Vanhempainpäivärahahakemus – Kela
VANHEMPAINPÄIVÄRAHAHAKEMUS
Laadittu sairausvakuutuslaki (1224/2004) VII osan mukaisen vanhempainpäivärahahakemuksen pohjaksi. Hakemus jätetään Kansaneläkelaitokselle (Kela).
Hakijan tiedot
1. HAKIJAN TIEDOT
Nimi: [Hakija Nimi]
Henkilötunnus: [Hakija Hetu]
Kotiosoite: [Hakija Osoite]
Puhelin: [Hakija Puhelin]
Rooli: [Rooli]
Lapsen tiedot
2. LAPSEN TIEDOT
Lapsen nimi tai odotettava syntymäaika: [Lapsen Nimi]
Lapsen henkilötunnus: [Lapsen Hetu]
Syntymäpäivä tai laskettu aika: [Syntymaaika]
Vapaakauden tiedot
3. VANHEMPAINVAPAAJÄRJESTELYT
Vanhempainvapaa alkaa: [Vapaa Alkaa]
Vanhempainvapaa päättyy: [Vapaa Loppuu]
Työsuhteen tila: [Tyosuhde Tila]
Tulotiedot
4. TULOTIEDOT
Vuosityötulo / kuukausipalkka: [Tyotulo] €
Työnantaja maksaa palkkaa vapaan aikana: [Tyonantaja Maksaako]
Liitteet
5. LIITTEET
[Liiteluettelo]
Allekirjoitus
VAKUUTUS JA ALLEKIRJOITUS
Vakuutan, että antamani tiedot ovat oikeita ja täydellisiä. Sitoudun ilmoittamaan Kelalle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat vanhempainpäivärahaan sairausvakuutuslaki (1224/2004) mukaisesti.
[Paivamaara]
Hakijan allekirjoitus: __________________________________
[Hakija Nimi]
Hakija
________________
Signature
Mikä on Vanhempainpäivärahahakemus – Kela?
Vanhempainpäiväraha Suomessa on sairausvakuutuslaki (1224/2004) VII osaan ja laki vanhempainvapaalaki (1181/2022) perustuvaan Kansaneläkelaitoksen (Kela) myöntämä etuus, jota maksetaan vanhemmille lapsen syntymää tai adoptiota seuraavilta vapaajaksoilta. Vanhempainpäivärahajärjestelmä uudistui merkittävästi 1.8.2022, kun uudistunut vanhempainvapaajärjestelmä tuli voimaan muuttaen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan rakenteen kokonaan.
Uusitun vanhempainvapaajärjestelmän mukaan raskausraha maksetaan synnyttävälle vanhemmalle 40 arkipäivältä ennen laskettua aikaa ja sen jälkeen. Vanhempainraha on kaikille vanhemmille yhteinen etuus, ja kullakin vanhemmalla on 160 arkipäivää omaa vanhempainrahaa. Lisäksi 97 arkipäivää on korvamerkitty kummallekin vanhemmalle, eli yhteensä 160 + 97 = 257 arkipäivää per vanhempi. Vanhemmista toinen voi siirtää toiselle yhteensä 63 päivää omasta kiintiöstään. Yhden vanhemman perheessä (yksinhuoltaja tai adoptiovanhempi) vanhemmalla on käytettävissä kaikkiaan 320 + 97 = 417 arkipäivää.
Raskausrahan, vanhempainrahan ja isyysrahan käsittelyä hoitaa Kela. Raskausraha alkaa 30–50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Vanhempainraha on joustava ja voidaan pitää osissa; se on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta, tai kahdessa vuodessa adoption vahvistamisesta. Vanhempainraha voidaan myös pitää osittaisena, jolloin vanhempi työskentelee osa-aikaisesti ja saa osittaista päivärahaa.
