Skip to main content

Viranomaiset ja Vaatimustenmukaisuus

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa on ilmoitus, jolla yritys tai elinkeinonharjoittaja hakeutuu Verohallinnon ylläpitämään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti.

Keskeiset tiedot

SuomiSuomiSuomi (FI)IlmainenPDF & Word
OikeusperustaArvonlisäverolaki (1501/1993); laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016); yritys- ja yhteisötietolaki (244/2001)Allekirjoitusrivit tässä mallissa: 1 osapuoli
Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus (ALV-rekisteri)

Arvonlisäverolaki (1501/1993) ja laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016)

Hakeutuminen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin

Verohallinto — OmaVero-ilmoitus

Yrityksen tiedot

1 § YRITYKSEN TIEDOT

Y-tunnus: [Y-tunnus]

Toiminimi: [Toiminimi tai yrityksen nimi]

Yritysmuoto: [Yritysmuoto]

Osoite: [Yrityksen osoite]

Arvonlisäverotoiminta

2 § ARVONLISÄVEROTOIMINTA

Rekisteröinnin syy: [Rekisteröinnin syy]

Toimiala: [Liiketoiminnan toimiala]

Sovellettava ALV-kanta: [Sovellettava arvonlisäverokanta]

Arvioitu vuosimyynti: [Arvioitu vuosimyynti (euroa)] euroa

Arvonlisäverovelvollisuuden alkamispäivä: [Arvonlisäverovelvollisuuden alkamispäivä]

Rekisteröinti perustuu arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:ään tai vapaaehtoiseen hakeutumiseen lain 12 §:n nojalla.

Veroilmoitusjakso

3 § VEROILMOITUSJAKSO

Arvonlisäveroilmoitusten antamisjakso: [Veroilmoituksen antamisjakso]

Ilmoitusjakso määräytyy oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaan. Vero on maksettava ja ilmoitus annettava säädettyyn eräpäivään mennessä.

Vakuutus ja allekirjoitus

4 § VAKUUTUS JA ALLEKIRJOITUS

Vakuutan, että edellä antamani tiedot ovat oikeat, ja pyydän rekisteröimistä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti.

Paikka: [Paikka], [Päivämäärä]

Allekirjoitus: __________________________

Nimen selvennys: [Allekirjoittajan nimi]

Ilmoittaja

________________

Signature

Ylläpitäjä Vladislav Sergienko, perustaja·Tekstiä muokattu viimeksi: ·Ilmoita virheestä

Mikä on Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi?

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa on ilmoitus, jolla yritys tai elinkeinonharjoittaja hakeutuu Verohallinnon ylläpitämään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti. Rekisteröinti-ilmoitus voidaan tehdä joko pakollisena ilmoituksena liikevaihdon ylittäessä 15 000 euron rajan tai vapaaehtoisena hakeutumisena.

Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka yritys lisää myymänsä tavaran tai palvelun hintaan ja tilittää Verohallinnolle. Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Verovelvollinen yritys kerää veron asiakkailtaan ja vähentää samalla itse hankkimiinsa tuotantopanoksiin sisältyvän arvonlisäveron, jolloin vero maksetaan vain arvonlisälle eli voitolle tuotantoketjussa.

Arvonlisäveron verokanta. Suomessa on kolme arvonlisäverokantaa: yleinen 25,5 prosenttia, joka soveltuu suurimpaan osaan tavaroista ja palveluista; alennettu 14 prosenttia, jota sovelletaan elintarvikkeisiin, rehuihin, ravintola- ja ateriapalveluihin; ja alennettu 10 prosenttia, jota sovelletaan lääkkeisiin, kirjoihin, henkilökuljetuksiin, liikuntapalveluihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin sekä majoituspalveluihin. Nollaverokannan piirissä on mm. tavaroiden vienti EU:n ulkopuolelle.

ALV-numeron muodostuminen. Kun yritys rekisteröidään arvonlisäverovelvolliseksi, Verohallinto antaa yritykselle ALV-numeron, joka on muodossa FI + Y-tunnus ilman yhdysviivaa (esim. FI12345678). Tätä numeroa käytetään EU:n sisäisessä kaupassa tavaroiden tai palveluiden ostamiseen tai myyntiin toisesta EU-jäsenvaltiosta arvonlisäverolain yhteisökauppasäännösten mukaisesti. Suomessa kotimaisessa kaupassa käytetään Y-tunnusta.

