Skip to main content

Viranomaiset ja Vaatimustenmukaisuus

Kansalaisuushakemus Suomi

Kansalaisuushakemus Suomessa on kansalaisuuslain (359/2003) mukainen virallinen hakemus, jolla ulkomaalainen hakee Suomen kansalaisuutta hakemuksen tai ilmoituksen kautta.

Keskeiset tiedot

SuomiSuomiSuomi (FI)IlmainenPDF & Word
OikeusperustaKansalaisuuslaki (359/2003) 13 pykala asumisaikaehto; 17 pykala kielitaitovaatimus; 19 pykala toimeentulo; 4 pykala kaksoiskansalaisuusAllekirjoitusrivit tässä mallissa: 1 osapuoli
Kansalaisuushakemus

Maahanmuuttovirastolle (Migri)

Laadittu kansalaisuuslain (359/2003) sekä hallintolain (434/2003) mukaisesti.

Hakijan tiedot

HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

Koko nimi: [Koko nimi (passissa)]

Henkilötunnus: [Henkilötunnus Suomessa]

Kansalaisuus: [Nykyinen kansalaisuus tai kansalaisuudet]

Syntymäaika: [Syntymäaika]

Osoite: [Nykyinen osoite Suomessa]

Sähköposti: [Sähköpostiosoite]

Puhelin: [Puhelinnumero]

Asumistiedot

ASUMINEN SUOMESSA

Vakituinen asuminen Suomessa alkoi: [Milloin vakituinen asuminen Suomessa alkoi?]

Vakituista asumista yhteensä: [Vakituinen asuminen Suomessa yhteensä (vuosia)] vuotta

Oleskeluluvan tyyppi: [Nykyisen oleskeluluvan tyyppi]

Kielitaito

SUOMEN TAI RUOTSIN KIELEN TAITO

Kielivaatimuksen täyttämistapa: [Kielivaatimuksen täyttämistapa]

Todistuksen tiedot: [Kielikoetodistuksen tiedot]

Muut tiedot

TOIMEENTULO JA RIKOSREKISTERI

Toimeentulolähde: [Toimeentulolähde]

Rikosrekisteritieto: [Onko sinulla rikostuomioita tai sakkorangaistuksia viiden vuoden ajalta?]

Allekirjoitus

VAKUUTUS JA ALLEKIRJOITUS

Vakuutan, että kaikki hakemuksessa antamani tiedot ovat oikeita ja täydellisiä kansalaisuuslain (359/2003) mukaisesti. Ymmärrän, että väärän tiedon antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai myönnetyn kansalaisuuden peruuttamiseen.

Laadittu paikassa [Allekirjoituspaikka] [Päivämäärä].

Allekirjoitus: __________________________________

[Koko nimi (passissa)]

Hakija

________________

Signature

Ylläpitäjä Vladislav Sergienko, perustaja·Tekstiä muokattu viimeksi: ·Ilmoita virheestä

Mikä on Kansalaisuushakemus Suomi?

Kansalaisuushakemus Suomessa on kansalaisuuslain (359/2003) mukainen virallinen hakemus, jolla ulkomaalainen hakee Suomen kansalaisuutta hakemuksen tai ilmoituksen kautta. Hakemus osoitetaan Maahanmuuttovirastolle (Migri), joka käsittelee kaikki kansalaisuushakemukset Suomessa.

Suomen kansalaisuuslaki (359/2003) tuli voimaan 1.6.2003 ja on uudistettu useaan kertaan. Laki sallii kaksoiskansalaisuuden kansalaisuuslain (359/2003) 4 pykälän nojalla — Suomen kansalaisuuden saaminen ei siis välttämättä edellytä aiemman kansalaisuuden luopumista. Tämä on merkittävä muutos verrattuna aiempaan lainsäädäntöön ja houkutteleva etu hakijoille.

Kansalaisuuden voi saada Suomessa kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on kansalaisuuden saaminen hakemuksella (naturalisaatio), joka on kansalaisuuslain (359/2003) 13–21 pykälän mukainen menettely. Toinen tapa on kansalaisuuden saaminen ilmoituksella, joka soveltuu tiettyihin erityistilanteisiin kuten entisille Suomen kansalaisille tai Suomessa syntyneille lapsille kansalaisuuslain (359/2003) 22–28 pykälän mukaisesti.

