Opintotukihakemus – Kela
OPINTOTUKIHAKEMUS
Laadittu opintotukilaki (65/1994) mukaisen opintotukihakemuksen pohjaksi. Hakemus jätetään Kansaneläkelaitokselle (Kela).
Hakijan tiedot
1. HAKIJAN TIEDOT
Nimi: [Hakija Nimi]
Henkilötunnus: [Hakija Hetu]
Opiskeluaikainen osoite: [Hakija Osoite]
Puhelin: [Hakija Puhelin]
Syntymäpäivä: [Syntymapaiva]
Siviilisääty: [Siviilisaaty]
Oppilaitostiedot
2. OPPILAITOSTIEDOT
Oppilaitos: [Oppilaitos Nimi]
Koulutusohjelma: [Koulutusohjelma]
Aloituspäivämäärä: [Aloituspaivamaara]
Tutkinnon laajuus: [Laajuus] op
Opiskeluaste: [Opiskeluaste]
Asumistiedot
3. ASUMISTIEDOT
Asumismuoto: [Asumismuoto]
Kuukausivuokra: [Asumismenot] €/kk
Tulotiedot
4. TULOTIEDOT
Arvioidut vuositulot tukivuonna: [Vuositulot] €
Vanhempien vuositulot: [Vanhempien Tulot] €
Liitteet
5. LIITTEET
[Liiteluettelo]
Allekirjoitus
VAKUUTUS JA ALLEKIRJOITUS
Vakuutan, että antamani tiedot ovat oikeita ja täydellisiä. Sitoudun ilmoittamaan Kelalle kaikista opinnoissani tai tuloissani tapahtuvista muutoksista opintotukilaki (65/1994) 25 pykälän mukaisesti.
[Paivamaara]
Hakijan allekirjoitus: __________________________________
[Hakija Nimi]
Hakija
________________
Signature
Mikä on Opintotukihakemus – Kela?
Opintotuki Suomessa on opintotukilaki (65/1994) mukainen Kansaneläkelaitoksen (Kela) myöntämä taloudellinen tuki, joka auttaa opiskelijoita kustantamaan opintonsa. Opintotuki koostuu kolmesta osasta: opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Opintorahan suuruus vaihtelee opiskeluasteen, iän ja vanhempien tulojen mukaan. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on vuonna 2025 noin 268 euroa kuukaudessa, ja asumislisä on enintään noin 250 euroa kuukaudessa.
Opintoraha on vastikkeettomaton tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Asumislisä on vuokra-asunnossa opiskelevalle tarkoitettu lisä, joka kattaa osan asumismenoista. Opintolainan valtiontakaus mahdollistaa edullisen lainan ottamisen pankista opiskeluaikana, ja valtio takaa lainan pankkia vastaan siten, ettei opiskelijalta vaadita muuta vakuutta. Opintolainan valtiontakauksen määrä on 650 euroa kuukaudessa korkeakouluopiskelijoille vuonna 2025.
Opintotukeen on oikeus opintotukilaki (65/1994) 4 pykälän mukaan opiskelijalla, joka opiskelee päätoimisesti julkisesti valvotussa oppilaitoksessa Suomessa tai tiettyjen edellytysten täyttyessä ulkomailla. Päätoimisena opiskeluna pidetään opintotukilaki (65/1994) 5a pykälän mukaan opiskelua, jonka tavoitteena on tutkinto tai koulutus ja johon sisältyy vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa. Opintotukea voi saada korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa.
Opintotuen tulorajat ovat merkittävä rajoitus, joka on tunnettava etukäteen. Opintotukilaki (65/1994) 25a pykälä säätää tulorajoista: opiskelija voi ansaita tietyn verran ennen kuin opintotuki alkaa vähentyä tai lakkaa. Tulorajat lasketaan vuositulojen perusteella: jokaista tukikuukautta kohden sallitaan tietty määrä ansiotuloja. Vuonna 2025 yhdeksän tukikuukauden tuloraja on 14 580 euroa. Jos tulot ylittyvät, liikaa saatu tuki on palautettava.
