Oleskelulupahakemus työ Suomi
Maahanmuuttovirastolle (Migri)
Laadittu ulkomaalaislain (301/2004) sekä hallintolain (434/2003) mukaisesti.
Hakijan tiedot
HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Nimi (passissa): [Hakija Nimi]
Kansalaisuus: [Hakija Kansalaisuus]
Syntymäaika: [Hakija Syntymaaika]
Passin numero: [Hakija Passinumero]
Osoite: [Hakija Osoite Suomessa]
Sähköposti: [Hakija Sahkoposti]
Puhelin: [Hakija Puhelin]
Työnantajan tiedot
TYÖNANTAJAN TIEDOT
Työnantaja: [Tyonantaja Nimi]
Y-tunnus: [Tyonantaja Ytunnus]
Osoite: [Tyonantaja Osoite]
Yhteyshenkilö: [Tyonantaja Yhteys Henkilo]
Työsuhteen tiedot
TYÖSUHTEEN TIEDOT
Tehtävänimike: [Tehtavanimike]
Työn aloituspäivä: [Tyon Aloitus Pvm]
Työsopimuksen tyyppi: [Tyosopimus Tyyppi]
Kuukausipalkka: [Palkka] EUR
Lupatyyppi: [Lupakategoria]
Allekirjoitus
VAKUUTUS JA ALLEKIRJOITUS
Vakuutan, että kaikki hakemuksessa antamani tiedot ovat oikeita ja täydellisiä. Tiedostan, että väärän tiedon antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen ja oleskeluluvan peruuttamiseen ulkomaalaislain (301/2004) mukaisesti.
Laadittu paikassa [Allekirjoitus Paikka] [Allekirjoitus Pvm].
Allekirjoitus: __________________________________
[Hakija Nimi]
Hakija
________________
Signature
Työnantajan edustaja
________________
Signature
Mikä on Oleskelulupahakemus työ Suomi?
Oleskelulupahakemus työ Suomessa on ulkomaalaislain (301/2004) 73 pykälän mukainen hakemusasiakirja, jolla kolmannen maan kansalainen hakee lupaa asua ja työskennellä Suomessa. Hakemus toimitetaan Maahanmuuttovirastolle (Migri), joka on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee kaikki oleskelulupahakemukset Suomessa.
Työperusteinen oleskelulupa voidaan myöntää useissa eri kategorioissa. Ulkomaalaislain (301/2004) 73 pykälän mukainen työntekijän oleskelulupa on tarkoitettu palkansaajille, joiden työnantaja on suomalainen yritys tai yhteisö. Lupa on työnantajasidonnainen, mikä tarkoittaa, että se on sidottu tiettyyn työnantajaan. Erityisasiantuntijan oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 79 a pykälän mukaan on tarkoitettu korkeakoulutetuille asiantuntijoille, joiden palkka ylittää työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemän kynnyspalkan.
EU:n sininen kortti ulkomaalaislain (301/2004) 81 a pykälän mukaan on erityisasiantuntijoille tarkoitettu lupa, joka tarjoaa laajemman liikkumisvapauden EU:n alueella. Sinisen kortin saadakseen hakijalla on oltava korkeakoulututkinto ja palkka, joka on vähintään 1,5-kertainen Suomen bruttomediaanipalkasta. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 80 pykälän mukaan on tarkoitettu yrittäjille, jotka haluavat harjoittaa elinkeinoa Suomessa.
Hakemus käsitellään kahdessa vaiheessa. Ensivaiheessa työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tekee osaratkaisun arvioimalla, onko suomalaisia tai EU-kansalaisia saatavilla tehtävään (niin sanottu saatavuusharkinta). Toisessa vaiheessa Migri tekee varsinaisen lupapäätöksen. Saatavuusharkinta ei koske erityisasiantuntijoita, IT-alan osaajia tai tiettyjä muita aloja, joille on nimetty puutteellinen saatavuus.