Vanhempainpäivärahan suuruus lasketaan hakijan työtulosta sairausvakuutuslaki (1224/2004) 11 luvun mukaisesti. Ensimmäisiltä 30 arkipäivältä päiväraha on 90 prosenttia päiväpalkasta, sen jälkeen matalampi prosenttiosuus tulojen mukaan. Minimipäiväraha on 30,50 euroa arkipäivältä (vuonna 2025), minkä verran maksetaan niille, joilla ei ole työtuloa. Työnantaja voi hakea Kelalta korvauksen niiltä päiviltä, joilta se maksaa työntekijälle palkkaa vapaan aikana.
Kela käsittelee vanhempainpäivärahahakemukset yleensä 2–4 viikossa. Hakemus on tehtävä ennen vapaan alkamista, mieluiten 2–3 kuukautta etukäteen. Takautuvasti päivärahaa voidaan hakea enintään 2 kuukauden ajalta. Äitiysneuvolatodistus (Kelan lomake SV 5) on pakollinen liite raskausrahaa haettaessa, ja se saadaan äitiysneuvolasta raskauden 5. tai 6. kuukaudella.
Adoptiossa molemmilla adoptiovanhemmilla on sama oikeus vanhempainpäivärahaan kuin biologisilla vanhemmilla. Adoptiovanhempainraha alkaa lapsen haltuun saamispäivästä. Kansainvälisessä adoptiossa vanhempainraha maksetaan myös ulkomailta adoptoidun lapsen saamisesta. Perheen rakenne ja vanhempainvapaan jakaminen on suunniteltava etukäteen, koska järjestelmä on monimutkainen.
Milloin tarvitset asiakirjan Vanhempainpäivärahahakemus – Kela?
Vanhempainpäivärahahakemus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa vanhempi tai adoptiivanhempi aikoo pitää raskaus-, vanhempain- tai isyysvapaata ja haluaa saada Kelalta vanhempainpäivärahaa sairausvakuutuslaki (1224/2004) mukaisesti.
Raskausvapaan alkaessa. Synnyttävä vanhempi hakee raskausrahaa noin 2 kuukautta ennen laskettua syntymäaikaa. Raskausraha alkaa 30–50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Äitiysneuvolatodistus (SV 5) tarvitaan hakemuksen liitteeksi.
Vanhempainvapaan alkaessa. Kumpikin vanhempi hakee erikseen omaa vanhempainraha-kiintiötään. Hakemuksessa on ilmoitettava, kuinka monta arkipäivää vanhempainrahaa haetaan. Vanhempainraha on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta.
Isyys tai toisen vanhemman vanhempainvapaa. Isä tai toinen vanhempi (perheessä, jossa on kaksi vanhempaa) hakee omaa 160 arkipäivän kiintiötään. Kiintiö on omia, ns. korvamerkittyjä päiviä, joita ei voi siirtää toiselle vanhemmalle (paitsi sen osan, joka on siirrettävissä).
Osittainen vanhempainraha. Vanhempi, joka palaa osa-aikaisesti töihin vanhempainvapaan aikana, voi hakea osittaista vanhempainrahaa sairausvakuutuslaki (1224/2004) 9 luvun mukaisesti. Osa-aikatyön on oltava sovittu työnantajan kanssa kirjallisesti.
Vanhempainvapaan jaksottaminen. Vanhempainraha voidaan pitää useassa jaksossa, kunhan kaikki päivät käytetään ennen lapsen toista syntymäpäivää. Tämä mahdollistaa joustavan paluun töihin väliaikaisesti.
Adoptioperhe. Adoptiovanhemmat hakevat vanhempainpäivärahaa lapsen haltuun saamisesta lähtien. Kansainvälisessä adoptiossa vanhempainraha alkaa, kun adoptiivanhempi matkustaa ulkomaille hakemaan lasta.
Yksinhuoltaja tai muu erityistilanne. Yksinhuoltajavanhemmalla on oikeus molempien vanhempien kiintiöön, eli yhteensä 320 + 97 arkipäivää. Tämä on merkittävä etu yksinhuoltajille verrattuna aiempaan järjestelmään.