OmaVero-asiointi. Verohallinnon sähköinen asiointipalvelu OmaVero on pääkanava arvonlisäverovelvollisten rekisteröinnille, arvonlisäveroilmoitusten antamiselle ja veron maksamiselle. OmaVero korvaa aiemmat paperiset lomakkeet suurimmassa osassa tilanteita. Rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä myös paperilla tai osana YTJ-yhteisilmoitusta, jolloin ALV-rekisteröinti tapahtuu samanaikaisesti kaupparekisteriä koskevan elinkeinoilmoituksen kanssa.

ALV-verokantauudistus 2024. Suomen arvonlisäverokanta nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin yleisen verokannan osalta. Muutos koski suurinta osaa tavaroista ja palveluista. Alennetut verokannat 14 prosenttia (elintarvikkeet) ja 10 prosenttia (kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut) pysyivät ennallaan. Verokannan muutos vaikuttaa kaikkiin arvonlisäverovelvollisiin, joiden on päivitettävä hinnoittelunsa ja laskupohjansa. Kirjanpidossa on huomioitava siirtymäajankohta: ennen 1.9.2024 laskutettu myynti verotettiin 24 prosentin kannalla ja sen jälkeinen 25,5 prosentin kannalla. Palautusta tai muutosta haettaessa on viitattava oikeaan verokantaan ja sen voimassaoloaikaan.

Milloin tarvitset asiakirjan Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi?

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa tarvitaan, kun yrityksen liikevaihto ylittää laissa säädetyn rajan tai kun yritys haluaa hakeutua vapaaehtoisesti rekisteriin.

Pakollinen rekisteröityminen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, kun tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Liikevaihto lasketaan verottomana eli ilman arvonlisäveroa. Jos 15 000 euron raja ylittyy kesken tilikauden ilman rekisteröitymistä, yritys voidaan velvoittaa maksamaan arvonlisäverot takautuvasti koko ylittävältä ajalta korkoineen.

Vapaaehtoinen hakeutuminen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 12 §:n nojalla myös alle 15 000 euron liikevaihdolla toimiva yritys voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Tämä on edullista, jos yrityksen hankintoihin sisältyy merkittävästi arvonlisäveroa, jonka vähentäminen on kannattavaa. Esimerkiksi rakennustoiminnassa, jossa hankinnat ovat suuria, vapaaehtoinen rekisteröityminen voi olla taloudellisesti järkevää jo pienellä liikevaihdolla.

Yrityksen perustaminen. Uusi yritys voi hakeutua ALV-rekisteriin heti toimintaa aloittaessaan, jo ennen kuin liikevaihto on kertynyt. Tämä on usein järkevää, jos arvioidaan, että 15 000 euron raja ylittyy ensimmäisen tilikauden aikana. Hakeutuminen on mahdollista jo perustamisilmoituksen yhteydessä YTJ:n kautta.

EU:n sisäinen yhteisöhankinta. Arvonlisäverolain (1501/1993) mukainen yhteisöhankintavelvollisuus syntyy, kun yritys hankkii tavaroita toisesta EU-jäsenvaltiosta yli 10 000 euron arvosta vuodessa, vaikka sen kotimaan liikevaihto jäisi alle 15 000 euron. Tällöin on rekisteröidyttävä yhteisöhankintaa varten.

Kiinteistön käyttöoikeuden luovutus. Arvonlisäverolain (1501/1993) 30 §:n mukaan kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta voi hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, jos kiinteistöä käytetään vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa. Tällainen hakeutuminen tehdään erillisellä ilmoituksella Verohallinnolle.

Maatalouden erityistilanne. Maatilatalouden harjoittaja voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka liikevaihto jäisi alle 15 000 euron, tasausjärjestelmän sijaan. Tällöin hän laskee ja tilittää arvonlisäveron normaalisti ja voi vähentää ostojen veron.

Rakentamisen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Rakentamispalveluiden myynnissä Suomessa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta arvonlisäverolain (1501/1993) 8 c §:n mukaan, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Tällöin ostaja on velvollinen tilittämään arvonlisäveron myyjän sijaan. Käännetty verovelvollisuus edellyttää erityistä huomiota laskutuksessa ja kirjanpidossa. ALV-rekisteröinti-ilmoituksessa on syytä tunnistaa, soveltuuko käännetty arvonlisäveroverovelvollisuus omaan toimialaan.

