Yleinen asumistuki – hakemus Kelalle

Yleinen asumistuki Suomessa on Kansaneläkelaitoksen (Kela) myöntämä sosiaalietuus, joka auttaa pienituloisia henkilöitä ja perheitä kattamaan asumismenonsa. Tukea säätelee laki yleisestä asumistuesta (938/2014), joka on korvannut aiemman asumistukilaki (408/1975) uudella kokonaisuudistuksella. Asumistuki maksetaan suoraan hakijalle tai hakijan suostumuksella suoraan vuokranantajalle, ja sen suuruus riippuu asumismenoista, ruokakunnan koosta ja tuloista.

Yleinen asumistuki koskee kaikkia asumismuotoja: vuokra-asuntoa, asumisoikeusasuntoa ja omistusasuntoa asuntolainakorkoineen. Opiskelija-asuntolassa asuvalle opiskelijalle on oma erityinen opintotuen asumislisä, mutta yleinen asumistuki on mahdollinen myös opiskelijoille tietyissä tilanteissa laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 3 pykälän mukaisesti. Eläkkeensaajan asumistuki on erillinen Kelan etuus, jota säätelee laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007).

Asumistuki lasketaan hyväksyttävien asumismenojen, kuntaryhmän enimmäismäärän, perusomavastuuosuuden ja tulojen perusteella. Suomi on jaettu neljään kuntaryhmään (I–IV), joissa asumismenojen enimmäismäärät vaihtelevat. Helsinki kuuluu kuntaryhmään I, jossa on korkein asumismenokatto. Asumistuki kattaa tyypillisesti 80 prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuuosuuden erotuksesta.

Asumistukea haetaan Kela.fi-verkkopalvelusta tai Kelan toimistosta paperilomakkeella. Hakemus on tehtävä ennen asumistukikauden alkua; takautuvasti tuki myönnetään enintään kuukausi ennen hakemuksen jättämistä. Asumistukipäätös on voimassa yleensä 12 kuukautta, jonka jälkeen se on tarkistettava. Tulojen tai asumistilanteen muuttuessa tuki on tarkistettava viipymättä laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 24 pykälän ilmoittamisvelvollisuuden mukaisesti.

Kela.fi-verkkopalvelussa on asumistuen laskuri, jolla voi arvioida tuen määrän etukäteen. Laskuri ottaa huomioon asumismenot, ruokakunnan koon, kuntaryhmän ja tulot. Asumistuen hakemisessa tarvittavat asiakirjat ovat vuokrasopimus, palkkatodistus tai muu tulotodistus, sekä tarvittaessa tiliote tai muut tuloja todentavat asiakirjat. Kela tekee asumistukipäätöksen yleensä 1–3 viikossa hakemuksen jättämisestä.

Asumistuki on Suomessa merkittävä sosiaaliturvan osa, jota saa yli 350 000 ruokakuntaa. Asumistuen kokonaiskustannukset valtiolle ovat noin 2 miljardia euroa vuodessa. Asumistuki on veronalaista tuloa, mikä tarkoittaa, että se vaikuttaa tuloverolaki (1535/1992) mukaiseen verotukseen. Asumistuki otetaan huomioon myös toimeentulotuen laskennassa laki toimeentulotuesta (1412/1997) 11 pykälän mukaisesti.

Asumistukihakemus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa henkilö tai ruokakunta haluaa hakea Kelalta tukea asumiskustannusten kattamiseen laki yleisestä asumistuesta (938/2014) mukaisten edellytysten täyttyessä.

Uuteen asuntoon muuttaminen. Henkilö, joka muuttaa uuteen vuokra-asuntoon tai asumisoikeusasuntoon ja jonka tulot ovat riittävän pienet suhteessa asumismenoihin, voi hakea yleistä asumistukea. Hakemus on jätettävä viimeistään asumisen alkamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä, jotta tuki alkaa mahdollisimman pian.