Mitä Vanhempainpäivärahahakemus – Kela sisältää
Oikeudellisesti pätevä vanhempainpäivärahahakemus Suomessa sisältää seuraavat elementit sairausvakuutuslaki (1224/2004) mukaisen tukikelpoisuuden osoittamiseksi.
Hakijan henkilötiedot. Hakijan koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite ja puhelinnumero. Hakijan rooli on ilmoitettava: synnyttävä vanhempi hakee raskausrahan ja oman vanhempainraha-kiintiönsä, toinen vanhempi hakee oman kiintiönsä erikseen.
Lapsen tiedot. Syntyneen lapsen nimi ja henkilötunnus tai odotetun lapsen laskettu aika. Lapsen syntymätodistus tai äitiysneuvolatodistus (SV 5) on liitettävä hakemukseen.
Vapaakauden tiedot. Vapaan alkamis- ja päättymispäivät on ilmoitettava tarkasti. Vanhempainraha maksetaan arkipäiviltä (ei lauantaita, sunnuntaita tai juhlapyhiä). Päivärahalomakkeessa on eroteltava, mistä päivästä minkä päivään päivärahaa haetaan.
Työsuhteen tila. Jos hakija on työsuhteessa, on ilmoitettava, maksaako työnantaja palkkaa vapaan aikana. Jos maksaa, Kela siirtää päivärahan työnantajalle. Jos ei, Kela maksaa päivärahan suoraan hakijalle.
Työtulot. Vanhempainpäivärahan suuruus lasketaan työtulosta. Palkansaajan tulotiedot saa Kelalle automaattisesti verotuksesta. Yrittäjän tulot lasketaan vahvistetusta YEL-työtulosta tai viimeksi toimitetusta verotuksesta sairausvakuutuslaki (1224/2004) 11 luvun mukaisesti.
Liitteet. Raskausrahaan tarvitaan äitiysneuvolatodistus (Kelan lomake SV 5). Lapsen syntymän jälkeen voidaan tarvita syntymätodistus. Palkkatodistus tai yrittäjän tulotodistus nopeuttaa käsittelyä. Adoptiovanhemmalle tarvitaan adoptiopäätös tai todistus lapsen haltuun saamisen päivästä.
Vanhempainrahan jakaminen toisen vanhemman kanssa. Jos vanhempainrahaa aiotaan jakaa toisen vanhemman kanssa, kummankin vanhemman on haettava Kelalta omat kiintiönsä erikseen. Forms-legal.com:n lomakepohja auttaa kokoamaan tiedot ennen varsinaisen hakemuksen täyttämistä Kela.fi-palvelussa.
Näin täytät asiakirjan Vanhempainpäivärahahakemus – Kela
Vanhempainpäivärahahakemus Suomessa täytetään Kela.fi-verkkopalvelussa tai Kelan paperilomakkeella.
Vaihe 1 – Varaa äitiysneuvolaan käynti hyvissä ajoin. Äitiysneuvolatodistus (SV 5) saadaan neuvolasta raskauden viidennellä tai kuudennella kuukaudella. Se on pakollinen liite raskausrahaa haettaessa. Varaa neuvolakäynti etukäteen.
Vaihe 2 – Sopikaa vanhempainvapaan jakamisesta etukäteen. Jos lapsen toisellakin vanhemmalla on oikeus vanhempainrahaan, sopikaa etukäteen, miten vapaa jaetaan. Kumpikin vanhempi hakee oman kiintiönsä erikseen Kelalta.
Vaihe 3 – Täytä forms-legal.com:n lomakepohja. Kirjaa hakijan tiedot, lapsen tiedot, vapaakauden tiedot ja työtulot lomakepohjaan. Tarkista kaikki tiedot ennen varsinaisen hakemuksen täyttämistä.
Vaihe 4 – Ilmoita työnantajalle vapaan alkamisesta. Työnantajalle on ilmoitettava vanhempainvapaasta riittävän ajoissa, viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista, ellei muu ajankohta ole sovittu. Työnantajalla on tietoja, jotka Kela voi tarvita.
