Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Suomessa on kirjallinen oikeustoimi, jolla täysivaltainen henkilö nimeää luottamansa valtuutetun hoitamaan taloudellisia ja henkiloa koskevia asioitaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi niita itse hoitamaan. Asiakirjaa saantelee laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), ja sitä täydentää laki holhoustoimesta (442/1999). Valtuutus laaditaan ennakolta, kun valtuuttaja vielä ymmartaa asian merkityksen.

Muotovaatimukset vastaavat testamentin muotoa. Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 6 pykälä edellyttää, että valtuutus laaditaan kirjallisesti, että valtuuttaja allekirjoittaa sen tai tunnustaa allekirjoituksensa kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja että todistajat tamän jälkeen oikeaksi todistavat valtuutuksen allekirjoituksillaan. Todistaja ei saa olla valtuuttajan tai valtuutetun puoliso, lapsi, vanhempi tai sisarus eikä muu näitä läheinen henkilö. Muotovirhe tekee valtuutuksesta patemattoman, jolloin valtuuttajalle voidaan joutua maaraamaan tuomioistuimen kautta tavallinen edunvalvoja laki holhoustoimesta (442/1999) mukaisesti.

Valtuutuksen sisältö määritellään laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 2 pykälässä. Valtuuttaja voi antaa valtuutetun hoitaa taloudellisia asioitaan, kuten omaisuuden hoitoa, pankkiasioita, laskujen maksamista ja kiinteiston myyntia, sekä henkiloa koskevia asioita, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa ja asuinpaikkaa koskevia ratkaisuja, joiden merkitystä valtuuttaja ei enää kykene ymmärtämään. Valtuuttaja voi myös rajoittaa valtuutusta tai antaa erityisiä ohjeita, esimerkiksi kieltaa kesämökin myynnin ilman lasten suostumusta.

Voimaantulo on edunvalvontavaltuutuksen keskeinen piirre. Toisin kuin tavallinen valtakirja, edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan ja kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtuutuksen laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 24 pykälän mukaisesti. Vahvistamista haetaan esittämällä alkuperäinen valtuutus sekä lääkärinlausunto valtuuttajan terveydentilasta. Vahvistamisen jälkeen valtuutettu voi toimia valtuuttajan puolesta suhteessa pankkeihin, viranomaisiin ja muihin sivullisiin.

Valtuutetun velvollisuudet määritellään laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 16 ja 30 pykälässä. Valtuutetun on toimittava huolellisesti ja valtuuttajan edun mukaisesti, pidettävä kirjaa hoitamistaan asioista ja annettava Digi- ja vaestotietovirastolle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa tehtavan alkamisesta. Tietyt merkittävät oikeustoimet, kuten kiinteiston myynti tai kiinnittäminen, edellyttävät lisäksi Digi- ja väestötietoviraston lupaa kyseisen lain 19 pykälän mukaisesti.

Peruuttaminen on mahdollista laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 27 pykälän mukaisesti niin kauan kuin valtuuttaja ymmartaa asian merkityksen. Valtuuttaja voi peruuttaa valtuutuksen ottamalla asiakirjan takaisin tai havittamalla sen. Peruuttaminen on tehotonta, jos valtuuttaja on jo tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen etu verrattuna tuomioistuimen maaraamaan edunvalvojaan on, että valtuuttaja saa itse paattaa, kuka hänen asioitaan hoitaa ja millaisin valtuuksin, mikä säilyttää itsemääräämisoikeuden ja vähentää viranomaisvalvonnan tarvetta.

Edunvalvontavaltuutus Suomessa laaditaan ennakolta varautumisena tilanteisiin, joissa henkilö ei sairauden tai tapaturman vuoksi enää kykene hoitamaan omia asioitaan. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisia syita laatia valtuutus laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti.

Ikääntyminen ja muistisairaudet. Yleisin syy edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen on varautuminen muistisairauteen, kuten Alzheimerin tautiin tai muuhun dementiaan. Kun muistisairaus etenee, henkilö menettää vähitellen kykynsä hoitaa pankki-, vero- ja omaisuusasioita. Laatimalla valtuutuksen ajoissa, kun ymmärrys vielä säilyy, henkilö voi itse valita luottamansa lapiomaisen valtuutetuksi sen sijaan, että tuomioistuin maaraisi edunvalvojan laki holhoustoimesta (442/1999) mukaisesti.