Mitä Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi sisältää

Oikeudellisesti pätevä arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomessa sisältää seuraavat osatekijät arvonlisäverolain (1501/1993) ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaisesti.

Yrityksen yksilöintitiedot. Ilmoituksessa on yrityksen Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus), toiminimi, yritysmuoto ja osoite. Y-tunnus yksilöi yrityksen Verohallinnon rekistereissä ja on edellytys ALV-tunnuksen muodostamiselle muodossa FI + Y-tunnus.

Rekisteröinnin peruste. Ilmoituksessa mainitaan, perustuuko rekisteröityminen pakolliseen velvollisuuteen (liikevaihto ylittää 15 000 euroa tilikaudessa arvonlisäverolain 3 §:n mukaan) vai vapaaehtoiseen hakeutumiseen lain 12 §:n nojalla. Peruste vaikuttaa rekisteröinnin alkamispäivään: pakollisessa rekisteröinnissä voidaan joutua maksamaan veroa takautuvasti, vapaaehtoisessa rekisteröinti alkaa hakemuspäivästä.

Sovellettava arvonlisäverokanta. Toimialasta riippuen rekisteröinti-ilmoituksessa voidaan ilmoittaa soveltuva verokanta: yleinen 25,5 prosenttia, alennettu 14 prosenttia (elintarvikkeet, ravintola) tai alennettu 10 prosenttia (kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut). Verokannan ilmoittaminen helpottaa arvonlisäveroilmoitusten täyttämistä jatkossa.

Arvonlisäverovelvollisuuden alkamispäivä. Ilmoituksessa yksilöidään päivä, jolloin arvonlisäverovelvollisuus halutaan alkavaksi. Vapaaehtoisessa rekisteröinnissä se voi olla toiminnan aloituspäivä tai myöhempi. Pakollisessa rekisteröinnissä velvollisuus alkaa siitä hetkestä, kun 15 000 euron raja on tosiasiallisesti ylittynyt.

Arvioitu vuosimyynti. Arvioitu liikevaihto ilman arvonlisäveroa on tärkeä tieto ennakkoverojen määräämiseksi. Veroilmoitusten ilmoitusjakso (kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain) määräytyy myös liikevaihdon perusteella oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaan.

Veroilmoitusjakso. Yli 100 000 euron liikevaihdolla toimiva yritys antaa arvonlisäveroilmoituksen kuukausittain; 30 000–100 000 euron liikevaihdolla neljännesvuosittain; alle 30 000 euron liikevaihdolla vuosittain. Verohallinto voi muuttaa ilmoitusjaksoa liikevaihdon muuttuessa.

Kirjanpito ja tositteet. Arvonlisäverovelvollinen on velvollinen pitämään sellaista kirjanpitoa, josta ilmenevät veron laskemiseksi ja tarkistamiseksi tarvittavat tiedot arvonlisäverolain (1501/1993) 209 §:n mukaan. Tositteet ja kirjanpitomateriaali säilytetään kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti.

ALV-kirjanpidon erityisvaatimukset. Arvonlisäverovelvollinen on velvollinen pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy ilmi verollinen myynti, vapautettu myynti, verolliset ostot ja vähennyskelpoinen vero arvonlisäverolain (1501/1993) 209 §:n mukaan. Kirjanpito-ohjelma tai tilitoimisto auttaa erittelemään eri verokannat oikein. Tositteet on säilytettävä kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 10 §:n mukaisesti vähintään kuusi vuotta.

Kansainvälinen arvonlisäverokäsittely. Suomalainen yritys, joka myy palveluja tai tavaroita toiseen EU-jäsenvaltioon tai EU:n ulkopuolelle, kohtaa erityisiä ALV-säännöksiä. EU:n sisäinen yhteisömyynti voi olla nollaverollista, jos ostajalla on voimassa oleva ALV-numero ja myynti dokumentoidaan asianmukaisesti. Palvelujen myynnissä toiseen EU-jäsenvaltioon sovelletaan niin kutsuttua käännettyä verovelvollisuutta. Arvonlisäverolain (1501/1993) yhteisökauppasäännöt on tunnettava ennen kansainvälistä liiketoimintaa.

