentti esitetään perukirjassa, mikä käytännössä käynnistää tiedoksiantoprosessin perunkirjoituksen yhteydessa.

Testamentin tiedoksianto on Suomessa oikeuskaynnossain paljon esille tullut kysymys. Pesanselvityksessa testamentinsaajan on pystyttava osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut asianmukaisesti ja ajallaan, jottei määräajat jaisi avoimiksi. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ei rekisteroi testamentteja tai niiden tiedoksiannossa Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Saksassa, jossa notaari voi rekisteröidä testamentin Zentralen Testamentsregisterissa. Suomalaisessa oikeusjurjestelmassa tiedoksianto on testamentinsaajan vastuulla ilman viranomaisapua.

Testamentin tiedoksianto Suomessa tarvitaan aina, kun testamentinsaaja haluaa varmistaa, että määräajat alkavat kulua oikein, ja että testamentin pateevyyskysymykset ratkaistaan ajallaan perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukaisesti.

Testamentinsaaja haluaa vahvistaa asemaansa. Yleisin tilanne on, että testamentinsaaja haluaa vahvistaa oikeudellisen asemansa mahdollisimman pian perittävän kuoleman jälkeen. Antamalla testamentin tiedoksi heti perunkirjoituksen jälkeen testamentinsaaja käynnistää määräajat, ja kuuden kuukauden kuluttua tiedoksiannosta, jos perillinen ei ole reagoinut, testamentinsaajan asema on oikeudellisesti vahvempi.

Rintaperillinen haluaa tietää määräajansa. Rintaperillinen tarvitsee testamentin tiedoksiantamisen, jottei määräajat jaisi epaselvaksi. Kuuden kuukauden lakiosailmoitusmääräajan alkamiseksi testamentin on oltava virallisesti annettu tiedoksi.

Kuolinpesan selvitys ja jakaminen viivästyvät. Jos testamentti jaa antamatta tiedoksi pitkaksi aikaa, se voi viivastyttaa koko kuolinpesan selvitysta ja jakamista, koska määräajat eivät ole alkaneet kulua ja oikeusriitojen uhka on jatkuvasti olemassa. Tiedoksianto nopeuttaa prosessia.

Kansainväliset tilanteet. Jos kuolinpesaan kuuluu ulkomaisia osakkaita tai perittävällä oli omaisuutta ulkomailla, testamentin tiedoksianto on saatettava tapahtua nopeasti, jotta Suomen oikeusjärjestelmässä määräajat alkavat kulua. Ulkomainen perillinen on tavoitettava asianmukaisesti.

Riitaisa perhe. Perheessa, jossa on tiedossa erimielisyyksiä, testamentin tiedoksianto kirjatulla kirjeella tai muulla todistettavalla tavalla on erityisen tärkeä. Todistettava tiedoksianto estää myohemman vaitteen siitä, ettei tiedoksiantoa koskaan tapahtunut tai se tapahtui vaarana ajankohtana.

Testamentin moitekanteen uhka. Jos testamentinsaaja on tietoinen, että jokin perillinen aikoo mahdollisesti moittia testamenttia, nopea tiedoksianto käynnistää määräajan, minkajalkeen kuuden kuukauden kuluttua moitekanteen nostaminen ei ole enää mahdollista.

Kokemus testamentin tiedoksiannoista Suomessa osoittaa, että nopeimmin toimineen testamentinsaajan asema on vahvin. Testamentinsaaja, joka antaa testamentin tiedoksi heti perunkirjoituksen jälkeen, käynnistää määräajat, ja kuuden kuukauden kuluttua tiedoksiannosta perillisilla ei ole enää mahdollisuutta nostaa moitekannetta muotovirheen tai kelpoisuuspuutteen perusteella perintokaaren (40/1965) 14 luvun 5 pykälän mukaisesti. Määräajan kuluminen on testamentinsaajan etu: se vahvistaa testamentin oikeudellista asemaa merkittävästi. Lakiosailmoitusmäärääjä perintokaaren 7 luvun 5 pykälän mukaisesti alkaa myös kulua tiedoksiannosta.

