Toimeentulotukihakemus – Kela
TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS
Laadittu laki toimeentulotuesta (1412/1997) mukaisen hakemuksen pohjaksi. Hakemus jätetään Kansaneläkelaitokselle (Kela).
Hakijan tiedot
1. HAKIJAN TIEDOT
Nimi: [Hakija Nimi]
Henkilötunnus: [Hakija Hetu]
Kotiosoite: [Hakija Osoite]
Puhelin: [Hakija Puhelin]
Perherakenne: [Perherakenne]
Tulot
2. TULOT JA VARAT
Nettopalkka: [Palkkatulo] €/kk
Kelan etuudet: [Kela N Etuudet]
Muut tulot: [Muut Tulot]
Säästöt ja varallisuus: [Saastot] €
Asumismenot ja erityiset menot
3. MENOT
Vuokra / asumismenot: [Vuokra] €/kk
Erityiset menot: [Erityismenot]
Haetaan tukea ajalle: [Tukikausi]
Perustelu ja liitteet
4. HAKEMUKSEN PERUSTELU
[Tuentarve]
5. LIITTEET
[Liiteluettelo]
Allekirjoitus
VAKUUTUS JA ALLEKIRJOITUS
Vakuutan, että antamani tiedot ovat oikeita ja täydellisiä. Sitoudun ilmoittamaan Kelalle kaikista taloudellisessa tilanteessani tapahtuvista muutoksista laki toimeentulotuesta (1412/1997) 17 pykälän mukaisesti.
[Paivamaara]
Hakijan allekirjoitus: __________________________________
[Hakija Nimi]
Hakija
________________
Signature
Mikä on Toimeentulotukihakemus – Kela?
Toimeentulotuki Suomessa on laki toimeentulotuesta (1412/1997) 1 pykälän mukaan viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja hänen perheensä ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki on sosiaalihuollon etuus, jota Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää kaikille sitä tarvitseville Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille, kun heidän omat tulonsa ja varansa eivät riitä välttämättömiin menoihin.
Toimeentulotuki jakautuu laki toimeentulotuesta (1412/1997) mukaan kolmeen osaan. Perustoimeentulotuki on Kelan myöntämä etuus, joka kattaa perusosan (ruoka, vaatteet, hygienia, virkistys), asumismenot, terveydenhuoltomenot ja muut perusosat. Täydentävä toimeentulotuki on kuntien sosiaalitoimiston myöntämä etuus erityisiin menoihin, joita ei perustoimeentulotuesta kateta. Ehkäisevä toimeentulotuki on harkinnanvarainen tuki, jota kunta voi myöntää ehkäistäkseen sosiaalisia ongelmia.
Perustoimeentulotuen siirto Kelalle vuonna 2017 on ollut merkittävä hallinnollinen uudistus. Ennen vuotta 2017 kunnan sosiaalitoimisto vastasi kaikesta toimeentulotuesta. Vuodesta 2017 lähtien perustoimeentulotuki on Kelan vastuulla, ja täydentävä sekä ehkäisevä toimeentulotuki kuuluvat edelleen kunnille. Tämä tarkoittaa, että perustoimeentulotukea haetaan Kelalta ja täydentävää tukea kunnan sosiaalitoimistolta.
Toimeentulotuen perusosa on kuukausittain maksettava tietty eurosumma, joka vaihtelee perherakenteen mukaan. Yksin asuvan perusosa on noin 563 euroa kuukaudessa vuonna 2025 (kansaneläkeindeksin mukaan tarkistettu). Perusosa on tarkoitettu kattamaan ravinto, vaatetus, hygieniatarvikkeet, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenne, sanomalehti ja muut vastaavat menot.
Toimeentulotukea voi saada väliaikaisesti tai pidempäänkin, kun taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Tuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa henkilön omat tulot, säästöt ja muut sosiaalietuudet eivät riitä. Toimeentulotuki on viimesijainen, mikä tarkoittaa, että ensin on haettava kaikki ensisijaiset etuudet kuten työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha tai asumistuki. Toimeentulotuen hakeminen edellyttää tulo- ja varallisuusselvityksen tekemistä.