Tulojen lasku tai työn menettäminen. Henkilö, jonka tulot ovat laskeneet esimerkiksi irtisanomisen, sairauden tai muun syyn vuoksi, voi hakea asumistukea, vaikka hän ei aiemmin olisi sitä saanut. Asumistukeen on oikeus, jos ruokakunnan tulot jäävät riittävästi alle tuen myöntämisrajan.

Perheen kasvu. Uusi lapsi ruokakunnassa muuttaa asumistuen laskentaa, koska ruokakunnan koko kasvaa ja samalla kasvavat sekä hyväksyttävät asumismenot että omavastuuosuus. Asumistuen tarkistus on tehtävä laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 24 pykälän mukaisesti viipymättä perheen kasvaessa.

Vuokrankorotus. Jos vuokranantaja korottaa vuokraa merkittävästi, asumistuen tarkistaminen on mahdollista. Korotettu vuokra voi oikeuttaa suurempaan asumistukeen, jos se on kuntaryhmän asumismenokaton puitteissa.

Opiskelu. Opiskelija voi olla oikeutettu yleiseen asumistukeen tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos hänellä on lapsia tai puoliso. Yksinelävälle, opintotuella asuvalle opiskelijalle on oma asumislisä, jota haetaan erikseen. Asumistuen ja opintotuen asumislisän saaminen samanaikaisesti ei ole mahdollista laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 3 pykälän poissulkemissäännön mukaisesti.

Eläkkeelle siirtyminen. Eläkkeelle siirtyminen muuttaa tulotasoa merkittävästi, ja monet eläkkeensaajat ovat oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) mukaisesti. Yleinen asumistuki voi olla mahdollinen ennen eläkkeen myöntämistä tai tietyissä tilanteissa, joissa henkilö ei täytä eläkkeensaajan asumistuen edellytyksiä.

Asumisoikeusasunto tai omistusasunto. Myös asumisoikeusasunnossa tai omistusasunnossa asuva voi hakea asumistukea. Omistusasunnon osalta tuki kohdistuu asuntolainakorkoihin ja taloyhtiön vastikkeeseen, ei asuntolainan lyhennyksiin.

Oikeudellisesti pätevä asumistukihakemus Suomessa sisältää seuraavat elementit laki yleisestä asumistuesta (938/2014) mukaisen hakemuksen edellytykset täyttääkseen.

Hakijan henkilötiedot. Hakijan koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite (asunto, johon tukea haetaan), puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Kela tarvitsee nämä tiedot hakemuksen tunnistamiseen ja päätöksen toimittamiseen.

Asunnon tiedot. Tuettavan asunnon osoite, pinta-ala neliömetreinä, hallintamuoto (vuokra, asumisoikeus, omistus) ja sijaintikunta. Kela jakaa kunnat neljään kuntaryhmään (I–IV) asumismenokattojen laskemista varten. Helsinki on kuntaryhmässä I, Espoo, Vantaa ja Kauniainen kuntaryhmässä II, muut taajaamat ryhmässä III ja harvaan asutut alueet ryhmässä IV.

Asumismenot. Vuokra-asunnossa hakijan kuukausivuokra kokonaisuudessaan. Omistusasunnossa asuntolainakorkomenot ja taloyhtiön hoitovastike. Asumisoikeusasunnossa asumisoikeusmaksu ja kuukausimaksu. Asumismenot eivät saa ylittää kuntaryhmän mukaista asumismenokattoa, jotta koko summa otetaan tuen laskennassa huomioon.

Ruokakunnan tiedot. Kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt: puoliso tai rekisteröity kumppani, lapset ja muut perheenjäsenet. Ruokakunnan koko vaikuttaa perusomavastuuosuuteen laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 15 pykälän mukaisesti.

Ruokakunnan tulot. Kaikkien ruokakunnan jäsenten bruttokuukausitulot: palkka, eläke, Kelan päivärahat, yrittäjätulot ja muut tulot. Lapsilisä ja jotkut muut etuudet eivät kuulu tuloksi asumistukea laskettaessa. Kela tarkistaa tulot automaattisesti rekistereistä.