Vaihe 5 – Jätä hakemus Kela.fi-palvelussa. Kirjaudu Kela.fi-palveluun pankkitunnuksilla. Navigoi kohtaan Lapsiperheet ja valitse Vanhempainpäiväraha. Täytä verkkohakemus ja lataa liitteet PDF-muodossa.
Vaihe 6 – Seuraa päätöstä. Kela käsittelee vanhempainpäivärahahakemuksen yleensä 2–4 viikossa. Päätös saapuu Kela.fi-viesteihin. Vanhempainpäiväraha maksetaan kuukausittain tai useammin pyydettäessä.
Vanhempainpäivärahahakemus – Kela – lakisääteiset vaatimukset
Vanhempainpäivärahahakemus Suomessa perustuu sairausvakuutuslaki (1224/2004) ja laki vanhempainvapaalaki (1181/2022) säännöksiin.
Raskausrahan edellytykset sairausvakuutuslaki (1224/2004) 9 luvun mukaan. Raskausrahaan on oikeus synnyttävällä vanhemmalla, joka on ollut vakuutettuna Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua syntymäaikaa. Raskausraha maksetaan 40 arkipäivältä ennen laskettua aikaa tai sen jälkeen.
Vanhempainrahan edellytykset laki vanhempainvapaalaki (1181/2022) mukaan. Kullakin vanhemmalla on 160 arkipäivää vanhempainrahaa omassa kiintiössään. Lisäksi 97 päivää on erillinen kiintiö, josta 63 päivää voidaan siirtää toiselle vanhemmalle. Vanhempainraha on pidettävä ennen lapsen toista syntymäpäivää.
Päivärahan suuruus sairausvakuutuslaki (1224/2004) 11 luvun mukaan. Vanhempainpäivärahan suuruus lasketaan hakijan työtulosta. Ensimmäisiltä 30 arkipäivältä raskaus- tai vanhempainrahan perusteena on 90 % työtulosta, jonka jälkeen osuus laskee progressiivisesti. Minimipäiväraha on sairausvakuutuslaki (1224/2004) 11 luvun 3 pykälän mukaan vähintään 30,50 euroa arkipäivältä.
Työnantajan oikeus korvaukseen. Jos työnantaja maksaa palkkaa vanhempainvapaan aikana, työnantajalla on oikeus hakea korvausta Kelalta sairausvakuutuslaki (1224/2004) 7 luvun mukaisesti. Kela maksaa vanhempainpäivärahan suoraan työnantajalle hakijan suostumuksella.
Muutoksenhaku Kelan päätöksiin. Kelan vanhempainpäivärahapäätökseen voi hakea muutosta Kelan muutoksenhakulautakunnassa. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (STML).
Yleisimmät virheet: Vanhempainpäivärahahakemus – Kela
Vanhempainpäivärahahakemus Suomessa tehdään usein virheellisesti, mikä voi viivästyttää päätöstä tai johtaa päivärahan menettämiseen joiltakin päiviltä.
Virhe 1 – Hakemuksen jättäminen liian myöhään. Raskausvapaan hakemus on jätettävä hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Takautuvasti päivärahaa voidaan hakea enintään 2 kuukauden ajalta. Jos hakemus jätetään myöhässä, osa päivistä voi jäädä korvaamatta.
Virhe 2 – Äitiysneuvolatodistuksen unohtaminen. Raskausrahaa haettaessa äitiysneuvolatodistus (SV 5) on pakollinen liite. Sen unohtaminen johtaa hakemuksen käsittelyn viivästymiseen tai palauttamiseen täydennettäväksi.
Virhe 3 – Vanhempainrahan jakamisen suunnittelematta jättäminen. Uudessa järjestelmässä kumpikin vanhempi hakee erikseen. Jos toinen vanhempi ei hae Kelalta lainkaan, hänen kiintiönsä raukeaa osittain. On tärkeää suunnitella vanhempainrahan jakaminen etukäteen.