Hintamerkintävelvollisuus ja kuluttajahinnat. Arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja, joka myy kuluttajille, on velvollinen ilmoittamaan hinnat arvonlisäverollisina (bruttohintoja) hintamerkintälain mukaan. Yrityskaupassa voidaan neuvotella hinnoista ilman arvonlisäveroa (nettohintoja), mutta laskuun on aina eriteltävä veron osuus. Hinnoittelumuutos ALV-rekisteröinnin yhteydessä on tärkeää: jos aiemmin hinta oli verotonta, uudet hinnat on kommunikoitava asiakkaille selkeästi.

Näin täytät asiakirjan Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi

Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoituksen täyttäminen Suomessa tapahtuu Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai osana YTJ-yhteisilmoitusta, ja se edellyttää huolellista arviointia liikevaihdon ja toimialan suhteen.

Vaihe 1 — Arvioi liikevaihto. Laske tai arvioi tilikauden liikevaihto ilman arvonlisäveroa. Jos liikevaihto ylittää tai todennäköisesti ylittää 15 000 euroa tilikaudessa, rekisteröityminen on pakollista arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaan. Harkitse vapaaehtoista rekisteröitymistä, jos hankinnat sisältävät merkittävästi arvonlisäveroa.

Vaihe 2 — Valitse rekisteröitymistapa. Uudet yritykset voivat rekisteröityä ALV-rekisteriin osana YTJ-yhteisilmoitusta (ytj.fi), jolloin rekisteröityminen tapahtuu samanaikaisesti kaupparekisterin kanssa. Jo toimivat yritykset tekevät hakeutumisen OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero) tai paperimuotoisella lomakkeella.

Vaihe 3 — Täytä yrityksen tiedot. Ilmoita Y-tunnus, toiminimi, yritysmuoto ja yrityksen virallinen osoite. Tarkista, että Y-tunnus vastaa kaupparekisterin tietoja yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) mukaisesti.

Vaihe 4 — Ilmoita rekisteröinnin peruste. Valitse, perustuuko rekisteröityminen pakolliseen velvollisuuteen vai vapaaehtoiseen hakeutumiseen. Merkitse rekisteröinnin syy selkeästi: liikevaihto ylittää 15 000 euron rajan tai vapaaehtoinen hakeutuminen ostojen vähennysoikeuden hyödyntämiseksi.

Vaihe 5 — Määritä sovellettava verokanta ja toimiala. Kuvaa toimiala ja ilmoita soveltuva arvonlisäverokanta (25,5 %, 14 % tai 10 %). Jos harjoitat useita toimialoja eri verokannoilla, ilmoita kaikki sovellettavat verokannat. Tarkista verokanta Verohallinnon ajankohtaisesta ohjeistuksesta.

Vaihe 6 — Ilmoita arvonlisäverovelvollisuuden alkamispäivä. Merkitse päivä, jolloin ALV-velvollisuus halutaan alkavaksi. Pakollisessa rekisteröinnissä tämä on yleensä se päivä, jolloin 15 000 euron raja on ylittynyt. Vapaaehtoisessa rekisteröinnissä se on hakemispäivä tai muu valittu ajankohta.

Vaihe 7 — Anna arvioitu vuosimyynti. Ilmoita realistinen arvio tilikauden verollisesta myynnistä. Verohallinto käyttää arviota ennakkoveron ja ilmoitusjakson määräämiseen. Arviota voi korjata myöhemmin OmaVero-palvelussa.

Vaihe 8 — Allekirjoita ja lähetä ilmoitus. Vahvista tiedot ja lähetä ilmoitus. Sähköisessä asioinnissa tunnistautuminen vahvistaa ilmoituksen. Verohallinto lähettää vahvistuksen rekisteröinnistä, josta käy ilmi ALV-numero (FI + Y-tunnus) ja velvollisuuden alkamispäivä.

Vaihe 9 — Järjestä ALV-kirjanpito asianmukaisesti. Arvonlisäverovelvollinen tarvitsee kirjanpidon, josta ilmenevät verolliset ja verottomat myynnit, eri verokantojen myynnit ja vähennyskelpoiset ostot. Käytä taloushallinto-ohjelmaa, joka tukee suomalaista arvonlisäverokäytäntöä ja generoi ALV-raportteja automaattisesti. Tärkeää on erotella selkeästi eri arvonlisäverokannat (25,5 %, 14 % ja 10 %) jo laskutusvaiheessa, jotta veroilmoituksen täyttäminen on sujuvaa.