Naturalisaatiohakemuksen pääedellytykset ovat asumisaikaehto, kielitaitovaatimus, toimeentuloehto ja nuhteettomuusvaatimus. Asumisaikaehto tarkoittaa kansalaisuuslain (359/2003) 13 pykälän mukaan, että hakijalla on oltava viisi vuotta yhtäjaksoista vakituista asumista Suomessa välittömästi ennen hakemuksen jättämistä tai seitsemän vuotta vakituista asumista yhteensä 15 vuoden aikana. Lyhennyksiä asumisaikaan on tietyin edellytyksin.

Kielitaitovaatimus kansalaisuuslain (359/2003) 17 pykälän mukaan edellyttää, että hakijalla on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Yleisin tapa osoittaa kielitaito on Yleisen kielitutkinnon (YKI) taso B1. Muita hyväksyttäviä todistuksia ovat esimerkiksi suomalaisen tai ruotsalaisen koulun tai korkeakoulun todistus suomeksi tai ruotsiksi suoritetusta tutkinnosta.

Migri käsittelee hakemuksia ja tekee päätöksen hakijan täyttämistä kansalaisuuslain edellytyksistä. Käsittelyaika on tyypillisesti 6–12 kuukautta riippuen hakemuksen monimutkaisuudesta ja Migrin ruuhkatilanteesta. Käsittelymaksu on kansalaisuuslain (359/2003) mukainen (130 euroa sähköisessä asioinnissa vuonna 2026).

Suomen kansalaisuuden saaminen antaa merkittäviä oikeuksia: äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa, mahdollisuuden asua Suomessa ilman oleskelulupaa, Suomen passin, oikeuden konsulaariapuun ulkomailla ja täysimääräiset kansalaisoikeudet. Kaksoiskansalaisena hakija voi säilyttää myös aiemman kansalaisuutensa, minkä ansiosta oikeuksia edellisessä kotimaassa ei menetetä kansalaisuuslain (359/2003) 4 pykälän nojalla.

Milloin tarvitset asiakirjan Kansalaisuushakemus Suomi?

Kansalaisuushakemus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa kolmannen maan kansalainen tai EU-kansalainen haluaa saada Suomen kansalaisuuden kansalaisuuslain (359/2003) mukaisesti.

Pitkäaikainen asuminen Suomessa. Henkilö, joka on asunut Suomessa vakituisesti vähintään viisi yhtäjaksoista vuotta tai seitsemän vuotta yhteensä, on oikeutettu hakemaan Suomen kansalaisuutta. Tämä on yleisin tilanne kansalaisuushakemukselle.

EU-kansalaiset. EU-kansalaisilla on matalampi kynnys saada kansalaisuus, koska heidän oleskelunsa Suomessa on ollut laillista vapaata liikkuvuutta ilman oleskelulupaa. Asumisaikaehto on silti täytettävä kansalaisuuslain (359/2003) 13 pykälän mukaisesti.

Entinen Suomen kansalainen. Henkilö, joka on aiemmin menettänyt Suomen kansalaisuuden naimakaupan, toisen kansalaisuuden hankkimisen tai muun syyn takia, voi hakea kansalaisuutta takaisin ilmoituksella kansalaisuuslain (359/2003) 25 pykälän nojalla. Asumisaikavaatimus voi olla lyhyempi.

Suomalainen syntyperä. Jos hakijalla on suomalainen vanhempi, isovanhempi tai muita lähisukulaisia Suomessa, hän voi hakea kansalaisuutta lyhyemmällä asumisajalla tai ilmoitusmenettelyllä kansalaisuuslain (359/2003) mukaisesti.

Avioliitto suomalaisen kanssa. Avioliitto Suomen kansalaisen kanssa ei automaattisesti anna kansalaisuutta, mutta se voi lyhentää asumisaikaedellytystä. Kansalaisuuslain (359/2003) 14 pykälän mukaan kolmen vuoden naimakaupan asumisaika voi riittää, jos hakija on asunut Suomessa tämän ajan.

