Tapaamissopimus

Tapaamissopimus Suomessa on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 9 pykälän mukainen kirjallinen sopimus, jolla lapsen vanhemmat sopivat lapsen ja etävanhemman, eli sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääosin asu, tapaamisjärjestelyistä. Tapaamisoikeus on lain (361/1983) 9 pykälän mukaan lapsen oikeus, ei vanhemman oikeus: tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle läheiset ja myönteiset suhteet molempiin vanhempiin.

Tapaamisoikeus kattaa säännölliset viikonloppujen tapaamiset, arkitapaamiset, loma-ajan järjestelyt (joulu, kesäloma, pääsiäinen ja muut lomat) sekä erityiset päivät kuten lapsen syntymäpäivän ja muut juhlapäivät. Tapaamisoikeuden sisältö määräytyy lapsen edun ja lapsen iän mukaisesti: pienten lasten tapaaminen on erilaista kuin teini-ikäisten.

Tapaamissopimus on toimitettava lastenvalvojalle vahvistettavaksi lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 8 pykälän mukaisesti. Vahvistettu sopimus on täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomioistuimen päätös. Jos lähivanhempi estää tapaamisen ilman hyväksyttävää syytä, tapaamissopimus voidaan panna täytäntöön käräjäoikeuden kautta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) nojalla.

Tuettu tapaaminen on vaihtoehto, kun tapaamiset eivät onnistu ilman ulkopuolista tukea. Tuettu tapaaminen järjestetään sosiaalitoimen tiloissa koulutetun valvojan läsnäollessa, ja se on suunnattu tilanteisiin, joissa tapaamisessa on riskejä lapsen turvallisuudelle. Valvottuja tapaamisia voidaan sopia tapaamissopimuksessa tai käräjäoikeus voi ne määrätä.

Vuoroasuminen on erityinen järjestely, jossa lapsi asuu molemman vanhemman luona yhtä paljon ilman selkeää lähivanhempaa tai etävanhempaa. Vuoroasuminen on yleistynyt Suomessa, ja se vaatii erityistä tarkkuutta sopimuksen sisällössä: kahden kodin käytännöt, koulumatkat ja arjen toimivuus on mietittävä huolellisesti.

Tuettu ja valvottu tapaaminen. Jos tapaamiseen liittyy turvallisuushuolia lapsen kannalta, käräjäoikeus tai lastenvalvoja voi järjestää tapaamiset sosiaalitoimen tiloissa koulutetun ohjaajan valvonnassa. Tuettu tapaaminen on väliaikainen järjestely, jonka tarkoituksena on rakentaa luottamusta etävanhemman ja lapsen välillä. Valvottu tapaaminen on tiukempi vaihtoehto, jota käytetään, kun lapsen turvallisuus vaatii jatkuvaa seurantaa. Molemmat järjestelyt toteutetaan lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 9 pykälän periaatteiden mukaisesti.

Tapaamissopimus ja lapsen koulu. Kun lapsi aloittaa koulun tai vaihtaa koulua, tapaamisjärjestelyjä saattaa olla tarpeen muuttaa koulupäivien, koulukyytien ja harrastusaikataulujen vuoksi. Joustavuus on avainasemassa: sopimukseen voidaan kirjata joustomekanismi, joka mahdollistaa pienistä muutoksista sopimisen ilman muodollista sopimuksen muutosta. Vain merkittävistä muutoksista tarvitaan uusi kirjallinen sopimus lastenvalvojan vahvistamana.

Tapaamisoikeus ulkomaille muutettaessa. Jos etävanhempi muuttaa ulkomaille, tapaamisoikeuden toteuttaminen vaikeutuu käytännössä. Sopimuksessa on erittäin tärkeää sopia etukäteen kansainvälisten tapaamisten rahoituksesta, kuljetuksista ja aikatauluista. Pääsäännön mukaan tapaamisoikeus on lapsen oikeus lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 9 pykälän mukaisesti, ja se on pyrittävä toteuttamaan myös kansainvälisessä tilanteessa.