Oleskelulupa voidaan hakea kahdella tavalla. Ensimmäinen oleskelulupa haetaan yleensä Suomen edustustosta hakijan kotimaassa ennen maahan saapumista. Jos hakija on jo Suomessa laillisesti esimerkiksi opiskelija- tai vierailuviisumilla, ensimmäinen oleskelulupa voidaan hakea Suomessa Migrin sähköisessä asiointipalvelussa Enter Finland. Jatkolupa haetaan aina Suomessa ennen nykyisen luvan päättymistä.
Käsittelyaika vaihtelee lupakategorian ja hakemuksen monimutkaisuuden mukaan. Erityisasiantuntijoiden hakemukset käsitellään nopeutetusti kahden viikon tavoiteajassa. Tavallisen työntekijän luvan käsittely kestää tyypillisesti 1–3 kuukautta. Migrin käsittelyaikoja voi seurata Migrin verkkosivuilla migri.fi. Hakemuksen käsittelymaksu on ulkomaalaislain (301/2004) mukainen, ja maksun suuruus riippuu lupakategoriasta (130–690 euroa). forms-legal.com:n malli auttaa muotoilemaan hakemuksen oikein ennen Migrin verkkoasioinnissa jättämistä.
Kansainvälisten rekrytoijien ja työnantajien on tärkeää huomata, että työntekijän oleskelulupaprosessi edellyttää aktiivista osallistumista työnantajalta. Työnantajan on toimitettava Migrille työsopimus, selvitys palkkaus- ja työoloista sekä vakuutus siitä, että työsuhde täyttää alan työehtosopimuksen vaatimukset. Työnantaja voi myös hakea lupaa edustajan kautta, jolloin tarvitaan valtakirja.
Milloin tarvitset asiakirjan Oleskelulupahakemus työ Suomi?
Oleskelulupahakemus työ Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa kolmannen maan kansalainen haluaa työskennellä Suomessa ulkomaalaislain (301/2004) nojalla.
Uusi työsuhde Suomessa. Kun ulkomaan kansalainen on saanut työtarjouksen suomalaiselta työnantajalta ja haluaa muuttaa Suomeen työskentelemään, tarvitaan oleskelulupa. Lupa haetaan yleensä ennen maahan saapumista Suomen suurlähetystöstä tai konsulaatista hakijan kotimaassa.
Siirtyminen toiselle työnantajalle. Jos henkilöllä on jo oleskelulupa Suomessa mutta vaihtaa toiselle työnantajalle, uusi työnantajasidonnainen lupa voidaan tarvita. Erityisasiantuntijoilla ja sinisen kortin haltijoilla on laajempi joustavuus vaihtaa työnantajaa.
Korkean osaamisen erityisasiantuntijat. IT-osaajat, insinöörit, lääkärit, sairaanhoitajat ja muut erityisosaamista vaativat ammattiryhmät voivat hakea erityisasiantuntijan lupaa ulkomaalaislain (301/2004) 79 a pykälän nojalla. Näille hakijoille saatavuusharkintaa ei tehdä, ja käsittely on nopeampaa.
Kausityöntekijät. Maatalous-, ravintola- ja matkailualan kausityöntekijät voivat tarvita erillisen kausityölupaa ulkomaalaislain (301/2004) 82 pykälän nojalla. Kausityölupa on enintään yhdeksän kuukauden mittainen.
Opiskelijan siirtyminen työelämään. Suomessa opiskelunsa päättänyt ulkomaalainen, jolla on korkeakoulututkinto suomalaisesta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta, voi hakea kaksi vuotta voimassa olevaa työnhakuoleskelulupaa ja sen jälkeen erityisasiantuntijan lupaa. Suomessa suoritettu tutkinto parantaa lupahakemuksen hyväksymismahdollisuuksia.
