Aseen hankkimislupahakemus Suomi

Aseen hankkimislupahakemus Suomessa on ampuma-aselain (1/1998) 42 pykälän mukainen virallinen lupahakemus, jolla yksityishenkilö hakee lupaa hankkia ampuma-ase. Hankkimislupa on haettava ennen aseen ostamista, valmistamista tai muuta hankintaa poliisilaitokselta hakijan kotikunnan mukaan. Ilman voimassaolevaa hankkimislupaa aseen hankinta on laitonta.

Ampuma-aselaki (1/1998) on Suomen aselainsäädännön perustuki. Laki tuli voimaan 1.3.1998 ja on sen jälkeen uudistettu useita kertoja EU:n asetuksia noudattaen. Lain viimeisin merkittävä uudistus vuodelta 2019 tiukensi aselupaehtoja EU:n asedirektiivin 2017/853/EU velvoitteiden mukaisesti. Ampuma-aselaki saantelee ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden hankkimista, hallussapitoa, käyttöä ja luovuttamista Suomessa.

Ampuma-aselain (1/1998) 42 pykälän mukaan ampuma-aseen hankkimiseen tarvitaan paaantoisesti hankkimislupa, jonka myöntää poliisilatos. Hankkimislupa on asekohtainen: se myonnetaan tietylle asetyypille tai -mallille, ei yleisluonteisena lupakirjana. Luvan haltijalla on lupaan merkitty aika, jonka kuluessa ase on hankittava.

Hankimislupa myonnetaan henkilolle, joka täyttää lain edellytykset: hakija on vahinaan 18-vuotias, ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen tai muuhun vakavaan rikokseen, ei ole kaytosoikeuden alaisena huumausaineiden tai alkoholin vuoksi ja hankinnalle on hyvaksyttava syy — metsästys, ampumaurheilu, keräily tai muu poliisin hyväksymä käyttötarkoitus ampuma-aselain (1/1998) 45 pykälän mukaisesti.

Luvan hakeminen tapahtuu hakijan kotipaikkakunnan poliisilaitoksella. Hakija tuo mukanaan taytetyn hakemuksen, hyvaksyttavan syyn todistavan asiakirjan (esimerkiksi metsästäjätutkinnon suoritustodistuksen tai ampumaurheiluseuran suosituksen), lääkärin todistuksen terveydentilasta sekä henkilöllisyyden todistavan asiakirjan. Hakemus voidaan tehdä myös sähköisesti Suomi.fi-asiointipalvelussa.

Ampuma-aselain (1/1998) mukainen aselupa on henkilökohtainen ja luovuttamaton. Luvan haltija on vastuussa aseen turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä. Ase on säilytettävä lukittuna ja erillaan patruunoista tai lukollisessa asekaapissa aselupasäännöksen (145/1998) mukaisesti. Asekaappin hankiminen on pakollinen suositeltu tapa, vaikka laki ei sitä suoraan velvoita kaikkiin tilanteisiin.

Suomessa on verrattain korkea aseiden hallussapitolupa-aste verrattuna muihin EU-maihin. Metsästys on perinteisesti ollut keskeinen syy aseomistukseen, ja Suomessa on noin 300 000 aktiivista metsästajaa. Ampumaurheilu on kasvava harrastusala, johon kuuluu kansainvalinen kilpailevuus kuten olympialaiset. Poliisin aselupayksikkö on keskitetty Lounais-Suomen poliisilaitokselle Turusta, mutta hakemus jätetaan silti paikalliselle poliisilaitokselle.

Hankkimisluvan voimassaolo on yleensä 30 päivää aseen ostopäivästä luettuna, mutta joissain tapauksissa poliisi myöntää pidemmän ajan. Hankkimislupa kumoutuu, jos ase on hankittu luvassa mainitun ajan puitteissa ja aseesta on tehty ilmoitus poliisilaitokselle aselupasäännöksen (145/1998) mukaisesti.

Aseen hankkimislupahakemus Suomessa tarvitaan seuraavissa tilanteissa ampuma-aselain (1/1998) mukaisesti.

Metsästysase. Metsästajalle myonnetaan ampuma-aselain (1/1998) mukaisesti hankkimislupa metsästykseen soveltuvalle aseelle, kuten haulikolle tai kivaarille. Hakijalla on oltava voimassaoleva metsästyskortti ja metsastajätutkintotodistus metsästyslain (615/1993) mukaisesti. Metsästysaseen käyttötarkoitus on riistanpyynti, ja ase on säilytettävä asianmukaisesti metsästyskauden ulkopuolella.

