Kansalaisuushakemus Suomi

Kansalaisuushakemus Suomessa on kansalaisuuslain (359/2003) mukainen virallinen hakemus, jolla ulkomaalainen hakee Suomen kansalaisuutta hakemuksen tai ilmoituksen kautta. Hakemus osoitetaan Maahanmuuttovirastolle (Migri), joka käsittelee kaikki kansalaisuushakemukset Suomessa.

Suomen kansalaisuuslaki (359/2003) tuli voimaan 1.6.2003 ja on uudistettu useaan kertaan. Laki sallii kaksoiskansalaisuuden kansalaisuuslain (359/2003) 4 pykälän nojalla — Suomen kansalaisuuden saaminen ei siis välttämättä edellytä aiemman kansalaisuuden luopumista. Tämä on merkittävä muutos verrattuna aiempaan lainsäädäntöön ja houkutteleva etu hakijoille.

Kansalaisuuden voi saada Suomessa kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on kansalaisuuden saaminen hakemuksella (naturalisaatio), joka on kansalaisuuslain (359/2003) 13–21 pykälän mukainen menettely. Toinen tapa on kansalaisuuden saaminen ilmoituksella, joka soveltuu tiettyihin erityistilanteisiin kuten entisille Suomen kansalaisille tai Suomessa syntyneille lapsille kansalaisuuslain (359/2003) 22–28 pykälän mukaisesti.

Naturalisaatiohakemuksen pääedellytykset ovat asumisaikaehto, kielitaitovaatimus, toimeentuloehto ja nuhteettomuusvaatimus. Asumisaikaehto tarkoittaa kansalaisuuslain (359/2003) 13 pykälän mukaan, että hakijalla on oltava viisi vuotta yhtäjaksoista vakituista asumista Suomessa välittömästi ennen hakemuksen jättämistä tai seitsemän vuotta vakituista asumista yhteensä 15 vuoden aikana. Lyhennyksiä asumisaikaan on tietyin edellytyksin.

Kielitaitovaatimus kansalaisuuslain (359/2003) 17 pykälän mukaan edellyttää, että hakijalla on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Yleisin tapa osoittaa kielitaito on Yleisen kielitutkinnon (YKI) taso B1. Muita hyväksyttäviä todistuksia ovat esimerkiksi suomalaisen tai ruotsalaisen koulun tai korkeakoulun todistus suomeksi tai ruotsiksi suoritetusta tutkinnosta.

Migri käsittelee hakemuksia ja tekee päätöksen hakijan täyttämistä kansalaisuuslain edellytyksistä. Käsittelyaika on tyypillisesti 6–12 kuukautta riippuen hakemuksen monimutkaisuudesta ja Migrin ruuhkatilanteesta. Käsittelymaksu on kansalaisuuslain (359/2003) mukainen (130 euroa sähköisessä asioinnissa vuonna 2026). Hakemus jätetään Migrin Enter Finland -palvelussa sähköisesti tai postitse. forms-legal.com:n malli auttaa kokoamaan hakemuksen tarvittavat tiedot ennen sähköistä jättämistä.

Suomen kansalaisuuden saaminen antaa merkittäviä oikeuksia: äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa, mahdollisuuden asua Suomessa ilman oleskelulupaa, Suomen passin, oikeuden konsulaariapuun ulkomailla ja täysimääräiset kansalaisoikeudet. Kaksoiskansalaisena hakija voi säilyttää myös aiemman kansalaisuutensa, minkä ansiosta oikeuksia edellisessä kotimaassa ei menetetä kansalaisuuslain (359/2003) 4 pykälän nojalla.

Kansalaisuushakemus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa kolmannen maan kansalainen tai EU-kansalainen haluaa saada Suomen kansalaisuuden kansalaisuuslain (359/2003) mukaisesti.

Pitkäaikainen asuminen Suomessa. Henkilö, joka on asunut Suomessa vakituisesti vähintään viisi yhtäjaksoista vuotta tai seitsemän vuotta yhteensä, on oikeutettu hakemaan Suomen kansalaisuutta. Tämä on yleisin tilanne kansalaisuushakemukselle.

EU-kansalaiset. EU-kansalaisilla on matalampi kynnys saada kansalaisuus, koska heidän oleskelunsa Suomessa on ollut laillista vapaata liikkuvuutta ilman oleskelulupaa. Asumisaikaehto on silti täytettävä kansalaisuuslain (359/2003) 13 pykälän mukaisesti.

