Private Repayment Agreement Finland

Takaisinmaksusopimus (yksityinen) Suomessa on kirjallinen järjestely, jolla yksityishenkilö, jäljempänä velallinen, ja hänen velkojansa, jäljempänä velkoja, sopivat olemassa olevan velan maksamista erissä sovitun aikataulun mukaan. Takaisinmaksusopimus ei synnytä uutta velkasuhdetta, vaan se muodostaa selkeän aikataulun jo olemassa olevan velan hoitamiseksi.

Takaisinmaksusopimus eroaa lainasopimuksesta siinä, että lainasopimus syntyy, kun raha lainataan ensi kertaa, kun taas takaisinmaksusopimus tehdään tilanteessa, jossa velka on jo olemassa mutta sen takaisinmaksusta ei ole sovittu selkeästi tai velallinen ei pysty maksamaan kertasuorituksena. Takaisinmaksusopimus dokumentoi uuden maksuaikataulun, josta molemmat osapuolet sitoutuvat pitämään kiinni.

Suomessa takaisinmaksusopimuksen oikeudellinen perusta on oikeustoimilaki (228/1929) sopimuksen sitovuuden ja korkolaki (633/1982) viivästyskoron osalta. Korkolain 4 §:n mukaan velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa erääntyneestä velasta. Velkakirjalaki (622/1947) vaikuttaa tilanteessa, jossa alkuperäinen velka on dokumentoitu velkakirjalla.

Takaisinmaksusopimus on käytännöllinen väline useissa tilanteissa. Sukulaisen lainaamaa summaa ei pysty maksamaan kerralla takaisin, mutta pystyy sitoutumaan kuukausittaisiin eriin. Ystävältä lainatun rahan maksaminen pienissä erissä tekee mahdottomasta mahdollisen. Kaupan yhteydessä sovittu lykkäys maksuun dokumentoidaan selkeäksi maksuaikatauluksi.

Käräjäoikeus käsittelee yksityishenkilöiden välisiä velka- ja takaisinmaksuriitoja. Jos velallinen lakkaa noudattamasta sovittua maksuaikataulua, velkoja voi hakea käräjäoikeudelta maksamismääräystä suppeassa riita-asiassa. Kirjallinen takaisinmaksusopimus on tärkein todistusaineisto siitä, mitä on sovittu ja mistä velallinen on myöhästynyt. Suppeassa riita-asiassa käräjäoikeus antaa maksamismääräyksen nopeammin ja halvemmalla kuin täydessä oikeudenkäynnissä.

Laki velan vanhentumisesta (728/2003) on tärkeä takaisinmaksusopimuksissa. Lain 7 §:n mukaan velkakirjavelan vanhentumisaika on kolme vuotta eräpäivästä. Jos takaisinmaksusopimuksessa on useita eriä, kukin erä vanhenee erikseen kolmen vuoden kuluttua sen eräpäivästä. Tämän vuoksi velkojan on seurattava maksuaikataulua ja katkaistava vanhentuminen, jos velallinen ei maksa.

Takaisinmaksusopimukseen voidaan sisällyttää kiihdytetty erääntymisehto eli ehto, jonka mukaan koko jäljellä oleva velka erääntyy välittömästi maksettavaksi, jos velallinen myöhästyy maksueristä tietyn ajan. Tällainen ehto suojaa velkojaa tilanteessa, jossa velallinen lakkaa kokonaan maksamasta. Ehdon on oltava sopimuksessa kirjallisesti, jotta siihen voidaan vedota.

forms-legal.com tarjoaa ilmaisen mallin takaisinmaksusopimukseksi yksityishenkilöille Suomessa. Sopimus sisältää kaikki olennaiset kohdat: alkuperäisen velan tiedot, maksuaikataulun, erän suuruuden, viivästysehdon ja osapuolten allekirjoitukset.