Tapaamissopimuksen uudistaminen lasten kasvaessa. Pienten lasten tapaamissopimus voi olla joustamaton teini-ikäiselle, jonka sosiaaliset suhteet ja harrastukset ovat kasvaneet. Sopimuksessa voidaan sopia, että se tarkistetaan lapsen täyttäessä tietyn iän tai pyydettäessä. Uusi sopimus vahvistetaan lastenvalvojalla tai käräjäoikeuden päätöksellä lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 10 pykälän mukaisesti.

Tapaamissopimus Suomessa tarvitaan aina, kun lapsen vanhemmat asuvat eri talouksissa ja haluavat kirjata lapsen ja etävanhemman tapaamisjärjestelyt kirjallisesti lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) mukaisesti.

Avioeron tai avoeron yhteydessä. Eron yhteydessä tapaamissopimus on tehtävä huoltosopimuksen ja elatussopimuksen rinnalla. Selkeä tapaamissopimus vähentää riskiä, että tapaamiset jäävät epäselviksi tai että lähivanhempi voi estää tapaamisia ilman seurauksia.

Etävanhemman tapaamisoikeuden turvaaminen. Tapaamisoikeus on lapsen oikeus, mutta ilman kirjallista sopimusta etävanhemmalla ei ole selkeää perustetta vaatia tapaamisia. Vahvistettu tapaamissopimus antaa etävanhemmalle juridisen aseman vaatia tapaamisoikeuden toteuttamista.

Säännöllisten tapaamisten järjestäminen. Kun vanhemmat pääsevät sopimukseen tapaamisten ajankohdista, kirjallinen sopimus vähentää jatkuvia neuvottelutarpeita ja luo lapselle ennustettavan arjen. Lapsi tietää, milloin hän on kummankin vanhemman luona.

Loma-aikojen järjestelyt. Joulu, pääsiäinen, kesäloma ja muut lomat aiheuttavat eronneiden perheiden välillä eniten riitoja. Etukäteen sovittu tapaamissopimus, jossa nämä on käsitelty vuorotteluperiaatteella, ehkäisee konflikteja.

Tapaamisoikeuden muuttaminen. Jos olemassa olevat tapaamistilat eivät enää vastaa lapsen ikää tai elämäntilannetta, uusi tapaamissopimus tai muutos on tarpeen. Esimerkiksi teini-ikäinen lapsi voi itse toivoa erilaisia tapaamistiloja kuin pieni lapsi.

Kansainväliset järjestelyt. Jos toinen vanhempi asuu ulkomailla, tapaamissopimuksessa on sovittava erityisesti kansainvälisten tapaamisten järjestelyistä: kuka huolehtii kuljetuksista, miten passimaksut jaetaan ja miten tapaamisia hoidetaan etäyhteyksin.

Tapaamisoikeuden rajoittaminen. Jos tapaamisissa on ollut ongelmia, kuten lapsen turvallisuutta vaarantavia tilanteita, tapaamissopimuksessa voidaan sopia tuettuun tai valvottuun tapaamiseen siirtymisestä sosiaalitoimen tiloissa.

Tapaamissopimus on erityisen tärkeä pienten lasten perheissä. Alle 3-vuotiaan lapsen tapaamiset eroavat vanhempien lasten tapaamisista: lyhyemmät ja tiheämmät vierailut tukevat paremmin pienen lapsen turvallista kiintymyssuhteiden kehittymistä. Sopimuksessa voidaan kirjata, että järjestelyä tarkistetaan lapsen täyttäessä tietyn iän, esimerkiksi 3 tai 6 vuotta.

Tapaamisoikeuden vahvistaminen ennen muuttoa ulkomaille. Jos etävanhempi aikoo muuttaa ulkomaille, tapaamissopimus on erityisen tärkeä tehdä ennen muuttoa. Kansainvälisessä tilanteessa sopimuksessa on sovittava tapaamisista, matkakustannusten jaosta ja etäyhteydenpidon muodoista.

Tapaamissopimus estää tapaamisoikeuden epäämisen. Ilman vahvistettua tapaamissopimusta etävanhemmalla ei ole juridisesti selkeää perustaa vaatia tapaamisia, jos lähivanhempi epää ne. Vahvistettu sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, ja sen rikkominen voidaan viedä käräjäoikeuteen.