Entinen Suomen kansalainen. Henkilö, joka on aiemmin menettänyt Suomen kansalaisuuden naimakaupan, toisen kansalaisuuden hankkimisen tai muun syyn takia, voi hakea kansalaisuutta takaisin ilmoituksella kansalaisuuslain (359/2003) 25 pykälän nojalla. Asumisaikavaatimus voi olla lyhyempi.

Suomalainen syntyperä. Jos hakijalla on suomalainen vanhempi, isovanhempi tai muita lähisukulaisia Suomessa, hän voi hakea kansalaisuutta lyhyemmällä asumisajalla tai ilmoitusmenettelyllä kansalaisuuslain (359/2003) mukaisesti.

Avioliitto suomalaisen kanssa. Avioliitto Suomen kansalaisen kanssa ei automaattisesti anna kansalaisuutta, mutta se voi lyhentää asumisaikaedellytystä. Kansalaisuuslain (359/2003) 14 pykälän mukaan kolmen vuoden naimakaupan asumisaika voi riittää, jos hakija on asunut Suomessa tämän ajan.

Syntyperä Suomessa. Suomessa syntynyt lapsi, jonka vanhempi on Suomen kansalainen, saa kansalaisuuden automaattisesti syntymästä. Suomessa syntynyt lapsi, jonka vanhemmat ovat ulkomaalaisia, voi hakea kansalaisuutta ilmoituksella kansalaisuuslain (359/2003) 27 pykälän nojalla.

Pakolaiset ja suojelun tarpeessa olevat. Suomessa pakolaisstatuksella tai toissijaisella suojelustatuksella oleskelevat voivat hakea kansalaisuutta kolmen vuoden asumisajan jälkeen lyhemmän aikaehdon nojalla kansalaisuuslain (359/2003) 15 pykälän mukaisesti.

Kansalaisuuslain (359/2003) mukainen kansalaisuushakemus Suomessa sisältää seuraavat osat, jotka on täytettävä huolellisesti Migrin myönteisen päätöksen saamiseksi.

Hakijan henkilötiedot. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan koko nimi passissa, henkilötunnus Suomessa, kaikki kansalaisuudet, syntymäaika, osoite Suomessa, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Tiedot on ilmoitettava täsmälleen rekisterin ja passitietojen mukaisesti.

Asumistiedot. Hakemuksessa on esitettävä tarkka selvitys asumisesta Suomessa: milloin vakituinen asuminen alkoi, kuinka kauan hakija on asunut yhtäjaksoisesti, ja onko hakijalla pysyvä tai pitkäaikainen oleskelulupa. Migri tarkistaa tiedot väestötietojärjestelmästä ja oleskelulupajärjestelmästä.

Kielitaitotodistus. Kansalaisuuslain (359/2003) 17 pykälän mukainen kielivaatimus on osoitettava hyväksyttävällä todistuksella. YKI-testin taso B1 on yleisin todistus. Myös suomalaisen tai ruotsinkielisen koulun tai korkeakoulun todistus on hyväksyttävä. Todistus on liitettävä hakemukseen.

Toimeentuloselvitys. Kansalaisuuslaki (359/2003) 19 pykälän mukaan hakijan on kyettävä huolehtimaan itsestään. Toimeentulolähde on mainittava: työsuhde, elinkeinonharjoittaja, eläke tai muu toimeentulolähde. Migri voi pyytää lisäselvitystä toimeentulosta.

Rikosrekisteri. Kansalaisuuslaki (359/2003) 19 a pykälän mukaan hakijalla ei saa olla estäviä rikostuomioita. Migri tarkistaa rikosrekisterin suoraan viranomaisrekistereistä. Hakijan on ilmoitettava rehellisesti rikostuomioista.

Liiteasiakirjat. Hakemukseen liitetään passi tai muu henkilöllisyystodistus, kielitaitotodistus, mahdolliset asumistodistukset tai muut asiakirjat, jotka tukevat hakemusta. Ulkomaisista asiakirjoista tarvitaan usein apostille-vahvistus ja käännös.

Käsittelymaksu. Kansalaisuushakemuksen käsittelymaksu on Migrin maksuasetuksen mukainen (130–230 euroa riippuen asiointitavasta). Maksu suoritetaan hakemuksen jättämisen yhteydessä. forms-legal.com:n mallipohja auttaa hakemuksen oikean rakenteen varmistamisessa ennen sähköistä jättämistä Migrin Enter Finland -palvelussa.

