Velkajarjestelyhakemus

Velkajarjestelyhakemus Suomessa on oikeudellinen hakemus, jolla yksityishenkilö pyytää käräjäoikeutta vahvistamaan maksuohjelman ylivelkaantumistilantessa. Asiasta saadetaan laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993), jonka 1 pykälä maarittaa menettelyn tarkoituksen: kyse on yksityishenkilön velkataakan jostakin kohtuullistamisesta, jotta henkilolla on mahdollisuus selvita taloudellisesti. Velkajarjestely on viimesijainen keino, joka tulee kyseeseen, kun muut ratkaisut eivät ole mahdollisia.

Velkajärjestelymenettely on tuomioistuinmenettely, jota käräjäoikeus ohjaa alusta loppuun. Käräjäoikeus arvioi, täyttyvätkö lain edellytykset ja vahvistaa maksuohjelman, jossa hakija maksaa maksukykyaan vastaavan määrän velkoihin viiden vuoden ajan. Maksuohjelman jälkeen loppuvelka annetaan anteeksi suurimmalta osin. Suomen velkajarjestelysääntely on ollut voimassa vuodesta 1993 lähtien, ja lakia on uudistettu useaan kertaan, viimeksi 2010-luvulla, jotta se vastaisi nykyajan velkaantumistilanteita.

Velkajarjestely eroaa maksuvapautushakemuksesta siinä määrässä, että se on laajempi menettely, joka kattaa kaikki hakijan velat ja johtaa pitkakestoiseen maksuohjelmaan ja lopulta jalkelle jäävän velan anteeksiantoon. Maksuvapautushakemus puolestaan kohdistuu yksittaiseen veroon tai maksuun Verohallinnossa tai muussa viranomaisessa taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Velkajarjestely on sopiva keino silloin, kun yksityishenkilön velkatilanne on niin vakava, ettei siitä selviäminen ole mahdollista ilman oikeudellista menettelya ja valtaosan veloista anteeksiantoa.

Velkajärjestelyyn paaseminen edellyttää useita edellytyksiä lain (57/1993) 9 pykälän mukaisesti. Hakija on oltava yksityishenkilö; elinkeinonharjoittajien yritysvelat kuuluvat osittain yrityssaneerauslain (47/1993) piiriin. Hakijan on oltava maksukyvytton eikä maksukyky saa parantua lähitulevaisuudessa oleellisesti. Velkaantuminen ei saa johtua huolimattomuudesta tai tahallisesta toiminnasta, ja muu järjestely, kuten vapaaehtoinen velkojen maksusuunnitelma tai muut sopimukset, ei saa olla mahdollinen.

Velkajärjestelyä hakevalla on velvollisuus ilmoittaa kaikki velkansa, koska puuttuvan velan ilmoittaminen voi johtaa velkajarjestelyn peruuntumiseen jälkeen pain. Käräjäoikeus nimittaa asialle selvittajan, joka arvioi hakijan taloudellisen tilanteen, velkaluettelon ja maksukykyarviolastelman. Selvittäjän työn perusteella käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman, jota hakijan on noudatettava kurinalaisesti viiden vuoden ajan maksuohjelman menestymiseksi.

Velkajärjestelymenettelyn käytännöllinen eteneminen. Velkajarjestelyhakemus toimitetaan käräjäoikeudelle, joka arvioi hakemuksen kattavuuden ja nimittaa selvittajan laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) mukaisesti. Selvittaja on yleensä asianajaja tai muu luotettava henkilö, jonka tehtavana on arvioida hakijan taloudellinen tilanne, velkaluettelo ja maksukykyarvio. Selvittaja käsittelee velkojien kannanotot ja tekee ehdotuksen maksuohjelmaksi. Käräjäoikeus vahvistaa tai hylkaa maksuohjelman selvittajan raportin perusteella. Velkojat voivat vastustaa maksuohjelmaa, ja käräjäoikeus arvioi vastustuksen perusteet. Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen hakija maksaa kuukausittain sovittua summaa selvittajan kautta velkojille. Maksuohjelmaa voidaan muuttaa, jos taloudellinen tilanne oleellisesti muuttuu.