Opintotuen hakeminen tapahtuu Kela.fi-verkkopalvelun kautta tai Kelan toimistosta paperilomakkeella. Hakemus on tehtävä ennen tukikauden alkua, koska tuki ei ole takautuva. Kelan käsittely kestää yleensä 2–4 viikkoa. Opintotukipäätös on voimassa lukukaudeksi tai lukuvuodeksi kerrallaan, ja se on uusittava ennen seuraavan tukikauden alkua. Opintotukioikeus on sidottu opintojen edistymiseen: opintotukilaki (65/1994) 7 pykälä edellyttää, että tuettujen opintojen on edistyttävä riittävästi.
Opintojen edistymisvaatimus on tärkeä oikeudellinen ehto. Kela seuraa opintojen edistymistä vuosittain, ja jos opinnot eivät etene riittävästi suhteessa nostettuihin tukikuukausiin, opintotuki voidaan keskeyttää. Riittävä edistyminen tarkoittaa käytännössä, että opiskelija suorittaa noin 5 opintopistettä nostettuaan yhden tukikuukauden. Korkeakouluopiskelijoilta vaaditaan tietty vähimmäismäärä suoritettuja opintopisteitä suhteessa käytettyihin tukikuukausiin opintotukilaki (65/1994) 7a–7b pykälien mukaisesti.
Milloin tarvitset asiakirjan Opintotukihakemus – Kela?
Opintotukihakemus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa opiskelija aloittaa päätoimiset opinnot tai siirtyy uuteen oppilaitokseen ja haluaa hakea Kelalta opintotukea opintotukilaki (65/1994) mukaisesti.
Opintojen aloittaminen. Korkeakouluun, ammattikorkeakouluun, lukioon tai ammattikouluun hyväksytty opiskelija voi hakea opintotukea opiskelun alkamisesta lähtien. Hakemus on jätettävä ennen opintotukikauden alkua, koska tukea ei myönnetä takautuvasti.
Uuteen oppilaitokseen siirtyminen. Jos opiskelija siirtyy oppilaitoksesta tai koulutusohjelmasta toiseen, opintotuki on haettava uudelleen. Siirtymätilanteessa on myös tarkistettava, riittävätkö jäljellä olevat tukikuukaudet uuden tutkinnon suorittamiseen.
Asumislisän hakeminen. Vuokra-asunnossa tai opiskelija-asuntolassa asuva opiskelija voi hakea asumislisää veroilmoituksen yhteydessä. Asumislisähakemus on tehtävä erikseen, ja siihen tarvitaan vuokrasopimus.
Ulkomailla opiskelu. Suomalainen opiskelija, joka opiskelee ulkomailla joko kansainvälisessä vaihto-ohjelmassa tai itsenäisenä opiskelijana, voi hakea opintotukea. Ulkomailla opiskelun opintotukeen sovelletaan erityisiä edellytyksiä opintotukilaki (65/1994) mukaisesti.
Opintolainan valtiontakaus. Opiskelija, joka haluaa ottaa opintolainaa pankista opiskelun rahoittamiseksi, voi hakea Kelalta opintolainan valtiontakausta. Valtiontakaus mahdollistaa edullisen lainan ilman muita vakuuksia. Takauksen määrä on 650 euroa kuukaudessa korkeakouluopiskelijoille.
Tulojen ylityttyä palautus ja uushakemus. Jos opiskelija on vuoden aikana ansainnut enemmän kuin tulorajat sallivat, liikaa saatu opintotuki on palautettava. Tämän jälkeen opintotuki haetaan uudestaan, jos edellytykset täyttyvät seuraavana vuonna.
Opintojen hidastuminen ja vapaaehtoinen tuen lopettaminen. Opiskelija, jonka opinnot hidastuvat merkittävästi esimerkiksi sairauden tai muun syyn vuoksi, voi lopettaa opintotuen vapaaehtoisesti ja hakea sitä uudelleen, kun opinnot jatkuvat normaalisti. Tukikuukausien käyttäminen tarpeettomasti voi johtaa tilanteeseen, jossa tukikuukausia ei enää ole jäljellä tutkinnon loppuvaiheessa.
Mitä Opintotukihakemus – Kela sisältää
Oikeudellisesti pätevä opintotukihakemus Suomessa sisältää seuraavat elementit opintotukilaki (65/1994) mukaisen tukikelpoisuuden osoittamiseksi.