Yrityksen sisäinen siirto. Kansainvälisten yritysten henkilöstösiirrot Suomeen käsitellään erillisellä ICT-luvalla (intracompany transfer) ulkomaalaislain (301/2004) 81 b pykälän nojalla. Tämä soveltuu johtajille, asiantuntijoille ja harjoittelijoille, jotka siirretään saman yritysryhmän Suomen toimipisteeseen.
Elinkeinonharjoittajan lupa. Yrittäjäksi ryhtyvä ulkomaalainen tarvitsee elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan ulkomaalaislain (301/2004) 80 pykälän nojalla. Migri arvioi liiketoimintasuunnitelman kannattavuuden ja elinkeinonharjoittajan edellytyksiä harjoittaa elinkeinoa Suomessa.
Mitä Oleskelulupahakemus työ Suomi sisältää
Ulkomaalaislain (301/2004) mukainen oleskelulupahakemus työ Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osat, jotka on täytettävä huolellisesti Migrin käsittelyn nopeuttamiseksi.
Hakijan henkilötiedot. Hakemus alkaa hakijan täydellisillä henkilötiedoilla: koko nimi passissa, kansalaisuus, syntymäaika, passin numero ja voimassaoloaika, osoite Suomessa tai kotimaassa. Tiedot on ilmoitettava täsmälleen passin mukaisesti, koska Migri vertaa niitä passiin.
Työnantajan tiedot. Työnantajan virallinen nimi, Y-tunnus, osoite ja yhteyshenkilö on ilmoitettava. Migri voi tarkistaa työnantajan tiedot kaupparekisteristä PRH:lta. Työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista.
Työsuhteen tiedot. Hakemus sisältää tiedot tehtävänimikkeestä, työsopimuksen tyypistä (toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen), palkasta ja muista ehdoista. Palkan on vastattava alan TES-mukaista minimia. Migri tarkistaa palkkatason alan työ- ja elinkeinoministeriön suositusten mukaisesti.
Lupakategoria. Hakija ilmoittaa, minkä lupakategorian mukaan hakemus jätetään. Erityisasiantuntijan lupa, tavallinen työntekijän lupa, EU:n sininen kortti tai elinkeinonharjoittajan lupa ovat eri kategorioita ulkomaalaislain (301/2004) mukaisesti. Oikea kategoria vaikuttaa käsittelyaikaan ja vaatimuksiin.
Liiteasiakirjat. Hakemukseen liitetään voimassaoleva passi (alkuperäinen tai jäljennös), työsopimus tai työtarjouskirje, todistus koulutuksesta (erityisasiantuntijan luvassa), tarvittaessa alan rekisteröintitodistukset (lääkärit, sairaanhoitajat, insinöörit) ja kuva. forms-legal.com tarjoaa hakemuksen mallirakenteen ennen Migrin Enter Finland -palvelussa jättämistä.
Vakuutus tietojen oikeellisuudesta. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa annetut tiedot ovat oikeita. Väärän tiedon antaminen johtaa hakemuksen hylkäämiseen ja voi johtaa maahantulokieltoon ulkomaalaislain (301/2004) 146 pykälän mukaisesti.
Allekirjoitus. Hakemus allekirjoitetaan hakijan toimesta. Migrin sähköisessä Enter Finland -palvelussa allekirjoittaminen tapahtuu sähköisesti kirjautumisen yhteydessä. Paperihakemuksessa vaaditaan hakijan allekirjoitus.
Hakemusmaksu. Migri perii lupakategorian mukaisen käsittelymaksun, joka vaihtelee 130–690 euron välillä. Maksu suoritetaan hakemuksen jättämisen yhteydessä. Maksu ei palautu, vaikka hakemus hylättäisiin. Työnantaja voi maksaa hakijan puolesta. Tarkista ajantasaiset maksut migri.fi-sivustolta.
Näin täytät asiakirjan Oleskelulupahakemus työ Suomi
Oleskelulupahakemuksen tekeminen työn perusteella Suomessa edellyttää huolellista valmistautumista ja oikeiden asiakirjojen kokoamista ulkomaalaislain (301/2004) mukaisesti.