Takaisinmaksusopimus voidaan tehdä myös tilanteessa, jossa osapuolet haluavat muuttaa olemassa olevan velkakirjan tai lainasopimuksen ehtoja. Alkuperäisen sopimuksen muuttaminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta, ja muutos on parasta tehdä kirjallisesti. Takaisinmaksusopimus on helppo tapa dokumentoida uudet ehdot selkeästi ilman alkuperäisen sopimuksen kirjoittamista uudelleen kokonaan.

Sovintosopimuksena takaisinmaksusopimus voi myös päättää riidan. Jos osapuolilla on jo kiista velan olemassaolosta tai määrästä, kirjallinen takaisinmaksusopimus, jossa molemmat hyväksyvät summan ja maksuaikataulun, voi toimia sovintosopimuksena. Sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa, että velallinen tunnustaa velan ja velkoja hyväksyy maksuaikataulun.

Takaisinmaksusopimus yksityishenkilöiden välillä Suomessa tarvitaan seuraavissa tilanteissa.

Vanha velka ilman selkeää maksuaikataulua. Jos lainanantaja on antanut rahaa läheiselle ilman selvää sopimusta tai takaisinmaksupäivää, takaisinmaksusopimus luo selkeän rakenteen velan hoitamiseksi. Se antaa velalliselle mahdollisuuden maksaa erissä ja velkojalle varmuuden, että velka maksetaan.

Velallinen ei pysty maksamaan kerralla. Taloudelliseen vaikeuksiin joutunut velallinen saattaa olla halukas maksamaan velan, mutta ei pysty kertasuoritukseen. Takaisinmaksusopimus mahdollistaa realistisen maksuaikataulun erissä, jotka velallinen pystyy hoitamaan. Tämä on usein molempia osapuolia palveleva järjestely: velkoja saa rahansa takaisin hitaammin mutta varmemmin kuin viemällä asian oikeuteen.

Kaupan maksuviivästys. Jos yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ostaja ei pysty maksamaan kauppahintaa ajallaan, takaisinmaksusopimus dokumentoi uuden maksuaikataulun. Tämä selventää osapuolten oikeudet ja velvollisuudet selkeästi.

Perhe- tai sukulaisvelkojen järjestely. Perheenjäsenten välisiä vanhoja rahajärjestelyjä selvennetään kirjallisella sopimuksella. Kirjallinen takaisinmaksusopimus auttaa välttämään väärinkäsityksiä siitä, milloin velka maksetaan ja mistä summasta puhutaan.

Sovintoneuvotteluiden dokumentointi. Kun osapuolet neuvottelevat velasta ja pääsevät sopuun maksuaikataulusta, takaisinmaksusopimus dokumentoi sovinnon. Se estää myöhemmät väitteet siitä, mitä on sovittu, ja toimii molempia osapuolia suojaavana asiakirjana.

Jälleenrahoittaminen. Jos velallisella on useita pieniä velkoja eri henkilöille ja hän järjestelee ne yhteen selkeään sopimukseen, takaisinmaksusopimus voi kattaa yhden velan osana laajempaa velkojen järjestelyä. Velkakirjalaki (622/1947) sääntelee velkojen konsolidointia.

Ulosottomenettelyn välttäminen. Jos velka uhkaa mennä ulosottoon, velallinen ja velkoja voivat sopia maksujärjestelystä ennen oikeudenkäyntiä. Kirjallinen sopimus osoittaa, että velallinen on halukas maksamaan, ja voi estää kalliimman oikeudellisen prosessin käynnistymistä.

Perintä ennen oikeudenkäyntiä. Jos velallinen on maksuviivässä, mutta ei ole vielä kieltäytynyt maksamasta, takaisinmaksusopimus voi olla vaihtoehto oikeudenkäynnille. Se antaa velalliselle mahdollisuuden maksaa erissä ja välttyä oikeudelliselta prosessilta, jonka kustannukset voivat olla molempia osapuolia rasittavia.

Suuren yksittäisen maksun jakaminen. Esimerkiksi vahinkokorvauksessa tai kaupan jälkikäteisessä hintaoikaisussa voidaan sopia, että ostaja maksaa lisähinnan erissä usean kuukauden aikana. Takaisinmaksusopimus dokumentoi tämän järjestelyn.