Velkajarjestelyhakemus Suomessa on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yksityishenkilön velkatilanne on niin vakava, ettei tavanomaiset keinot riita velkojen jarjestelyyn. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 9 pykälä maarittelee, milloin velkajarjestely on mahdollinen.

Pitkittynyt maksukyvyttomyys. Velkajärjestelyyn turvaudutaan ensisijaisesti tilanteessa, jossa hakija on ollut pitkään maksukyvytton eikä maksukyky tule parantumaan lähitulevaisuudessa oleellisesti. Pitkittynyt työttömyys, työkyvyttömyys, sairaus tai muu pitkäkestoinen tulojen vaje on tyypillinen syy. Vaara tilapaiseen maksuvaikeuteen ei taysitta edellytyksiä; velkajarjestely edellyttää pitkäkestoista maksukyvyttömyyttä.

Kasautuneet kulutusluotot ja pikavipit. Kuluttajaluottojen, pikavippien ja luottokorttivelan kertyminen vuosien ajan tilanteessa, jossa kuukausimaksut ylittävät saatavilla olevat tulot. Tämä on 2010-luvulta lähtien yleistynyt velkajarjestelyn kayttotilanne, kun pikavipit ovat lisaantyneet. Korkeat korot kertaantuvat nopeasti, ja suhteellisen pienikin alkuperäinen laina voi kasvaa suureksi velkaantumiseksi vuosien myota.

Tyottomyydesta tai sairaudesta johtuva velkaantuminen. Tyottomyysjakso tai pitkäkestoinen sairaus on voinut johtaa siihen, että elinkustannukset on rahoitettu luotoilla ja lainoilla, jotka ovat kasvaneet takaisinmaksukykyyn nahden liian suuriksi. Jos menetykset ja niita kompensoivat tulonsiirrot eivät riita elinkustannuksiin, velkajarjestely voi olla ratkaisu.

Avoeron tai avioeron jalkeiset velkaongelmat. Yhteiselaman päättyminen voi johtaa tilanteeseen, jossa hakija on jaunut yksin vastaamaan yhteisesti otetuista lainoista ja asuntolainasta. Taloudellisen yksikon pieneneminen kahden hengen budjetista yhden hengen budjetiksi voi aiheuttaa akuutin maksukyvyttomyyden.

Elinkeinonharjoittajan yksityiset velat yrityksen lopettamisen jälkeen. Elinkeinonharjoittaja, jonka yritystoiminta on paatetty tai mennyt konkurssiin, saattaa olla henkilokohtaisesti vastuussa yrityksen veloista avoin yhtiö tai kommandiittiyhtio -muodossa tai takauksen kautta. Näin kertyneet velat kuuluvat yksityishenkilön velkajarjestelyn piiriin.

Rikolli tai muu pakkovelkaantuminen. Jos velkaantuminen on aiheutunut rikollisesta toiminnasta, kuten petoksesta, jolle hakija on joutunut uhriksi, tai muusta ulkoisesta pakosta, velkajarjestely voidaan myöntää erityisistä syista, vaikka normaalia velkajarjestelyn edellytyksiä ei taytettaisikaan.

Opintolainojen kasautuminen yhdessä kulutusluottojen kanssa. Opintolainojen takaisinmaksu yhdistettyna kulutusluottoihin ja mahdollisiin pikavippeihin voi johtaa ylivelkaantumiseen. Velkajärjestelyn kautta kaikki velat yhdistetään yhteen maksuohjelmaan, jossa lainat suoritetaan maksukykyyn suhteutettuna. Käräjäoikeus nimittaa selvittajan, joka arvioi kokonaistilanteen laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) mukaisesti.

Pitkäkestoinen työttömyys tai pienipalkkaisuus. Pienipalkkaiset tyontekijat tai pitkakestoisessa tyottomyydessa elävä henkilö voi kerryttaa velkoja hitaasti mutta varmasti vuosien ajan. Jos kuukausittaiset elinkustannukset ylittävät jatkuvasti tulot, velkajarjestely voi tarjota uuden alun maksuohjelman kautta. Talous- ja velkaneuvonta on maksuton julkinen palvelu, jota kannattaa hyodyntaa ennen hakemuksen jattamista. Käräjäoikeus arvioi tapauskohtaisesti, täyttyvätkö edellytykset.