Tiedoksiannon kansainvälisissä tilanteissa on otettava huomioon Euroopan unionin perimysasetuksen (EU) 650/2012 saannokset. Jos perittävällä oli omaisuutta EU:n alueella useissa jäsenvaltioissa, testamentin tiedoksianto voi vaatia erityistoimenpiteita eri maiden oikeuden mukaisesti. Suomalaisessa tilanteessa, jossa testamentin saaja on tai perittävä oli suomalainen, testamentin tiedoksianto toimitetaan perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukaisesti.

Oikeudellisesti tehokkaassa Testamentin tiedoksiantamisen asiakirjassa Suomessa on seuraavat osat, jotka tayttavat perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän vaatimukset.

Tiedoksiantajan identiteetti. Koko nimi, henkilotunnus tai Y-tunnus (järjestö) ja osoite. Tiedoksiantaja on yleensä testamentinsaaja tai perunkirjoituksen toimittaja eli usein toimeenpanija. Tiedoksiantajan on ilmoitettava, missä ominaisuudessa hän antaa testamentin tiedoksi.

Vastaanottajan identiteetti. Koko nimi, henkilotunnus, osoite ja suhde perittävään. Jokainen perillinen ja osakas, jolle testamentti on annettava tiedoksi, on yksiloitava erikseen. Jos perillisia on useita, tehdään erillinen tiedoksianto kullekin.

Testamentin yksilointi. Perittävän koko nimi, kuolinpäivä ja testamentin päivämäärä. Testamentin paasisisalto kuvataan, ja jäljennös toimitetaan tiedoksiannon liitteena. Jaljennoksen on oltava oikeaksi todistettu tai alkuperäinen.

Tiedoksiannon toimittamistapa. Kirjattu kirje, henkilökohtainen toimittaminen tai sähköposti kirjallisella kuittauksella. Tiedoksiannosta on pystyttava tarvittaessa osoittamaan, että se on tapahtunut ja milloin.

Määräajat tiedoksiannosta. Tiedoksiantokirjeen on mainittava selkeästi määräajat, jotka alkavat tiedoksiannosta: lakiosailmoitusmäärääjä kuusi kuukautta perintokaaren (40/1965) 7 luvun 5 pykälän mukaisesti ja testamentin moitekanteen määrääjä kuusi kuukautta perintokaaren 14 luvun 5 pykälän mukaisesti. Selvat määräajat estavan myöhemmät vaaitteet siitä, ettei vastaanottaja tiennyt määrääjistään.

Vastaanottajan kuittaus. Henkilokohtaisessa tiedoksiannossa on suositeltavaa pyytää vastaanottajaa kuittaamaan tiedoksiannon vastaanottaminen päivämäärällä ja allekirjoituksella. Kuittaus on vahvin todiste tiedoksiannon ajankohdan noudattamisesta.

Allekirjoitus ja päivämäärä. Tiedoksiantajan allekirjoitus, päivämäärä ja paikka. Päivämäärä on ratkaiseva määräajien laskemisen kannalta. Suosittelemme forms-legal.com palvelussa, että tiedoksianto toimitetaan mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen, jottei määräajat jaisi epaselvaksi.

Tiedoksiantovelvollisuuden laajuus. Testamentinsaajan on annettava testamentti tiedoksi kaikille niille, joiden oikeuksiin testamentti vaikuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkia lakimääräisiä perillisia, jotka olisivat saaneet perinnon ilman testamenttia. Perukirjasta nakyy, keita lakimaaraiset perilliset ovat. Jos perillisia on paljon, tiedoksianto on tehokkainta hoitaa kirjatuilla kirjeilla, jolloin lähetyspäivämäärä dokumentoituu automaattisesti. forms-legal.com tarjoaa ilmaisen tiedoksiantokirjeen mallin, jonka voit ladata PDF- tai Word-muodossa.