Hakijan henkilötiedot. Hakijan koko nimi, henkilötunnus, opiskeluaikainen osoite ja syntymäpäivä. Syntymäpäivä on tärkeä, koska opintorahan suuruus vaihtelee iän mukaan: alle 18-vuotiaan opintoraha on pienempi kuin 20 vuotta täyttäneen, ja vanhempien tulot vaikuttavat alle 18-vuotiaille ja alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.
Oppilaitostiedot. Oppilaitoksen virallinen nimi, koulutusohjelma tai tutkinto, opintojen aloituspäivämäärä ja tutkinnon laajuus opintopisteinä. Nämä tiedot vaikuttavat tukikuukausien enimmäismäärään: korkeakoulututkinnon tukikuukaudet lasketaan tutkinnon laajuudesta.
Asumismuoto. Asumismuoto opiskelun aikana vaikuttaa asumislisään merkittävästi. Vanhempien luona asuva opiskelija ei saa asumislisää. Vuokra-asunnossa asuva saa asumislisää enintään noin 250 euroa kuukaudessa. Opiskelija-asuntolassa asuva saa hieman pienemmän asumislisän.
Tuloarvio. Opiskelijan arvioidut vuositulot tukivuonna on ilmoitettava. Tulorajat ovat opintotukilaki (65/1994) 25a pykälän mukaan 2 020 euroa kuukaudessa jokaiselta tukivuodelta, korjattuna tukikuukausien mukaan. Ylimääräiset ansiot kesätöistä tai sivutyöstä on arvioitava etukäteen, jotta tulot eivät ylity ja laukaise tuloylitystä.
Liitteet. Opiskelutodistus oppilaitokselta on pakollinen liite. Asumislisää varten tarvitaan vuokrasopimus. Ulkomailla opiskelevat tarvitsevat todistuksen ulkomaisesta oppilaitoksesta. Liitteet ladataan PDF-muodossa Kela.fi-palveluun.
Opetusmäärä. Opiskelun on oltava päätoimista eli vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa opintotukilaki (65/1994) 5a pykälän mukaisesti. Osa-aikainen opiskelu tai opintojen keskeytyminen voi johtaa tuen keskeyttämiseen. Forms-legal.com:n lomakepohja toimii muistilistana ennen varsinaisen hakemuksen täyttämistä Kela.fi:ssä.
Näin täytät asiakirjan Opintotukihakemus – Kela
Opintotukihakemus Suomessa täytetään Kela.fi-verkkopalvelussa. Forms-legal.com:n lomakepohja toimii tietojen kokoamisessa apuna.
Vaihe 1 – Hae opiskelijaksi ensin. Opintotukea ei voi hakea ennen kuin on saanut hyväksymiskirjeen oppilaitoksesta. Hyväksymiskirjeen tai opiskelutodistuksen tiedot tarvitaan hakemuksessa.
Vaihe 2 – Arvioi vuositulosi realistisesti. Laske etukäteen, kuinka paljon arvelet ansaitsevasi opiskeluvuoden aikana. Tulorajat on tunnettava, jotta et saa liikaa opintotukea ja joudu maksamaan sitä takaisin.
Vaihe 3 – Täytä forms-legal.com:n lomakepohja. Kirjaa hakijan tiedot, oppilaitostiedot, asumistiedot ja tuloarvio lomakepohjaan. Se varmistaa, että kaikki tiedot ovat valmiina Kela.fi-hakemusta varten.
Vaihe 4 – Kirjaudu Kela.fi-palveluun. Navigoi kohtaan Opiskelu ja koulutus ja valitse Opintotuki. Täytä verkkohakemus lomakepohjan tietojen perusteella. Lataa opiskelutodistus ja vuokrasopimus PDF-muodossa.
Vaihe 5 – Asumislisä erikseen. Jos asut vuokra-asunnossa, muista hakea myös asumislisää. Asumislisähakemus tehdään samassa Kela.fi-hakemuksessa.
Vaihe 6 – Seuraa päätöstä. Kela käsittelee opintotukihakemuksen yleensä 2–4 viikossa. Päätös saapuu Kela.fi-viesteihin tai postitse. Opintotuki maksetaan opiskelijan pankkitilille kuun alussa.