Oikeudellisesti pätevässä Tapaamissopimuksessa Suomessa on seuraavat osat, jotka mahdollistavat lastenvalvojan vahvistamisen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 8 pykälän mukaisesti.

Molempien vanhempien täydelliset henkilötiedot. Lähivanhemman ja etävanhemman koko nimet väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnukset muodossa PPKKVV-NNNN ja vakituiset osoitteet. Nämä tiedot yksilöivät sopimuksen osapuolet.

Lapsen täydelliset tiedot. Lapsen koko nimi, henkilötunnus ja syntymäaika. Jos sopimus koskee useampaa lasta, jokainen lapsi mainitaan erikseen.

Perustapaamiset. Selkeä kuvaus säännöllisistä tapaamisista: viikonlopputapaamiset (perjantaista sunnuntaihin vai lauantaista sunnuntaihin, joka toinen viikonloppu vai useammin), nouto- ja palautusajat ja -paikka sekä mahdolliset arkitapaamiset. Tarkat kellonajat estävät epäselvyydet.

Loma-ajan tapaamiset. Joulu ja uusivuosi jaetaan yleensä vuorotellen parillisten ja parittomien vuosien välillä. Kesäloma jaetaan tyypillisesti tietyksi määräksi viikkoja kummallekkin vanhemmalle. Pääsiäinen, hiihtoloma ja syysloma sekä lapsen syntymäpäivä ja isän- ja äitienpäivä sovitaan erikseen.

Tapaamisten yleiset ehdot. Ilmoitusaika muutoksista (yleensä 48 tuntia), vastuu kuljetuksista (kumpi hakee ja kumpi tuo), korvaavat tapaamiset peruttaessa, käytännöt sairastapauksissa sekä säännöt lapsen yhteydenpidosta toiseen vanhempaan tapaamisen aikana.

Lapsen edun periaate. Maininta siitä, että sopimus on laadittu lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 1 pykälän mukaisen lapsen edun mukaisesti, ja vanhemmat sitoutuvat edistämään lapsen läheiset suhteet molempiin vanhempiin.

Allekirjoitukset ja lastenvalvojan vahvistus. Molempien vanhempien allekirjoitukset sekä lastenvalvojan vahvistus. Vahvistus on täytäntöönpanokelpoisuuden edellytys.

forms-legal.com tapaamissopimuspohja on rakennettu lapsen huollosta annetun lain (361/1983) mukaisesti. Pohja on ilmainen, ladattavissa PDF- ja Word-muodossa.

Yhteydenpito tapaamisten välillä. Lapsen on voitava pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa myös silloin, kun hän on toisen luona. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi viikoittaisista videopuheluista tiettyinä kellonaikoina. Lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 2 pykälä edellyttää vanhempia edistämään lapsen läheisiä suhteita molempiin vanhempiin.

Sairaustapaukset tapaamisten aikana. Tapaamissopimuksessa on hyvä sopia, miten menetellään, jos lapsi sairastuu tapaamispäivänä tai tapaamisen aikana. Yleinen käytäntö on, että lievässä sairastapauksessa tapaaminen toteutuu, mutta kuumeen tai tarttuvien tautien kohdalla sovitaan erikseen. Tilapäisestä peruutuksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, ja peruuntuneelle tapaamiselle sovitaan korvaava aika pikaisesti.

Kuljetusvastuun jakaminen. Sopimuksessa on selkeästi sovittava, kumpi vanhempi hakee lapsen ja kumpi tuo lapsen takaisin, tai vaihtoehtoisesti, tapahtuuko vaihto aina tietyssä paikassa, kuten toisen vanhemman kotona tai puolivälissä olevassa sovitussa paikassa. Myös kuljetuskulut on syytä huomioida, erityisesti pitkissä välimatkoissa.

Kiireellinen tapaamisoikeuden täytäntöönpano. Jos lähivanhempi toistuvasti estää tapaamisia ilman hyväksyttävää syytä, käräjäoikeus voi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) nojalla velvoittaa lähivanhempaa noudattamaan tapaamissopimusta. Täytäntöönpanohakemuksen tekemiseen tarvitaan vahvistettu tapaamissopimus.