Tiedoksianto ulkomaille. Jos perillinen asuu ulkomailla, tiedoksianto on toimitettava hänen ulkomaiseen osoitteeseensa. Haag-sopimuksen mukaisia kansainvälisen tiedoksiannon saaannoksia voidaan soveltaa EU:n sisalla annetun EU:n siviiliasiain tiedoksiantoasetuksen 1393/2007 nojalla. Käytännössä kirjattu kansainvalinen kirje ulkomaille on usein riittävä tapa. On suositeltavaa säilyttää kopiot kaikista kansainvalisista tiedoksiannoista.

Testamentin tiedoksianto Suomessa toimittaminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukaisesti.

Vaihe 1 - Tunnista, kenelle testamentti on annettava tiedoksi. Testamentti on annettava tiedoksi kaikille perillisille ja muille kuolinpesan osakkaille, joiden oikeuksiin testamentti vaikuttaa. Käytä perukirjaa tai Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietorekisteriä osakkaiden tunnistamiseksi.

Vaihe 2 - Hanki oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Toimita jäljennös, ei alkuperäinen, tiedoksiannon yhteydessa. Jäljennös voidaan todistaa oikeaksi notaarilla, asianajajalla tai muulla siihen oikeutetulla henkilolla.

Vaihe 3 - Laadi tiedoksiantokirje. Tiedoksiantokirjeessa yksiloidaan tiedoksiantaja, vastaanottaja, testamentin tiedot ja määräajat selkeästi. Mainitse kuuden kuukauden määräajat lakiosailmoitukselle ja moitekanteelle.

Vaihe 4 - Valitse todistettava toimittamistapa. Kirjattu kirje on suositeltavin tapa, koska posti vahvistaa laeettamisen. Henkilokohtaisessa toimituksessa pyyda kirjallinen kuittaus vastaanottajalta. Sähköpostissa pyyda luetun kuittaus tai kirjallinen vahvistus vastaanottamisesta.

Vaihe 5 - Säilytä todiste tiedoksiannosta. Kirjatun kirjeen la hetyskuitti, vastaanottajan kuittaus tai muu todiste tiedoksiannosta on säilytettävä huolellisesti. Se on kriittistä, jos myöhemmin syntyy riita siitä, onko tiedoksianto tapahtunut ja milloin.

Vaihe 6 - Toista kaikille osakkaille. Jos perillisia on useita, jokainen saa oman tiedoksiannon. Määräajat alkavat kulua erikseen jokaiselle vastaanottajalle tiedoksiannon ajankohdasta. Jos yhtä perillista ei tavoiteta, hänelle on etsittava osoite tai harkittava sijaiset käräjäoikeuden kautta.

Vaihe 7 - Seuraa määrääjiä. Kirjaa tiedoksiannon päivä ja laske kuuden kuukauden määräajat: lakiosailmoitusmäärääjä ja moitekanteen määrääjä. Huomio nae määräajat ja tarvittaessa neuvottele asianajajan kanssa tilanteesta.

Käytännön vinkkeja tiedoksiannon toimittamiseen. Ennen kirjeen lahettamista tarkista vastaanottajan osoite Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietorekisteristä, koska vanha osoite voi johtaa toimitusvaikeuksiin. Jos vastaanottaja on kuollut, tiedoksianto on annettava taman kuolinpesan osakkaille. Jos vastaanottaja on alaikainen, tiedoksianto annetaan edunvalvojalle. Suosittelemme, että tiedoksiantokirje toimitetaan yhdessä testamentin jaljennoksen kanssa kirjatulla kirjeella.

Vaihe 8 - Kirjaa tiedoksiannot rekisteriin. Pidake omaa kirjanpitoa kaikista tiedoksiannoista: kenelle, milloin, milloin toimitettu, ja millä tavalla. Tämä kirjanpito on arvokas todisteaineisto mahdollisessa riidassa siitä, onko tiedoksianto tapahtunut asianmukaisesti. Käytä kirjattujen kirjeiden lähetyslistaa, lähetyspäivämääriä ja mahdollisia vastaanottokuittauksia osana kirjanpitoa.

