Avoliittosopimus

Avoliittosopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jolla avopuolisot järjestävät omaisuutensa omistuksen ja jaon, yhteisten kustannusten jaon sekä mahdollisen hyvityksen avoliiton purkautuessa. Sopimuksen oikeudellisena perustana on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011). Avoliitossa kummallakin osapuolella ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, toisin kuin avioliitossa, joten avoliittosopimus on keskeinen väline omaisuussuhteiden selventämiseen.

Avopuolison käsite määritellään laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 3 pykälässä. Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessa huollossa oleva lapsi. Näille avopuolisoille laki antaa eräitä oikeuksia, kuten oikeuden hyvitykseen ja oikeuden vaatia pesanjakajan määräämistä. Lyhytaikaisempi tai lapseton avoliitto jaa lain soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin omaisuussuhteet määräytyvät yleisten varallisuusoikeuden saantojen mukaan.

Omaisuuden erillisyys on avoliiton lähtökohta. Toisin kuin avioliitossa, jossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen avioliittolain (234/1929) mukaisesti, avoliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa eikä toisella ole siihen avio-oikeutta. Avoliiton purkautuessa kumpikin lahtokohtaisesti pitää oman omaisuutensa. Yhteisesti hankittu omaisuus, kuten yhdessä ostettu koti-irtaimisto, jaetaan omistusosuuksien mukaan. Avoliittosopimuksessa voidaan tarkentaa, mikä omaisuus on kummankin omaa ja mikä yhteista.

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta on lain keskeisin suoja. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta siten, että omaisuuden jakaminen yksin omistussuhteiden mukaan johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Panos voi olla esimerkiksi tyota toisen omistaman asunnon remontoinnissa tai osallistumista yhteisiin kustannuksiin. Avoliittosopimuksessa voidaan sopia hyvityksen määrästä ennakolta riitojen valttamiseksi.

Perintooikeuden puuttuminen on avoliiton merkittävä piirre. Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta toisen avopuolison jälkeen perintokaaren (40/1965) mukaan. Jos toinen avopuoliso kuolee, eloonjaanyt avopuoliso ei peri mitaan, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia hänen hyvakseen. Avoliittosopimus ei korvaa testamenttia. Avopuolison turvaaminen kuoleman varalta edellyttää erillista testamenttia perintokaaren 10 luvun mukaisesti, jossa otetaan huomioon rintaperillisten lakiosa.

Avoliittosopimuksen muoto on vapaa. Laki ei aseta sopimukselle erityisiä muotovaatimuksia, mutta kirjallinen muoto on valttamaton todistelun ja selkeyden vuoksi. On suositeltavaa, että molemmat osapuolet allekirjoittavat sopimuksen ja että se laaditaan kahtena kappaleena. Kahden todistajan kaytto vahvistaa sopimuksen todistusvoimaa. Avoliittosopimus eroaa avioehtosopimuksesta siinä, ettei sitä rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon; se on osapuolten välinen sopimus, joka sitoo heita sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.

Avoliittosopimus Suomessa tarvitaan monissa tilanteissa, joissa avopuolisot haluavat selventää omaisuussuhteitaan ja varautua avoliiton purkautumiseen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisia syita laatia sopimus.

Yhteisen kodin omistus toisen nimissa. Jos avopuolisot asuvat toisen omistamassa asunnossa, mutta molemmat osallistuvat asumiskustannuksiin tai lainanlyhennyksiin, on tärkeää sopia, miten panos otetaan huomioon avoliiton purkautuessa. Ilman sopimusta se avopuoliso, joka ei omista asuntoa mutta on maksanut siihen, voi jäädä ilman korvausta, ellei hän pysty osoittamaan oikeutta hyvitykseen kyseisen lain 8 pykälän mukaisesti.

Yhdessa hankittu omaisuus. Kun avopuolisot ostavat yhdessä asunnon, auton, veneen tai muuta arvokasta omaisuutta, on syytä sopia omistusosuuksista ja siitä, miten omaisuus jaetaan avoliiton purkautuessa. Selkeä sopimus omistusosuuksista estää riidat siitä, kuinka suuri osuus kummallekin kuuluu, etenkin jos osapuolet ovat maksaneet eri suuruiset osuudet.