Avoliiton tai parisuhteen päättyminen. Pariskunnan erotessa voi olla tilanteita, joissa toinen on lainannut toiselle rahaa. Takaisinmaksusopimus selventää, mitä on sovittu maksuaikataulusta, ja erottaa lainan muusta yhteisestä omaisuudesta.

Oikeudellisesti pätevä takaisinmaksusopimus yksityishenkilöiden välillä Suomessa sisältää seuraavat olennaiset osat.

Osapuolten yksilöinti. Velallisen ja velkojan koko nimet, henkilötunnukset, osoitteet ja yhteystiedot. Velkojan pankkitilinumero (IBAN), jolle maksuerät suoritetaan. Täsmällinen yksilöinti on tärkeää erityisesti, jos sopimukseen joudutaan vetoamaan oikeudessa tai ulosottomenettelyssä.

Alkuperäinen velka ja jäljellä oleva summa. Alkuperäinen velan kokonaismäärä, jo maksettu osuus ja tämän sopimuksen tekohetkellä maksamatta oleva summa euroina. Velan peruste kuvattuna lyhyesti: milloin velka on syntynyt ja mistä. Tämä estää väitteet siitä, kuinka suuresta velasta on kyse.

Selkeä maksuaikataulu. Ensimmäisen erän eräpäivä, erän suuruus euroina ja maksuväli (kuukausittain, kahden viikon välein tai muu). Viimeinen erä ja sen eräpäivä, jolloin koko velka on maksettu. Maksuaikataulu on sopimuksen tärkein osa: se tekee velvoitteen konkreettiseksi molemmille osapuolille.

Viivästysehto. Seuraus, jos maksuerä myöhästyy. Vähintään maininta korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisen viivästyskoron soveltumisesta. Lisäksi voidaan sopia kiihdytetystä erääntymisestä: koko jäljellä oleva velka erääntyy, jos maksuista myöhästytään tietyn ajan. Tällainen ehto suojaa velkojaa pitkäaikaiselta laiminlyönniltä. Katso myös forms-legal.com-palvelun velkakirja, joka täydentää takaisinmaksusopimusta dokumentoimalla alkuperäisen velan.

Velkojan sitoumus. Velkojan sitoumus olla vaatimatta koko jäljellä olevaa velkaa yhtäaikaa, niin kauan kuin velallinen noudattaa maksuaikataulua. Tämä antaa velalliselle varmuuden, että maksuaikatauluun sitoutuminen riittää ja velkoja ei yllättäen vaadi koko summaa.

Allekirjoitukset. Molempien osapuolten allekirjoitukset, paikka ja päiväys. Sopimus laaditaan kahtena kappaleena. Todistajien käyttö on suositeltavaa suuremmissa summissa.

Yhteydenpitoehdot. Sopimukseen voidaan kirjata, millä tavoin osapuolet viestivät maksuihin liittyvistä asioista: sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimella. Kirjallinen viestintäkanava on suositeltava, koska se luo dokumentaatiopolun maksumuistutuksista ja mahdollisista muutoksista aikatauluun.

Kuitin tai kuittauksen vaatiminen. Sopimuksessa voidaan kirjata, että jokaisen maksuerän suorituksesta annetaan lyhyt kirjallinen kuittaus sähköpostilla tai muulla tavalla. Kuittaukset muodostavat selkeän historiapolun maksetuista eristä ja estävät väitteet siitä, onko maksu suoritettu.

Sopimuksen muutos tai irtisanominen. Kirjata osapuolten oikeus muuttaa maksuaikataulua myöhemmin molemminpuolisella kirjallisella suostumuksella. Tämä antaa joustoa elämäntilanteiden muuttuessa.

Kirjallinen vahvistus alkuperäisestä velasta. Takaisinmaksusopimuksessa on tärkeää kirjata selkeästi, mistä alkuperäinen velka on peräisin ja milloin se on syntynyt. Tämä estää väitteet siitä, onko velka jo osittain vanhentunut lain velan vanhentumisesta (728/2003) nojalla, koska takaisinmaksusopimuksen tekeminen katkaisee vanhentumisen.

