Liikennevahinkoilmoitus Suomi

Liikennevahinkoilmoitus Suomessa on liikennevakuutuslain (460/2016) 62 pykälän mukainen virallinen ilmoitus, jolla liikenneonnettomuuden tai muun liikennevahingon osapuoli ilmoittaa vahingosta vakuutusyhtiolle korvaushakemuksen käsite jotta korvauksia voidaan alkaa käsitellä. Ilmoitus on tehtävä viipymättä, ja laki edellyttää sen tekemista vakuutusyhtiöllä kohtuullisessa ajassa, joka kaytan-nossa on yleensä 14 päivää vahingon tapahtumisesta.

Liikennevakuutus on Suomessa pakollinen kaikille moottoriajoneuvoille liikennevakuutuslain (460/2016) 7 pykälän mukaisesti. Lain keskeinen periaate on, että liikenteessa aiheutuneet henkilovahingot korvataan aina liikennevakuutuksesta riippumatta siitä, kuka vahinko aiheutti. Esinevahingoista korvaus maksetaan vastuuvakuutuksesta eli toisen osapuolen liikennevakuutuksesta.

Liikennevakuutuslaki (460/2016) korvasi aiemman liikennevakuutuslain (279/1959) ja tuli voimaan 1.1.2017. Uusi laki selkeytti korvausmenettelyta ja yhdenmukaisti korvausten määrän määrittämistä. Lain myota otettiin käyttöön muun muassa selkeampi saatosy siitä, mikä vakuutus kattaa minkä tilanteen.

Liikennevahinkoilmoituksen laajuus riippuu vahingon tyypistä. Henkilövahinkotilanteissa tarvitaan yksityiskohtaisempi selvitys loukkaantumisista, laakarissàkaynnista ja työkyvyttömyydestä. Esinevahingoissa riittää ajoneuvon vaurioiden kuvaus ja arvio korjauskustannuksista. Molemmat vahinkotyypit edellyttävät vahinkopaikka- ja aikatiedot sekä osapuolten tunnistetiedot.

Tieliikennelain (729/2018) 93 pykälä velvoittaa onnettomuuden osapuolia jäämään onnettomuuspaikalle ja antamaan tietoja toisilleen sekä viranomaisille, kun onnettomuudessa on loukkaantuneita tai merkittäviä omaisuusvahinkoja. Poliisi on ilmoitettava viipymättä, kun onnettomuudessa on loukkaantuneita tai henkilövahinkoja, ajoneuvo on juuttunut tai tieliikenne on estynyt.

Liikennevakuutuskeskus (LVK) on Suomen vakuutusyhtiöiden yhteinen palvelukeskus, joka käsittelee korvauksia tilanteissa, joissa vahinkoa aiheuttanut ajoneuvo on tuntematon, rekisteroimaton tai vakuuttamaton. LVK:n yhteystiedot loytyy osoitteesta lvk.fi. Korvauksia voidaan hakea suoraan LVK:lta, jos vastuullisen osapuolen vakuutus ei kata vahinkoa.

Europalainen vahinkoilmoitus (nk. sininen lomake) on EU:n yhteinen monikielinen vahinkolomake, jota käytetään kaikissa EU-maissa rinnakkaisesti kansallisten ilmoituslomakkeiden kanssa. Eurooppalaisen vahinkoilmoituksen kayttaminen helpottaa kansainvälisten onnettomuuksien selvittelya. Suomessa eurooppalainen vahinkoilmoitus taysenn liikennevahinkoilmoituksen tiedot.

Vahingon ilmoittaminen ei itsessaan tarkoita syyllisyyden myontamista. Liikennevakuutuslain (460/2016) mukainen korvaushakuprosessi selvittää vahingon syy-yhteyden ja vastuujaon erikseen. Vaikka hakija olisi itse aiheuttanut vahingon, henkilovahingot korvataan aina omasta liikennevakuutuksesta.

Liikennevahinkoilmoitus Suomessa tarvitaan seuraavissa tilanteissa liikennevakuutuslain (460/2016) ja tieliikennelain (729/2018) mukaisesti.

Ajoneuvojen välinen kolari tai yhteentörmäys. Aina kun kaksi tai useampaa ajoneuvoa kolaroi, on molempien osapuolten tehtävä liikennevahinkoilmoitus omille vakuutusyhtiöilleen. Esinevahinkokorvausta haetaan vastuullisen osapuolen vakuutusyhtiolta. Henkilövahingot korvataan oman liikennevakuutuksen kautta riippumatta syyllisyydestä.