Vaihe 1 — Selvitä oikea lupakategoria. Tarkista Migrin verkkosivuilta migri.fi, minkä kategorian mukainen lupa sinulle soveltuu: erityisasiantuntija, tavallinen työntekijä, EU:n sininen kortti vai elinkeinonharjoittaja. Oikea kategoria vaikuttaa merkittävästi käsittelyaikaan ja vaatimuksiin.
Vaihe 2 — Valmistele työsopimus työnantajan kanssa. Työsopimuksen on täytettävä ulkomaalaislain (301/2004) vaatimukset ja alan TES-minimit. Erityisasiantuntijan lupaan vaaditaan palkka, joka ylittää ministeriön kynnyspalkan. Työsopimuksessa on mainittava tehtävänimike, palkka, työaika ja työsuhteen kesto.
Vaihe 3 — Kokoa liiteasiakirjat. Kerää kaikki vaaditut liitteet: passi, työsopimus, koulutustodistukset, alan rekisteröintitodistukset tarvittaessa ja kuva. Ulkomaisista asiakirjoista tarvitaan usein käännetty versio suomeksi tai englanniksi. Kääntäjä voi olla virallinen tai epävirallinen, mutta Migri voi tarvittaessa vaatia virallisen käännöksen.
Vaihe 4 — Jätä hakemus. Ensimmäinen oleskelulupahakemus jätetään Enter Finland -palvelussa osoitteessa enterfinland.fi tai Suomen edustustossa kotimaassa. Jatkolupa haetaan aina Enter Finland -palvelussa ennen nykyisen luvan päättymistä.
Vaihe 5 — Varaa aika biometristä mittaustaan. Oleskelulupakortissa on biometrisiä tietoja, joten hakijan on käytävä henkilökohtaisesti joko Migrin palvelupisteessä tai Suomen edustustossa antamassa sormenjäljet ja ottamassa kuva. Biometriset tiedot vaaditaan, vaikka hakemus jätettäisiin sähköisesti.
Vaihe 6 — Seuraa hakemuksen käsittelyä. Hakemuksen tilaa voi seurata Enter Finland -palvelussa hakemuksen tunnisteen avulla. Migri voi pyytää lisäselvityksiä käsittelyn aikana — niihin on vastattava annetussa määräajassa.
Vaihe 7 — Hakemuksen hylkääminen ja muutoksenhaku. Jos Migri hylkää hakemuksen, päätökseen voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudessa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) mukaisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhaussa voidaan esittää uusia selvityksiä ja todisteita.
Oleskelulupahakemus työ Suomi – lakisääteiset vaatimukset
Työperusteinen oleskelulupa Suomessa perustuu ulkomaalaislakiin (301/2004) ja siihen liittyviin asetuksiin, joiden edellytykset on täytettävä luvan saamiseksi.
Saatavuusharkinta. Ulkomaalaislain (301/2004) 73 pykälän mukainen tavallinen työntekijän oleskelulupa edellyttää TE-toimiston saatavuusharkintaa. TE-toimisto arvioi, onko tehtävään saatavilla työnhakijoita suomalaisesta tai EU-työvoimasta. Saatavuusharkinta ei koske erityisasiantuntijoita, tiettyjä ammattialoja tai EU:n sinisen kortin hakijoita. Saatavuusharkinnan ohittaminen on yksi syy hakea erityisasiantuntijan lupaa.
Palkka- ja työsuhde-edellytykset. Ulkomaalaislain (301/2004) 72 pykälä edellyttää, että työsuhteen ehdot, erityisesti palkka, vastaavat vähintään alan TES-mukaisia minimejä. Migri tarkistaa työsuhteen ehdot ja voi hylätä hakemuksen, jos palkka on syrjivän alhainen tai työsuhde ei täytä Suomen lainsäädännön vaatimuksia.