Takaisinmaksusopimuksen täyttäminen yksityishenkilöille Suomessa käy seuraavien vaiheiden mukaan.

Vaihe 1 — Täytä velallisen tiedot. Kirjaa velallisen koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite ja sähköposti. Olet henkilö, jolla on velka ja joka sitoutuu maksamaan sen erissä.

Vaihe 2 — Täytä velkojan tiedot. Kirjaa velkojan koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite ja pankkitilinumero. Pankkitilinumero on tärkeä, koska sille maksuerät suoritetaan.

Vaihe 3 — Kirjaa alkuperäinen velka. Kirjaa alkuperäinen velan kokonaismäärä, jo maksettu osuus ja jäljellä oleva summa tämän sopimuksen tekohetkellä. Lisää lyhyt kuvaus velan perusteesta.

Vaihe 4 — Sovi maksuaikataulu. Kirjaa ensimmäinen eräpäivä, yksittäisen erän suuruus ja maksuväli. Laske viimeinen eräpäivä realistisesti: kuinka monta erää tarvitaan koko jäljellä olevan velan maksamiseen sovitun erän suuruudella. Realistinen aikataulu, jota velallinen pystyy noudattamaan, on tärkeämpi kuin kunnianhimoinen mutta mahdoton aikatautu.

Vaihe 5 — Kirjaa viivästysehto. Kirjaa, mitä tapahtuu, jos maksuerä myöhästyy. Vähintään viittaus korkolakiin (633/1982) 4 §:n viivästyskorosta. Harkitse myös kiihdytettyä erääntymistä: koko jäljellä oleva velka erääntyy, jos maksuista myöhästytään esimerkiksi yli 14 päivää.

Vaihe 6 — Dokumentoi myös velkojan sitoumus. Kirjaa, että velkoja sitoutuu olemaan vaatimatta koko velkaa ennenaikaisesti, niin kauan kuin velallinen noudattaa aikataulua. Tämä on tärkeää velallisen oikeusturvan kannalta.

Vaihe 7 — Allekirjoita kahtena kappaleena. Kirjaa paikka ja päiväys ja allekirjoittakaa sopimus molemmat. Tulostakaa kaksi kappaletta. Suuria summia käsiteltäessä suositellaan todistajia.

Vinkki: Laske realistinen maksuaikataulu. Ennen sopimuksen tekemistä selvitä velallisen kuukausittaiset tulot ja menot. Sopimuksen maksuerät eivät saa ylittää velallisen realistista maksukykyä, muutoin sopimusta rikotaan heti. Realistinen sopimus on arvokkaampi kuin kunnianhimoinen mutta mahdoton aikatautu.

Vinkki: Käytä tilisiirtoa maksueriin. Tilisiirto jättää dokumentoidun jäljen jokaisesta maksuerästä. Tämä on parempi kuin käteinen, koska käteismaksusta on vaikea näyttää toteen, onko se suoritettu.

Vinkki: Sovi myös kirjallisesta kuittauksesta jokaisesta erästä. Pyydä sähköpostiviesti jokaisesta suoritetusta maksuerästä, jotta jää dokumentoitu jälki maksuhistoriasta. Tämä helpottaa myöhemmässä riitatilanteessa selvittämään, mitkä erät on maksettu ja mitkä ovat rästissä.

Vinkki: Harkitse myös velkakirjan käyttöä alkuperäisen velan dokumentointiin. Jos alkuperäistä velkakirjaa ei ole, takaisinmaksusopimukseen kannattaa kirjata velallisen tunnustus velasta riittävän tarkasti. Tämä voi toimia sekä velkakirjana että maksuaikataulun määrittelijänä yhdessä asiakirjassa.

Vaihe 9 — Arkistoi sopimus digitaalisesti. Skannaa tai valokuvaa allekirjoitettu sopimus ja tallenna se sähköpostiin tai pilveen. Digitaalinen arkistointi varmistaa, että sopimus on saatavilla riitatilanteessa vielä vuosienkin kuluttua.