Yksittäinen onnettomuus ilman vastapuolta. Kun ajo peltoon, aitaan tai muuhun esteeseen, on ajoneuvon omistaja ilmoitettava vahingosta omalle vakuutusyhtiolle. Kaskovakuutus korvaa ajoneuvon vahingot tassa tilanteessa, ei liikennevakuutus.

Pyorailija- tai jalankulkijavahinko. Jos moottoriajoneuvo aiheuttaa vahingon pyöräilijälle tai jalankulkijalle, vahingon aiheuttajan liikennevakuutuksesta korvataan henkilovahingot ja omaisuusvahingot. Jalankulkija tai pyöräilijä ilmoittaa vahingon ajoneuvojen kuljettajan vakuutusyhtiolle.

Hirvieläimen tai muun elimen kohteeksi joutuminen. Eläinkolarit ovat yleisia Suomessa. Hirvi- tai poroisku korvataan kaskovakuutuksesta, ei liikennevakuutuksesta. Elàinkolarista on ilmoitettava myös poliisille ja metsästysyhdistykselle tiealueen osalta.

Parkkivahinko ilman kuljettajaa. Jos ajoneuvo vahingoittuu parkkipaikalla toisen ajoneuvon toimesta kuljettajan poissa ollessa, vahinkoilmoitus on tehtävä. Parkkipaikan mahdollinen valvontakamera-tallennus on pyydettava todistusaineistoksi.

Ilkivalta tai murtoyritys. Ajoneuvoon kohdistuva ilkivalta tai murto korvataan kaskovakuutuksesta. Tahan tarvitaan myös poliisin rikosilmoitusnumero.

Eläinavustus tai luonnonilmio. Tulva, myrskyvahinko, kaatuneen puun aiheuttama vahinko tai muu luonnonilmio korvataan kaskovakuutuksen laajan turvan kautta erillisillä ehdoilla.

Oikein laadittu liikennevahinkoilmoitus Suomessa sisältää seuraavat olennaiset tiedot, jotka varmistavat korvauksen käsittelyn sujuvuuden liikennevakuutuslain (460/2016) 62 pykälän mukaisesti.

Ilmoittajan tarkat henkilotiedot. Koko nimi, henkilotunnus, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Nämä tiedot mahdollistavat vakuutusyhtion yhteydenpidon korvausprosessin aikana.

Vahingon paivamäärä, kellonaika ja tarkka paikka. Nämä ovat korvauskäsittelyn peruselementit. Paikka on ilmoitettava mahdollisimman tarkasti: katuosoite, risteys tai maantiepaikka maakunnassa. GPS-koordinaatit ovat käytännöllinen lisatieto.

Yksityiskohtainen vahinkokuvaus. Selosta tapahtumat kronologisesti: mistä suunnista ajoneuvot tulivat, mitä tehtiin ennen onnettomuutta, miten kolari tapahtui. Objektiivinen kuvaus ilman syyttelyä on parasta. Vakuutusyhtiö arvioi syyllisyyden erillisella selvittelyllä.

Ajoneuvotiedot. Oman ajoneuvon rekisteritunnus, merkki ja malli, oma vakuutusyhtiö ja vakuutusnumero. Toisen ajoneuvon rekisteritunnus, kuljettajan nimi ja toisen ajoneuvon vakuutusyhtiö, jos ne ovat tiedossa.

Todistajatiedot. Pahon todistajan nimi ja puhelinnumero vahvistavat tapahtumakulun ja voivat olla ratkaisevia riitaisissa korvaustapauksissa. Todistaja on pyydettava jattämaan yhteystietonsa mahdollisimman pian.

Henkilövahinkokuvaus. Jos onnettomuudessa on loukkaantuneita, kirjaa kuvaus loukkaantumisista ja toteutetuista toimenpiteistä (sairaalaan kuljetus, poliisin kutsuminen). Henkilovahinkoja koskeva tieto on kriittistä henkilovahinkokäsittelyyn liikennevakuutuslain (460/2016) 63 pykälän mukaisesti.

Poliisin ilmoitusnumero. Jos poliisi kirjasi onnettomuusilmoituksen, sen diaarinumero on mainittava. Poliisin tutkimusnumero on vahvistava todistusaineisto korvauskasittelyssä.

Valokuvat ja muut todistusaineistot. Ota valokuvia vahingoista, ajoneuvojen asennoista, jarrutusjälyistä ja vahinkopaikasta heti onnettomuuden jälkeen, jos se on turvallista. Valokuvat vahvistavat kuvausta merkittävästi. forms-legal.com tarjoaa liikennevahinkoilmoitusmallipohjan, joka kattaa kaikki olennaiset kohdat.

