Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa on ilmoitus, jolla yritys tai elinkeinonharjoittaja hakeutuu Verohallinnon ylläpitämään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti. Rekisteröinti-ilmoitus voidaan tehdä joko pakollisena ilmoituksena liikevaihdon ylittäessä 15 000 euron rajan tai vapaaehtoisena hakeutumisena.

Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka yritys lisää myymänsä tavaran tai palvelun hintaan ja tilittää Verohallinnolle. Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Verovelvollinen yritys kerää veron asiakkailtaan ja vähentää samalla itse hankkimiinsa tuotantopanoksiin sisältyvän arvonlisäveron, jolloin vero maksetaan vain arvonlisälle eli voitolle tuotantoketjussa.

Arvonlisäveron verokanta. Suomessa on kolme arvonlisäverokantaa: yleinen 25,5 prosenttia, joka soveltuu suurimpaan osaan tavaroista ja palveluista; alennettu 14 prosenttia, jota sovelletaan elintarvikkeisiin, rehuihin, ravintola- ja ateriapalveluihin; ja alennettu 10 prosenttia, jota sovelletaan lääkkeisiin, kirjoihin, henkilökuljetuksiin, liikuntapalveluihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin sekä majoituspalveluihin. Nollaverokannan piirissä on mm. tavaroiden vienti EU:n ulkopuolelle.

ALV-numeron muodostuminen. Kun yritys rekisteröidään arvonlisäverovelvolliseksi, Verohallinto antaa yritykselle ALV-numeron, joka on muodossa FI + Y-tunnus ilman yhdysviivaa (esim. FI12345678). Tätä numeroa käytetään EU:n sisäisessä kaupassa tavaroiden tai palveluiden ostamiseen tai myyntiin toisesta EU-jäsenvaltiosta arvonlisäverolain yhteisökauppasäännösten mukaisesti. Suomessa kotimaisessa kaupassa käytetään Y-tunnusta.

OmaVero-asiointi. Verohallinnon sähköinen asiointipalvelu OmaVero on pääkanava arvonlisäverovelvollisten rekisteröinnille, arvonlisäveroilmoitusten antamiselle ja veron maksamiselle. OmaVero korvaa aiemmat paperiset lomakkeet suurimmassa osassa tilanteita. Rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä myös paperilla tai osana YTJ-yhteisilmoitusta, jolloin ALV-rekisteröinti tapahtuu samanaikaisesti kaupparekisteriä koskevan elinkeinoilmoituksen kanssa. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviä malleja suomalaiseen yritystoimintaan, kuten ennakkoperintärekisterin hakemusta ja työnantajarekisteri-ilmoitusta.

ALV-verokantauudistus 2024. Suomen arvonlisäverokanta nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin yleisen verokannan osalta. Muutos koski suurinta osaa tavaroista ja palveluista. Alennetut verokannat 14 prosenttia (elintarvikkeet) ja 10 prosenttia (kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut) pysyivät ennallaan. Verokannan muutos vaikuttaa kaikkiin arvonlisäverovelvollisiin, joiden on päivitettävä hinnoittelunsa ja laskupohjansa. Kirjanpidossa on huomioitava siirtymäajankohta: ennen 1.9.2024 laskutettu myynti verotettiin 24 prosentin kannalla ja sen jälkeinen 25,5 prosentin kannalla. Palautusta tai muutosta haettaessa on viitattava oikeaan verokantaan ja sen voimassaoloaikaan.

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa tarvitaan, kun yrityksen liikevaihto ylittää laissa säädetyn rajan tai kun yritys haluaa hakeutua vapaaehtoisesti rekisteriin.

Pakollinen rekisteröityminen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, kun tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Liikevaihto lasketaan verottomana eli ilman arvonlisäveroa. Jos 15 000 euron raja ylittyy kesken tilikauden ilman rekisteröitymistä, yritys voidaan velvoittaa maksamaan arvonlisäverot takautuvasti koko ylittävältä ajalta korkoineen.