Vaihe 9 - Säilytä kopiot kaikista tiedoksiantokirjeista. Alkuperäinen tiedoksiantokirje, jäljennös testamentista, lähetysrekisteröinti kirjatulle kirjeelle ja mahdollinen vastaanottajan kuittaus on kaikki säilytettävä samassa kansiossa. Tämän kansion säilyminen on ehdottoman tärkeä, jos myöhemmin syntyy riita tiedoksiannon ajankohdasta tai siitä, onko tiedoksianto tapahtunut. Paras säilytyspaikka on sama kuin alkuperäisen testamentin säilytyspaikka.

Testamentin tiedoksianto Suomessa perustuu perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän säännostelyyn, joka maarittelee tiedoksiannon velvollisuuden ja oikeusvaikutukset.

Tiedoksiantovelvoite perintokaaren 14:4 mukaan. Testamentinsaajalla on velvollisuus antaa testamentti perillisille tiedoksi. Tiedoksianto toimitetaan antamalla testamentista jäljennös perilliselle tai muulle osakkaalle.

Lakiosailmoitusmäärääjä perintokaaren 7:5 mukaan. Rintaperillisen on vaadittava lakiosansa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedon tiedoksiannon kautta. Ilman tiedoksiantoa määrääjä ei ala kulua.

Testamentin moitekanteen määrääjä perintokaaren 14:5 mukaan. Testamentin moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut testamentista tiedon tiedoksiannon kautta. Määräajan jälkeen testamentin muoto- tai tahdonvirheitä ei voi enää moittia.

Tiedoksiannon todistettavuus. Tiedoksiannolle ei ole saadetty erityistä muotovaatimusta, mutta se on toteutettava siten, että tiedoksiannosta ja sen ajankohdasta voidaan myöhemmin esittaa todiste. Kirjattu kirje, henkilökohtainen toimittaminen kuittauksella tai sähköposti kirjallisella vahvistuksella tayttavat yleensä taman vaatimuksen.

Määräajan laskeminen. Kuuden kuukauden määrääjä alkaa tiedoksiannon vastaanottamisesta, ei lähettämisestä. Kirjatun kirjeen osalta määrääjä alkaa yleensä laehetyspaivaa seuraavana arkipäivänä saatavana oloaikana. Jos vastaanottaja kieltaytyy ottamasta kirjetta vastaan, määräajan katsotaan alkavan kirjeen jattamispaivamaerasta.

Useita perillisia. Jos testamentti on annettava tiedoksi useille perillisille, jokaiselle tehdään erillinen tiedoksianto. Määräajat alkavat kulua erikseen jokaiselle vastaanottajalle.

Testamentin oikeudellinen asema tiedoksiannon jälkeen. Kuuden kuukauden kuluttua tiedoksiannosta, jos perillinen ei ole nostanut moitekannetta, testamentin oikeudellinen asema vahvistuu merkittävästi, mutta testamentti ei tule ehdottoman moittimattomaksi.

Tiedoksiannon oikeudellinen asema hovioikeustapauksissa. Suomalaisissa hovioikeusratkaisuissa on arvioitu, mista hetkesta määräajan katsotaan alkaneeksi, kun tiedoksianto on tapahtunut. Yleinen saanto on, että tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi, kun vastaanottajalla on ollut mahdollisuus tutustua testamentin sisaltoon. Kirjatun kirjeen osalta tämä on yleensä viimeisin noutopäivämäärä tai lahetyksesta muutaman arkipäivän kuluessa. Oikeustiede suosittelee, että tiedoksiantokirje on lähettää heti perunkirjoituksen jälkeen.

EU:n perimysasetuksen vaikutus tiedoksiantoon. Euroopan unionin perimysasetus (EU) 650/2012 vaikuttaa siihen, minkä maan oikeutta sovelletaan perimykseen kansainvälisissä tilanteissa. Jos testamentintekija asui tai omisti omaisuutta EU:n ulkopuolisissa maissa, tiedoksianto saattaa vaatia erityistoimenpiteita kohdemaan oikeuden mukaisesti. Suomalainen perimysoikeus soveltuu tyypillisesti, kun perittävä asui Suomessa viimeisena, perintokaaren (40/1965) saannokset mukaan.