Epäsuhtaiset taloudelliset panokset. Jos toinen avopuoliso osallistuu yhteisiin kustannuksiin tai toisen omaisuuden kartuttamiseen selvasti enemman kuin toinen, avoliittosopimuksella voidaan sopia hyvityksestä ennakolta. Tämä on erityisen tärkeää, jos toinen tekee palkatonta tyota toisen yrityksessa, remontoi toisen omistamaa kiinteistoa tai rahoittaa yhteista elämää enemman kuin toinen.

Remontti ja korjaukset toisen omaisuuteen. Jos avopuoliso osallistuu omalla tyollaan tai rahalla toisen omistaman asunnon tai kesämökin remontointiin, hänellä voi olla oikeus hyvitykseen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Sopimuksella voidaan kirjata panoksen määrä ja sovittu hyvitys, jolloin riidat avoliiton purkautuessa vahenevat.

Yritystoiminta ja sijoitusvarallisuus. Jos toisella tai molemmilla avopuolisoilla on yritystoimintaa tai merkittävää sijoitusvarallisuutta, sopimuksella voidaan varmistaa, että yritys ja sijoitukset sailyvat sen omistuksessa, joka ne omistaa, ja ettei toinen osapuoli voi vaatia osuutta niista avoliiton purkautuessa. Tämä suojaa yritystoiminnan jatkuvuutta.

Lapsiperheet. Avopuolisoilla, joilla on yhteisia lapsia tai joista toisella on lapsia aiemmasta suhteesta, on usein tarve selventää omaisuussuhteita. Vaikka lasten elatus ja huolto määräytyvät erillisten säännösten mukaan, avoliittosopimus selventää vanhempien välisiä omaisuussuhteita ja voi vähentää riitoja eron sattuessa.

Ennen yhteen muuttamista. Avoliittosopimus kannattaa laatia jo ennen yhteen muuttamista tai pian sen jälkeen, kun osapuolten omaisuustilanne on selva. Tällöin voidaan kirjata, mikä omaisuus kummallakin on ennestään ja mikä hankitaan yhdessä. Ennakolta laadittu sopimus on selkeampi kuin jalkikateen riitatilanteessa tehty.

Perinnon ja testamentin täydennys. Koska avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta, avoliittosopimus kannattaa laatia yhdessä testamentin kanssa. Avoliittosopimus jarjestaa omaisuussuhteet molempien elaessa ja eron varalta, kun taas testamentti perintokaaren (40/1965) 10 luvun mukaisesti turvaa avopuolison aseman toisen kuollessa. Naita kahta asiakirjaa käytetään usein yhdessä kattavan turvan saavuttamiseksi.

Oikeudellisesti patevassa Avoliittosopimus Suomessa on seuraavat osat, jotta se selventää omaisuussuhteet ja toimii tehokkaana valineena avoliiton purkautuessa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti.

Osapuolten tunnistetiedot. Molempien avopuolisoiden koko nimi, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN ja väestötietojärjestelmään merkitty osoite. Tarkat tiedot yksiloivat sopimuksen osapuolet ja estävät epäselvyydet sopimuksen sitovuudesta.

Yhteistalouden alkaminen. Maininta siitä, milloin osapuolet ovat aloittaneet yhteistalouden eli muuttaneet yhteen. Yhteistalouden kesto vaikuttaa siihen, sovelletaanko laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) saannoksia, koska laki edellyttää vähintään viiden vuoden yhteistaloutta tai yhteista lasta. Alkamispäivä muodossa PP.KK.VVVV on syytä kirjata.

Yhteinen koti ja sen omistus. Kuvaus siitä, missä osapuolet asuvat, kumpi omistaa yhteisen kodin tai miten omistus jakautuu. Yhteinen koti on usein avoliiton arvokkain omaisuuserä, joten sen omistuksen selventäminen on keskeistä. Asunto-osake yksiloidaan osakenumeroin ja kiinteistö kiinteistotunnuksin Maanmittauslaitoksen rekisterista.

Kummankin oma omaisuus. Luettelo siitä, mikä omaisuus kuuluu kummallekin osapuolelle erikseen ja jaa avoliiton purkautuessa hänelle. Avoliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa eikä toisella ole siihen avio-oikeutta, mutta selkea luettelo estää riidat siitä, mikä on kenenkin omaa.