Ampumaurheiluase. Ampumaurheilu on ampuma-aselain (1/1998) 45 pykälän mukainen hyvaksyttava käyttötarkoitus aseen hankkimiselle. Hakijalla on oltava kirjallinen suositus rekisteröidyltä ampumaurheiluseuralta ja Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluminen on vahva suositus. Ampumaurheiluase voi olla pistooli, kivaarri, haulikko tai muu kilpailulajin mukainen ase.

Keräilyase. Antiikkiaseen tai muun historiallisen aseen keräilijä voi hakea hankkimislupaa keräilyaselain mukaisen asetyypille. Keräilyaseet ovat usein ennen vuotta 1899 valmistettuja aseita, jotka eivät ole toimintakelpoisia tai joiden toimintaa on rajoitettu. Keräilyn hyväksyttävyys edellyttää aseen arvon tai historian asiantuntija-arviota.

Virkakäyttöase. Yksityisen turvallisuusalan ammattilainen tai muutoin ammattimaisesti asetta tarvitseva voi hakea hankkimislupaa virka- tai työkäyttöön ampuma-aselain (1/1998) erityissäännösten mukaisesti. Tahan liittyy usein erityinen koulutus- ja turvallisuusvaatimus.

Periminenase. Perinnossa saatu ase saattaa edellyttää erillista hankkimislupaa riippuen siitä, onko perinnöllinen tilanne tuottanut luvallisen aseenomistuksen. Perunkirjaa ja omistusoikeustodistusta tarvitaan poliisin lupakäsittelyssä.

Siirtyminen EU-maasta Suomeen. EU:n kansalainen, joka muuttaa Suomeen ja tuo mukanaan aseita, tarvitsee Suomessa voimassaolevan aselupan EU:n asedirektiivin 2017/853/EU ja ampuma-aselain (1/1998) 17 pykälän mukaisesti.

Luvan uusiminen tai laajentaminen. Jos aseen tyyppi tai käyttötarkoitus muuttuu, tai jos vanha hankkimislupa vanhenee ennen aseen hankintaa, on haettava uusi lupa tai laajennusta voimassaolevaan lupaan.

Oikein laadittu aseen hankkimislupahakemus Suomessa sisältää seuraavat olennaiset elementit, jotka varmistavat hakemuksen käsittelyn poliisilaitoksella ampuma-aselain (1/1998) 42-46 pykälän mukaisesti.

Hakijan tarkat henkilotiedot. Koko nimi, henkilotunnus, kotiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja syntymävuosi ovat pakollisia tietoja hakijan tunnistamiseksi. Hakija on esitettava myös henkilollisyytensa poliisilaitoksella kaynnin yhteydessa passin tai henkilotodistuksen avulla.

Hankittavan aseen tarkat tiedot. Aseen tyyppi (pistooli, kivaarri, haulikko jne.), merkki ja malli sekä kaliiperi ovat oleellisia tietoja. Tarkan mallin ilmoittaminen nopeuttaa käsittelyä. Poliisin lupaharkinnassa arvioidaan myös aseen soveltuvuus ilmoitettuun käyttötarkoitukseen.

Hankimisen tarkoitus. Käyttötarkoituksen on oltava hyvaksyttava ampuma-aselain (1/1998) 45 pykälän mukaisesti: metsästys, ampumaurheilu, keräily tai muu hyvaksyttava syy. Tarkoituksen on oltava todellinen ja perusteltu, ei pelkka muodollisuus.

Yksityiskohtaiset perustelut. Perusteluissa on kuvattava yksityiskohtaisesti, mihin tarkoitukseen ase hankitaan, miten se liittyy hakijan harrastukseen tai ammattiin ja millaisessa kaytossa ase on. Hyva perustelu esimerkiksi ampumaurheiluun osoittaa aktiivista harrastustoimintaa ja lajin vaatimuksia.

Liiteasiakirjat. Metsästäjätutkintotodistus ja voimassaoleva metsästyskortti metsästysasetta haettaessa, ampumaurheiluseuran suositus ja jäsenyyden todistus urheiluasetta haettaessa, lääkärin todistus terveydentilasta (vaaditaan kaikilta hakijoilta) sekä henkilöllisyyden todistava asiakirja.

Ikaarajan täyttäminen. Ampuma-aselain (1/1998) 44 pykälä edellyttää, että hakija on tayyttanyt 18 vuotta. Poikkeuksena 15-17-vuotiaille voidaan myöntää tiettyihin aseisiin lupa huoltajan suostumuksella ja erityisehdoin (esimerkiksi ampumaurheiluaseille).