Vakava sairaus tai leikkaus. Henkilö, jolla on edessaan vakava leikkaus tai pitkä sairaalahoito, voi laatia edunvalvontavaltuutuksen sen varalta, että toipuminen pitkittyy tai että hän joutuu tajuttomaksi. Valtuutettu voi tällöin huolehtia laskujen maksamisesta, vuokranmaksusta ja muista juoksevista asioista ilman, että perheen on haettava tuomioistuimelta edunvalvojan määräämistä.

Tapaturmariski ja yllattavat tilanteet. Edunvalvontavaltuutus ei ole tarkoitettu vain ikääntyneille. Tapaturma, aivoverenkiertohäiriö tai onnettomuus voi yllättäen heikentaa toimintakykyä missä iassa tahansa. Työikäisen henkilon, jolla on perhe, asuntolaina ja yritystoimintaa, kannattaa varautua valtuutuksella, jotta puoliso tai muu lahiomainen voi jatkaa asioiden hoitoa katkoksetta.

Yrittäjät ja yritysomaisuus. Yrittäjä, jolla on osakeyhtiö, toiminimi tai osuus henkilöyhtiössä, tarvitsee edunvalvontavaltuutuksen turvatakseen yritystoiminnan jatkuvuuden. Ilman valtuutusta yrittäjän asioiden hoito voi pysähtyä, jos hän tulee toimintakyvyttomaksi. Valtuutuksessa voidaan nimeta valtuutettu, jolla on osaamista yritysasioiden hoitoon, ja määritellä valtuutuksen laajuus suhteessa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin merkittyihin tietoihin.

Kiinteisto- ja asunto-omaisuus. Henkilö, joka omistaa kiinteiston, osakehuoneiston tai kesämökin, voi määrätä valtuutuksessa, miten omaisuutta hoidetaan. Kiinteistön myynti tai kiinnittäminen edellyttää Digi- ja väestötietoviraston lupaa laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 19 pykälän mukaisesti, mutta valtuutuksessa voidaan antaa ohjeita siitä, milloin ja millaisin ehdoin omaisuutta saa luovuttaa.

Uusperheet ja toivomus tietysta valtuutetusta. Uusperheessä tai tilanteessa, jossa lakimääräinen edunvalvoja ei olisi se henkilö, jonka valtuuttaja haluaisi asioitaan hoitavan, edunvalvontavaltuutus on valttamaton. Valtuuttaja voi nimeta valtuutetuksi esimerkiksi avopuolison, ystavan tai tietyn lapsen sen sijaan, että tuomioistuin maaraisi edunvalvojan oman harkintansa mukaan.

Henkiloa koskevat ratkaisut ja hoitotahto. Valtuuttaja voi laajentaa valtuutuksen koskemaan henkiloa koskevia asioita, kuten terveyden- ja sairaanhoidon järjestelyjä ja asuinpaikkaa koskevia ratkaisuja. Edunvalvontavaltuutus täydentää hoitotahtoa: hoitotahto ilmaisee tahdon hoidon sisällöstä, kun taas edunvalvontavaltuutus nimeää henkilon, joka edustaa valtuuttajaa näissä asioissa, joiden merkitystä hän ei enää ymmärrä.

Ulkomailla asuvat ja kansainväliset tilanteet. Suomessa asuva, jolla on omaisuutta ulkomailla, tai ulkomailla asuva Suomen kansalainen, jolla on omaisuutta Suomessa, voi laatia edunvalvontavaltuutuksen suomalaisen omaisuuden hoitoa varten. Kansainvälisissä tilanteissa on syytä selvittää, tunnustetaanko suomalainen valtuutus ulkomailla, ja tarvittaessa laatia rinnakkainen asiakirja kohdemaan oikeuden mukaisesti.

Oikeudellisesti patevassa Edunvalvontavaltuutus Suomessa on seuraavat osat, jotta se täyttää laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 6 pykälän muotovaatimukset ja toimii tehokkaana tahdonilmaisuna.

Muotovaatimukset laki edunvalvontavaltuutuksesta 6 pykälän mukaan. Kolme edellytystä on täyteltävä. Ensiksi valtuutus on laadittava kirjallisesti. Toiseksi valtuuttajan on allekirjoitettava asiakirja tai tunnustettava allekirjoituksensa kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Kolmanneksi todistajien on oikeaksi todistettava valtuutus allekirjoituksillaan tietäen asiakirjan olevan edunvalvontavaltuutus. Muotovirhe tekee valtuutuksesta patemattoman.