Vaihe 7 – Seuraa tulorajoja vuosittain. Jokaisen vuoden lopussa tarkista OmaVerosta, paljonko olet ansainnut, ja vertaa sitä tulorajoihin. Jos tulot ovat ylittyneet, ilmoita Kelalle ajoissa, jotta vältät korkojen kertymisen palautettavalle summalle.
Opintotukihakemus – Kela – lakisääteiset vaatimukset
Opintotukihakemus Suomessa perustuu opintotukilaki (65/1994) säännöksiin, joista keskeisimmät ovat seuraavat.
Tukikelpoisuus opintotukilaki (65/1994) 4 pykälän mukaan. Opintotukeen on oikeus henkilöllä, joka opiskelee päätoimisesti julkisesti valvotussa oppilaitoksessa Suomessa tai ulkomailla tiettyjen edellytysten täyttyessä. Opiskelun on oltava tavoitteellista ja johtaa tutkintoon tai koulutukseen.
Päätoimisuusvaatimus opintotukilaki (65/1994) 5a pykälän mukaan. Päätoimisena opiskeluna pidetään opiskelua, jonka tavoitteena on tutkinto ja johon sisältyy vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa. Jos opiskelija työskentelee samanaikaisesti enemmän kuin 80 % täyden työajan palkansaajasta, opiskelua ei katsota päätoimiseksi.
Opintojen edistymisvaatimus opintotukilaki (65/1994) 7 pykälän mukaan. Kela seuraa opintojen edistymistä vuosittain. Jos opinnot eivät etene riittävästi, opintotuki voidaan keskeyttää. Riittäväksi edistymiseksi katsotaan, että opiskelija suorittaa opintoja suhteessa nostettuihin tukikuukausiin.
Tulorajat opintotukilaki (65/1994) 25a pykälän mukaan. Opiskelija voi ansaita tietyn verran ennen kuin opintotuki alkaa vähentyä. Tulorajojen ylittyessä liikaa saatu tuki peritään takaisin korkoineen. Tulorajat tarkistetaan verotuksen valmistumisen jälkeen.
Tuen takaisinperintä ja tuloylitys. Jos tulot ylittyvät, opintotuki peritään takaisin korkoineen laki Kansaneläkelaitoksesta (731/2001) ja opintotukilaki (65/1994) 35 pykälän mukaisesti. Opiskelija voi itse laskea ja palauttaa liikaa saadun tuen vapaaehtoisesti ennen verotuksen valmistumista, jolloin korot jäävät pienemmiksi.
Muutoksenhaku Kelan päätöksiin. Kelan opintotukipäätökseen voi hakea muutosta Kelan muutoksenhakulautakunnasta 30 päivässä tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (STML).
Yleisimmät virheet: Opintotukihakemus – Kela
Opintotukihakemus Suomessa tehdään usein virheellisesti, mikä voi johtaa tuloylityksiin, liikaa maksetun tuen takaisinperintään tai opintotuen menettämiseen.
Virhe 1 – Tulorajojen laiminlyönti. Yleisin virhe on ansaita enemmän kuin tulorajat sallivat. Kesätyöt ja osa-aikatyö voivat kumuloitua yllättävän suuriksi, ja tuloylitys voi johtaa satojen eurojen takaisinperintään. Seuraa tuloja aktiivisesti vuoden aikana.
Virhe 2 – Hakemus ennen hyväksymiskirjettä. Opintotukea ei voi hakea ennen kuin oppilaitos on vahvistanut opiskelupaikan. Ilman opiskelutodistusta tai hyväksymiskirjettä Kela ei voi käsitellä hakemusta.
Virhe 3 – Asumislisän hakematta jättäminen. Asumislisä ei tule automaattisesti opintorahan mukana, vaan se on haettava erikseen vuokrasopimuksen kanssa. Monelta opiskelijalta jää asumislisä saamatta, koska he eivät tiedä hakea sitä erikseen.