Allekirjoitus ja vakuutus. Hakija vakuuttaa, että kaikki hakemuksessa annetut tiedot ovat oikeita ja täydellisiä. Väärän tiedon antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen ja kansalaisuuden peruuttamiseen kansalaisuuslain (359/2003) 33 pykälän mukaisesti.

Kansalaisuushakemuksen täyttäminen Suomessa edellyttää huolellista valmistautumista ja oikeiden asiakirjojen kokoamista kansalaisuuslain (359/2003) vaatimusten täyttämiseksi.

Vaihe 1 — Tarkista edellytykset. Varmista, että täytät kansalaisuuslain (359/2003) 13–21 pykälän mukaiset edellytykset: asumisaikaehto, kielitaitovaatimus, toimeentuloehto ja nuhteettomuusvaatimus. Migrin verkkosivuilla migri.fi on kansalaisuuslaskuri, jolla voit arvioida edellytysten täyttymistä.

Vaihe 2 — Hanki kielitaitotodistus. Jos sinulla ei vielä ole hyväksyttävää kielitaitotodistusta, ilmoittaudu YKI-testiin (Yleinen kielitutkinto taso B1). Testejä järjestetään useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Varaa aikaa testin suorittamiseen ennen hakemuksen jättämistä.

Vaihe 3 — Täytä hakijatiedot tarkasti. Kirjaa koko nimi passissa, henkilötunnus, kaikki kansalaisuudet, syntymäaika ja osoite täsmälleen rekisterin mukaisesti. Tietojen on vastattava väestötietojärjestelmän tietoja.

Vaihe 4 — Laadi asumisselvitys. Selvitä asumisesi Suomessa: milloin vakituinen asuminen alkoi, onko asuminen ollut yhtäjaksoista ja minkälainen oleskelulupa sinulla on ollut. DVV:n rekisteri antaa virallisen vahvistuksen asumisaikaan.

Vaihe 5 — Kokoa liiteasiakirjat. Kerää kaikki vaaditut liitteet: passi, kielitaitotodistus, tarvittaessa oleskelulupapäätökset ja muut asumista todentavat asiakirjat. Ulkomaisista asiakirjoista tarvitaan apostille-vahvistus ja mahdollinen käännös.

Vaihe 6 — Jätä hakemus sähköisesti. Kansalaisuushakemus jätetään Migrin Enter Finland -palvelussa osoitteessa enterfinland.fi. Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Hakemus voidaan jättää myös postitse tai Migrin palvelupisteessä.

Vaihe 7 — Maksa käsittelymaksu. Suorita Migrin ilmoittama käsittelymaksu hakemuksen jättämisen yhteydessä. Maksu ei palautu, vaikka hakemus hylättäisiin.

Vaihe 8 — Seuraa käsittelyä ja vastaa lisäpyyntöihin. Kansalaisuushakemuksen käsittely kestää tyypillisesti 6–12 kuukautta. Migri voi pyytää lisäselvityksiä käsittelyn aikana. Niihin on vastattava annetussa määräajassa. Hakemuksen tilaa voi seurata Enter Finland -palvelussa.

Vaihe 9 — Kansalaisuuspäätöksen jälkeen. Kun Migri on myöntänyt kansalaisuuden, DVV merkitsee kansalaisuuden väestötietojärjestelmään. Suomen passia voi hakea poliisin passitoimistosta. Aiemman kansalaisuuden säilyttämisestä kaksoiskansalaisuuden muodossa ei tarvita erillisiä toimenpiteitä kansalaisuuslain (359/2003) 4 pykälän nojalla.

Suomen kansalaisuus naturalisaationa perustuu kansalaisuuslakiin (359/2003) ja sen myöhempiin muutoksiin, joiden edellytykset on täytettävä Migrin myönteisen päätöksen saamiseksi.

Asumisaikaehto. Kansalaisuuslaki (359/2003) 13 pykälä edellyttää, että hakijalla on viisi vuotta yhtäjaksoista vakituista asumista Suomessa välittömästi ennen hakemuksen jättämistä tai seitsemän vuotta vakituista asumista 15 vuoden aikana. Tilapäiset poissaolot Suomesta (enintään 180 päivää vuodessa) eivät katkaise asumisaikaa kansalaisuuslain 13 a pykälän mukaisesti. Erityistapauksissa, kuten pakolaisille tai avioliitossa suomalaisen kanssa, asumisaika voi olla lyhyempi kansalaisuuslain 14–15 pykälän mukaisesti.