Koulutusvaatimukset. Erityisasiantuntijan lupa ulkomaalaislain (301/2004) 79 a pykälän mukaan edellyttää korkeakoulututkintoa tai muulla tavoin hankittua erityisosaamista. EU:n sininen kortti ulkomaalaislain 81 a pykälän mukaan vaatii vähintään kolmen vuoden korkeakoulututkinnon ja palkkakynnyksen ylittymisen.
Alan rekisteröinti. Terveydenhuollon ammattihenkilöt (lääkärit, sairaanhoitajat, hammaslääkärit) on rekisteröitävä Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) rekisteriin ennen työnteon aloittamista terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaisesti. Insinööritehtävissä voidaan vaatia alan pätevyystodistukset.
Muutoksenhaku. Migrin päätökseen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) mukaisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on viimeinen muutoksenhakuaste, mutta valituslupa vaaditaan. Odottaessaan päätöstä tai valituksen käsittelyä hakija voi oleskella Suomessa laillisesti, jos hänellä on voimassaoleva lupa tai hakemus on vireillä.
Oleskeluluvan voimassaolo ja uusiminen. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään yleensä 1–2 vuodeksi. Jatkolupa on haettava ennen nykyisen luvan päättymistä ulkomaalaislain (301/2004) 53 pykälän mukaisesti. Pysyvä oleskelulupa on mahdollinen neljän vuoden jatkuvan laillisen oleskelun jälkeen ulkomaalaislain 56 pykälän mukaan. EU:n pitkäaikaisen asukkaan lupa myönnetään viiden vuoden oleskelun jälkeen.
Yleisimmät virheet: Oleskelulupahakemus työ Suomi
Oleskelulupahakemuksessa työn perusteella Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka johtavat hakemuksen hylkäämiseen tai viivästykseen ulkomaalaislain (301/2004) mukaisessa menettelyssä.
Virhe 1 — Väärä lupakategoria. Hakemus jätetään väärässä kategoriassa, esimerkiksi tavallisena työntekijän lupana, vaikka erityisasiantuntijan lupa soveltuisi paremmin ja nopeuttaisi käsittelyä. Tarkista aina Migrin ohjeet migri.fi-sivustolta ennen hakemuksen jättämistä.
Virhe 2 — Puutteelliset liiteasiakirjat. Hakemus jätetään ilman kaikkia vaadittuja liitteitä, kuten koulutustodistuksia tai alan rekisteröintiä. Migri pyytää täydennystä, mikä viivästyttää käsittelyä merkittävästi. Kokoa kaikki liitteet ennen hakemuksen jättämistä.
Virhe 3 — Passin lyhyt voimassaoloaika. Passi ei ole voimassa koko luvan hakemisajaksi. Migri edellyttää, että passi on voimassa koko oleskelulupa-ajan. Uusi passi on hankittava ennen hakemuksen jättämistä, jos nykyinen passi päättyy pian.
Virhe 4 — Työsopimuksen puutteelliset tiedot. Työsopimus ei sisällä kaikkia Migrin vaatimia tietoja kuten selkeää palkkausta, työaikoja tai tehtävänimikettä. Työnantajan on toimitettava kattava työsopimus, joka täyttää ulkomaalaislain (301/2004) 72 pykälän ja TES-vaatimukset.
Virhe 5 — Biometrien antamatta jättäminen. Hakija ei käy antamassa biometrisiä tietoja (sormenjäljet ja kuva) Migrin palvelupisteessä tai edustustossa. Oleskelulupahakemus ei etene ilman biometrisiä tietoja. Varaa aika ajoissa. Käytä forms-legal.com-mallipohjaa hakemuksen oikean rakenteen varmistamiseksi ja valmistaudu Enter Finland -asiointiin huolellisesti.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Oleskelulupahakemus työ Suomi (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/oleskelulupahakemus-tyo
"Oleskelulupahakemus työ Suomi (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/oleskelulupahakemus-tyo.