Liitteet. Vuokrasopimus, josta ilmenee vuokranantajan nimi, vuokra ja sopimuskausi. Palkkatodistus tai muu tulotodistus. Tarvittaessa tiliote. Kela voi pyytää lisäselvityksiä, joten liitteiden täydellisyys nopeuttaa käsittelyä. Kela.fi-verkkopalvelussa liitteet voidaan ladata sähköisesti.

Ilmoittamisvelvollisuus. Laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 24 pykälä velvoittaa hakijaa ilmoittamaan Kelalle kaikista tulojen tai asumistilanteen muutoksista viipymättä. Ilmoittamatta jääneet muutokset voivat johtaa liikaa maksetun tuen takaisinperintään veronkantolaki (11/2018) mukaisen menettelyn kautta. Forms-legal.com:n lomakepohja auttaa kokoamaan tiedot ennen varsinaisen hakemuksen täyttämistä Kela.fi-palvelussa.

Asumistukihakemus Suomessa täytetään helpoiten Kela.fi-verkkopalvelussa. Forms-legal.com:n lomakepohja auttaa kokoamaan kaikki tarvittavat tiedot etukäteen.

Vaihe 1 – Kerää tarvittavat asiakirjat etukäteen. Tarvitset: vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen, palkkalaskelman tai Kelan päätöksen tulostasi, tiliotteet tarvittaessa, sekä tiedot ruokakunnan jäsenistä.

Vaihe 2 – Täytä forms-legal.com:n lomakepohja. Kirjaa hakijan tiedot, asunnon tiedot, ruokakunnan jäsenet ja tulot lomakepohjaan. Lomakepohja toimii muistilistana, jotta mitään tärkeää tietoa ei jää puuttumaan.

Vaihe 3 – Kirjaudu Kela.fi-palveluun. Navigoi kohtaan Asuminen ja tuki ja valitse Yleinen asumistuki. Täytä verkkohakemus lomakepohjan tietojen perusteella. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Vaihe 4 – Lataa liitteet. Lataa vuokrasopimus, palkkatodistus ja muut liitteet PDF-muodossa Kela.fi-palveluun. Kela käsittelee hakemukset nopeammin, kun kaikki liitteet ovat valmiina.

Vaihe 5 – Lähetä hakemus. Tarkista hakemuksen tiedot ennen lähettämistä. Kela lähettää vahvistuksen hakemuksen vastaanottamisesta. Päätös saapuu yleensä 1–3 viikon kuluessa.

Vaihe 6 – Tarkista päätös. Kelan asumistukipäätöksessä ilmoitetaan tuen määrä, tukikausi ja mahdolliset lisäselvityspyynnöt. Jos päätöksessä on virhe tai tuki on epäilyttävän pieni, voi tehdä oikaisuvaatimuksen Kelan sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä.

Vaihe 7 – Ilmoita muutoksista. Muista ilmoittaa Kelalle kaikista tulojen tai asumistilanteen muutoksista laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 24 pykälän mukaisesti. Muutokset voi ilmoittaa helposti Kela.fi-palvelussa tai Kelan puhelinpalvelussa.

Asumistukihakemus Suomessa perustuu laki yleisestä asumistuesta (938/2014) säännöksiin, joista keskeisimmät ovat seuraavat.

Asumistuen edellytykset laki yleisestä asumistuesta (938/2014) mukaan. Laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 1 pykälä määrittää asumistuen tarkoituksen: taloudellinen tuki asumismenoihin pienituloisille. Asumistukeen on oikeus laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 3 pykälän mukaan henkilöllä, joka asuu Suomessa vakinaisesti, eikä ole opintotukea saava opiskelija (ellei hänellä ole huollettavia lapsia tai hänellä ole puolisoa).