Syntyperä Suomessa. Suomessa syntynyt lapsi, jonka vanhempi on Suomen kansalainen, saa kansalaisuuden automaattisesti syntymästä. Suomessa syntynyt lapsi, jonka vanhemmat ovat ulkomaalaisia, voi hakea kansalaisuutta ilmoituksella kansalaisuuslain (359/2003) 27 pykälän nojalla.

Pakolaiset ja suojelun tarpeessa olevat. Suomessa pakolaisstatuksella tai toissijaisella suojelustatuksella oleskelevat voivat hakea kansalaisuutta kolmen vuoden asumisajan jälkeen lyhemmän aikaehdon nojalla kansalaisuuslain (359/2003) 15 pykälän mukaisesti.

Mitä Kansalaisuushakemus Suomi sisältää

Kansalaisuuslain (359/2003) mukainen kansalaisuushakemus Suomessa sisältää seuraavat osat, jotka on täytettävä huolellisesti Migrin myönteisen päätöksen saamiseksi.

Hakijan henkilötiedot. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan koko nimi passissa, henkilötunnus Suomessa, kaikki kansalaisuudet, syntymäaika, osoite Suomessa, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Tiedot on ilmoitettava täsmälleen rekisterin ja passitietojen mukaisesti.

Asumistiedot. Hakemuksessa on esitettävä tarkka selvitys asumisesta Suomessa: milloin vakituinen asuminen alkoi, kuinka kauan hakija on asunut yhtäjaksoisesti, ja onko hakijalla pysyvä tai pitkäaikainen oleskelulupa. Migri tarkistaa tiedot väestötietojärjestelmästä ja oleskelulupajärjestelmästä.

Kielitaitotodistus. Kansalaisuuslain (359/2003) 17 pykälän mukainen kielivaatimus on osoitettava hyväksyttävällä todistuksella. YKI-testin taso B1 on yleisin todistus. Myös suomalaisen tai ruotsinkielisen koulun tai korkeakoulun todistus on hyväksyttävä. Todistus on liitettävä hakemukseen.

Toimeentuloselvitys. Kansalaisuuslaki (359/2003) 19 pykälän mukaan hakijan on kyettävä huolehtimaan itsestään. Toimeentulolähde on mainittava: työsuhde, elinkeinonharjoittaja, eläke tai muu toimeentulolähde. Migri voi pyytää lisäselvitystä toimeentulosta.

Rikosrekisteri. Kansalaisuuslaki (359/2003) 19 a pykälän mukaan hakijalla ei saa olla estäviä rikostuomioita. Migri tarkistaa rikosrekisterin suoraan viranomaisrekistereistä. Hakijan on ilmoitettava rehellisesti rikostuomioista.

Liiteasiakirjat. Hakemukseen liitetään passi tai muu henkilöllisyystodistus, kielitaitotodistus, mahdolliset asumistodistukset tai muut asiakirjat, jotka tukevat hakemusta. Ulkomaisista asiakirjoista tarvitaan usein apostille-vahvistus ja käännös.

Käsittelymaksu. Kansalaisuushakemuksen käsittelymaksu on Migrin maksuasetuksen mukainen (130–230 euroa riippuen asiointitavasta).

Allekirjoitus ja vakuutus. Hakija vakuuttaa, että kaikki hakemuksessa annetut tiedot ovat oikeita ja täydellisiä. Väärän tiedon antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen ja kansalaisuuden peruuttamiseen kansalaisuuslain (359/2003) 33 pykälän mukaisesti.

Näin täytät asiakirjan Kansalaisuushakemus Suomi

Kansalaisuushakemuksen täyttäminen Suomessa edellyttää huolellista valmistautumista ja oikeiden asiakirjojen kokoamista kansalaisuuslain (359/2003) vaatimusten täyttämiseksi.

Vaihe 1 — Tarkista edellytykset. Varmista, että täytät kansalaisuuslain (359/2003) 13–21 pykälän mukaiset edellytykset: asumisaikaehto, kielitaitovaatimus, toimeentuloehto ja nuhteettomuusvaatimus. Migrin verkkosivuilla migri.fi on kansalaisuuslaskuri, jolla voit arvioida edellytysten täyttymistä.

Vaihe 2 — Hanki kielitaitotodistus. Jos sinulla ei vielä ole hyväksyttävää kielitaitotodistusta, ilmoittaudu YKI-testiin (Yleinen kielitutkinto taso B1). Testejä järjestetään useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Varaa aikaa testin suorittamiseen ennen hakemuksen jättämistä.