Vuosittain toimeentulotukea saa noin 300 000 suomalaista kotitaloutta. Toimeentulotuki on Suomen sosiaaliturvaverkon viimeinen turvaverkko, ja sen hakeminen ei ole häpeällistä. Kela käsittelee hakemukset viikon kuluessa kiireellisistä asioista ja muista hakemuksista kolmen arkipäivän sisällä. Toimeentulotuki maksetaan suoraan hakijan pankkitilille tai vuokranantajalle hakijan suostumuksella.
Milloin tarvitset asiakirjan Toimeentulotukihakemus – Kela?
Toimeentulotukihakemus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin elinkustannuksiin laki toimeentulotuesta (1412/1997) mukaisesti.
Työttömyys tai työsuhteen päättyminen. Henkilö, joka on menettänyt työpaikkansa irtisanomisen, lomautuksen tai työsuhteen päättymisen vuoksi, voi joutua väliaikaisesti taloudelliseen ahdinkoon. Ensisijaisesti on haettava työttömyysetuus TE-toimistosta tai Kelasta, mutta jos se ei riitä kattamaan välttämättömiä menoja, toimeentulotuki on viimesijainen turvaverkko.
Sairaus tai työkyvyttömyys. Vakava sairaus tai pitkäaikainen työkyvyttömyys voi johtaa tilanteeseen, jossa sairaspäiväraha tai kuntoutusraha ei riitä asumis- ja elinkustannuksiin. Toimeentulotuki on mahdollinen täydentävänä tukena sairauspäivärahan rinnalla.
Erityiset menot. Yllättävät suuret menot kuten hammaslääkärikäynti, vaatetustarpeet lapsille tai muu välttämätön meno voi oikeuttaa täydentävään toimeentulotukeen kunnan sosiaalitoimistosta, vaikka perustoimeentulotuesta ei saisi apua.
Opiskelijat. Opintotuki ei aina kata kaikkia opiskelijan menoja, erityisesti vuokratasojen noustessa suurissa kaupungeissa. Opiskelija, jolla on lapsia tai muu erityinen syy, voi olla oikeutettu toimeentulotukeen. Normaalisti opiskelijoiden ensisijainen etuus on opintotuki.
Vanhuus tai eläkeikä. Pienituloinen eläkeläinen, joka ei saa eläkkeensaajan asumistukea, voi olla oikeutettu toimeentulotukeen. Eläkkeensaajan asumistuki on kuitenkin ensisijainen, joten se on haettava ennen toimeentulotukea.
Perhe-elämän muutos. Avioero, puolison kuolema tai muu merkittävä perhe-elämän muutos voi aiheuttaa äkillisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen. Toimeentulotuki on tarkoitettu myös näihin tilanteisiin väliaikaisena taloudellisena turvana.
Asunnottomuus tai asumiseen liittyvä kriisi. Vuokrarästit, häätöuhka tai muu asumiseen liittyvä kriisi voi oikeuttaa toimeentulotukeen. Kela voi kiireellisissä tilanteissa tehdä päätöksen nopeamminkin, erityisesti kun hakijalla on alle 25-vuotias lapsi tai hakijalla on vakava terveydellinen haitta.
Mitä Toimeentulotukihakemus – Kela sisältää
Oikeudellisesti pätevä toimeentulotukihakemus Suomessa sisältää seuraavat elementit laki toimeentulotuesta (1412/1997) mukaisen hakemuksen edellytykset täyttääkseen.
Hakijan henkilötiedot. Hakijan koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite ja puhelinnumero. Perherakenne on ilmoitettava, koska perusosan suuruus vaihtelee: yksinasuvan perusosa, yksinhuoltajan korotus ja pariskunnan osuus lasketaan eri tavoin laki toimeentulotuesta (1412/1997) 9 pykälän mukaisesti.