Valtuuttajan kelpoisuus. Valtuuttajan on oltava 18 vuotta täyttänyt ja kyettava ymmärtämään valtuutuksen merkitys. Henkilö, joka sairauden tai henkisen toiminnan hairiintymisen vuoksi ei ymmärrä asian merkitystä, ei voi paevasti laatia edunvalvontavaltuutusta. Korkean ian tai sairauden tilanteissa suositellaan lääkärinlausuntoa, joka vahvistaa valtuuttajan ymmartavan toimensa merkityksen, jotta valtuutusta ei myöhemmin riitauteta.

Todistajavaatimukset laki edunvalvontavaltuutuksesta 6 pykälän mukaan. Kaksi todistajaa, jotka ovat taysi-ikaisia, oikeustoimikelpoisia ja yhtä aikaa läsnä. Esteellisiä ovat valtuuttajan ja valtuutetun puoliso, lapsi, vanhempi ja sisarus sekä muu naille läheinen henkilö. Esteetön ja puolueeton todistaja, kuten tyokaveri tai naapuri, vahvistaa valtuutuksen todistusvoimaa. Todistajien tulee merkita asiakirjaan, että he tayttavat esteettomyysvaatimukset.

Valtuuttajan tunnistetiedot. Koko nimi, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN ja väestötietojärjestelmään merkitty osoite. Tarkat tunnistetiedot ovat välttämättömiä, jotta Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa valtuutuksen aikanaan.

Valtuutetun ja varavaltuutetun nimeäminen. Ensisijaisen valtuutetun koko nimi, henkilotunnus ja yhteystiedot. On erittain suositeltavaa nimeta myös toissijainen valtuutettu laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 4 pykälän mukaisesti sen varalta, että ensisijainen valtuutettu on estynyt, kieltaytyy tehtävästä tai kuolee. Tavallisia valintoja ovat puoliso, taysi-ikainen lapsi tai muu luotettu lahiomainen.

Valtuutuksen sisältö ja laajuus. Tarkka maarittely siitä, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 2 pykälän mukaisesti. Taloudelliset asiat kattavat omaisuuden hoidon, pankkitilit, laskujen maksun, vuokrasopimukset ja veroasiat Verohallinnossa. Henkiloa koskevat asiat kattavat terveyden- ja sairaanhoidon sekä asuinpaikkaa koskevat ratkaisut. Sisältö voidaan rajata tai laajentaa valtuuttajan tahdon mukaan.

Rajoitukset ja erityismaaraykset. Valtuuttaja voi rajoittaa valtuutusta tai antaa erityisiä ohjeita, esimerkiksi kieltaa tietyn omaisuuden myynnin ilman lasten suostumusta tai määrätä, että tietyt varat on käytettävä ensisijaisesti hoivakustannuksiin. Rajoitukset on kirjattava selkeästi, jotta valtuutettu ja viranomaiset tietävät valtuutuksen rajat.

Voimaantulon ehto ja vahvistaminen. Määräys siitä, että valtuutus tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan ja kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtuutuksen laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 24 pykälän mukaisesti. Vahvistaminen edellyttää lääkärinlausuntoa.

Tilivelvollisuus ja omaisuusluettelo. Määräykset valtuutetun velvollisuudesta pitää kirjaa hoitamistaan asioista ja antaa Digi- ja vaestotietovirastolle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa tehtavan alkamisesta laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 30 pykälän mukaisesti. Suosittelemme forms-legal.com palvelussa, että valtuutettu säilyttää kuitit ja tositteet huolellisesti.

Peruuttamisoikeus. Määräys valtuuttajan oikeudesta peruuttaa valtuutus laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 27 pykälän mukaisesti niin kauan kuin hän ymmartaa asian merkityksen, ottamalla asiakirjan takaisin tai havittamalla sen.

Paikka, päivämäärä, allekirjoitus ja todistajien vakuutus. Paikkakunta, jossa valtuuttaja ja todistajat ovat yhtä aikaa läsnä, ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Valtuuttajan allekirjoitus nimineen ja henkilötunnuksineen, todistajien allekirjoitukset nimineen ja osoitteineen sekä todistajien vakuutus siitä, että valtuuttaja on täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostaan heidan läsnä ollessaan allekirjoittanut valtuutuksen laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 6 pykälän mukaisesti.