Vaihe 3 — Täytä hakijatiedot tarkasti. Kirjaa koko nimi passissa, henkilötunnus, kaikki kansalaisuudet, syntymäaika ja osoite täsmälleen rekisterin mukaisesti. Tietojen on vastattava väestötietojärjestelmän tietoja.

Vaihe 4 — Laadi asumisselvitys. Selvitä asumisesi Suomessa: milloin vakituinen asuminen alkoi, onko asuminen ollut yhtäjaksoista ja minkälainen oleskelulupa sinulla on ollut. DVV:n rekisteri antaa virallisen vahvistuksen asumisaikaan.

Vaihe 5 — Kokoa liiteasiakirjat. Kerää kaikki vaaditut liitteet: passi, kielitaitotodistus, tarvittaessa oleskelulupapäätökset ja muut asumista todentavat asiakirjat. Ulkomaisista asiakirjoista tarvitaan apostille-vahvistus ja mahdollinen käännös.

Vaihe 6 — Jätä hakemus sähköisesti. Kansalaisuushakemus jätetään Migrin Enter Finland -palvelussa osoitteessa enterfinland.fi. Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Hakemus voidaan jättää myös postitse tai Migrin palvelupisteessä.

Vaihe 7 — Maksa käsittelymaksu. Suorita Migrin ilmoittama käsittelymaksu hakemuksen jättämisen yhteydessä. Maksu ei palautu, vaikka hakemus hylättäisiin.

Vaihe 8 — Seuraa käsittelyä ja vastaa lisäpyyntöihin. Kansalaisuushakemuksen käsittely kestää tyypillisesti 6–12 kuukautta. Migri voi pyytää lisäselvityksiä käsittelyn aikana. Niihin on vastattava annetussa määräajassa. Hakemuksen tilaa voi seurata Enter Finland -palvelussa.

Vaihe 9 — Kansalaisuuspäätöksen jälkeen. Kun Migri on myöntänyt kansalaisuuden, DVV merkitsee kansalaisuuden väestötietojärjestelmään. Suomen passia voi hakea poliisin passitoimistosta. Aiemman kansalaisuuden säilyttämisestä kaksoiskansalaisuuden muodossa ei tarvita erillisiä toimenpiteitä kansalaisuuslain (359/2003) 4 pykälän nojalla.

Yleisimmät virheet: Kansalaisuushakemus Suomi

Kansalaisuushakemuksissa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka viivästyttävät tai estävät hakemuksen hyväksymisen Migrissä kansalaisuuslain (359/2003) mukaisessa menettelyssä.

Virhe 1 — Asumisaikaehdon väärä laskeminen. Asumisaika lasketaan väärin, esimerkiksi sisällyttäen lyhytaikaisia oleskelujaksoja ennen vakituista asumista tai laskematta tilapäisiä poissaoloja oikein. Migri tarkistaa asumisajan DVV:n väestötietojärjestelmästä ja oleskelulupajärjestelmästä. Tarkista asumisaika huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä.

Virhe 2 — Kielitaitotodistuksen puuttuminen tai vanhentunut todistus. Hakemus jätetään ilman voimassaolevaa kielitaitotodistusta tai todistus on liian vanha. YKI-testin todistus on voimassa toistaiseksi, mutta Migri voi vaatia tuoreemman todistuksen, jos testi on tehty pitkään sitten. Hanki todistus ennen hakemuksen jättämistä.

Virhe 3 — Epätarkat tai puutteelliset henkilötiedot. Hakijan nimi tai syntymäaika ei vastaa passin tietoja tai väestötietojärjestelmän tietoja. Migri ja DVV tarkistavat tiedot rekistereistä. Ilmoita tiedot täsmälleen passissa olevan mukaisesti.

Virhe 4 — Puuttuvat liiteasiakirjat. Hakemus jätetään ilman kaikkia vaadittuja liitteitä. Kielitaitotodistuksen, passin kopion tai muiden asiakirjojen puuttuminen johtaa täydennyskehotukseen ja viivästykseen.