Kaikkien tulojen erittely. Kaikki hakijan ja samassa taloudessa asuvien tulot on ilmoitettava: nettopalkka, Kelan etuudet (työttömyysturva, asumistuki, lapsilisä, vanhempainraha), eläke, yrittäjätulot, elatustuki ja muut tulot. Laki toimeentulotuesta (1412/1997) 11 pykälä määrittelee, mitkä tulot otetaan huomioon toimeentulotukea laskettaessa.
Varallisuustiedot. Pankkitilillä olevat säästöt ja muu varallisuus on ilmoitettava. Pienestä varallisuudesta (alle 2 000 euroa) voidaan myöntää perustoimeentulotukea laki toimeentulotuesta (1412/1997) 12 pykälän mukaisesti. Asunto-osakkeiden tai muun merkittävän omaisuuden arvo vaikuttaa tukeen.
Asumismenot ja muut menot. Vuokra tai asumismenot on ilmoitettava tarkasti, koska ne otetaan perustoimeentulotukeen hyväksyttävinä menoina laki toimeentulotuesta (1412/1997) 7a pykälän mukaisesti. Erityiset menot kuten sairauskulut on kirjattava täydentävän toimeentulotuen hakemiseksi kunnan sosiaalitoimistolta.
Hakemuksen ajanjakso. Toimeentulotukihakemus on tehtävä kuukausittain tai kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Hakemuksessa on mainittava, mille ajalle tukea haetaan.
Perustelu tuen tarpeelle. Toimeentulotukihakemuksessa on kuvailtava tilanne rehellisesti: miksi tulot eivät riitä, minkälaisia erityisiä menoja hakijalla on, onko tilanne tilapäinen vai pitempiaikainen. Kela arvioi tuen tarpeen kokonaistilanteen perusteella.
Liitteet. Pakollisia liitteitä ovat tiliote viimeiseltä 3 kuukaudelta, vuokrasopimus, Kelan etuuspäätökset, palkkalaskelma tai irtisanomisilmoitus ja muut tuloa tai menoja todentavat asiakirjat. Forms-legal.com:n lomakepohja auttaa kokoamaan tiedot järjestelmällisesti ennen hakemuksen jättämistä Kela.fi-palvelussa.
Näin täytät asiakirjan Toimeentulotukihakemus – Kela
Toimeentulotukihakemus Suomessa täytetään Kela.fi-verkkopalvelussa tai paperilomakkeella. Forms-legal.com:n lomakepohja toimii muistilistana.
Vaihe 1 – Hae ensin ensisijaiset etuudet. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Hae ensin kaikki ensisijaiset etuudet: työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, asumistuki, lapsilisä. Nämä otetaan huomioon toimeentulotuen laskennassa.
Vaihe 2 – Kerää asiakirjat. Tarvitset: tiliotteet viimeiseltä 3 kuukaudelta, vuokrasopimuksen, viimeisimmän palkkalaskelman tai Kelan etuuspäätöksen, mahdolliset kulutodistukset erityisistä menoista.
Vaihe 3 – Täytä forms-legal.com:n lomakepohja. Kirjaa kaikki tulot, menot ja tiedot lomakepohjaan. Se auttaa varmistamaan, että mitään tärkeää ei jää pois Kela.fi-hakemuksesta.
Vaihe 4 – Jätä hakemus Kela.fi-palvelussa. Kirjaudu Kela.fi-palveluun pankkitunnuksilla ja navigoi kohtaan Toimeentulo ja tuki ja sieltä Perustoimeentulotuki. Täytä verkkohakemus ja lataa liitteet PDF-muodossa.
Vaihe 5 – Täydentävä tuki kunnan sosiaalitoimistosta. Jos hakijalla on erityisiä menoja kuten suuria lääkemenoja, lastenvaatemenoja tai muu erityinen tarve, täydentävää toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta erillisellä hakemuksella laki toimeentulotuesta (1412/1997) 7b pykälän mukaisesti.