Edunvalvontavaltuutus Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka valtuuttaja ja todistajat suorittavat yhdessä, usein lakimiehen avustuksella.

Vaihe 1 - Arvioi kelpoisuus ja vapaa tahto. Valtuuttajan on oltava 18 vuotta täyttänyt ja kyettava ymmärtämään valtuutuksen merkitys. Korkean ian tai sairauden, kuten muistisairauden, tilanteissa suositellaan lääkärinlausuntoa, joka vahvistaa valtuuttajan ymmartavan toimensa merkityksen. Lausunto kannattaa hankkia allekirjoituksen lähettyvillä. Valtuutuksesta on neuvoteltava ja se on allekirjoitettava tilanteessa, jossa kukaan ei painosta valtuuttajaa.

Vaihe 2 - Tunnista valtuuttaja. Täytä koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN (esimerkiksi 120580-123A) ja vakituinen osoite. Tarkat tiedot ovat tarpeen, jotta Digi- ja väestötietovirasto voi aikanaan vahvistaa valtuutuksen.

Vaihe 3 - Nimeä valtuutettu ja varavaltuutettu. Valitse valtuutetuksi luotettu henkilö, usein puoliso, taysi-ikainen lapsi tai muu lahiomainen. Täytä hänen koko nimensa, henkilötunnuksensa ja yhteystietonsa. Nimeä myös toissijainen valtuutettu laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 4 pykälän mukaisesti sen varalta, että ensisijainen valtuutettu on estynyt tai kieltaytyy tehtävästä.

Vaihe 4 - Määrittele taloudelliset asiat. Kirjaa, mitä taloudellisia asioita valtuutettu saa hoitaa laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 2 pykälän mukaisesti, kuten pankkitilien hoito, laskujen maksaminen, omaisuuden hoito ja myynti, vuokrasopimusten tekeminen sekä veroasioiden hoito Verohallinnossa. Mitä tarkemmin sisältö määritellään, sitä helpommin valtuutettu voi toimia suhteessa pankkeihin ja viranomaisiin.

Vaihe 5 - Määrittele henkiloa koskevat asiat. Kirjaa, saako valtuutettu edustaa valtuuttajaa henkiloa koskevissa asioissa, kuten terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissa asioissa ja asuinpaikkaa koskevissa ratkaisuissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei enää kykene ymmärtämään. Tämä täydentää erillista hoitotahtoa.

Vaihe 6 - Kirjaa rajoitukset ja erityismaaraykset. Määrittele mahdolliset rajoitukset, esimerkiksi että kesämökkiä ei saa myydä ilman lasten suostumusta, tai että tietyt varat on käytettävä ensisijaisesti hoivakustannuksiin. Muista, että kiinteiston myynti ja kiinnittäminen edellyttävät Digi- ja väestötietoviraston lupaa laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 19 pykälän mukaisesti.

Vaihe 7 - Määrittele voimaantulon ehto. Kirjaa, että valtuutus tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan ja kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtuutuksen laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 24 pykälän mukaisesti. Vahvistamista haetaan esittämällä alkuperäinen valtuutus ja lääkärinlausunto.

Vaihe 8 - Määrittele tilivelvollisuus. Kirjaa, että valtuutetun on pidettävä kirjaa hoitamistaan asioista ja annettava Digi- ja vaestotietovirastolle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa tehtavan alkamisesta laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 30 pykälän mukaisesti.

Vaihe 9 - Valitse esteettomat todistajat. Valitse kaksi todistajaa, jotka ovat taysi-ikaisia, oikeustoimikelpoisia ja yhtä aikaa läsnä laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 6 pykälän mukaisesti. Esteellisiä ovat valtuuttajan ja valtuutetun puoliso, lapsi, vanhempi ja sisarus. Puolueettomat todistajat, kuten tyokaverit tai naapurit, ovat suositeltavia.

Vaihe 10 - Allekirjoita todistajien läsnä ollessa. Valtuuttaja allekirjoittaa valtuutuksen kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja todistajat oikeaksi todistavat sen allekirjoituksillaan valtuuttajan läsnä ollessa. Merkitse paikkakunta (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku) ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Säilytä alkuperäinen asiakirja turvallisesti ja kerro valtuutetulle, missä se sailytetaan, jotta se loytyy, kun valtuutusta tarvitaan vahvistettavaksi.