Uuden vakuutuksen tai omavastuu. Jos kaskovakuutuksen omavastuu kuuluu tilanteeseen, se on mainittava hakemuksessa. Vakuutusehtojen mukaisesti omavastuu vaaditaan ennen korvausprosessin aloittamista. Tarkista omavastuu vakuutuskirjastasi.

Liikennevahinkoilmoituksen tekeminen Suomessa oikein edellyttää seuraavia vaiheita liikennevakuutuslain (460/2016) mukaisesti.

Vaihe 1 - Varmista turvallisuus onnettomuuspaikalla. Siirrä ajoneuvot pois liikenteen tieltä, jos se on turvallista. Kynnyta varoitusvilkut paalle. Laita varoituskolmio 150-200 metrin etäisyydelle ennen onnettomuuspaikkaa tieliikennelain (729/2018) 93 pykälän mukaisesti.

Vaihe 2 - Hanki toisen osapuolen tiedot. Keraa toisen kuljettajan nimi, henkilotunnus tai syntymaaika, osoite, puhelinnumero, ajoneuvon rekisteritunnus ja vakuutusyhtiön nimi. Nämä tiedot ovat välttämattomia korvauskäsittelylle.

Vaihe 3 - Ota valokuvia paikalla. Kuvaa ajoneuvojen asennot ennen siirtämistä, vahingot, jarrutusjaljet, liikennemerkit, valotilanne ja muu vahinkopaikka. Valokuvat ovat tärkeimpia todistusaineistoja.

Vaihe 4 - Kutsu poliisi tarvittaessa. Poliisi on kutsuttava paikalle liikennevakuutuslain (460/2016) ja tieliikennelain (729/2018) 93 pykälän mukaisesti, jos onnettomuudessa on loukkaantuneita, ajoneuvo ei kykene liikkumaan tai tieliikenteen kulku on estynyt. Poliisin ilmoitusnumero on pyydettava.

Vaihe 5 - Keraa todistajatiedot. Pyydä paikalla olleet todistajat jättämään nimensä ja puhelinnumeronsa.

Vaihe 6 - Täytä liikennevahinkoilmoituslomake. Kirjaa kaikki tiedot tarkasti: ilmoittajan henkilotiedot, vahingon tiedot, ajoneuvojen tiedot, todistajatiedot ja mahdolliset henkilovahingot. Ole objektiivinen vahinkokuvauksessa.

Vaihe 7 - Toimita ilmoitus vakuutusyhtiolle 14 paivässä. Toimita vahinkoilmoitus omalle vakuutusyhtiolle viipymättä, mielellään sähköisesti vakuutusyhtion verkkopalvelun tai mobiilisovelluksen kautta. Liitää valokuvat ilmoitukseen. Liikennevakuutuslaki (460/2016) edellyttää ilmoituksen tekemista kohtuullisessa ajassa.

Vaihe 8 - Tee poliisin verkkorikosilmoitus tarvittaessa. Ilkivalta- ja varkaustapaukset vaativat poliisin rikosilmoituksen, joka voidaan tehdä sähköisesti poliisi.fi-sivustolla.

Vaihe 9 - Odota vakuutusyhtion yhteydenottoa. Vakuutusyhtiö ottaa yhteyttä lisatietopyyntöjen tai arviokäynnin sopimiseksi. Vastaa lisätietopyyntöihin viipymättä korvauskäsittelyn nopeuttamiseksi.

Liikennevahinkoilmoittaminen Suomessa perustuu useisiin lakeihin ja asetuksiin, joiden velvoitteet on tunnettava.

Liikennevakuutuslain (460/2016) 62 pykälän vahinkoilmoitusvelvollisuus. Lain 62 pykälä velvoittaa vakuutuksenottajan ilmoittamaan vahingosta vakuutusyhtiolle viipymättä. Viivästys voi johtaa korvauksen alentamiseen. Vakuutusyhtiolla on oikeus periä ylimääräisiä selvittelykuluja myöhästymisen vuoksi.

Liikennevakuutuslain (460/2016) 63 pykälän korvausperusteet. Lain 63 pykälä määrää korvattavat vahingot: henkilovahingot korvataan aina liikennevakuutuksesta riippumatta syyllisyydestä. Esinevahinkokorvaus riippuu vahingon aiheuttajan vakuutuksesta. Liikennevakuutuslain mukainen henkilövahinkokorvaus kattaa sairaanhoitokulut, ansionmenetykset, pysyvat invaliditeettivahingot ja surutyökustannukset.