Oikeudellisesti kattava velkajarjestelyhakemus Suomessa sisältää kaikki seuraavat osat, jotta käräjäoikeus voi käsitellä sen laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) mukaisesti.

Hakijan tarkat henkilotiedot. Velkajarjelyan hakijan koko nimi, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN, kotiosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja siviilisääty. Siviilisääty vaikuttaa puolison tulojen ja menojen huomioimiseen maksukykyarviossa sekä elatusmaksujen kohdistamiseen.

Taloudellinen tilanne yksityiskohtaisesti. Kuukausitulot eriteltyna kaikkiin lahteisiin, kuten palkkatuloon, tyottomyyspahaan, eläkkeeseen, asumistukeen ja muihin sosiaalietuuksiin; kuukausimenot eriteltyna välttämättömiin kuluihin, kuten vuokraan, ruokaan, liikenteeseen, terveydenhoitoon ja muihin pakollisiin menoihin; varallisuus eriteltyna kaikkiin omaisuuslajeihin, kuten kiinteistöihin, asunto-osakkeisiin, ajoneuvoihin, arvopapereihin ja pankkitileihin. Tarkat tiedot mahdollistavat maksukykyarviopsykologin oikean laskennan.

Täydellinen velkaluettelo kaikista veloista. Kaikkien velkojen luettelo, johon merkitaan velkojan nimi, alkuperäinen pääoma, kuluva velkasaldo, korko, eraaantymispaiva ja mahdolliset perintäkulut. Kaikki velat on ilmoitettava, koska puuttuva velka voi johtaa velkajarjestelyn peruuntumiseen myöhemmin. Velkaluetteloon sisällytetään myös verovelatja ulosotossa olevat saatavat.

Velkaantumisen historia ja syyselitys. Kuvaus siitä, miksi velat ovat kertyneet, miten pitkään maksukyvyttomyys on jatkunut ja mitä keinoja hakija on ennen hakemusta käyttänyt velkojen hoitamiseksi. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 9 pykälä edellyttää, että velkaantuminen ei johdu tahallisesta huolimattomuudesta ja että muu järjestely ei ole mahdollinen.

Ehdotettu maksuohjelma. Hakijan lahtokohteinen ehdotus siitä, kuinka paljon hän pystyy maksamaan kuukausittain ja kuinka kauan maksuohjelma kestää. Lain mukaan maksuohjelma voi kestää enintään viisi vuotta. Käräjäoikeus voi muuttaa ehdotusta, mutta hakijan oma ehdotus nopeuttaa käsittelyä.

Liitteet. Verotuspäätös tai muu tuloselvitys, laskut ja perintäkirjeet jokaisesta velasta, ote luottotietorekisterista, työttömyyspäätös tai eläketodistus sekä vuokrasopimus tai muu asumisselvitys. Liitteet ovat käsittelyn kannalta välttämättömät. Forms-legal.com:n hakumuslomake on lähtökohta, mutta käräjäoikeus voi vaatia lisamateriaalia käsittelyn aikana.

Käräjäoikeuden rooli ja menettely. Velkajarjestelyhakemuksen käsittely tapahtuu sen käräjäoikeuden kirjaamossa, jonka tuomiopiirissa hakijalla on kotipaikka laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 49 pykälän mukaisesti. Hakemuksen saavuttua käräjäoikeus tarkistaa, että hakemuksessa on kaikki tarvittava tieto ja nimittaa selvittajan. Selvittaja on yleensä asianajaja tai muu luotettava henkilö. Käräjäoikeus määrää istuntopäivämäärän, jossa maksuohjelma vahvistetaan tai hyllätään. Asianosaiset voivat esittaa huomioitaan prosessin eri vaiheissa.

Velkajarjestelyhakemuksen Suomessa täyttäminen edellyttää huolellista valmistautumista, koska käräjäoikeus tarvitsee kaikki taloustilanteen tiedot arvioidakseen, täyttyvätkö laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 9 pykälän edellytykset.