Terveydentilan soveltuvuus. Lääkärin todistus aselupaa varten on hankittava ennen hakemuksen jattamista. Lääkäri arvioi hakijan psyykkisen ja fyysisen terveydentilan soveltuvuuden aseenomistukseen. Vakavat mielenterveysongelmat tai päihdeperuste voivat johtaa luvan epaämiseen.

Säilytyssuunnitelma. Perusteluissa kannattaa mainita, miten ase aiotaan säilyttää turvallisesti: asekaapin hankkiminen, erillinen aseen sailytys patruunoista, lukollinen sailytys. forms-legal.com tarjoaa aseen hankkimislupahakemuspohjan, joka kattaa kaikki olennaiset kentät.

Maksun suoritus. Poliisilaitokset perivan hakemuksen käsittelystä maksu, jonka suuruus vaihtelee aseen tyypista riippuen. Metsästysaseen hankkimisluvan käsittelymaksu on yleensä noin 80-120 euroa.

Aseen hankkimislupahakemuksen tekeminen Suomessa edellyttää seuraavia vaiheita ampuma-aselain (1/1998) mukaisesti.

Vaihe 1 - Selvitä soveltuvuus. Tarkista, taytatkö luvan edellytykset: vähintaan 18 vuotta, ei vakavia rikostuomioita, hyvaksyttava käyttötarkoitus. Poliisihallinnon verkkosivuilla (poliisi.fi) on yksityiskohtainen ohje aselupien hakemisesta.

Vaihe 2 - Hanki lääkärin todistus. Varaa aika lääkärille ennen hakemuksen jattamista. Laakari kirjoittaa aselupahakemusta varten todistuksen terveydentilastasi. Todistuksen kirjoittaa omalääkärisi tai työterveyslääkäri.

Vaihe 3 - Hanki hyvaksyttavan syyn todistava asiakirja. Metsästysase: metsastajätutkintotodistus ja metsästyskortti. Ampumaurheiluase: ampumaurheiluseuran suositus ja jäsenyyden todistus. Keräilyase: asiantuntija-arvio aseen historiallisesta arvosta.

Vaihe 4 - Täytä hankkimislupahakemuslomake. Kirjaa henkilotietosi tarkasti. Ilmoita hankittavan aseen tyyppi, malli ja kaliiperi. Kirjoita yksityiskohtaiset perustelut käyttötarkoitukselle. Laadi liiteluettelo numeroidusti.

Vaihe 5 - Varaa aika poliisilaitokselle. Aselupahakemukset kasitellaan poliisilaitosten lupapalveluissa. Varaa aika etukäteen poliisilaitoksen ajanvarauspalvelusta. Ajan voi varata myös puhelimitse tai poliisi.fi-sivuston kautta.

Vaihe 6 - Käynnissä poliisilaitoksella. Tuo mukaan kaikki tarvittavat asiakirjat: täytetty hakemuslomake, lääkärin todistus, hyvaksyttavan syyn todistava asiakirja ja henkilollisyystodistus. Poliisi voi myös haastatella hakijaa lisätietoja varten.

Vaihe 7 - Maksa käsittelymaksu. Käsittelymaksu suoritetaan poliisilaitoksella kaynnin yhteydessa. Maksun suuruus vaihtelee aseen tyypista riippuen.

Vaihe 8 - Odota paatosta. Poliisilaitokset käsittelevät lupahakemuksia yleensä 1-3 kuukauden sisalla hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissa tapauksissa käsittely voi nopeutua.

Vaihe 9 - Hanki ase luvan saamisen jälkeen. Hankkimisluvassa mainitun ajan (yleensä 30 päivää) puitteissa hankitulle aseelle on ilmoitettava poliisilaitokselle ampuma-aselain (1/1998) mukainen omistajailmoitus, jonka jälkeen aseelle myonnetaan hallussapitolupa.

Aseen hankkiminen Suomessa edellyttää ampuma-aselain ja asedirektiivin mukaisten vaatimusten täyttämistä.

Ampuma-aselaki (1/1998) 42 pykälä. Lain 42 pykälä saat, että ampuma-aseen hankkimiseen tarvitaan hankkimislupa. Lupa myonnetaan poliisilaitoksella. Ilman lupaa aseen hankinta on rikosoikeudellisesti rangaistavaa ampuma-aselain (1/1998) 101 pykälän mukaisesti.