@misc{formslegal-oleskelulupahakemus-tyo,
author = {{Forms Legal}},
title = {Oleskelulupahakemus työ Suomi (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/oleskelulupahakemus-tyo}},
note = {Free legal document template}
}Usein kysytyt kysymykset
Oleskelulupahakemuksen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa (Migri) vaihtelee lupakategorian mukaan. Erityisasiantuntijoiden hakemukset pyritään käsittelemään kahden viikon tavoiteajassa. Tavallisten työntekijän lupahakemusten käsittely kestää tyypillisesti 1–3 kuukautta. EU:n sinisen kortin hakemukset käsitellään noin kuukaudessa. Käsittelyaikaan vaikuttavat hakemuksen täydellisyys, liiteasiakirjojen laatu, hakemuksen ruuhka-aika ja mahdolliset täydennyskehotukset. Ajantasaiset käsittelyajat löytyvät Migrin verkkosivuilta migri.fi. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen suunniteltua työn aloituspäivää.
Kyllä, työnantaja voi maksaa Migrin perimän oleskelulupamaksun hakijan puolesta. Tämä on yleinen käytäntö etenkin kansainvälisessä rekrytoinnissa. Migrin käsittelymaksu vaihtelee 130–690 euron välillä lupakategoriasta riippuen. Maksu ei palautu, vaikka hakemus hylättäisiin. Tarkista ajantasaiset maksut migri.fi-sivustolta ennen hakemuksen jättämistä. Työnantajan maksama hakijamaksu on yleinen etu rekrytointiprosessissa ja voi nopeuttaa hakijan päätöstä ottaa työtarjous vastaan. Työnantaja voi myös hoitaa koko hakemusprosessin hakijan puolesta valtakirjalla.
Saatavuusharkinta on ulkomaalaislain (301/2004) 73 pykälän mukainen menettely, jossa työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) arvioi, onko tehtävään saatavilla työnhakijoita suomalaisesta tai EU-työvoimasta ennen kuin kolmannen maan kansalaiselle voidaan myöntää lupa. Saatavuusharkinta ei koske erityisasiantuntijoita (UL 79 a §), EU:n sinisen kortin hakijoita (UL 81 a §), ICT-siirtohenkilöstöä (UL 81 b §), yrityksen edustajia tai tiettyjä ammattialoja, joille on nimetty pula työvoimasta. Tarkista Migrin listalta, soveltuuko saatavuusharkinta omaan tilanteeseesi. Erityisasiantuntijan luvan hakeminen on suositeltavaa, jos täytät koulutus- ja palkkakriteerit, sillä se nopeuttaa prosessia merkittävästi.
Ensimmäistä oleskelulupaa ei pääsääntöisesti voi hakea Suomesta käsin, vaan hakemus on jätettävä Suomen edustustossa (suurlähetystö tai konsulaatti) hakijan kotimaassa. Poikkeuksia ovat muun muassa tilanteet, joissa hakijalla on jo laillinen oleskelu Suomessa opiskelija-, työ- tai vierailuviisumilla ja hän hakee oleskelulupaa Suomessa. Jatkolupa haetaan aina Suomessa Enter Finland -palvelussa ennen nykyisen luvan päättymistä. EU-kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa Suomessa, vaan heiltä riittää oleskeluoikeuden rekisteröinti DVV:lle ulkomaalaislain (301/2004) 159 pykälän mukaisesti.
Jos Migri hylkää oleskelulupahakemuksen, päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) mukaisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksessa voidaan esittää uusia selvityksiä, jotka eivät ole olleet Migrin tiedossa alkuperäistä päätöstä tehtäessä. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), mutta siihen vaaditaan valituslupa. Hylkäyspäätöksessä Migri ilmoittaa hylkäyksen syyn, jonka perusteella hakija voi harkita uuden hakemuksen jättämistä tai valituksen tekemistä. Hakijalla, jonka hakemus on vireillä tai jonka valitus on käsittelyssä, voi olla oikeus tilapäiseen oleskeluun Suomessa.