Vapaaehtoinen hakeutuminen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 12 §:n nojalla myös alle 15 000 euron liikevaihdolla toimiva yritys voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Tämä on edullista, jos yrityksen hankintoihin sisältyy merkittävästi arvonlisäveroa, jonka vähentäminen on kannattavaa. Esimerkiksi rakennustoiminnassa, jossa hankinnat ovat suuria, vapaaehtoinen rekisteröityminen voi olla taloudellisesti järkevää jo pienellä liikevaihdolla.

Yrityksen perustaminen. Uusi yritys voi hakeutua ALV-rekisteriin heti toimintaa aloittaessaan, jo ennen kuin liikevaihto on kertynyt. Tämä on usein järkevää, jos arvioidaan, että 15 000 euron raja ylittyy ensimmäisen tilikauden aikana. Hakeutuminen on mahdollista jo perustamisilmoituksen yhteydessä YTJ:n kautta.

EU:n sisäinen yhteisöhankinta. Arvonlisäverolain (1501/1993) mukainen yhteisöhankintavelvollisuus syntyy, kun yritys hankkii tavaroita toisesta EU-jäsenvaltiosta yli 10 000 euron arvosta vuodessa, vaikka sen kotimaan liikevaihto jäisi alle 15 000 euron. Tällöin on rekisteröidyttävä yhteisöhankintaa varten.

Kiinteistön käyttöoikeuden luovutus. Arvonlisäverolain (1501/1993) 30 §:n mukaan kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta voi hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, jos kiinteistöä käytetään vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa. Tällainen hakeutuminen tehdään erillisellä ilmoituksella Verohallinnolle.

Maatalouden erityistilanne. Maatilatalouden harjoittaja voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka liikevaihto jäisi alle 15 000 euron, tasausjärjestelmän sijaan. Tällöin hän laskee ja tilittää arvonlisäveron normaalisti ja voi vähentää ostojen veron.

Rakentamisen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Rakentamispalveluiden myynnissä Suomessa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta arvonlisäverolain (1501/1993) 8 c §:n mukaan, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Tällöin ostaja on velvollinen tilittämään arvonlisäveron myyjän sijaan. Käännetty verovelvollisuus edellyttää erityistä huomiota laskutuksessa ja kirjanpidossa. ALV-rekisteröinti-ilmoituksessa on syytä tunnistaa, soveltuuko käännetty arvonlisäveroverovelvollisuus omaan toimialaan.

Oikeudellisesti pätevä arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa sisältää seuraavat osatekijät arvonlisäverolain (1501/1993) ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaisesti.

Yrityksen yksilöintitiedot. Ilmoituksessa on yrityksen Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus), toiminimi, yritysmuoto ja osoite. Y-tunnus yksilöi yrityksen Verohallinnon rekistereissä ja on edellytys ALV-tunnuksen muodostamiselle muodossa FI + Y-tunnus.

Rekisteröinnin peruste. Ilmoituksessa mainitaan, perustuuko rekisteröityminen pakolliseen velvollisuuteen (liikevaihto ylittää 15 000 euroa tilikaudessa arvonlisäverolain 3 §:n mukaan) vai vapaaehtoiseen hakeutumiseen lain 12 §:n nojalla. Peruste vaikuttaa rekisteröinnin alkamispäivään: pakollisessa rekisteröinnissä voidaan joutua maksamaan veroa takautuvasti, vapaaehtoisessa rekisteröinti alkaa hakemuspäivästä.

Sovellettava arvonlisäverokanta. Toimialasta riippuen rekisteröinti-ilmoituksessa voidaan ilmoittaa soveltuva verokanta: yleinen 25,5 prosenttia, alennettu 14 prosenttia (elintarvikkeet, ravintola) tai alennettu 10 prosenttia (kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut). Verokannan ilmoittaminen helpottaa arvonlisäveroilmoitusten täyttämistä jatkossa.

Arvonlisäverovelvollisuuden alkamispäivä. Ilmoituksessa yksilöidään päivä, jolloin arvonlisäverovelvollisuus halutaan alkavaksi. Vapaaehtoisessa rekisteröinnissä se voi olla toiminnan aloituspäivä tai myöhempi. Pakollisessa rekisteröinnissä velvollisuus alkaa siitä hetkestä, kun 15 000 euron raja on tosiasiallisesti ylittynyt.