Vaihe 1 - Selvitä, täytätko velkajarjestelyn edellytykset. Tarkista laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 9 pykälän edellytykset: olet yksityishenkilö, olet maksukyvytton, maksukykysi ei parane lähitulevaisuudessa oleellisesti, velkaantuminen ei johdu tahallisesta huolimattomuudesta ja vapaaehtoinen maksusuunnitelma ei ole mahdollinen. Talous- ja velkaneuvonnan ammattilainen auttaa arvioinnissa.

Vaihe 2 - Hae talous- ja velkaneuvojaa. Suomessa talous- ja velkaneuvonta on maksuton julkinen palvelu, johon hakija pyydetään kunnan kautta. Neuvoja auttaa hakemuksen laadinnassa ja arvioi yhdessä hakijan kanssa, onko velkajarjestely sopivin ratkaisu vai riittääkö vapaaehtoinen maksusuunnitelma.

Vaihe 3 - Kokoa kaikki talousasiakirjat. Keraa viimeisin verotuspäätös, palkkatodistus tai Kelan todistus tulonsiirroista, vuokrasopimus tai omistustodistus asunnosta, kaikki perintäkirjeet ja laskut jokaisesta velasta sekä ote luottotietorekisterista, jonka saa Suomen Asiakastiedon verkkosivulta.

Vaihe 4 - Laadi velkaluettelo. Kirjaa jokainen velka tarkasti: velkojan nimi, alkuperäinen pääoma, nykyinen saldo, korko, eraaantymispaiva ja mahdolliset perintäkulut. Tarkista myös, onko joku veloista jo ulosotossa. Kaikki velat on ilmoitettava.

Vaihe 5 - Täytä hakemuslomake. Täytä hakijan tiedot, taloustilanne, velkaluettelo, velkaantumisen historia ja ehdotettu maksuohjelma. Varmista, että kaikki tiedot ovat oikeita ja täydellisiä, koska vaarat tiedot voivat johtaa velkajarjestelyn peruuntumiseen.

Vaihe 6 - Jata hakemus käräjäoikeudelle. Velkajarjestelyhakemus jatetetaan sen käräjäoikeuden kirjaamoon, jonka tuomiopiirissa hakijalla on kotipaikka, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 49 pykälän mukaisesti. Hakemukseen liitetaan kaikki asiakirjaliitteet. Hakemuksesta peritään käräjäoikeuden hinnastomukainen tuomioistuinmaksu.

Vaihe 7 - Osallistu selvittajan prosessiin. Käräjäoikeus nimittaa selvittajan, joka tarkistaa hakijan taloudelliset tiedot, velkaluettelon ja tekee maksukykyarviolaskelmat. Hakijan on yhteistyön joulutettava selvittajaa kaikin tavoin. Selvittäjän raportin perusteella käräjäoikeus vahvistaa tai hylkaa velkajarjestelyn. Jos maksuohjelma vahvistetaan, hakijan on noudatettava sitä kurinalaisesti viiden vuoden ajan.

Vaihe 8 - Tue selvittajan prosessia aktiivisesti. Käräjäoikeuden nimittama selvittäjä tarvitsee hakijan aktiivista myötävaikutusta. Toimita kaikki pyydetyt lisätiedot nopeasti ja rehellisesti. Selvittäjän raportti on ratkaiseva maksuohjelman vahvistamisen kannalta. Vaihe 9 - Noudattamista seuraa tarkasti. Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen maksa kuukausittainen määrä sovittuna ajankohtana. Pidättele itsesi informoimasta selvittajaa, jos taloudellisessa tilanteessa tapahtuu oleellisia muutoksia. Maksuohjelman noudattaminen koko viiden vuoden ajan on edellytys velan anteeksiannolle laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) mukaisesti.

Velkajarjestelyhakemus Suomessa perustuu lakiin yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) ja siihen liittyvaan oikeuskaytantoon. Alla keskeisimmat oikeudelliset vaatimukset.