Asumismenot laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 8–12 pykälien mukaan. Hyväksyttäviä asumismenoja ovat vuokra-asunnon vuokra, asumisoikeusasunnon kuukausimaksu ja omistusasunnon hoitovastike sekä asuntolainakorot. Asumismenoille on kuntaryhmäkohtaiset enimmäismäärät, jotka Kela vahvistaa vuosittain.

Tulosovitus laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 13–19 pykälien mukaan. Ruokakunnan tulot otetaan huomioon asumistuen laskennassa. Tulo vähentää tukea tulosovituksen kautta: perusomavastuuosuus kasvaa tulojen kasvaessa. Lain 16 pykälä säätää tulojen laskentaperusteista.

Ilmoittamisvelvollisuus laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 24 pykälän mukaan. Hakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle kaikista ruokakunnan tuloissa tai asumistilanteessa tapahtuvista oleellisista muutoksista. Ilmoittamatta jättämisestä voi seurata liikaa maksetun tuen takaisinperintä korkoineen.

Tuen takaisinperintä. Liikaa maksettu asumistuki voidaan periä takaisin laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 35 pykälän mukaisesti. Tahallinen väärinkäyttö voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin rikoslaki (39/1889) 29 luvun sosiaalietuuspetossäännösten nojalla.

Muutoksenhaku. Asumistukipäätökseen tyytymätön hakija voi tehdä oikaisuvaatimuksen Kelan sisäiseen muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (STML) ja edelleen vakuutusoikeuteen.

Asumistukihakemus Suomessa tehdään usein virheellisesti, mikä voi viivästyttää päätöstä tai johtaa liikaa maksetun tuen takaisinperintään.

Virhe 1 – Myöhäinen hakemus. Asumistuki myönnetään aikaisintaan hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta, ei takautuvasti. Mitä nopeammin hakemus jätetään muuton tai tulojen laskun jälkeen, sitä nopeammin tuki alkaa.

Virhe 2 – Ruokakunnan jäsenten puuttuminen. Kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt on ilmoitettava. Jos puoliso tai toinen henkilö asuu samassa asunnossa, hänen tulonsa vaikuttavat asumistukeen. Ruokakunnan jäsenten puuttuminen voi johtaa liian suuren tuen myöntämiseen ja myöhempään takaisinperintään.

Virhe 3 – Tulojen virheellinen ilmoittaminen. Kaikki tulot on ilmoitettava: palkka, eläke, Kelan päivärahat, yrittäjätulot. Satunnaisia tai pieniä tuloja ei saa jättää ilmoittamatta. Kela tarkistaa tulotiedot automaattisesti rekistereistä, joten puutteet paljastuvat helposti.

Virhe 4 – Muutosten ilmoittamatta jättäminen. Laki yleisestä asumistuesta (938/2014) 24 pykälä velvoittaa ilmoittamaan tulojen tai asumistilanteen muutoksista viipymättä. Yleinen virhe on unohtaa ilmoittaa palkannoususta, uudesta työsuhteesta tai muutosta, mikä johtaa liikaa maksetun tuen takaisinperintään.

Virhe 5 – Väärä tieto asunnon pinta-alasta. Asunnon pinta-ala neliömetreinä vaikuttaa asumistukeen. Pinta-ala tulee ilmoittaa tarkkaan vuokrasopimuksen tai isännöitsijätodistuksen mukaisesti.

Virhe 6 – Liitteiden puuttuminen. Hakemus ilman vuokrasopimusta tai palkkatodistusta viivästyttää käsittelyä. Kela pyytää puuttuvat liitteet lisäselvityspyynnöllä, mutta tämä pidentää käsittelyaikaa merkittävästi.

Virhe 7 – Opiskelija-asumistuen hakeminen vääränä etuutena. Opintotuen asumislisää saava opiskelija ei voi saada samanaikaisesti yleistä asumistukea. Varmista oikea etuus ennen hakemisen aloittamista Kela.fi-palvelusta.