Virhe 5 — Rikosrekisterin salaaminen. Hakija ei ilmoita rikostuomioita tai sakkoja, vaikka niitä on. Migri tarkistaa rikosrekisterin suoraan poliisiviranomaisten rekistereistä. Väärän tiedon antaminen voi johtaa kansalaisuuden peruuttamiseen kansalaisuuslain (359/2003) 33 pykälän mukaisesti.

Viittaa tähän sivuun

CC BY 4.0 · vapaa lainattava

Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:

APA
Forms Legal. (2026). Kansalaisuushakemus Suomi [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/kansalaisuushakemus
MLA
"Kansalaisuushakemus Suomi." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/kansalaisuushakemus.
Chicago
Forms Legal. "Kansalaisuushakemus Suomi." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/kansalaisuushakemus.
BibTeX
@misc{formslegal-kansalaisuushakemus,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Kansalaisuushakemus Suomi},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/kansalaisuushakemus}},
  note         = {Free legal document template. Based on Kansalaisuuslaki (359/2003) 13 pykala asumisaikaehto; 17 pykala kielitaitovaatimus; 19 pykala toimeentulo; 4 pykala kaksoiskansalaisuus}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Kansalaisuushakemus Suomi |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/kansalaisuushakemus}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Kansalaisuushakemus Suomi
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/fi/suomi/government/declarations/kansalaisuushakemus
ER  - 
Forms Legal

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan kansalaisuushakemuksen käsittely kestää Migrissä?

Kansalaisuushakemuksen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa (Migri) on tyypillisesti 6–12 kuukautta. Käsittelyaikaan vaikuttavat hakemuksen täydellisyys, hakemuksen monimutkaisuus, ruuhkatilanne ja mahdolliset lisäselvityspyynnöt. Migri ilmoittaa ajantasaiset käsittelyajat verkkosivuillaan migri.fi. Hakemuksen tilaa voi seurata Enter Finland -palvelussa. Nopeutettua käsittelyä ei pääsääntöisesti ole saatavilla kansalaisuushakemuksille. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset täydennyskehotukset eivät aiheuta yllätyksiä.

Menettääkö nykyisen kansalaisuuden, kun saa Suomen kansalaisuuden?

Ei, Suomen kansalaisuuslaki (359/2003) 4 pykälä sallii kaksoiskansalaisuuden eikä edellytä aiemman kansalaisuuden luopumista. Suomen kansalaisuuden saaminen ei siis automaattisesti johda aiemman kansalaisuuden menetykseen. On kuitenkin tärkeää tarkistaa oman lähtömaan lainsäädäntö, koska jotkin maat eivät salli kaksoiskansalaisuutta ja voivat peruuttaa kansalaisuuden, jos henkilö saa toisen maan kansalaisuuden. Tämä ei ole Suomen asia, vaan lähtömaan päätös. Kaksoiskansalaisena voit käyttää molempia passeja ja saada molemman maan konsulaarisua.

Miten asumisaika lasketaan kansalaisuushakemuksessa?

Kansalaisuuslain (359/2003) 13 pykälän mukainen asumisaikaehto edellyttää viisi yhtäjaksoista vuotta vakituista asumista Suomessa välittömästi ennen hakemuksen jättämistä tai seitsemän vuotta yhteensä 15 vuoden aikana. Asumisaika lasketaan vakituisesta asumisesta väestötietojärjestelmässä. Tilapäiset poissaolot Suomesta enintään 180 päivää vuodessa eivät katkaise asumisaikaa kansalaisuuslain 13 a pykälän mukaan. Asumisaika alkaa ensimmäisestä oleskeluluvasta tai EU-kansalaisen rekisteröinnistä DVV:ssä. Pakolaisilla asumisaikaehto on kolme vuotta kansalaisuuslain 15 pykälän nojalla. Migrin verkkosivuilla on asumisaikalaskuri, jolla voit tarkistaa tilanteesi.

Mitä kielikoetta tarvitaan kansalaisuushakemukseen?