Edellytykset laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 9 pykälän mukaan. Edellytykset ovat: hakija on luonnollinen henkilö eli yksityishenkilö; hakija on maksukyvytton, eli ei pysty hoitamaan velkasuorituksiaan niiden eraannyttua; maksukyvyttomyyden ei arvioida helpottuvan lähitulevaisuudessa oleellisesti ottaen huomioon hakijan ikaja työkyky; velkaantuminen ei johdu tahallisesta huolimattomuudesta kuten peliriippuvuudesta tai tuhlailusta; muuta järjestelyä, kuten vapaaehtoista maksusuunnitelmaa, ei voida kohtuudella saavuttaa. Jos jokin edellytys puuttuu, käräjäoikeus hylkaa hakemuksen.

Maksuohjelma laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 30 pykälän mukaan. Käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman, jonka enimmäisaika on viisi vuotta. Ohjelmassa hakija maksaa kuukausittain maksukykyaan vastaavan määrän, joka jaetaan velkojien kesken suhteellisesti. Maksuohjelman aikana velalle ei kerry korkoa. Ohjelman onnistuttua loppuvelka annetaan pääosalta anteeksi.

Toimivaltainen tuomioistuin laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) 49 pykälän mukaan. Toimivaltainen on se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissa hakijalla on kotipaikka. Suomessa on 20 käräjäoikeutta, joilla on omat tuomiopiirinsä.

Korkolaki (633/1982). Velkajärjestelymenettelyn aikana velalle ei kerry uutta korkoa korkolain mukaisesti; selvittäjä huomioi korot loppusaldolaskelmassa ennen maksuohjelman vahvistamista.

Ulosottokaari (705/2007). Velkajärjestelymenettely keskeyttää ulosottoperinnan menettelyn ajaksi. Ulosottokaaren 4 luvun mukaisesti keskeytys on mahdollinen, jos käräjäoikeus niin määrää.

Käräjäoikeusmenettelyn kesto ja kulut. Velkajärjestelymenettely käräjäoikeudessa vie tyypillisesti 2-6 kuukautta hakemusvaiheesta maksuohjelman vahvistamiseen laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) mukaisesti. Hakemuksesta peritään tuomioistuinmaksu, jonka suuruus määräytyy oikeusministeriön asetuksen mukaan. Selvittäjän palkkio peritään hakijalta maksuohjelman aikana, ellei tuomioistuin toisin määrää. Menettelyn kokonaiskesto on maksuohjelma mukaanlukien n. 5-6 vuotta, jonka jälkeen loppuvelka annetaan anteeksi.

Talous- ja velkaneuvonnan rooli menettelyssa. Talous- ja velkaneuvonta on maksuton julkinen palvelu, joka on saatavilla kaikissa kunnissa. Neuvoja arvioi yhdessä hakijan kanssa, täyttyvätkö velkajarjestelyn edellytykset, ja auttaa hakemuksen laadinnassa. Talous- ja velkaneuvojan kaytto parantaa hakemuksen laatua merkittävästi ja pienentaa hylkäysriskiä. Takuusäätiö voi joissain tapauksissa myöntää takausta velkajarjestelyyn oikeutetulle hakijalle, mikä nopeuttaa menettelya.

Velkajärjestelyn vaikutus luottotietoihin. Velkajarjestelyhakemus ja -päätös rekisteröityvät Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteriin, mikä vaikuttaa luotonsaantiin ja joissain tapauksissa työnhakuun tai vuokrasopimuksen solmimiseen. Luottotietomerkintä pysyy rekisterissä maksuohjelman keston ajan ja sen jälkeen vielä muutaman vuoden. Velkajarjestely on kuitenkin taloudellinen mahdollisuus aloittaa uudelleen velattomana, koska velkojen kasautuminen ja ulosottoperintä ovat suurempi taloudellinen este kuin tilapäinen luottotietomerkintä.

Velkajarjestely on osa Suomen laajempaa sosiaalista turvaverkkoa, joka mahdollistaa taloudellisesti vaikeuksissa olevien ihmisten uudelleenalun. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) saataa ylivelkaantuneiden ihmisten asemaa ja tarjoaa realistisen polun veloista vapautumiseen. Käräjäoikeudet ympari Suomen käsittelevät velkajarjestelyhakemuksia vuosittain tuhansia. Menettely suojaa sekä velallista eettä kohtuullistaa velkojien saatavat maksuohjelman kautta.