Arvioitu vuosimyynti. Arvioitu liikevaihto ilman arvonlisäveroa on tärkeä tieto ennakkoverojen määräämiseksi. Veroilmoitusten ilmoitusjakso (kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain) määräytyy myös liikevaihdon perusteella oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaan.

Veroilmoitusjakso. Yli 100 000 euron liikevaihdolla toimiva yritys antaa arvonlisäveroilmoituksen kuukausittain; 30 000–100 000 euron liikevaihdolla neljännesvuosittain; alle 30 000 euron liikevaihdolla vuosittain. Verohallinto voi muuttaa ilmoitusjaksoa liikevaihdon muuttuessa.

Kirjanpito ja tositteet. Arvonlisäverovelvollinen on velvollinen pitämään sellaista kirjanpitoa, josta ilmenevät veron laskemiseksi ja tarkistamiseksi tarvittavat tiedot arvonlisäverolain (1501/1993) 209 §:n mukaan. Tositteet ja kirjanpitomateriaali säilytetään kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviä malleja suomalaiseen yritystoimintaan, kuten ennakkoperintärekisterin hakemukseen ja kaupparekisterin muutosilmoitukseen.

ALV-kirjanpidon erityisvaatimukset. Arvonlisäverovelvollinen on velvollinen pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy ilmi verollinen myynti, vapautettu myynti, verolliset ostot ja vähennyskelpoinen vero arvonlisäverolain (1501/1993) 209 §:n mukaan. Kirjanpito-ohjelma tai tilitoimisto auttaa erittelemään eri verokannat oikein. Tositteet on säilytettävä kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 10 §:n mukaisesti vähintään kuusi vuotta.

Kansainvälinen arvonlisäverokäsittely. Suomalainen yritys, joka myy palveluja tai tavaroita toiseen EU-jäsenvaltioon tai EU:n ulkopuolelle, kohtaa erityisiä ALV-säännöksiä. EU:n sisäinen yhteisömyynti voi olla nollaverollista, jos ostajalla on voimassa oleva ALV-numero ja myynti dokumentoidaan asianmukaisesti. Palvelujen myynnissä toiseen EU-jäsenvaltioon sovelletaan niin kutsuttua käännettyä verovelvollisuutta. Arvonlisäverolain (1501/1993) yhteisökauppasäännöt on tunnettava ennen kansainvälistä liiketoimintaa.

Hintamerkintävelvollisuus ja kuluttajahinnat. Arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja, joka myy kuluttajille, on velvollinen ilmoittamaan hinnat arvonlisäverollisina (bruttohintoja) hintamerkintälain mukaan. Yrityskaupassa voidaan neuvotella hinnoista ilman arvonlisäveroa (nettohintoja), mutta laskuun on aina eriteltävä veron osuus. Hinnoittelumuutos ALV-rekisteröinnin yhteydessä on tärkeää: jos aiemmin hinta oli verotonta, uudet hinnat on kommunikoitava asiakkaille selkeästi.

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoituksen täyttäminen Suomessa tapahtuu Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai osana YTJ-yhteisilmoitusta, ja se edellyttää huolellista arviointia liikevaihdon ja toimialan suhteen.

Vaihe 1 — Arvioi liikevaihto. Laske tai arvioi tilikauden liikevaihto ilman arvonlisäveroa. Jos liikevaihto ylittää tai todennäköisesti ylittää 15 000 euroa tilikaudessa, rekisteröityminen on pakollista arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaan. Harkitse vapaaehtoista rekisteröitymistä, jos hankinnat sisältävät merkittävästi arvonlisäveroa.

Vaihe 2 — Valitse rekisteröitymistapa. Uudet yritykset voivat rekisteröityä ALV-rekisteriin osana YTJ-yhteisilmoitusta (ytj.fi), jolloin rekisteröityminen tapahtuu samanaikaisesti kaupparekisterin kanssa. Jo toimivat yritykset tekevät hakeutumisen OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero) tai paperimuotoisella lomakkeella.