Vaihe 10 — Päivitä hinnoittelu ja laskupohjat. Heti rekisteröinnin jälkeen on päivitettävä hinnoittelu sisältämään arvonlisävero ja laskupohjat täyttämään arvonlisäverolain (1501/1993) 209 e §:n vaatimukset. Laskussa on oltava myyjän ALV-numero, verokannan eritteleminen ja veron euromäärä. Hinnoittelun päivittäminen on tärkeää erityisesti, jos aiemmin myytiin verottomasti.

Yleisimmät virheet: Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi

Yleiset virheet arvonlisäverorekisteröinnissä Suomessa voivat johtaa takautuvaan verovelvollisuuteen, veronkorotuksiin tai turhaan hallinnolliseen taakkaan.

Virhe 1 — Rekisteröitymisvelvollisuuden myöhäinen havaitseminen. Liikevaihto ylittää 15 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaan ilman rekisteröitymistä, ja Verohallinto määrää arvonlisäverot takautuvasti korkoineen. Ratkaisu: seuraa liikevaihdon kehitystä kuukausittain ja rekisteröidy hyvissä ajoin ennen rajan ylittymistä.

Virhe 2 — Väärän ALV-verokannan käyttäminen. Myynneille sovelletaan väärää verokantaa — esimerkiksi alennetun 10 prosentin kannan sijaan yleistä 25,5 prosentin kantaa, tai päinvastoin. Ratkaisu: tarkista toimialaasi soveltuva verokanta Verohallinnon ajankohtaisesta ohjeistuksesta ennen hinnoittelun aloittamista.

Virhe 3 — Vähennysoikeuden käyttämättä jättäminen. Arvonlisäverovelvollinen ei vähennä liiketoimintaa varten tekemiensä hankintojen arvonlisäveroa, jolloin menettää oikeudensa arvonlisäverolain (1501/1993) 102 §:n mukaiseen vähennykseen. Ratkaisu: pidä kirjaa kaikista liiketoimintaan liittyvistä hankinnoista ja tarkista vähennyskelpoisuus.

Virhe 4 — ALV-ilmoituksen antamatta jättäminen tai myöhästyminen. Arvonlisäveroilmoitusta ei anneta säädettyyn eräpäivään mennessä, jolloin Verohallinto määrää myöhästymismaksun oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaan. Ratkaisu: merkitse ilmoitusten eräpäivät kalenteriin ja käytä OmaVero-palvelun ilmoitusmuistutuksia.

Virhe 5 — ALV-numeron puuttuminen laskusta. Arvonlisäverovelvollinen myyjä ei merkitse ALV-numeroa (FI + Y-tunnus) arvonlisäverolaskuihin arvonlisäverolain (1501/1993) 209 e §:n vastaisesti. Ratkaisu: varmista, että kaikissa myynti- ja ostolaskuissa on asianmukaiset tiedot, mukaan lukien ALV-numero ja verokannan ilmoittaminen.

Virhe 6 — Toiminnan laajentuminen uudelle toimialalle eri verokannalla. Yritys alkaa myydä elintarvikkeita (14 prosenttia) tai kirjoja (10 prosenttia) yleisen verokannan rinnalla ilman, että verokannat päivitetään kirjanpitoon ja laskuihin. Ratkaisu: päivitä kirjanpito-ohjelmisto ja laskutuspohjat heti toimialan laajentuessa.

Virhe 7 — EU:n yhteisökaupan verovelvollisuuden huomiotta jättäminen. Toisesta EU-jäsenvaltiosta tehdään hankintoja yli 10 000 euroa vuodessa, mutta yhteisöhankintailmoitusta tai ALV-rekisteröintiä ei tehdä. Ratkaisu: seuraa EU-hankintojen määrää ja rekisteröidy yhteisöhankintavelvolliseksi heti rajan ylittyessä.

Virhe 8 — Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen väärin. Rakennusalalla aliurakoitsija laskuttaa arvonlisäverolla, vaikka sovellettaisiin käännettyä verovelvollisuutta arvonlisäverolain (1501/1993) 8 c §:n mukaan, tai päinvastoin. Ratkaisu: tarkista aina rakentamispalveluiden osalta, kuuluvatko ostaja ja toiminta käännetyn verovelvollisuuden piiriin, ja konsultoi tarvittaessa tilitoimistoa.