Takaisinmaksusopimus yksityishenkilöiden välillä Suomessa perustuu seuraaviin lakeihin.

Oikeustoimilaki (228/1929) — sopimuksen sitovuus. Oikeustoimilain 1 §:n mukaan sopimus syntyy tarjouksesta ja vastauksesta. Takaisinmaksusopimus sitoo molempia osapuolia heti, kun se on allekirjoitettu. Lain 31 § antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden sovitella kohtuuttomia sopimusehtoja, kuten kohtuuttoman ankaria viivästysseurauksia.

Korkolaki (633/1982) — viivästyskorko. Korkolain 4 §:n mukaan velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa erääntyneestä erästä eräpäivästä lähtien. Vuonna 2026 lain mukainen viivästyskorko on Euroopan keskuspankin ohjauskorko plus seitsemän prosenttiyksikköä. Sopimuksessa voidaan sopia eri viivästyskorosta, kunhan se ei ole kohtuuton. Korkolain 6 § säätää, että kuluttajalle on lähetettävä maksumuistutus ennen viivästyskoron perimistä, mutta yksityishenkilöiden välillä viivästyskorko syntyy automaattisesti eräpäivästä.

Velkakirjalaki (622/1947) — alkuperäinen velka. Jos alkuperäinen velka on dokumentoitu velkakirjalla, velkakirjalaki säätelee velkakirjan voimassaoloa ja siirtymistä. Takaisinmaksusopimus täydentää velkakirjaa maksuaikataululla mutta ei poista alkuperäistä velkakirjaa. Molemmat asiakirjat ovat voimassa rinnakkain.

Laki velan vanhentumisesta (728/2003) — vanhentuminen. Lain 7 §:n mukaan velkakirjavelan vanhentumisaika on kolme vuotta eräpäivästä. Takaisinmaksusopimuksessa jokainen erä vanhenee erikseen kolmen vuoden kuluttua sen eräpäivästä. Velkoja, joka haluaa estää vanhentumisen, katkaisee sen lähettämällä kirjallisen maksumuistutuksen tai nostamalla kanteen. Takaisinmaksusopimuksen tekeminen sinänsä katkaisee vanhentumisen lain 11 §:n mukaisesti.

Ulosottolaki (705/2007) — täytäntöönpano. Jos velallinen lakkaa noudattamasta maksuaikataulua, velkoja voi hakea käräjäoikeudelta tuomion ja sen jälkeen ulosottoa. Kirjallinen takaisinmaksusopimus helpottaa tuomion saamista suppeassa riita-asiassa merkittävästi. Ulosottomies voi periä maksamattomat erät velalliselta palkan tai muun tulon ulosmittauksella tai omaisuuden myynnillä.

Sovittelu riitatilanteessa. Ennen oikeudenkäyntiä käräjäoikeuden yhteydessä toimivassa riita-asioiden sovittelussa voidaan hakea sovittelua lain oikeudenkäynnistä riita-asioissa (4/1734) nojalla. Sovittelu on yleensä nopeampaa ja halvempaa kuin täysi oikeudenkäynti. Kirjallinen takaisinmaksusopimus on lähtökohtana, johon sovittelija ja osapuolet voivat viitata.

Maksukyvyttömyys. Jos velallinen ei pysty maksamaan velkaansa lain velan järjestelystä yksityishenkilölle (57/1993) mukaisen yksityishenkilön velkajärjestelyn piirissä, velallinen voi hakea käräjäoikeudelta velkajärjestelyä. Tällöin takaisinmaksusopimuksen ehdot voivat muuttua. Yksityishenkilön velkajärjestely on laissa säädetty menettely taloudellisesti ylivoimaiseen tilanteeseen joutuneille.