Tapaamissopimus ja lapsen ikä. Vanhemman lapsen, etenkin 12 vuotta täyttäneen, toivomuksille on annettava enemmän painoarvoa lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 11 pykälän mukaisesti. Sopimuksessa voidaan sopia, miten lapsen kasvavat toivomukset otetaan huomioon tapaamisten järjestämisessä.

Etäyhteydenpito tapaamisten välillä. Etäyhteys puhelun, videopuhelun tai viestisovellusten kautta on tärkeä osa lapsen suhteen ylläpitämistä etävanhempaan. Sopimuksessa voidaan sopia säännöllisistä etäyhteydenpitoajoista, kuten viikoittaisista videopuheluista, joiden avulla lapsi säilyttää läheisen suhteen myös tapaamisten ulkopuolella. Kummankaan vanhemman ei tulisi estää tätä yhteydenpitoa.

Vanhempien tapaamisista sopiminen joustavasti arjessa. Formaalin sopimuksen lisäksi vanhemmat voivat sopia joustavuudesta arjen muutoksissa: esimerkiksi kirjata, että pieniä muutoksia yksittäisten tapaamisten ajankohdissa voidaan sopia molemminpuolisella viestillä ilman muodollista menettelyä. Tämä ehkäisee turhia erimielisyyksiä.

Tapaamissopimus Suomessa täyttäminen oikein vaatii seuraavat vaiheet lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta varten.

Vaihe 1 - Sovi tapaamisjärjestelyistä. Ennen lomakkeen täyttämistä vanhempien on sovittava tapaamisten perusrytmistä: kuinka usein etävanhempi tapaa lasta, missä tapaamiset alkavat ja päättyvät, ja kuka huolehtii kuljetuksista.

Vaihe 2 - Kerää henkilötiedot. Hanki molempien vanhempien koko nimet, henkilötunnukset ja osoitteet. Selvitä myös lapsen henkilötunnus, joka on pakollinen lastenvalvojan vahvistamista varten.

Vaihe 3 - Kuvaa perustapaamiset tarkasti. Kirjaa viikonloppujen tapaamiset kellonaikoineen ja nouto- ja palautuspaikkoineen. Esimerkiksi: joka toinen perjantai klo 17:00 – sunnuntai klo 18:00, nouto ja palautus lähivanhemman osoitteessa. Kirjaa myös mahdolliset arkitapaamiset.

Vaihe 4 - Sovi loma-ajoista. Joulujärjestelyjen osalta sovi, kummalla vanhemmalla lapsi on jouluaatosta 26.12. asti ja milloin järjestely vaihtuu. Kesäloman osalta sovi, kuinka monta viikkoa kumpikin vanhempi saa viettää loman lapsen kanssa ja millä aikataululla ilmoittaa lomaviikoistaan.

Vaihe 5 - Lisää käytännön säännöt. Kirjaa ilmoitusaika muutoksista (esim. 48 tuntia), vastuunjako kuljetuksista, peruutus- ja korvauskäytäntö sekä säännöt lapsen yhteydenpidosta toiseen vanhempaan tapaamisen aikana.

Vaihe 6 - Allekirjoita sopimus. Molemmat vanhemmat allekirjoittavat sopimuksen allekirjoituspaikalla ja -päivämäärällä.

Vaihe 7 - Toimita lastenvalvojalle. Toimita allekirjoitettu sopimus kunnan lastenvalvojalle vahvistettavaksi. Lastenvalvojan palvelu on maksuton. Vahvistettu tapaamissopimus on täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomioistuimen päätös.

Vaihe 8 - Ota lapsen ikätaso huomioon. Sopimus, joka on laadittu 3-vuotiaalle, ei välttämättä palvele enää 10-vuotiaan tarpeita. Isompien lasten omat toivomukset on otettava huomioon lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 11 pykälän mukaisesti. Sopimukseen voidaan kirjata tarkistusmekanismi, jonka mukaan järjestelyä arvioidaan esimerkiksi kahden vuoden välein tai lapsen elämäntilanteen merkittävästi muuttuessa.