Ampuma-aselain (1/1998) 44 pykälän ikäraja. Yleinen ikäraja aseluvan saamiselle on 18 vuotta. Poikkeuksena tiettyihin aseisiin 15-17-vuotiaille voidaan myöntää lupa huoltajan suostumuksella ampumaurheilua varten.

Ampuma-aselain (1/1998) 45 pykälän hyvaksyttava syy. Lupa myonnetaan vain hyvaksyttavan käyttötarkoituksen perusteella: metsästys, ampumaurheilu, keräily tai muu poliisin hyväksymä syy. Pelkkä halu omistaa ase ei riita.

Ampuma-aselain (1/1998) 46 pykälän luvan edellytykset. Luvan edellytykset kattavat hakijan sopivuuden (ei rikostuomioita, ei päihdeongelmia, ei mielenterveyden rajoituksia), ikärajan täyttämisen, hyvaksyttavan syyn ja sopivuuden aseenomistukseen.

Aselupasäännös (145/1998). Asetus tarkentaa ampuma-aselain soveltamista, mukaan lukien aseiden säilytysvaatimukset ja ilmoitusvelvollisuudet poliisilaitokselle.

EU:n asedirektiivi 2017/853/EU. EU:n aasedirektiivi tiukensi aselupaedellytyksiä koko EU:n alueella. Suomi implementoi direktiivin 2019 lakimuutoksella. Direktiivi rajoittaa muun muassa puoliautomaattisten aseiden hankkimista yksityishenkiloille ja vaatii tiukempia taustaselvitysmenettelyta.

Poliisin harkintavalta. Poliisilaitoksella on harkintavalta luvan myontamisessa. Poliisi voi hylätä hakemuksen, vaikka muodolliset edellytykset täyttyisivät, jos hakijan harkitaan olevan sopimaton aseenomistukseen muista syista. Hylkypaatokseen voi hakea muutosta hallintolain (434/2003) oikaisuvaatimuksella tai hallinto-oikeudelle valittamalla.

Aseen hankkimislupahakemuksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai viivastymiseen.

Virhe 1 - Lääkärin todistuksen puuttuminen. Hakemus jätetään ilman lääkärin todistusta terveydentilasta. Todistus on pakollinen, eikä poliisilatos aloita käsittelyä ilman sitä.

Virhe 2 - Kayttötarkoituksen epaselvyys. Hakemuksessa ei perustella riittavasti, mihin tarkoitukseen ase hankitaan. Pelkkä käyttötarkoituksen mainitseminen ilman konkreettisia perusteluita ei riita ampuma-aselain (1/1998) 45 pykälän mukaan.

Virhe 3 - Hyväksyttävän syyn todistavan asiakirjan puuttuminen. Metsästysasetta haettaessa pyyntikortti tai metsastajätutkintotodistus unohdetaan liittaa. Ampumaurheiluasetta haettaessa seuran suositus puuttuu. Ilman näitä asiakirjoja hakemus hylätään.

Virhe 4 - Väärien aseen tietojen ilmoittaminen. Aseen tyyppi tai kaliiperi ilmoitetaan väärin, mikä johtaa käsittelyviivästymiseen ja mahdolliseen uuteen lupahakemukseen. Tarkista aseen tiedot myyjalta tai valmistajan tiedoista ennen hakemuksen täyttämistä.

Virhe 5 - Ikärajan aliarviointi. Alle 18-vuotias tekee hakemuksen ilman huoltajan suostumusta. Tämä johtaa hakemuksen hylkäämiseen ampuma-aselain (1/1998) 44 pykälän nojalla.

Virhe 6 - Säilytyssuunnitelman puuttuminen. Perusteluissa ei mainita, miten ase aiotaan säilyttää. Asianmukainen säilytyssuunnitelma on tärkeä osa hakemusta, vaikka laki ei sitä aina pakolliseksi vaadi.

Virhe 7 - Hakemuksen tekeminen vain kirjallisesti ilman poliisilaitoskäyntiä. Ampuma-aseen hankkimislupa edellyttää henkilökohtaista käyntiä poliisilaitoksella hakemuksen jättämiseksi ja hakijan tunnistamiseksi. Postitse lahetetty hakemus ei yleensä riita.

Virhe 8 - Hankkimisluvan voimassaoloajan ylittyminen. Aseen hankintaa viivytetään niin, että hankkimisluvan voimassaoloaika päättyy ennen ostoa. Hanki ase tai ilmoita poliisille, jos tarvitset lisäaikaa ampuma-aselain (1/1998) mukaisesti.