Vaihe 3 — Täytä yrityksen tiedot. Ilmoita Y-tunnus, toiminimi, yritysmuoto ja yrityksen virallinen osoite. Tarkista, että Y-tunnus vastaa kaupparekisterin tietoja yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) mukaisesti.

Vaihe 4 — Ilmoita rekisteröinnin peruste. Valitse, perustuuko rekisteröityminen pakolliseen velvollisuuteen vai vapaaehtoiseen hakeutumiseen. Merkitse rekisteröinnin syy selkeästi: liikevaihto ylittää 15 000 euron rajan tai vapaaehtoinen hakeutuminen ostojen vähennysoikeuden hyödyntämiseksi.

Vaihe 5 — Määritä sovellettava verokanta ja toimiala. Kuvaa toimiala ja ilmoita soveltuva arvonlisäverokanta (25,5 %, 14 % tai 10 %). Jos harjoitat useita toimialoja eri verokannoilla, ilmoita kaikki sovellettavat verokannat. Tarkista verokanta Verohallinnon ajankohtaisesta ohjeistuksesta.

Vaihe 6 — Ilmoita arvonlisäverovelvollisuuden alkamispäivä. Merkitse päivä, jolloin ALV-velvollisuus halutaan alkavaksi. Pakollisessa rekisteröinnissä tämä on yleensä se päivä, jolloin 15 000 euron raja on ylittynyt. Vapaaehtoisessa rekisteröinnissä se on hakemispäivä tai muu valittu ajankohta.

Vaihe 7 — Anna arvioitu vuosimyynti. Ilmoita realistinen arvio tilikauden verollisesta myynnistä. Verohallinto käyttää arviota ennakkoveron ja ilmoitusjakson määräämiseen. Arviota voi korjata myöhemmin OmaVero-palvelussa.

Vaihe 8 — Allekirjoita ja lähetä ilmoitus. Vahvista tiedot ja lähetä ilmoitus. Sähköisessä asioinnissa tunnistautuminen vahvistaa ilmoituksen. Verohallinto lähettää vahvistuksen rekisteröinnistä, josta käy ilmi ALV-numero (FI + Y-tunnus) ja velvollisuuden alkamispäivä.

Vaihe 9 — Järjestä ALV-kirjanpito asianmukaisesti. Arvonlisäverovelvollinen tarvitsee kirjanpidon, josta ilmenevät verolliset ja verottomat myynnit, eri verokantojen myynnit ja vähennyskelpoiset ostot. Käytä taloushallinto-ohjelmaa, joka tukee suomalaista arvonlisäverokäytäntöä ja generoi ALV-raportteja automaattisesti. Tärkeää on erotella selkeästi eri arvonlisäverokannat (25,5 %, 14 % ja 10 %) jo laskutusvaiheessa, jotta veroilmoituksen täyttäminen on sujuvaa.

Vaihe 10 — Päivitä hinnoittelu ja laskupohjat. Heti rekisteröinnin jälkeen on päivitettävä hinnoittelu sisältämään arvonlisävero ja laskupohjat täyttämään arvonlisäverolain (1501/1993) 209 e §:n vaatimukset. Laskussa on oltava myyjän ALV-numero, verokannan eritteleminen ja veron euromäärä. Hinnoittelun päivittäminen on tärkeää erityisesti, jos aiemmin myytiin verottomasti.

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa on säädelty useissa laeissa, joista keskeisimmät koskevat arvonlisäverotusta ja verotusmenettelyä.

Arvonlisäverolaki (1501/1993). Lain 3 § säätää velvollisuudesta: elinkeinonharjoittaja on verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Lain 12 § mahdollistaa vapaaehtoisen hakeutumisen. Lain 79–86 §:t käsittelevät veropohjan laskemista, verokannat säädetään 84–85 §:ssä (yleinen 25,5 %, alennettu 14 % ja 10 %), ja vähennysoikeus on säädetty 102–114 §:ssä. Lain 22. luvussa on säännökset rakentamispalveluihin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta.

Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016). Laki säätää veroilmoitusten antamisesta, veron maksamisesta, myöhästymismaksusta ja veronkorotuksesta. Ilmoitusjaksot (kuukausittain, neljännesvuosittain, vuosittain) on säädetty lain 11 §:ssä liikevaihtorajojen mukaan. Ilmoitusten eräpäivät ovat lain 14 §:n mukaisesti yleensä toiseksi seuraavan kuukauden 12. päivänä. Lain 35 §:n mukainen myöhästymismaksu on portaittainen suhteessa myöhästymisen kestoon.

Kirjanpitolaki (1336/1997). Arvonlisäverovelvollinen on kirjanpitovelvollinen liiketoiminnastaan. Kirjanpito on laadittava siten, että siitä voidaan johtaa arvonlisäveroilmoituksissa tarvittavat tiedot. Arvonlisäverolain (1501/1993) 209 §:n mukaan kirjanpidosta on käytävä ilmi veron laskemiseen tarvittavat tiedot. Tositteet on säilytettävä kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n mukaisesti vähintään kuusi vuotta.

Verotusmenettelylaki (1558/1995). Laki säätää Verohallinnon oikeudesta tehdä verotarkastus ja määrätä veroja arvioverotuksen kautta, jos ilmoitusvelvollinen laiminlyö velvoitteitaan. Virheellisestä tai puutteellisesta veroilmoituksesta voidaan määrätä veronkorotus. Arvioverotuksessa Verohallinto arvioi veron perusteen itsenäisesti ilman ilmoitusta.

Rikoslaki 29 luku 1–3 §. Arvonlisäveron vilpillinen ilmoittaminen tai jättäminen ilmoittamatta on veropetos, josta voidaan tuomita vankeusrangaistukseen. Huolimaton tai puutteellinen ilmoittaminen voi johtaa verorikkomukseen lain 4 §:n mukaan. Veropetoksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeuteen.

EU:n arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY. Suomen arvonlisäverolaki perustuu EU:n arvonlisäverodirektiiviin, joka harmonisoi jäsenvaltioiden ALV-järjestelmät. Direktiivi säätää mm. yhteisökaupan verotuksesta, käänteisestä verovelvollisuudesta ja ALV-rekisterinumeroiden käytöstä rajat ylittävässä kaupassa. EU:n ALV-numeron (VIES) voi tarkistaa komission verkkopalvelusta.

Tuloverolaki (1535/1992) ja arvonlisäveron suhde. Arvonlisävero on erillinen kulutusvero eikä vaikuta elinkeinonharjoittajan tuloverotukseen. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tulo verotetaan tuloverolain (1535/1992) ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) mukaan erillisenä järjestelmänä. Arvonlisäverovelvollisten on kuitenkin huomioitava, että verolliset myynnit voivat vaikuttaa arvonlisäveropohjan laskentaan.

Yritys- ja yhteisötietolaki (244/2001). Arvonlisäverorekisteröinti linkittyy yrityksen Y-tunnukseen yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) kautta. Rekisteröintistatus on julkisesti nähtävissä YTJ.fi-palvelussa, jossa asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat tarkistaa yrityksen ALV-velvollisuuden.

Yleiset virheet arvonlisäverorekisteröinnissä Suomessa voivat johtaa takautuvaan verovelvollisuuteen, veronkorotuksiin tai turhaan hallinnolliseen taakkaan.

Virhe 1 — Rekisteröitymisvelvollisuuden myöhäinen havaitseminen. Liikevaihto ylittää 15 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaan ilman rekisteröitymistä, ja Verohallinto määrää arvonlisäverot takautuvasti korkoineen. Ratkaisu: seuraa liikevaihdon kehitystä kuukausittain ja rekisteröidy hyvissä ajoin ennen rajan ylittymistä.