Velkajarjestelyhakemuksessa Suomessa tehdään usein virheitä, jotka viivastyttavat käsittelyä tai johtavat hakemuksen hylkäyseen laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) mukaisesti.

Virhe 1 - Velkojen puuttuminen velkaluettelosta. Yleisin virhe on jättää joku velka ilmoittamatta, joko unohduksesta tai tarkoituksella. Puuttuvan velan myohempi paljastuminen voi johtaa velkajarjestelyn peruuntumiseen. Oikea menettely on tarkistaa kaikki saatavat luottotietorekisterista, ulosottorekisteristä ja verottajan rekisterista ennen hakemuksen jattamista.

Virhe 2 - Liian optimistinen maksukykyarvio. Jos hakija ilmoittaa yliarvioidut tulot tai aliarvioidut menot, selvittäjä voi maarittaa korkeamman kuukausimaksun kuin hakija pystyy maksamaan. Tämä vaarantaa maksuohjelman noudattamisen. Ilmoita todelliset tulot ja kaikki välttämättömät menot.

Virhe 3 - Omaisuuden salaaminen. Jos hakija ei ilmoita kaikkea omaisuuttaan, kuten ajoneuvoa, vapaa-ajanasuntoa tai arvopapereita, selvittäjä voi vaatia niiden realisointia jalkikateen tai maksuohjelman muuttamista. Ilmoita kaikki omaisuus rehellisesti.

Virhe 4 - Hakeminen liian aikaisin. Velkajarjestely on viimesijainen keino. Jos vapaaehtoinen maksusuunnitelma olisi mahdollinen, käräjäoikeus voi hylätä hakemuksen. Kokeile ensin talous- ja velkaneuvojan avustamana vapaaehtoisia keinoja.

Virhe 5 - Hakeminen ilman talous- ja velkaneuvojan apua. Talous- ja velkaneuvonta on maksuton julkinen palvelu, joka auttaa hakemuslomakkeen laadinnassa ja arvioi, onko velkajarjestely sopivin ratkaisu. Hakeminen ilman neuvontaa altistaa virheille ja turhille viivastymisille.

Virhe 6 - Maksuohjelman noudattamatta jattaminen. Velkajärjestelyn maksuohjelma on sitova, ja sen noudattamatta jattaminen ilman hyvakorjattavaa syytä voi johtaa maksuohjelman peruuntumiseen laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) mukaisesti. Oikea menettely on informoida selvittajaa heti, jos taloudellisessa tilanteessa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat maksukykyyn. Velkajärjestelyn maksuohjelmaa on mahdollista muuttaa, jos muutostarpeelle on perusteltu syy.

Virhe 7 - Ulosotossa olevien velkojen unohtaminen. Osa velkajarjestelyyn tulevista hakijoista ei sisällyttä ulosotossa olevia saatavia velkaluetteloon, koska kuvittelee niiden hoituvan automaattisesti. Ulosotto ei automaattisesti katoa velkajarjestelyhakemuksen myota; selvittäjä ja käräjäoikeus arvioivat ulosotossa olevien velkojen aseman maksuohjelman laadinnassa. Kaikki ulosotossa olevat saatavat on ilmoitettava velkaluettelossa eriteltyinä velkojan nimen, saldon ja ulosottomaarauksen päivän mukaisesti.

Virhe 8 - Maksuohjelman noudattamatta jattaminen syytä ilmoittamatta. Maksuohjelman noudattaminen on velkajarjestelyn onnistumisen edellytys. Jotkut hakijat laimin lyovat maksun ilmoittamatta muuttuneesta taloudellisesta tilanteesta selvittajalle, mikä voi johtaa maksuohjelman peruuntumiseen. Oikea menettely on ilmoittaa taloudellisen tilanteen oleellisista muutoksista selvittajalle heti, jotta maksuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) säännösten mukaisesti.