Testamentin tiedoksianto ja perunkirjoituksen julkinen tilaisuus. Suomessa perunkirjoitus on toimitus, johon kaikkien kuolinpesan osakkaiden on periaatteessa kutsuttava ja johon testamentti esitetään. Perunkirjoitus on siten käytännössä ensimmäinen tilaisuus, jossa testamentti tulee osakkaiden tietoon. Perunkirjoituksen päivämäärästä voidaan katsoa määräajan alkamishetken, jos muuta tiedoksiantoa ei ole tapahtunut. On silti suositeltavaa tehdä erillinen kirjallinen tiedoksianto perunkirjoituksen jälkeen, jotta tiedoksiantopäivä on kiistaton.

Testamentin tiedoksiannossa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat viivastyttaa määräajien alkamista tai aiheuttaa todisteluongelmia myöhemmin.

Virhe 1 - Tiedoksianto jaa toimittamatta tai viivastyttaa. Yleisin virhe on, että testamentinsaaja ei toimita tiedoksiantoa riittavan nopeasti tai unohtaa sen kokonaan. Ilman tiedoksiantoa määräajat eivät ala kulua, ja perillisella on teoriassa avoin aika vaatia oikeuksiaan. Toimita testamentti kaikille osakkaille mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen.

Virhe 2 - Tiedoksiantokirjeestä ei saada todistetta. Tavalliset kirjeet tai sähköpostiviestit, joista ei ole vastaanottovahvistusta, eivät tuota riittavaa todistetta tiedoksiannosta. Jos myöhemmin syntyy riita siitä, onko tiedoksianto tapahtunut tai milloin, todistamisongelma voi haitata testamentinsaajan asemaa. Käytä aina kirjattua kirjetta tai pyyda kirjallinen kuittaus.

Virhe 3 - Määrääjien puuttuminen tiedoksiantokirjeestä. Jos tiedoksiantokirjeessä ei mainita lakiosailmoitusmääräajaa ja moitekanteen määrääjää, vastaanottaja saattaa käteisteä, että hän ei tiennyt määrääjistään. Vaikka perillisen velvollisuus on tuntea laki, selvien määräajien mainitseminen estää myöhemmät vaaitteet tietämättömyydestä.

Virhe 4 - Vain osa osakkaista saa tiedoksiannon. Jos testamentti annetaan tiedoksi vain osalle perillisista, muiden osalta määräajat eivät ala kulua. Kaikki perilliset, joiden oikeuksiin testamentti vaikuttaa, on tunnistettava ja heille kaikille on annettava testamentti tiedoksi erikseen.

Virhe 5 - Jaljennoksen sijaan lähetetään alkuperäinen. Tiedoksiannossa toimitetaan jäljennös, ei alkuperäinen testamentti. Alkuperäinen on säilytettävä turvallisesti, esimerkiksi pankin tallelokerossa tai toimeenpanijalla. Jos alkuperäinen lahtee erehdyksessä vastaanottajalle, sen saaminen takaisin voi olla vaikeaa.

Virhe 6 - Tiedoksiannon tahallinen viivästyttäminen. Jos testamentinsaaja tarkoituksellisesti viivastyttaa tiedoksiantoa estakseen määräajien alkamisen, muut perilliset voivat vedota viivästyttämiseen oikeudenkaynnissa. Käräjäoikeus voi katsoa, että määrääjä alkaa kulua siitä hetkesta, jolloin perillisella olisi kohtuudella pitänyt olla tieto testamentista, esimerkiksi perunkirjoituksesta. Tiedoksianto on toimitettava heti perunkirjoituksen jälkeen.

Virhe 7 - Sähköpostin kayttaminen ilman kirjallista kuittausta. Sahkoposti voi olla riittävä tiedoksiantotapa, mutta vain jos vastaanottaja vahvistaa vastaanottaneensa tiedoksiannon kirjallisesti. Pelkkä spostiviestin lähettäminen ilman kuittauspyyntoa tai kuittauksen saamista ei tuota riittavaa todistetta tiedoksiannosta. Käytä aina vahvistuspyyntoa sähköpostin yhteyteen tai valitse kirjattu kirje postin kautta.