Virhe 2 — Väärän ALV-verokannan käyttäminen. Myynneille sovelletaan väärää verokantaa — esimerkiksi alennetun 10 prosentin kannan sijaan yleistä 25,5 prosentin kantaa, tai päinvastoin. Ratkaisu: tarkista toimialaasi soveltuva verokanta Verohallinnon ajankohtaisesta ohjeistuksesta ennen hinnoittelun aloittamista.

Virhe 3 — Vähennysoikeuden käyttämättä jättäminen. Arvonlisäverovelvollinen ei vähennä liiketoimintaa varten tekemiensä hankintojen arvonlisäveroa, jolloin menettää oikeudensa arvonlisäverolain (1501/1993) 102 §:n mukaiseen vähennykseen. Ratkaisu: pidä kirjaa kaikista liiketoimintaan liittyvistä hankinnoista ja tarkista vähennyskelpoisuus.

Virhe 4 — ALV-ilmoituksen antamatta jättäminen tai myöhästyminen. Arvonlisäveroilmoitusta ei anneta säädettyyn eräpäivään mennessä, jolloin Verohallinto määrää myöhästymismaksun oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaan. Ratkaisu: merkitse ilmoitusten eräpäivät kalenteriin ja käytä OmaVero-palvelun ilmoitusmuistutuksia.

Virhe 5 — ALV-numeron puuttuminen laskusta. Arvonlisäverovelvollinen myyjä ei merkitse ALV-numeroa (FI + Y-tunnus) arvonlisäverolaskuihin arvonlisäverolain (1501/1993) 209 e §:n vastaisesti. Ratkaisu: varmista, että kaikissa myynti- ja ostolaskuissa on asianmukaiset tiedot, mukaan lukien ALV-numero ja verokannan ilmoittaminen.

Virhe 6 — Toiminnan laajentuminen uudelle toimialalle eri verokannalla. Yritys alkaa myydä elintarvikkeita (14 prosenttia) tai kirjoja (10 prosenttia) yleisen verokannan rinnalla ilman, että verokannat päivitetään kirjanpitoon ja laskuihin. Ratkaisu: päivitä kirjanpito-ohjelmisto ja laskutuspohjat heti toimialan laajentuessa.

Virhe 7 — EU:n yhteisökaupan verovelvollisuuden huomiotta jättäminen. Toisesta EU-jäsenvaltiosta tehdään hankintoja yli 10 000 euroa vuodessa, mutta yhteisöhankintailmoitusta tai ALV-rekisteröintiä ei tehdä. Ratkaisu: seuraa EU-hankintojen määrää ja rekisteröidy yhteisöhankintavelvolliseksi heti rajan ylittyessä.

Virhe 8 — Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen väärin. Rakennusalalla aliurakoitsija laskuttaa arvonlisäverolla, vaikka sovellettaisiin käännettyä verovelvollisuutta arvonlisäverolain (1501/1993) 8 c §:n mukaan, tai päinvastoin. Ratkaisu: tarkista aina rakentamispalveluiden osalta, kuuluvatko ostaja ja toiminta käännetyn verovelvollisuuden piiriin, ja konsultoi tarvittaessa tilitoimistoa.

Virhe 9 — ALV-laskun pakollisten tietojen puuttuminen. Arvonlisäverolaskussa puuttuvat pakolliset tiedot, kuten verokannan eritteleminen, ostajan ALV-numero EU-myynneissä tai laskun päivämäärä, mikä johtaa ostajan vähennysoikeuden menetykseen. Ratkaisu: tarkista arvonlisäverolain (1501/1993) 209 e §:n mukaiset pakolliset laskumerkinnät ja käytä laskutusohjelmaa, joka täyttää ne automaattisesti.

Virhe 9 — Edustuskulujen arvonlisäveron virheellinen vähentäminen. Edustuskulujen arvonlisäveroa ei saa vähentää arvonlisäverolain (1501/1993) 114 §:n nojalla. Monet yritykset virheellisesti vähentävät edustuskulujen (ravintolalasku, lahjoitukset asiakkaille) ALV:n, vaikka se ei ole vähennyskelpoinen. Ratkaisu: erottele kirjanpidossa selkeästi edustuskulut vähennyskelpoisista liiketoimintakuluista.