Virhe 4 – Tukikuukausien liian nopea käyttäminen. Tukikuukausien kokonaismäärä on rajattu tutkinnon laajuuden mukaan. Jos tukikuukausia käyttää nopeammin kuin opintoja edistyy, tai jos tukea nostaa myös sellaisina kuukausina kun ei aktiivisesti opiskele, tukikuukausia voi loppua ennen tutkinnon valmistumista.
Virhe 5 – Muutosten ilmoittamatta jättäminen. Opintojen keskeytyminen, oppilaitoksen vaihtuminen tai muu merkittävä muutos on ilmoitettava Kelalle heti. Ilmoittamatta jääneet muutokset voivat johtaa tuen jatkumiseen tilanteessa, jolloin siihen ei enää ole oikeutta.
Virhe 6 – Vanhempien tulojen unohtaminen. Alle 18-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta vanhempien tulot vaikuttavat opintorahan määrään. Vanhempien tulojen muutos vaikuttaa opintotukeen.
Virhe 7 – Opintolainatakauksen hakematta jättäminen. Opintolainan valtiontakaus on maksuton vakuus, jota moni opiskelija ei hae tietämättömyyttä. Takauksen hankkiminen mahdollistaa edullisen opintolainan pankista ilman muita vakuuksia. Takaus on haettava erikseen Kelalta.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Opintotukihakemus – Kela (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/opintotukihakemus
"Opintotukihakemus – Kela (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/opintotukihakemus.
@misc{formslegal-opintotukihakemus,
author = {{Forms Legal}},
title = {Opintotukihakemus – Kela (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/government/social-security/opintotukihakemus}},
note = {Free legal document template}
}Usein kysytyt kysymykset
Opintoraha Suomessa on sidottu kansaneläkeindeksiin. Vuonna 2025 korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on noin 268 euroa kuukaudessa, toisen asteen opiskelijoiden (lukio ja ammattikoulu) noin 105–268 euroa iästä ja asumismuodosta riippuen. Asumislisää voi saada enintään noin 250 euroa kuukaudessa, jos asuu vuokra-asunnossa itsenäisesti. Opintolainan valtiontakaus on korkeakouluopiskelijoille 650 euroa kuukaudessa. Opintotukilaki (65/1994) 11–13 pykälät säätävät opintorahan suuruuden määräytymisestä. Kelan verkkosivuilla on laskuri, jolla voi arvioida oman opintotukensa etukäteen.
Opintotuen tulorajat Suomessa lasketaan vuositulojen perusteella opintotukilaki (65/1994) 25a pykälän mukaan. Perustuloraja on 2 020 euroa per tukikuukausi: jos opiskelija nostaa opintotukea 9 kuukaudelta, vuosituloraja on 18 180 euroa. Tukivapaiden kuukausien (joina ei nosteta tukea) osalta sallitaan 2 920 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 9 tukikuukautta + 3 vapaakuukautta: 9 × 2 020 + 3 × 2 920 = 18 180 + 8 760 = 26 940 euroa vuodessa. Tulorajojen ylittyessä liikaa saatu tuki peritään takaisin. Opiskelija voi vapaaehtoisesti palauttaa osan tuesta ennen verotuksen valmistumista, jolloin korot jäävät pienemmiksi.
Opintotuki Suomessa lakkaa, kun opinnot keskeytyvät. Opiskelijan on ilmoitettava Kelalle opintojen keskeytymisestä viipymättä opintotukilaki (65/1994) 25 pykälän ilmoittamisvelvollisuuden mukaisesti. Keskeyttäminen voi johtua sairaudesta, henkilökohtaisista syistä tai muusta syystä. Jos opinnot keskeytyvät enemmän kuin kaksi kuukautta, opintotuki on keskeytettävä. Tukikuukausia ei katoa keskeyttämisen aikana, vaan ne säilyvät käytettäväksi opintojen jatkuessa. Pitkäaikaisen sairauden aikana opiskelija voi olla oikeutettu sairauspäivärahaan Kelasta, joka on eri etuus kuin opintotuki.