Tieliikennelain (729/2018) 93 pykälän jälkeen jääminen onnettomuuspaikalle. Laki velvoittaa onnettomuuden osapuolia jäämaän paikalle ja antamaan tietoja. Onnettomuuspaikalta pakeneminen on kielletty ja rangaistavaa rikoslain (39/1889) 23 luvun 11 pykälän mukaisesti.

Vakuutussopimuslaki (543/1994). Vakuutussopimuslaki saantelee vakuutussopimuksen ehtojen tulkintaa ja osapuolten velvollisuuksia. Lain 69 pykälä velvoittaa vakuutuksenottajan antamaan vakuutusyhtiolle kaikki tarvittavat tiedot vahingon selvittelya varten. Tietojen salaaminen tai vaarennys on vakuutuspetos rikoslain (39/1889) 36 luvun mukaisesti.

Potilasvahinkolaki (585/1986). Jos liikenneonnettomuudessa loukkaantunut saa sairaanhoitoa, voi potilasvahinkolain mukainen korvaushakemus tulla kyseeseen myös, jos hoidossa tapahtunut virhe aiheuttaa lisävahinkoja. Tämä on erillinen prosessi liikennevakuutuskorvauksen lisäksi.

Liikenteen turvallisuusviraston (Traficom) rooli. Traficom ylläpitää onnettomuustilastoja ja analysoi liikenneonnettomuuksien syita. Vakuutusyhtiöt raportoivat tilastotietoja Traficomille. Poliisin onnettomuustutkinta toimii erillaan vakuutusyhtion korvaustutkinnasta. Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen voi hakea muutosta Vakuutuslautakunnalta (FINE) tai viimekädessä käräjäoikeudesta.

Liikennevahinkoilmoituksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat viivästää korvauspäätöstä tai pienentaa korvauksia.

Virhe 1 - Ilmoituksen viivästyminen. Liikennevahinkoilmoitus tehdään liian myohaan. Liikennevakuutuslaki (460/2016) edellyttää ilmoituksen tekemista viipymättä. Vakuutusyhtiolla on oikeus vähentaa korvauksia, jos ilmoittamista on viivästetty tarpeettomasti.

Virhe 2 - Toisen osapuolen tietojen keraämättä jattaminen. Onnettomuuspaikalla ei kerätä toisen ajoneuvon rekisteritunnusta, kuljettajan nimeä tai vakuutusyhtiön tietoja. Ilman näitä tietoja korvauksen hakeminen vastuulliselta osapuolelta on hankalaa.

Virhe 3 - Valokuvien ottamatta jattaminen. Onnettomuuspaikalla ei oteta valokuvia ennen ajoneuvojen siirtämistä. Valokuvat ovat merkittävin todistusaineisto korvauksen arvioimisessa. Ota valokuvia heti, kun se on turvallista.

Virhe 4 - Syyllisyyden myöntäminen suullisesti. Onnettomuuspaikalla myonnytään sanallisesti vastuuseen ennen kuin vakuutusyhtiö on tutkinut tilanteen. Vastuunjako selvitetaan vakuutustutkinnassa, älä myönnä tai kiistä syyllisyyttä onnettomuuspaikalla.

Virhe 5 - Vahinkokuvauksen epäselkeys. Vahinkokuvaus on niin ylimalkainen, että vakuutusyhtiö ei pysty arvioimaan tapahtumien kulkua. Kirjoita yksityiskohtainen, kronologinen kuvaus tapahtumista. Kerro, missä olit, mihin suuntaan ajoit ja miten kolari tapahtui.

Virhe 6 - Henkilövahinkotietojen puuttuminen. Loukkaantumisista ei ilmoiteta vakuutusyhtiolle, vaikka loukkaantunut on hakeutunut lääkäriin. Ilmoita kaikki henkilovahingot, myös sellaiset, jotka ilmenevät viiveellä kuten niskavenähdys. Henkilovahinkoja korvataan liikennevakuutuslain (460/2016) 63 pykälän laajan korvausoikeuden mukaisesti.

Virhe 7 - Puuttuva poliisin ilmoitusnumero. Jos poliisi on paikalla ollut tai onnettomuus on ilmoitettu poliisille, poliisin kirjaama diaarinumero unohdetaan pyytää. Poliisin ilmoitusnumero on merkittävä todistusaineisto.

Virhe 8 - Vakuutustietojen sekaannus. Haetaan korvausta vaaralta vakuutusyhtiolta tai vaarasta vakuutustuotteesta. Selvitä aina, onko kyseessa liikennevakuutus vai kaskovakuutus, ja toimita ilmoitus oikealle vakuutusyhtiolle.