Virhe 9 — ALV-laskun pakollisten tietojen puuttuminen. Arvonlisäverolaskussa puuttuvat pakolliset tiedot, kuten verokannan eritteleminen, ostajan ALV-numero EU-myynneissä tai laskun päivämäärä, mikä johtaa ostajan vähennysoikeuden menetykseen. Ratkaisu: tarkista arvonlisäverolain (1501/1993) 209 e §:n mukaiset pakolliset laskumerkinnät ja käytä laskutusohjelmaa, joka täyttää ne automaattisesti.

Virhe 9 — Edustuskulujen arvonlisäveron virheellinen vähentäminen. Edustuskulujen arvonlisäveroa ei saa vähentää arvonlisäverolain (1501/1993) 114 §:n nojalla. Monet yritykset virheellisesti vähentävät edustuskulujen (ravintolalasku, lahjoitukset asiakkaille) ALV:n, vaikka se ei ole vähennyskelpoinen. Ratkaisu: erottele kirjanpidossa selkeästi edustuskulut vähennyskelpoisista liiketoimintakuluista.

Viittaa tähän sivuun

CC BY 4.0 · vapaa lainattava

Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:

APA
Forms Legal. (2026). Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/tax-forms/alv-rekisterointi-ilmoitus
MLA
"Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/government/tax-forms/alv-rekisterointi-ilmoitus.
Chicago
Forms Legal. "Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/tax-forms/alv-rekisterointi-ilmoitus.
BibTeX
@misc{formslegal-alv-rekisterointi-ilmoitus,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/government/tax-forms/alv-rekisterointi-ilmoitus}},
  note         = {Free legal document template. Based on Arvonlisäverolaki (1501/1993); laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016); yritys- ja yhteisötietolaki (244/2001)}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/government/tax-forms/alv-rekisterointi-ilmoitus}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Arvonlisäverorekisteröinti-ilmoitus Suomi
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/fi/suomi/government/tax-forms/alv-rekisterointi-ilmoitus
ER  - 
Forms Legal

Usein kysytyt kysymykset

Milloin yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa?

Yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, kun tilikauden liikevaihto ylittää tai sen arvioidaan ylittävän arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaisen 15 000 euron vähäisen toiminnan rajan. Liikevaihto lasketaan verottomana eli ilman arvonlisäveroa. Raja lasketaan tilikausikohtaisesti, ei kalenterivuosittain. Jos 15 000 euron raja ylittyy kesken tilikauden ilman rekisteröitymistä, Verohallinto voi määrätä arvonlisäverot takautuvasti koko ylittävältä ajalta korkoineen. Lisäksi vapaaehtoinen hakeutuminen on mahdollista myös alle rajan jäävässä toiminnassa arvonlisäverolain 12 §:n nojalla — tämä on usein kannattavaa, jos hankintoihin sisältyy merkittävästi arvonlisäveroa, joka halutaan vähentää. Uusi yritys voi rekisteröityä ennakoivasti jo ennen 15 000 euron rajan ylittymistä.

Mikä on ALV-numero ja miten se eroaa Y-tunnuksesta?

Y-tunnus on yrityksen yleinen yksilöintitunnus, jota käytetään kaikkeen viranomaisasiointiin Suomessa. ALV-numero (arvonlisäverotunnus, englanniksi VAT number) on EU:n sisäiseen kauppaan käytettävä tunnus, joka muodostuu maatunnuksesta FI ja Y-tunnuksesta ilman yhdysviivaa — esimerkiksi FI12345678. ALV-numero on voimassa ainoastaan arvonlisäverovelvollisilla yrityksillä. Sitä tarvitaan EU:n sisäisissä tavaroiden ja palveluiden myynneissä ja ostoissa toisesta jäsenvaltiosta, yhteisömyynti-ilmoituksissa ja EU:n VIES-järjestelmässä tarkistettaessa toisen osapuolen alv-statusta. Kotimaisessa kaupassa käytetään Y-tunnusta. Arvonlisäverolain (1501/1993) 209 e §:n mukaan ALV-numero on ilmoitettava arvonlisäverolaskuissa. Verohallinto myöntää ALV-numeron automaattisesti rekisteröinnin yhteydessä, ja se on nähtävissä Verohallinnon rekisteristä.