Opintolainan valtiontakaus Suomessa on vapaaehtoinen osa opintotukea. Opiskelijan ei ole pakko ottaa opintolainaa, vaikka Kela myöntäisi valtiontakauksen. Takauksen hankkiminen Kelalta on maksutonta, ja se oikeuttaa ottamaan edullisen opintolainan pankista. Opintolainan korko on tavallista kulutusluottoa matalampi, koska valtio takaa lainan. Vuonna 2025 opintolainan valtiontakauksen määrä on 650 euroa kuukaudessa korkeakouluopiskelijoille. Takauksen hakeminen ei velvoita ottamaan lainaa, mutta se kannattaa hakea varmuuden vuoksi, jos taloudellinen tilanne muuttuu opiskelun aikana.
Kyllä, opintotuki Suomessa on mahdollinen myös ulkomailla opiskeluun. Opintotukilaki (65/1994) 11a pykälä säätää ulkomailla opiskelun tuesta: opiskelija voi saada opintotukea, jos oppilaitos on virallisesti hyväksytty ulkomailla ja opiskelu on päätoimista. Vaihto-opiskeluun (esimerkiksi Erasmus+) voi saada suomalaista opintotukea samalla tavoin kuin Suomessa opiskeluun. Ulkomailla olevat opiskelijat voivat saada asumislisän suurempana kuin Suomessa, koska asumiskulut voivat olla korkeammat. Ulkomaisten opintojen osalta tarvitaan lisää liitteitä, kuten todistus ulkomaisesta oppilaitoksesta ja opintojen hyväksyttävyydestä.
Jos opintotuen tulorajat Suomessa ylittyvät, Kela perii liikaa maksetun tuen takaisin korotettuna korolla laki Kansaneläkelaitoksesta (731/2001) ja opintotukilaki (65/1994) 35 pykälän mukaisesti. Kela tarkistaa tulorajat verotuksen valmistuttua yleensä syys-lokakuussa. Jos ylitys havaitaan, Kela lähettää takaisinperintäpäätöksen. Opiskelija voi välttää korot palauttamalla osan tuesta vapaaehtoisesti ennen kesäkuun loppua (ns. vapaaehtoinen palautus). Vapaaehtoinen palautus on edullisempi vaihtoehto kuin Kelan tekemä takaisinperintä. Takaisinperintäpäätökseen voi hakea muutosta Kelan muutoksenhakulautakunnasta 30 päivässä tiedoksisaannista.
Opintotuki Suomessa maksetaan suoraan opiskelijan pankkitilille kuun ensimmäisenä pankkipäivänä. Tili ilmoitetaan Kela.fi-palveluun IBAN-muodossa. Opintoraha ja asumislisä maksetaan samana päivänä. Opintolainan valtiontakauksen perusteella saatava laina maksetaan pankin toimesta erillisen lainasopimuksen mukaisesti. Jos opiskelija muuttaa pankkitiliään, uusi tilinumero on ilmoitettava Kelalle hyvissä ajoin ennen seuraavaa maksupäivää Kela.fi-palvelussa. Opintotuen maksatukset voi seurata Kela.fi-palvelun etusivulta, jossa näkyy seuraavat maksupäivät ja -summat.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Yleinen asumistuki – hakemus Kelalle
Yleinen asumistukihakemus Kelalle laki yleisestä asumistuesta (938/2014) mukaisesti. Hae asumistukea vuokra-asuntoon tai omistusasuntoon. Sisältää ruokakunnan tiedot, tulot ja asumismenot.
Toimeentulotukihakemus – Kela
Toimeentulotukihakemus Kelalle laki toimeentulotuesta (1412/1997) mukaisesti. Hae perus-, täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Sisältää tulotiedot, asumismenot ja erityiset menot.
Lainasopimus
Kirjallinen velkakirja lainanantajan ja lainanottajan välillä velkakirjalain (622/1947), korkolain (633/1982) 4 §:n ja kuluttajaluotossa kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun mukaisesti. Sääntelee lainan määrää, korkoa, lyhennystä, viivästyskorkoa ja ulosottoa.
Oikaisuvaatimus Suomi
Hallintolain (434/2003) 49 b-49 g pykalan mukainen oikaisuvaatimus viranomaisen päätöksestä. Vaadi päätöksen muuttamista tai kumoamista ennen hallinto-oikeusvalitusta. Sopii kunta-, vero- ja rakennuslupapäätöksiin.