Vaihe 6 – Seuraa päätöstä. Kela käsittelee perustoimeentulotukihakemuksen yleensä 3–7 arkipäivässä. Kiireellisissä tilanteissa (esimerkiksi hakijalla on alle 25-vuotias lapsi) päätös tehdään nopeammin. Päätös saapuu Kela.fi-viesteihin tai postitse.
Vaihe 7 – Ilmoita muutoksista. Kaikista taloudellisessa tilanteessa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Kelalle viipymättä laki toimeentulotuesta (1412/1997) 17 pykälän mukaisesti. Muutosten ilmoittaminen voidaan tehdä Kela.fi-palvelussa tai puhelimitse.
Toimeentulotukihakemus – Kela – lakisääteiset vaatimukset
Toimeentulotukihakemus Suomessa perustuu laki toimeentulotuesta (1412/1997) säännöksiin.
Toimeentulotuen perusteet laki toimeentulotuesta (1412/1997) mukaan. Laki toimeentulotuesta (1412/1997) 1 pykälä säätää oikeudesta toimeentulotukeen: jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla. Tuki on viimesijainen.
Perusosan rakenne laki toimeentulotuesta (1412/1997) 7a pykälän mukaan. Laki toimeentulotuesta (1412/1997) 7a pykälä säätää perusosasta, joka kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot ja muut välttämättömyydet. Perusosan suuruus on laissa määrätty prosenttiosuus kansaneläkeindeksiin sidotuista perusosaksi. Asumismenot otetaan erikseen lain 7 pykälän mukaisesti.
Ilmoittamisvelvollisuus laki toimeentulotuesta (1412/1997) 17 pykälän mukaan. Hakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle ja kunnan sosiaalitoimelle kaikista taloudellisessa tilanteessa tapahtuvista muutoksista. Ilmoittamatta jääneet muutokset voivat johtaa liikaa maksetun tuen takaisinperintään.
Takaisinperintä ja sosiaalietuuspetos. Toimeentulotuki, joka on myönnetty väärillä tiedoilla, peritään takaisin laki toimeentulotuesta (1412/1997) 20 pykälän mukaisesti. Tahallinen väärinkäyttö voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen rikoslaki (39/1889) 29 luvun sosiaalietuuspetossäännösten nojalla.
Muutoksenhaku Kelan päätöksiin. Kelan toimeentulotukipäätökseen voi hakea muutosta Kelan sisäisestä muutoksenhakulautakunnasta. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (STML). Kunnan täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea koskevasta päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle.
Yleisimmät virheet: Toimeentulotukihakemus – Kela
Toimeentulotukihakemus Suomessa tehdään usein virheellisesti, mikä voi viivästyttää päätöstä tai johtaa hakemuksen hylkäämiseen.
Virhe 1 – Ensisijaisten etuuksien hakematta jättäminen. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Kela edellyttää, että hakija on hakenut kaikki ensisijaiset etuudet ennen toimeentulotukea: työttömyysetuus, sairauspäiväraha, asumistuki. Jos ensisijaisia etuuksia ei ole haettu, Kela voi hylätä toimeentulotukihakemuksen tai lykätä sen käsittelyä.
Virhe 2 – Tulojen virheellinen ilmoittaminen. Kaikkien ruokakunnan tulojen on oltava oikein ilmoitettu. Satunnaisten tai epäsäännöllisten tulojen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa liikaa maksetun tuen takaisinperintään. Myös puolison tai samassa taloudessa asuvan henkilön tulot on ilmoitettava.
Virhe 3 – Säästöjen ilmoittamatta jättäminen. Pankkitilillä olevat säästöt vaikuttavat toimeentulotukeen. Jos säästöjä on yli 2 000 euroa, ne otetaan huomioon tarveharkinnassa. Säästöjen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa takaisinperintään.
Virhe 4 – Liitteiden puuttuminen. Tiliotteet, vuokrasopimus ja etuuspäätökset ovat pakollisia liitteitä. Ilman niitä Kela ei voi käsitellä hakemusta, vaan pyytää lisäselvitystä, mikä pidentää käsittelyaikaa merkittävästi.