Voiko pieni yritys rekisteröityä ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti Suomessa?

Kyllä. Arvonlisäverolain (1501/1993) 12 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja, jonka liikevaihto on alle 15 000 euron rajan, voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Vapaaehtoinen rekisteröityminen on edullista tilanteissa, joissa yritys tekee suuria verollisia hankintoja ja haluaa hyödyntää arvonlisäveron vähennysoikeuden. Esimerkiksi rakennustoiminnassa, maa- ja metsätaloudessa tai IT-laitehankintoja tekevässä yrityksessä ostojen arvonlisäverot voivat olla merkittäviä. Vapaaehtoinen rekisteröityminen tarkoittaa, että yritys alkaa laskuttaa asiakkaitaan arvonlisäverolla ja tilittää sen Verohallinnolle, mutta saa myös vähentää ostoihin sisältyvän veron. Eräille toimialoille, kuten kiinteistöjen vuokraukselle, on erityiset säännökset vapaaehtoisesta hakeutumisesta arvonlisäverolain 30 §:ssä.

Miten arvonlisäveroilmoitukset annetaan Suomessa?

Arvonlisäveroilmoitukset annetaan sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). OmaVero on korvannut paperiset lomakkeet pääasiassa kokonaan. Ilmoituksessa ilmoitetaan tilikauden myynnin arvonlisävero eriteltynä eri verokannoittain, ostojen vähennyskelpoiset arvonlisäverot, veron nettomäärä ja mahdolliset EU:n yhteisömyynti- ja -hankintailmoitukset. Ilmoitusjakso määräytyy liikevaihdon perusteella oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 11 §:n mukaan: yli 100 000 euroa kuukausittain; 30 000–100 000 euroa neljännesvuosittain; alle 30 000 euroa vuosittain. Eräpäivä on yleensä toiseksi seuraavan kuukauden 12. päivä. Arvonlisävero maksetaan samaan aikaan ilmoituksen kanssa. Myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu.

Mitä tarkoittaa kausiveroilmoitus ja eroaako se arvonlisäveroilmoituksesta?

Kausiveroilmoitus on vanha termi, jota on käytetty oma-aloitteisista veroista, kuten arvonlisäverosta, työnantajan sairausvakuutusmaksusta ja ennakonpidätyksestä. Nykyisin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaan käytetään termiä oma-aloitteinen veroilmoitus, jonka kautta ilmoitetaan ja maksetaan arvonlisävero, ennakonpidätykset, työnantajan eläkevakuutusmaksut ja muut oma-aloitteiset verot. Käytännössä OmaVero-palvelussa annetaan yksi sähköinen ilmoitus, joka sisältää kaikki oma-aloitteiset verot ilmoitusjaksolla. Termeillä ei siis ole enää suurta eroa: kyse on samasta ilmoitusmenettelystä. Arvonlisäverotunnus (ALV-numero) on osa yrityksen rekisteröintitietoja, ja ilmoitus tehdään jokaisella ilmoitusjaksolla riippumatta siitä, onko tilikaudella syntynyt verotettavia myyntejä.

Mitä tapahtuu, jos ei rekisteröidy ALV-velvolliseksi ajoissa Suomessa?

Rekisteröitymisvelvollisuuden laiminlyönnillä on useita vakavia seurauksia. Verohallinto voi määrätä arvonlisäverot takautuvasti koko siltä ajalta, jolloin liikevaihto on ylittänyt 15 000 euron rajan arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n mukaan. Takautuvaan veromäärään lisätään viivästyskorko. Lisäksi Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen verotusmenettelylain (1558/1995) nojalla. Vakavimmissa tapauksissa, erityisesti jos laiminlyönti on tahallista, kyseessä voi olla verorikkomus rikoslain 29 luvun 4 §:n mukaan. Takautuva arvonlisäveron maksuvelvollisuus voi myös vaikuttaa yrityksen kassavirtaan merkittävästi, koska asiakkaalta ei ole voitu periä veroa jälkikäteen. Ratkaisu: rekisteröidy ajoissa ja seuraa liikevaihdon kehitystä kuukausittain.

Perustuu säädökseen Arvonlisäverolaki (1501/1993); laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016); yritys- ja yhteisötietolaki (244/2001) — tekstiä muokattu viimeksi: toukokuu 2026

Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke

Löysitkö virheen? Kerro meille