Virhe 4 – Työnantajalle ilmoittaminen liian myöhään. Työnantajalle on ilmoitettava vanhempainvapaasta vähintään 2 kuukautta etukäteen. Myöhäinen ilmoittaminen voi aiheuttaa ongelmia työsuhteessa, vaikka se ei suoraan vaikuta Kelan päivärahaan.
Virhe 5 – Vanhempainrahan kiintiön laskeminen väärin. Uusi järjestelmä on monimutkainen: 160 arkipäivää + 97 arkipäivää per vanhempi, joista 63 päivää on siirrettävissä. Laskuvirhe voi johtaa siihen, että haetaan liian monta tai liian vähän päivää.
Virhe 6 – Osa-aikainen työ ilmoittamatta jättäminen. Jos palaa osa-aikaisesti töihin vanhempainvapaan aikana, Kelalle on ilmoitettava tästä. Osittainen vanhempainraha lasketaan eri tavalla kuin täysi vanhempainraha. Ilmoittamatta jättäminen voi johtaa liikaa maksetun päivärahan takaisinperintään.
Virhe 7 – Kahden tuen samanaikaisuus. Vanhempainpäivärahaa ei voi saada samanaikaisesti muiden päivärahojen (kuten sairauspäivärahan) kanssa saman ajanjakson osalta. Jos sairaus alkaa vanhempainvapaan aikana, on selvitettävä, kannattaako vapaata keskeyttää ja hakea sairauspäivärahaa.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Vanhempainpäivärahahakemus – Kela (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/vanhempainpaivaraha-hakemus
"Vanhempainpäivärahahakemus – Kela (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/vanhempainpaivaraha-hakemus.
@misc{formslegal-vanhempainpaivaraha-hakemus,
author = {{Forms Legal}},
title = {Vanhempainpäivärahahakemus – Kela (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/vanhempainpaivaraha-hakemus}},
note = {Free legal document template}
}Usein kysytyt kysymykset
Vanhempainpäiväraha Suomessa lasketaan hakijan työtulosta sairausvakuutuslaki (1224/2004) 11 luvun mukaisesti. Ensimmäisiltä 30 arkipäivältä raskaus- tai vanhempainraha on 90 % päiväpalkasta, sen jälkeen 70 % seuraavat 60 arkipäivää ja sen jälkeen 40 % loppuajalta, kunnes 30 päivää ennen vapaan loppumista jälleen 25 %. Minimipäiväraha on noin 30,50 euroa arkipäivältä vuonna 2025. Käytännössä esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla (vuositulo 36 000 €) ensimmäisten 30 päivän vanhempainraha on noin 3 000 × 90 % / 21 ≈ 129 €/arkipäivä. Kela.fi-sivustolla on laskuri, jolla päivärahan voi arvioida etukäteen omien tulotietojensa perusteella.
Suomen vanhempainvapaajärjestelmä uudistui merkittävästi 1.8.2022. Aiemman äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan tilalle tuli uusi malli, jossa molemmilla vanhemmilla on 160 arkipäivää omaa vanhempainraha-kiintiötä + 97 arkipäivää korvamerkittyjä päiviä. Aiemmasta poiketen kumpikin vanhempi voi siirtää 63 päivää toiselle vanhemmalle. Yksinhuoltajilla on käytettävissä molempien vanhempien kiintiöt yhteensä. Uusi järjestelmä on joustavampi ja tasa-arvoisempi: isillä ja toisilla vanhemmilla on huomattavasti aiempaa enemmän oikeuksia. Laki vanhempainvapaalaki (1181/2022) on uudistuksen oikeudellinen perusta. Uutta järjestelmää sovelletaan kaikkiin lapsiin, jotka ovat syntyneet tai adoptoitu 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Kyllä, vanhempainraha Suomessa voidaan pitää useassa jaksossa joustavasti, kunhan kaikki arkipäivät käytetään ennen lapsen 2. syntymäpäivää (tai 2 vuotta adoption vahvistamisesta). Tämä tarkoittaa, että vanhempi voi palata töihin välissä ja pitää loput vanhempainvapaapäivät myöhemmin. Esimerkiksi vanhempi voi pitää 100 arkipäivää heti lapsen syntymän jälkeen, palata töihin 6 kuukaudeksi ja pitää loput 60 päivää myöhemmin. Jaksottaminen on ilmoitettava Kelalle hyvissä ajoin ennen jokaisen vapaajakson alkua. Työnantajalle on myös ilmoitettava hyvissä ajoin jaksottamisesta, koska se vaikuttaa työn järjestelyihin.