Yhteinen omaisuus ja sen jako. Kuvaus yhdessä hankitusta omaisuudesta, kuten koti-irtaimistosta, yhteisesta autosta tai säästötilista, sekä siitä, miten se jaetaan avoliiton purkautuessa. Jako voi olla tasan tai omistusosuuksien mukaan. Selkeä sopimus estää riidat yhteisen omaisuuden jaosta.

Yhteisten kustannusten jako. Määrittely siitä, miten yhteiset elinkustannukset, kuten asumiskustannukset, ruokakustannukset ja muut menot, jaetaan avoliiton aikana. Kustannusten jako voi olla tasan tai tulojen suhteessa. Samalla todetaan, että kumpikin vastaa omista henkilokohtaisista veloistaan.

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Määrittely mahdollisesta hyvityksestä laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Jos toinen avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta, hänellä voi olla oikeus hyvitykseen. Sopimuksessa voidaan kirjata panoksen määrä ja sovittu hyvitys ennakolta.

Omaisuuden erottelu purkautuessa. Kuvaus siitä, miten omaisuus erotellaan avoliiton purkautuessa eron tai kuoleman johdosta. Lähtökohtana on, että kumpikin ottaa oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan sopimuksen mukaan. Erimielisyystilanteessa osapuoli voi hakea pesanjakajan määräämistä käräjäoikeudelta kyseisen lain mukaisesti.

Perintooikeuden puuttuminen ja testamentin tarve. Maininta siitä, ettei avopuolisolla ole automaattista perintöoikeutta toisen avopuolison jälkeen perintokaaren (40/1965) mukaan, ja että perinnon turvaaminen edellyttää erillista testamenttia. Suosittelemme forms-legal.com palvelussa, että avoliittosopimus laaditaan yhdessä testamentin kanssa kattavan turvan saavuttamiseksi.

Paikka, päivämäärä ja allekirjoitukset. Paikkakunta ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV sekä molempien osapuolten allekirjoitukset nimineen ja henkilötunnuksineen. Sopimus laaditaan kahtena samansisaltoisena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Kahden todistajan allekirjoitukset eivät ole pakollisia, mutta vahvistavat sopimuksen todistusvoimaa.

Avoliittosopimus Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka molemmat avopuolisot suorittavat yhdessä, mielellään jo ennen yhteen muuttamista tai pian sen jälkeen.

Vaihe 1 - Tunnista osapuolet. Täytä molempien avopuolisoiden koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN (esimerkiksi 120585-123A) ja osoite. Tarkat tiedot yksiloivat sopimuksen osapuolet.

Vaihe 2 - Merkitse yhteistalouden alkaminen. Kirjaa päivä, jolloin osapuolet muuttivat yhteen ja aloittivat yhteistalouden, muodossa PP.KK.VVVV. Tämä vaikuttaa siihen, sovelletaanko laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) saannoksia, koska laki edellyttää vähintään viiden vuoden yhteistaloutta tai yhteista lasta.

Vaihe 3 - Kuvaa yhteinen koti. Kirjaa, missä osapuolet asuvat, kumpi omistaa yhteisen kodin tai miten omistus jakautuu. Yksiloi asunto-osake osakenumeroin tai kiinteistö kiinteistotunnuksin Maanmittauslaitoksen rekisterista. Yhteinen koti on usein avoliiton arvokkain omaisuus, joten sen selventäminen on tärkeää.

Vaihe 4 - Luettele kummankin oma omaisuus. Kirjaa, mikä omaisuus kuuluu kummallekin osapuolelle erikseen ja jaa avoliiton purkautuessa hänelle, esimerkiksi ennen avoliittoa hankittu asunto, auto, kesämökki tai sijoitusvarallisuus. Selkeä luettelo estää riidat siitä, mikä on kenenkin omaa.

Vaihe 5 - Kuvaa yhteinen omaisuus ja sen jako. Kirjaa, mikä omaisuus on hankittu yhdessä, kuten koti-irtaimisto, yhteinen auto tai saastotili, ja miten se jaetaan avoliiton purkautuessa. Jako voi olla tasan tai omistusosuuksien mukaan. Määrittely estää riidat yhteisen omaisuuden jaosta.

Vaihe 6 - Määrittele kustannusten jako. Kirjaa, miten yhteiset elinkustannukset, kuten asumis- ja ruokakustannukset, jaetaan avoliiton aikana, esimerkiksi tasan tai tulojen suhteessa. Totea, että kumpikin vastaa omista henkilokohtaisista veloistaan.