Virhe 5 – Hakeminen vain Kelalta täydentävään tukeen. Perustoimeentulotuki haetaan Kelalta, täydentävä toimeentulotuki kunnan sosiaalitoimistolta. Moni hakee vain Kelalta perustoimeentulotukea tietämättä, että erityisiin menoihin on mahdollista saada täydentävää tukea kunnan kautta.
Virhe 6 – Muutosten ilmoittamatta jättäminen. Laki toimeentulotuesta (1412/1997) 17 pykälä velvoittaa ilmoittamaan muutoksista viipymättä. Yleinen virhe on unohtaa ilmoittaa uudesta työpaikasta, tulojen kasvusta tai asumistilanteen muuttumisesta.
Virhe 7 – Odottaminen liian kauan. Toimeentulotukihakemus on jätettävä sille kuukaudelle, jolle tukea haetaan. Takautuvasti tukea ei myönnetä edellisiltä kuukausilta. Jos rahavaikeudet ovat akuutit, hakemus on jätettävä heti kuukauden alussa.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Toimeentulotukihakemus – Kela (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/toimeentulotukihakemus
"Toimeentulotukihakemus – Kela (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/toimeentulotukihakemus.
@misc{formslegal-toimeentulotukihakemus,
author = {{Forms Legal}},
title = {Toimeentulotukihakemus – Kela (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/toimeentulotukihakemus}},
note = {Free legal document template}
}Saatavilla myös näille lainkäyttöalueille:
Usein kysytyt kysymykset
Toimeentulotuen perusosa Suomessa on sidottu kansaneläkeindeksiin. Vuonna 2025 yksinasuvan perusosa on noin 563 euroa kuukaudessa. Perusosa kattaa ravinnon, vaatetuksen, hygieniatarvikkeet, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja muut vastaavat menot. Tämän päälle tulevat asumismenot, jotka otetaan erikseen hyväksyttävinä menoina. Laki toimeentulotuesta (1412/1997) 9 pykälä säätää perusosien suuruudesta eri perheyksikkötyypeille: yksinasuvalle 100 %, yksinhuoltajalle 90 %, pariskunnan toiselle jäsenelle 85 % ja lapsille 70–75 % riippuen lapsen iästä. Toimeentulotuen kokonaismäärä lasketaan vähentämällä hyväksyttävistä menoista ruokakunnan nettotulot ja varat.
Toimeentulotukihakemus Suomessa jätetään Kansaneläkelaitokselle (Kela) verkossa Kela.fi-palvelun kautta tai paperilomakkeella. Kela.fi-palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Hakemuksessa ilmoitetaan ruokakunnan tulot, menot ja varat sekä syy tuen tarpeeseen. Liitteinä tarvitaan tiliote viimeiseltä 3 kuukaudelta, vuokrasopimus ja viimeisin palkkalaskelma tai Kelan etuuspäätös. Kela käsittelee hakemuksen yleensä 3–7 arkipäivässä. Kiireellisissä tilanteissa, kuten kun hakijalla on alle 25-vuotias lapsi tai vakava terveydellinen haitta, Kela käsittelee hakemuksen 1–3 arkipäivässä. Forms-legal.com:n lomakepohja auttaa kokoamaan kaikki tarvittavat tiedot etukäteen ennen varsinaisen hakemuksen täyttämistä.
Täydentävä toimeentulotuki Suomessa on laki toimeentulotuesta (1412/1997) 7b pykälän mukainen kunnan sosiaalitoimiston harkinnanvarainen tuki erityisiin menoihin. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää menoihin, joita ei ole otettu huomioon perustoimeentulotuen laskennassa: suuret lääkemenot, lasten harrastuskulut, ylimääräiset vaatemenot, muuttokulut tai muut erityistilanteet. Täydentävä toimeentulotuki haetaan erikseen kunnan sosiaalitoimistolta, ei Kelalta. Täydentävän tuen myöntäminen on harkinnanvaraista, ja päätökseen vaikuttavat hakijan kokonaistilanne ja kunnan asettamat kriteerit.