Kielitaitovaatimus. Kansalaisuuslaki (359/2003) 17 pykälän mukainen kielivaatimus on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Yleinen kielitutkinto (YKI) taso B1 on yleisin tapa osoittaa kielitaito. Muita hyväksyttäviä todistuksia ovat suomalaisen koulun tai korkeakoulun todistus kyseisellä kielellä tai muu Migrin hyväksymä todistus. Kielivaatimus voidaan vapauttaa vamman tai sairauden takia.

Toimeentuloehto. Kansalaisuuslaki (359/2003) 19 pykälän mukaan hakijalla on oltava kyky huolehtia itsestään ja perheestään. Toimeentulo voi perustua työsuhteeseen, elinkeinotoimintaan, eläkkeeseen tai muuhun pysyvään tuloon. Toimeentulotuen saajilla voi olla esteitä kansalaisuuden saamiselle hakemisen hetkellä, mutta Migri arvioi tilanteet kokonaisvaltaisesti.

Nuhteettomuusvaatimus. Kansalaisuuslaki (359/2003) 19 a pykälän mukaan hakijalla ei saa olla estäviä rikostuomioita. Vakavat rikokset, lyhennettynä tuomiot yli 2 vuotta tai tietynlaiset rikostyypit, voivat estää kansalaisuuden saamisen. Migri harkitsee nuhteettomuuden kokonaisvaltaisesti.

Kansalaisuuden peruuttaminen. Kansalaisuuslaki (359/2003) 33 pykälän mukaan kansalaisuus voidaan peruuttaa, jos se on saatu väärillä tiedoilla. Kansalaisuuden peruuttaminen on vakava seuraamus, joten hakemuksessa on annettava oikeita tietoja. Muutoksenhaku Migrin päätökseen tapahtuu hallinto-oikeuden kautta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on viimeinen muutoksenhakuaste valitusluvalla.

Kansalaisuushakemuksissa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka viivästyttävät tai estävät hakemuksen hyväksymisen Migrissä kansalaisuuslain (359/2003) mukaisessa menettelyssä.

Virhe 1 — Asumisaikaehdon väärä laskeminen. Asumisaika lasketaan väärin, esimerkiksi sisällyttäen lyhytaikaisia oleskelujaksoja ennen vakituista asumista tai laskematta tilapäisiä poissaoloja oikein. Migri tarkistaa asumisajan DVV:n väestötietojärjestelmästä ja oleskelulupajärjestelmästä. Tarkista asumisaika huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä.

Virhe 2 — Kielitaitotodistuksen puuttuminen tai vanhentunut todistus. Hakemus jätetään ilman voimassaolevaa kielitaitotodistusta tai todistus on liian vanha. YKI-testin todistus on voimassa toistaiseksi, mutta Migri voi vaatia tuoreemman todistuksen, jos testi on tehty pitkään sitten. Hanki todistus ennen hakemuksen jättämistä.

Virhe 3 — Epätarkat tai puutteelliset henkilötiedot. Hakijan nimi tai syntymäaika ei vastaa passin tietoja tai väestötietojärjestelmän tietoja. Migri ja DVV tarkistavat tiedot rekistereistä. Ilmoita tiedot täsmälleen passissa olevan mukaisesti.

Virhe 4 — Puuttuvat liiteasiakirjat. Hakemus jätetään ilman kaikkia vaadittuja liitteitä. Kielitaitotodistuksen, passin kopion tai muiden asiakirjojen puuttuminen johtaa täydennyskehotukseen ja viivästykseen.

Virhe 5 — Rikosrekisterin salaaminen. Hakija ei ilmoita rikostuomioita tai sakkoja, vaikka niitä on. Migri tarkistaa rikosrekisterin suoraan poliisiviranomaisten rekistereistä. Väärän tiedon antaminen voi johtaa kansalaisuuden peruuttamiseen kansalaisuuslain (359/2003) 33 pykälän mukaisesti. Käytä forms-legal.com-mallipohjaa hakemuksen oikean rakenteen varmistamiseen.