Edunvalvontavaltuutus Suomessa perustuu laajaan saanostoon, johon kuuluvat laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) ja laki holhoustoimesta (442/1999).

Muotovaatimukset laki edunvalvontavaltuutuksesta 6 pykälän mukaan. Valtuutus on laadittava kirjallisesti, valtuuttajan on allekirjoitettava se tai tunnustettava allekirjoituksensa kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja todistajien on oikeaksi todistettava valtuutus allekirjoituksillaan. Muotovirhe tekee valtuutuksesta patemattoman, jolloin valtuuttajalle voidaan joutua maaraamaan tavallinen edunvalvoja tuomioistuimen kautta laki holhoustoimesta (442/1999) mukaisesti.

Valtuuttajan kelpoisuus. Valtuuttajan on oltava 18 vuotta täyttänyt ja kyettava ymmärtämään valtuutuksen merkitys laatimishetkella. Henkilö, joka sairauden tai henkisen toiminnan hairiintymisen vuoksi ei ymmärrä asian merkitystä, ei voi paevasti laatia valtuutusta. Lääkärinlausunto toimii näyttönä ymmärryskyvystä korkean ian tai sairauden tilanteissa.

Todistajavaatimukset laki edunvalvontavaltuutuksesta 6 pykälän mukaan. Kaksi taysi-ikaista ja oikeustoimikelpoista todistajaa, jotka ovat yhtä aikaa läsnä. Esteellisiä ovat valtuuttajan ja valtuutetun puoliso, lapsi, vanhempi ja sisarus sekä muu naille läheinen henkilö. Esteellisen todistajan kaytto voi tehdä valtuutuksesta patemattoman.

Valtuutuksen sisältö laki edunvalvontavaltuutuksesta 2 pykälän mukaan. Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita ja henkiloa koskevia asioita. Taloudellisissa asioissa valtuutettu hoitaa omaisuutta ja edustaa valtuuttajaa varallisuutta koskevissa oikeustoimissa. Henkiloa koskevissa asioissa valtuutettu edustaa valtuuttajaa terveyden- ja sairaanhoitoa sekä asuinpaikkaa koskevissa ratkaisuissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei enää kykene ymmärtämään.

Vahvistaminen laki edunvalvontavaltuutuksesta 24 pykälän mukaan. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen. Vahvistamista haetaan esittämällä alkuperäinen valtuutus sekä lääkärinlausunto valtuuttajan terveydentilasta. Digi- ja väestötietovirasto tutkii valtuutuksen muodon ja valtuuttajan kyvyttomyyden ennen vahvistamista.

Valtuutetun velvollisuudet laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 ja 30 pykälän mukaan. Valtuutetun on toimittava huolellisesti ja valtuuttajan edun mukaisesti, pidettävä kirjaa hoitamistaan asioista ja annettava Digi- ja vaestotietovirastolle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa tehtavan alkamisesta. Valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta kuin rajoitetusti.

Luvanvaraiset oikeustoimet laki edunvalvontavaltuutuksesta 19 pykälän mukaan. Tietyt merkittävät oikeustoimet edellyttävät Digi- ja väestötietoviraston lupaa, esimerkiksi kiinteiston tai osakehuoneiston myynti, kiinnittäminen sekä muu omaisuuden luovuttaminen, jollei valtuutuksessa ole nimenomaisesti toisin määrätty.

Valvonta laki edunvalvontavaltuutuksesta 33 pykälän mukaan. Digi- ja väestötietovirasto valvoo valtuutetun toimintaa. Virasto voi vaatia valtuutetulta tilin omaisuuden hoidosta ja ryhtyä toimiin, jos valtuutettu laiminlyo velvollisuutensa tai toimii valtuuttajan edun vastaisesti.

Peruuttaminen laki edunvalvontavaltuutuksesta 27 pykälän mukaan. Valtuuttaja voi peruuttaa valtuutuksen ottamalla asiakirjan takaisin tai havittamalla sen niin kauan kuin hän ymmartaa asian merkityksen. Peruuttaminen on tehotonta, jos valtuuttaja on jo tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Suhde tavalliseen edunvalvontaan laki holhoustoimesta (442/1999) mukaan. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole laadittu tai se on pateamaton, tuomioistuin tai Digi- ja väestötietovirasto voi määrätä valtuuttajalle tavallisen edunvalvojan. Edunvalvontavaltuutus on ensisijainen suhteessa määrättyyn edunvalvontaan, jolloin valtuuttajan oma tahto toteutuu.