Kansalaisuuslain (359/2003) 17 pykälän mukainen kielivaatimus on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Yleisin tapa osoittaa kielitaito on Yleinen kielitutkinto (YKI) taso B1 suomessa tai ruotsissa. YKI-testejä järjestetään säännöllisesti eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Muita hyväksyttäviä todistuksia ovat suomalaisen peruskoulun, lukion tai ammattioppilaitoksen todistus suomeksi tai ruotsiksi, suomalaisen korkeakoulun tutkintotodistus suomeksi tai ruotsiksi tai muu Migrin erityisesti hyväksymä kielikoetulos. Kielivaatimus voidaan vapauttaa vanhuuden, sairauden tai vamman perusteella. Tarkista ajantasaiset vaatimukset Migrin sivuilta migri.fi.

Voidaanko myönnetty kansalaisuus peruuttaa?

Kyllä, kansalaisuuslaki (359/2003) 33 pykälän mukaan Migri voi peruuttaa myönnetyn kansalaisuuden, jos se on saatu antamalla vääriä tietoja tai salaamalla tietoja, jotka olisivat johtaneet kansalaisuuden hylkäämiseen. Kansalaisuuden peruuttaminen on vakava seuraamus, joka voi johtaa karkottamiseen. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää antaa täydelliset ja oikeelliset tiedot kansalaisuushakemuksessa. Syntymässä saatua Suomen kansalaisuutta ei voida peruuttaa. Migrin päätökseen voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudessa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) mukaisesti.

Voiko alaikäinen hakea Suomen kansalaisuutta?

Kyllä, alaikäinen voi saada Suomen kansalaisuuden usealla tavalla. Suomessa syntynyt lapsi, jonka vanhempi on Suomen kansalainen, saa kansalaisuuden automaattisesti kansalaisuuslain (359/2003) 9 pykälän nojalla. Alaikäinen lapsi voidaan sisällyttää vanhemman kansalaisuushakemukseen. Alaikäinen voi hakea kansalaisuutta ilmoituksella kansalaisuuslain (359/2003) 27–28 pykälän nojalla tietyin edellytyksin. 15 vuotta täyttänyt alaikäinen voi hakea kansalaisuutta itsenäisesti tai huoltajan kautta. Asumisaikaehto on alaikäisille yleensä lyhyempi kuin täysi-ikäisille. Migri käsittelee alaikäisten hakemukset lapsen edun mukaisesti.

Mitä oikeuksia Suomen kansalaisuus antaa?

Suomen kansalaisuus antaa useita merkittäviä oikeuksia ja etuja. Poliittiset oikeudet: äänioikeus eduskuntavaaleissa, kunnallisvaaleissa, presidentinvaaleissa ja EU-parlamenttivaaleissa sekä oikeus asettua ehdokkaaksi. Suomen passi: mahdollisuus matkustaa viisumivapaudella yli 170 maahan. Oikeus asua Suomessa ilman oleskelulupaa tai muuta maahantulon rajoitusta. Konsulaarisuoja: Suomen suurlähetystö tai konsulaatti voi auttaa ulkomailla hätätilanteissa. Oikeus puolison ja lasten perheenyhdistämiseen helpommin. Opinto-oikeudet suomalaisissa yliopistoissa samoin kuin Suomen kansalaisilla. Kaksoispassi mahdollistaa molempien maiden oikeuksien käyttämisen kaksoiskansalaisena.

Tarvitseeko hakea kansalaisuus henkilökohtaisesti vai voiko sen hakea postitse?

Kansalaisuushakemus voidaan jättää joko sähköisesti Migrin Enter Finland -palvelussa (suositeltavin), postitse Migrille tai henkilökohtaisesti Migrin palvelupisteessä. Sähköinen asiointi edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista. Migrin palvelupisteessä voi saada henkilökohtaista neuvontaa hakemuksen täyttämisessä. Hakemuksen liitteet, kuten passi ja kielitaitotodistus, toimitetaan sähköisesti liitetiedostoina tai kopioina postissa. Biometristen tietojen antaminen (sormenjäljet) ei ole kansalaisuushakemuksessa pääsääntöisesti pakollista toisin kuin oleskelulupahakemuksessa. Migrin osoite ja tarkemmat ohjeet löytyvät sivustolta migri.fi.

Perustuu säädökseen Kansalaisuuslaki (359/2003) 13 pykala asumisaikaehto; 17 pykala kielitaitovaatimus; 19 pykala toimeentulo; 4 pykala kaksoiskansalaisuus — tekstiä muokattu viimeksi: kesäkuu 2026

Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke

Löysitkö virheen? Kerro meille