Kahden vanhemman perheessä kumpikin vanhempi hakee erikseen Kelalta omat 160 arkipäivän vanhempainraha-kiintiönsä sekä 97 korvamerkittyä päivää. Toinen vanhempi voi siirtää toiselle enintään 63 päivää omasta kiintiöstään. Käytännössä perhe voi suunnitella vapaan jaon haluamallaan tavalla: esimerkiksi synnyttävä vanhempi pitää ensin raskausrahan (40 arkipäivää) + oman vanhempainrahansa, toinen vanhempi pitää oman kiintiönsä perhe parhaaksi katsomallaan hetkellä ennen lapsen 2-vuotispäivää. Kaikki siirrot ja järjestelyt on ilmoitettava Kelalle hakemuksella, ja kummankin vanhemman on tehtävä oma erillinen hakemus.
Yrittäjän vanhempainpäiväraha Suomessa lasketaan yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vahvistetun työtulon perusteella sairausvakuutuslaki (1224/2004) 11 luvun mukaisesti. YEL-työtulo on yrittäjän itsensä vakuutusmaksujen pohjana ilmoittama tulo. Mitä suurempi YEL-työtulo, sitä suurempi vanhempainpäiväraha. Yrittäjän on tärkeää varmistaa, että YEL-työtulo on ajantasainen ja vastaa todellisia tuloja ennen vanhempainvapaan alkamista. Jos YEL-työtuloa korotetaan juuri ennen vapaan alkamista, Kela saattaa käyttää aiempaa tulotasoa laskentaperusteena. Toiminimen kautta yrittäjä, jonka ei ole rekisteröidyttävä YEL-vakuutukseen (pienet tulot), saa vain minimipäivärahan.
Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus myöntää vanhempainvapaa. Laki vanhempainvapaalaki (1181/2022) ja työsopimuslaki (55/2001) 4 luvun säännökset turvaavat vanhempainvapaaoikeuden kaikille työntekijöille. Työnantaja ei voi kieltäytyä myöntämästä lakisääteistä vanhempainvapaata. Jos työnantaja kieltäytyy myöntämästä vapaata tai luo paineita vapaasta luopumiseksi, kyse on työsyrjinnästä, joka voi johtaa rikoslaki (39/1889) 47 luvun mukaisiin seuraamuksiin. Tilanteessa on syytä ottaa yhteyttä ammattiliiton lakimieheen tai aluehallintovirastoon (AVI) työsyrjintäasian selvittämiseksi.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Yleinen asumistuki – hakemus Kelalle
Yleinen asumistukihakemus Kelalle laki yleisestä asumistuesta (938/2014) mukaisesti. Hae asumistukea vuokra-asuntoon tai omistusasuntoon. Sisältää ruokakunnan tiedot, tulot ja asumismenot.
Toimeentulotukihakemus – Kela
Toimeentulotukihakemus Kelalle laki toimeentulotuesta (1412/1997) mukaisesti. Hae perus-, täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Sisältää tulotiedot, asumismenot ja erityiset menot.
Elatussopimus
Elatussopimus lain lasten elatuksesta (704/1975) ja elatustukilain (580/2008) mukaisesti. Kirjallinen sopimus lapsen kuukausittaisesta elatusavusta, indeksitarkistuksesta ja erityisistä kuluista.
Työsopimus toistaiseksi voimassa oleva
Kirjallinen työsopimus toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 §:n mukaisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on Suomen työelämän pääsääntö ja edellyttää asiallista ja painavaa syytä irtisanomiselle 7 luvun 1 ja 2 §:n nojalla.