Yhdenvertaisuus ja kohtuullisuus. Oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n yleislauseke antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden sovitella tai jättää kohtuuttomat sopimusehdot huomioon ottamatta. Takaisinmaksusopimuksessa kohtuuttoman ankara kiihdytetty erääntymisehto tai kohtuuttoman korkeat sanktiot voivat tulla sovitelluksi tuomioistuimessa. Sopimuksen ehtojen on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia suhteessa velan suuruuteen ja velallisen maksukykyyn.

Yleisimmät virheet takaisinmaksusopimuksessa yksityishenkilöiden välillä Suomessa.

Virhe 1 — Maksuaikataulu on epärealistinen. Jos maksuerät ovat liian suuria velallisen tuloihin nähden, velallinen rikkoo sopimuksen nopeasti. Sovi maksuaikataulu, jonka velallinen pystyy tosiasiassa hoitamaan. Realistinen sopimus on arvokkaampi kuin paperi, jota ei noudateta.

Virhe 2 — Alkuperäinen velka on epäselvä. Jos sopimuksessa ei kirjata selkeästi, mistä velasta on kyse, voi syntyä erimielisyys velan suuruudesta. Kirjaa alkuperäinen summa, jo maksettu osuus ja jäljellä oleva velka sopimuksen tekohetkellä.

Virhe 3 — Viivästysehto puuttuu. Ilman viivästysehtoa velkojan on vaikea ryhtyä toimenpiteisiin, jos velallinen myöhästyy. Korkolaki (633/1982) 4 § antaa viivästyskoron lakisääteisenä oikeutena, mutta kiihdytetty erääntymisehto on kirjattava sopimukseen nimenomaisesti, jos siihen halutaan vedota.

Virhe 4 — Velkojan tilinumeroa ei kirjata. Jos velkojan tilinumeroa ei kirjata sopimukseen, velallinen saattaa myöhemmin väittää, ettei tiennyt, minne maksu pitää suorittaa. Kirjaa IBAN-tilinumero aina sopimukseen.

Virhe 5 — Vanhentumista ei seurata. Jos velallinen lakkaa maksamasta ja velkoja ei katko vanhentumista, saatava voi vanhentua kolmessa vuodessa lain velan vanhentumisesta (728/2003) 7 §:n mukaan. Seuraa maksuaikataulua ja lähetä kirjallinen maksumuistutus heti, kun velallinen myöhästyy.

Virhe 6 — Sopimus tehdään vain suullisesti. Suullinen sopimus maksuaikataulusta on pätevä, mutta riitatilanteessa on mahdotonta todistaa sen ehtoja. Tee sopimus aina kirjallisesti.

Virhe 7 — Sopimus ei kata tilannetta, jossa velallisen tilanne muuttuu. Elämäntilanteet muuttuvat: velallinen voi jäädä työttömäksi tai sairastua. Hyvässä sopimuksessa on ehto siitä, miten toimitaan, jos maksukyky tilapäisesti heikkenee. Sopimukseen kannattaa kirjata menettely maksuaikataulun muuttamiseksi molempien osapuolten suostumuksella.

Virhe 8 — Kiihdytettyä erääntymistä koskeva ehto puuttuu. Ilman kiihdytettyä erääntymistä velkoja ei voi vaatia koko jäljellä olevaa velkapäätä kerralla, vaikka velallinen toistuvasti myöhästyisi. Kirjaa sopimukseen, millä ehdoilla koko velka erääntyy, esimerkiksi kahden peräkkäisen myöhästymisen jälkeen.

Virhe 9 — Takaisinmaksusopimus ei kata alkuperäistä velkakirjaa. Jos alkuperäinen velkakirja on olemassa, takaisinmaksusopimuksessa kannattaa viitata siihen nimenomaisesti. Näin on selvää, että kyseessä on sama velka, eikä synny epäselvyyttä siitä, ovatko nämä kaksi eri velkaa.

Virhe 10 — Maksusuorituksia ei dokumentoida säännöllisesti. Jokaisen maksuerän suorituksesta kannattaa pyytää lyhyt sähköpostiviesti vahvistuksena. Näin muodostuu selkeä kirjallinen maksuhistoria, josta näkyy, mitkä erät on maksettu ja milloin.