Kyllä, toimeentulotuki Suomessa voidaan hakijan suostumuksella maksaa suoraan vuokranantajalle. Tämä on mahdollista tilanteissa, joissa hakijalla on vuokrarästejä tai vakava riski asunnon menettämisestä. Kela tai kunnan sosiaalitoimisto voi tehdä maksujärjestelyn suoraan vuokranantajalle. Menettely edellyttää hakijan kirjallisen suostumuksen. Suora maksu vuokranantajalle varmistaa, että tuki menee asumiskuluihin, eikä hakijan hallinnointikykyä pidetä esteenä tuen saamiselle. Tästä menettelystä voi neuvotella Kelan sosiaalityöntekijän kanssa.
Toimeentulotuen saajan on ilmoitettava Kelalle uudesta työsuhteesta ja palkkatuloista laki toimeentulotuesta (1412/1997) 17 pykälän mukaisesti heti kun ne alkavat. Uudet palkkatulot otetaan huomioon toimeentulotuen laskennassa. Laissa on kuitenkin ns. tulojoustosäännös: palkkatulosta jätetään 150 euroa kuukausiansioista huomiotta kannustimena työn vastaanottamiseen. Tämä tarkoittaa, että työn tekeminen ei automaattisesti poista kaikkea toimeentulotukea, vaan pienipalkkainen työ voidaan yhdistää toimeentulotukeen siirtymäaikana. Pitkäaikaiselle toimeentulotuen saajalle työllistyminen on aina positiivinen asia, ja Kela tukee siirtymistä.
Kyllä, Kela voi myöntää toimeentulotukea kiireellisesti tietyissä tilanteissa. Kiireellinen toimeentulotuki on mahdollinen, jos henkilöllä on välitön hätä kuten häätöuhka, kodittomuus tai vakava terveydellinen tilanne. Kela pyrkii käsittelemään kiireelliset hakemukset 1–3 arkipäivässä. Kiireellisessä tilanteessa hakijaa kehotetaan ottamaan suoraan yhteyttä Kelan asiakaspalveluun puhelimitse tai menemään lähimmälle Kelan toimistolle. Alle 25-vuotiaat hakijat ja perheet, joissa on pieniä lapsia, saavat käsitellyn hakemuksen nopeammin.
Kelan perustoimeentulotukipäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Kelan sisäisessä muutoksenhakulautakunnassa. Valitus on tehtävä 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (STML), jonka päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Kunnan sosiaalitoimiston täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea koskevaan päätökseen haetaan muutosta kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalta, jonka päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaku on maksutonta kaikilla tasoilla. Muutoksenhaussa kannattaa esittää uutta selvitystä tai perustella, miksi päätöksessä on sovellettu laki toimeentulotuesta (1412/1997) väärin.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Yleinen asumistuki – hakemus Kelalle
Yleinen asumistukihakemus Kelalle laki yleisestä asumistuesta (938/2014) mukaisesti. Hae asumistukea vuokra-asuntoon tai omistusasuntoon. Sisältää ruokakunnan tiedot, tulot ja asumismenot.
Opintotukihakemus – Kela
Opintotukihakemus Kelalle opintotukilaki (65/1994) mukaisesti. Hae opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus korkeakoulussa tai toisella asteella. Sisältää oppilaitostiedot, asumistiedot ja tulorajat.
Oikaisuvaatimus Suomi
Hallintolain (434/2003) 49 b-49 g pykalan mukainen oikaisuvaatimus viranomaisen päätöksestä. Vaadi päätöksen muuttamista tai kumoamista ennen hallinto-oikeusvalitusta. Sopii kunta-, vero- ja rakennuslupapäätöksiin.
Velkajarjestelyhakemus
Velkajarjestelyhakemus yksityishenkilolle laki yksityishenkilon velkajarjestelysta (57/1993) mukaisesti karajaoikeudelle. Hae maksuohjelman vahvistamista ylivelkaantumistilanteessa kun muu jarjestely ei ole mahdollinen.