Tavallinen työntekijän oleskelulupa (UL 73 §) on työnantajasidonnainen, mikä tarkoittaa, että se on sidottu tiettyyn työnantajaan. Työnantajan vaihtaminen edellyttää uuden luvanhakemista. Erityisasiantuntijan lupa (UL 79 a §) ja EU:n sininen kortti (UL 81 a §) tarjoavat laajemman joustavuuden työnantajanvaihtoon: erityisasiantuntija voi vaihtaa työnantajaa ilman uutta lupahakemusta, kunhan ilmoittaa muutoksesta Migrille. Sivutoiminen työ tai konsultointityö on mahdollista joissain luvissa sivutoimena, mutta se edellyttää työn olevan luvan myöntämisen perusteena olevan työsuhteen kanssa yhteensopivaa. Tarkista Migrin ohjeistuksesta omat oikeutesi.
Oleskeluluvan saaneen henkilön puoliso ja alaikäiset lapset voivat hakea perheenyhdistämislupaa ulkomaalaislain (301/2004) 37 pykälän nojalla. Perheenyhdistämishakemus tehdään Suomen edustustossa kotimaassa tai Suomessa Enter Finland -palvelussa. Perheenjäsenen oleskelu on sidottu perheenkokoajan oleskelulupaan. Perheenyhdistämishakemuksen hyväksymiseksi perheenkokoajalla on oltava riittävät tulot toimeentuloehdon täyttämiseksi ulkomaalaislain 39 pykälän mukaisesti. Toimeentulovaatimusta ei sovelleta, jos perheenkokoaja on EU:n sinisen kortin haltija tai erityisasiantuntija. Perheenjäsenille myönnetty lupa antaa oikeuden työntekoon Suomessa yleensä ilman erillistä työlupaa.
Erityisasiantuntijan oleskelulupa (UL 79 a §) on suositeltava vaihtoehto, kun hakijalla on korkeakoulututkinto tai muu erityisosaaminen, palkka ylittää työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kynnyspalkan (n. 3 000–4 000 euroa kuukaudessa), ja hakija toimii asiantuntijatehtävässä. Erityisasiantuntijan luvan etuja tavalliseen lupaan verrattuna ovat: nopeampi käsittely (tavoite 2 viikkoa), saatavuusharkintaa ei tehdä, ja laajempi joustavuus työnantajanvaihtoon. IT-osaajat, insinöörit, lääkärit ja muut erityisalan asiantuntijat kuuluvat tyypillisesti tähän kategoriaan. Tarkista kynnyspalkat ja tarkemmat kriteerit Migrin verkkosivuilta migri.fi ennen hakemuksen jättämistä.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Kansalaisuushakemus Suomi
Kansalaisuuslain (359/2003) mukainen hakemus Suomen kansalaisuuden saamiseksi ilmoituksesta tai hakemuksesta. Sopii vakituisesti Suomessa asuneelle ulkomaanlaiselle, joka täyttää asumis- ja kielitaitovaatimukset.
Työsopimus toistaiseksi voimassa oleva
Kirjallinen työsopimus toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 §:n mukaisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on Suomen työelämän pääsääntö ja edellyttää asiallista ja painavaa syytä irtisanomiselle 7 luvun 1 ja 2 §:n nojalla.
Salassapitosopimus (NDA) Suomi
Kirjallinen salassapitosopimus (NDA) osapuolten välillä liiketoiminnan kannalta arkaluonteisen tiedon, lähdekoodin, asiakastietojen ja liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Sääntelee oikeustoimilaki (228/1929), liikesalaisuuslaki (595/2018) ja tietosuojalaki (1050/2018).
Valtakirja
Kirjallinen Valtakirja oikeustoimilain (228/1929) 2 luvun mukaisesti. Valtuuta asiamies hoitamaan asioitasi yleisvaltakirjalla tai erityisvaltakirjalla, maarittele toimivalta ja voimassaoloaika seka peruuta valtuutus tarvittaessa.