Kansainväliset tilanteet. Suomalainen edunvalvontavaltuutus ei välttämättä tule tunnustetuksi ulkomailla. Ulkomailla sijaitsevan omaisuuden osalta on syytä selvittää kohdemaan oikeus ja tarvittaessa laatia rinnakkainen valtuutus kohdemaan muotovaatimusten mukaisesti.

Edunvalvontavaltuutus Suomessa laatimisessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa valtuutuksen pätemättömyyteen tai siihen, ettei Digi- ja väestötietovirasto vahvista sitä laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti.

Virhe 1 - Muotovaatimusten laiminlyönti. Valtuutus, joka ei ole kirjallinen, jota valtuuttaja ei ole allekirjoittanut tai jota kaksi esteetonta todistajaa ei ole yhtä aikaa oikeaksi todistanut, on pateamaton laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 6 pykälän mukaan. Tavallinen virhe on, että todistajat allekirjoittavat eri aikaan tai että valtuuttaja allekirjoittaa ilman todistajien lasnaoloa. Pätemättömyys johtaa siihen, että valtuuttajalle voidaan joutua maaraamaan tavallinen edunvalvoja.

Virhe 2 - Esteelliset todistajat. Todistajat ovat esteellisia laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 6 pykälän mukaan, jos he ovat valtuuttajan tai valtuutetun puoliso, lapsi, vanhempi tai sisarus. Yleinen virhe on käyttää valtuutetun lasta tai puolisoa todistajana, mikä voi tehdä valtuutuksesta patemattoman. Käytä puolueettomia todistajia, kuten työkavereita tai naapureita.

Virhe 3 - Sekaannus tavalliseen valtakirjaan. Tavallista virhettä on luulla, että edunvalvontavaltuutus toimii kuin oikeustoimilain (228/1929) mukainen valtakirja, joka on heti voimassa. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen valtuuttajan tultua kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 24 pykälän mukaisesti. Valitontä tarvetta varten tarvitaan erillinen tavallinen valtakirja.

Virhe 4 - Varavaltuutetun nimeamatta jattaminen. Jos vain yksi valtuutettu nimetään eikä hän voi tai halua ottaa tehtavaa vastaan, valtuutus jaa käyttämättä ja valtuuttajalle joudutaan maaraamaan edunvalvoja. Oikea menettely on nimeta toissijainen valtuutettu laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 4 pykälän mukaisesti varatoimijaksi.

Virhe 5 - Valtuutuksen sisällön epämääräisyys. Liian yleinen tai epäselvä sisältö vaikeuttaa valtuutetun toimintaa suhteessa pankkeihin ja viranomaisiin. Korkein virhe on kirjata vain yleinen valtuutus erittelemättä, kattaako se henkiloa koskevat asiat. Oikea sisältö maarittelee tarkasti taloudelliset ja henkiloa koskevat asiat laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 2 pykälän mukaisesti.

Virhe 6 - Lääkärinlausunnon puuttuminen. Korkean ian tai muistisairauden tilanteissa valtuutusta voidaan riitauttaa sillä perusteella, ettei valtuuttaja ymmärtänyt toimensa merkitystä. Ilman lääkärinlausuntoa näytön hankkiminen valtuuttajan ymmärryskyvystä jalkikateen on vaikeaa. Oikea menettely on hankkia lääkärinlausunto allekirjoituksen lähettyvillä.

Virhe 7 - Asiakirjan sailytys tuntemattomassa paikassa. Yleinen virhe on, että alkuperäinen valtuutus sailytetaan paikassa, jota kukaan ei tiedä, jolloin sitä ei loydy vahvistettavaksi, kun sitä tarvitaan. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa vain alkuperäisen asiakirjan. Oikea menettely on säilyttää alkuperäinen turvallisesti ja kertoa valtuutetulle säilytyspaikka.

Virhe 8 - Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen sekoittaminen. Tavallinen virhe on luulla, että edunvalvontavaltuutus korvaa hoitotahdon tai päinvastoin. Hoitotahto ilmaisee tahdon hoidon sisällöstä, kun taas edunvalvontavaltuutus nimeää henkilon, joka edustaa valtuuttajaa henkiloa koskevissa asioissa. Molemmat asiakirjat kannattaa laatia, jotta sekä hoidon sisältö että edustaja on määritelty.