Vaihe 7 - Sovi hyvityksestä. Jos toinen avopuoliso osallistuu toisen omaisuuden kartuttamiseen, esimerkiksi remontoimalla toisen omistamaa asuntoa, kirjaa panoksen määrä ja sovittu hyvitys laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Ennakolta sovittu hyvitys vähentää riitoja avoliiton purkautuessa.

Vaihe 8 - Kuvaa omaisuuden erottelu purkautuessa. Kirjaa, miten omaisuus erotellaan avoliiton purkautuessa eron tai kuoleman johdosta. Lähtökohtana on, että kumpikin ottaa oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan sopimuksen mukaan. Mainitse, että erimielisyystilanteessa voidaan hakea pesanjakajan määräämistä käräjäoikeudelta.

Vaihe 9 - Harkitse testamenttia. Koska avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta perintokaaren (40/1965) mukaan, harkitse erillisen testamentin laatimista avoliittosopimuksen lisäksi. Avoliittosopimus jarjestaa omaisuussuhteet molempien elaessa ja eron varalta, kun taas testamentti turvaa avopuolison aseman toisen kuollessa.

Vaihe 10 - Allekirjoita ja sailyta. Molemmat osapuolet allekirjoittavat sopimuksen, ja merkitkaa paikkakunta (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku) ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Laatikaa sopimus kahtena samansisaltoisena kappaleena, yksi kummallekin. Kahden todistajan kaytto vahvistaa todistusvoimaa. Säilyttäkää omat kappaleenne turvallisesti.

Avoliittosopimus Suomessa perustuu laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) saannoksiin sekä yleisiin varallisuus- ja sopimusoikeuden periaatteisiin.

Avopuolison käsite laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 3 pykälän mukaan. Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessa huollossa oleva lapsi. Vain naille avopuolisoille laki antaa eräitä oikeuksia, kuten oikeuden hyvitykseen ja pesanjakajan maaraamiseen. Lyhytaikaisempi tai lapseton avoliitto jaa lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Omaisuuden erillisyys. Avoliitossa kumpikin osapuoli omistaa oman omaisuutensa eikä toisella ole siihen avio-oikeutta, toisin kuin avioliitossa avioliittolain (234/1929) mukaisesti. Avoliiton purkautuessa kumpikin lahtokohtaisesti pitää oman omaisuutensa, ja yhteisesti hankittu omaisuus jaetaan omistusosuuksien mukaan. Avoliittosopimuksella voidaan tarkentaa, mikä omaisuus on kummankin omaa ja mikä yhteista.

Hyvitys laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 8 pykälän mukaan. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta siten, että omaisuuden jakaminen yksin omistussuhteiden mukaan johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Panos voi olla tyota, varallisuuden käyttöä tai muuta toimintaa yhteistalouden hyväksi. Hyvitystä on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa avoliiton paattymisesta tai kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa.

Yhteistalouden purkaminen ja omaisuuden erottelu. Avoliiton päättyessä avopuolison tai kuolleen avopuolison perillisen vaatimuksesta toimitetaan omaisuuden erottelu kyseisen lain mukaisesti. Kumpikin osapuoli saa pitää oman omaisuutensa. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen, käräjäoikeus voi määrätä pesanjakajan toimittamaan erottelun.

Sopimuksen muoto. Laki ei aseta avoliittosopimukselle erityisiä muotovaatimuksia, mutta kirjallinen muoto on valttamaton todistelun ja selkeyden vuoksi. Sopimus sitoo osapuolia sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Toisin kuin avioehtosopimusta, avoliittosopimusta ei rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon.

Perintooikeuden puuttuminen perintokaaren mukaan. Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta toisen avopuolison jälkeen perintokaaren (40/1965) mukaan. Jos toinen avopuoliso kuolee, eloonjaanyt avopuoliso ei peri mitaan, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia hänen hyvakseen perintokaaren 10 luvun mukaisesti. Avoliittosopimus ei korvaa testamenttia.

Suhde lasten elatukseen ja huoltoon. Avoliittosopimus ei sääntele lasten elatusta tai huoltoa, jotka määräytyvät lapsen elatuksesta annetun lain ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan. Näistä on tehtävä erilliset sopimukset, jotka kunnan sosiaalitoimi voi vahvistaa.

Kohtuullistaminen. Avoliittosopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta, jos se on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain eli oikeustoimilain (228/1929) 36 pykälän mukaisesti. Tasta syysta sopimuksen ehtojen on oltava tasapuolisia ja selkeästi kirjattuja.

Verotus. Avopuolisoiden väliset omaisuuden luovutukset voivat olla lahja- tai luovutusvoittoverotuksen alaisia. Esimerkiksi toisen omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta voi olla lahjaverotuksen piirissa Verohallinnon kaytannon mukaisesti. Suuria omaisuuseriä sisaltavissa jarjestelyissa on syytä selvittää veroseuraamukset etukäteen.

Avoliittosopimus Suomessa laatimisessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa riitoihin tai siihen, ettei sopimus suojaa osapuolia tarkoitetulla tavalla laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti.

Virhe 1 - Sopimuksen laatimatta jattaminen. Yleisin virhe on luulla, että avoliitto rinnastuu avioliittoon ja että laki turvaa kummankin aseman automaattisesti. Avoliitossa kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, ja ilman sopimusta riidat avoliiton purkautuessa ovat tavallisia. Oikea menettely on laatia kirjallinen avoliittosopimus, joka selventää omaisuussuhteet.

Virhe 2 - Yhteisen kodin omistuksen epaselvyys. Jos avopuolisot asuvat toisen omistamassa asunnossa, mutta molemmat maksavat asumiskustannuksia tai lainanlyhennyksiä, ilman sopimusta maksanut osapuoli voi jäädä ilman korvausta. Oikea menettely on kirjata, kumpi omistaa kodin ja miten toisen panos otetaan huomioon avoliiton purkautuessa.

Virhe 3 - Hyvityksen sopimatta jattaminen. Jos toinen avopuoliso osallistuu toisen omaisuuden kartuttamiseen, esimerkiksi remontoimalla toisen asuntoa, ilman sopimusta hänen on avoliiton purkautuessa vaadittava hyvitystä kanteella ja todistettava panoksensa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Oikea menettely on sopia hyvityksen määrästä ennakolta, jolloin todistelutaakka kevenee.

Virhe 4 - Oletus avopuolison perintöoikeudesta. Yleinen virhe on luulla, että avopuoliso perii toisen avopuolison kuollessa. Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta perintokaaren (40/1965) mukaan. Ilman testamenttia eloonjaanyt avopuoliso ei peri mitaan. Oikea menettely on laatia avoliittosopimuksen lisäksi erillinen testamentti perintokaaren 10 luvun mukaisesti.

Virhe 5 - Sopimuksen ja testamentin sekoittaminen. Tavallista virhettä on luulla, että avoliittosopimus turvaa avopuolison myös kuoleman varalta. Avoliittosopimus jarjestaa omaisuussuhteet molempien elaessa ja eron varalta, mutta se ei korvaa testamenttia. Oikea menettely on käyttää molempia asiakirjoja: avoliittosopimusta eron varalta ja testamenttia kuoleman varalta.

Virhe 6 - Epäselvä omistusosuuksien maarittely. Jos avopuolisot ostavat yhdessä omaisuutta kirjaamatta omistusosuuksia, avoliiton purkautuessa voi syntya riita siitä, kuinka suuri osuus kummallekin kuuluu, etenkin jos he ovat maksaneet eri suuruiset osuudet. Oikea menettely on kirjata omistusosuudet selkeästi, esimerkiksi 60 prosenttia ja 40 prosenttia maksuosuuksien mukaan.

Virhe 7 - Kohtuuttomat ehdot. Selvästi toista osapuolta suosivat tai kohtuuttomat ehdot voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta oikeustoimilain (228/1929) 36 pykälän mukaisesti. Oikea menettely on laatia tasapuoliset ja selkeat ehdot, jotka kummankin osapuolen on kohtuullista hyväksyä.

Virhe 8 - Veroseuraamusten huomiotta jattaminen. Avopuolisoiden väliset omaisuuden luovutukset voivat olla lahja- tai luovutusvoittoverotuksen alaisia Verohallinnon kaytannon mukaisesti. Yleinen virhe on jarjestaa omaisuussuhteet ottamatta huomioon veroseuraamuksia. Oikea menettely on selvittää suurten omaisuuseraien osalta veroseuraamukset etukäteen, esimerkiksi mahdollinen lahjavero.