Vaihe 9 - Dokumentoi tapaamiset. Erityisesti alkuvaiheessa on suositeltavaa pitää kalenteria tapaamisista. Dokumentaatio on hyödyllistä, jos tapaamissopimuksesta syntyy myöhemmin riita tai sopimuksen muuttaminen tulee ajankohtaiseksi.

Vaihe 10 - Rakenna joustava sopimus. Elämä muuttuu, ja tapaamisjärjestely, joka sopii nykyiseen tilanteeseen, ei välttämättä sovi vuoden kuluttua. Sisällytä sopimukseen mekanismi pienistä muutoksista sopimiseksi, esimerkiksi kirjaamalla, että yksittäisistä muutoksista voidaan sopia molemminpuolisella viestillä tai sähköpostilla ilman virallista sopimuksen muuttamista.

Vaihe 11 - Pyydä lastenvalvojalta apua tarvittaessa. Jos sopimuksen tekeminen takkuaa erimielisyyksien vuoksi, lastenvalvoja voi toimia sovittelijana vanhempien välillä. Lastenvalvojan palvelu on maksuton ja ammatillinen. Lastenvalvoja ottaa huomioon lapsen edun kaikkien osapuolten tarpeet tasapuolisesti.

Vaihe 12 - Käy sopimus läpi ennen lastenvalvojalle toimittamista. Tarkista, että kaikki tapaamisajat on kirjattu tarkasti kellonaikoineen, loma-ajat on käsitelty kattavasti ja kuljetusvastuu on selkeästi sovittu. Epäselvät kohdat aiheuttavat tulkintaongelmia myöhemmin. Selkeä sopimus on kaikkien etu.

Tapaamissopimus Suomessa perustuu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) säännöksiin tapaamisoikeudesta.

Tapaamisoikeus pykälä 9. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle läheiset ja myönteiset suhteet molempiin vanhempiin. Sopimus tapaamisoikeudesta voidaan vahvistaa kunnan sosiaalitoimessa tai käräjäoikeudessa.

Sopimuksen vahvistaminen pykälä 8. Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen tapaamisoikeudesta. Sosiaalitoimi voi vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus pannaan täytäntöön kuten tuomioistuimen päätös.

Täytäntöönpano. Jos lähivanhempi estää tapaamisen ilman hyväksyttävää syytä, etävanhempi voi hakea tapaamisen täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) nojalla. Käräjäoikeus voi velvoittaa lähivanhempaa noudattamaan tapaamissopimusta uhkasakon uhalla.

Lapsen kuuleminen. Jos lapsi on 12 vuotta täyttänyt tai riittävän kehittynyt, hänen mielipiteensä on otettava huomioon lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 11 pykälän mukaisesti. Vanhemman lapsen toivomuksia tulee kunnioittaa enemmän, vaikka ne eivät ole sitovia.

Tapaamisoikeuden rajoittaminen. Tuomioistuin voi rajoittaa tapaamisoikeutta lapsen edun niin vaatiessa. Rajoittaminen on perusteltua, jos tapaamisesta aiheutuu lapselle vaaraa tai merkittävää haittaa.

Kansainvälinen lapsikaappaus. Jos lapsi viedään luvattomasti toiseen Haagin sopimusvaltioon, oikeusministeriö toimii toimivaltaisena viranomaisena lapsen palauttamista koskevassa asiassa Haagin sopimuksen (1980) nojalla. Selkeä tapaamissopimus helpottaa lapsen palauttamista.

Tuettu tapaaminen sosiaalitoimessa. Jos tapaamiseen liittyy turvallisuusriskejä, sosiaalitoimi voi järjestää tapaamiset omissa tiloissaan koulutetun ohjaajan läsnäollessa. Tuetun tapaamisen järjestämistä haetaan kunnan sosiaalitoimelta. Tavoitteena on aina siirtyä asteittain tavallisiin tapaamisiin tuetun jakson jälkeen, kun olosuhteet sen sallivat.

Täytäntöönpanolaki 619/1996. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annettu laki (619/1996) mahdollistaa tapaamissopimuksen täytäntöönpanon. Käräjäoikeus voi velvoittaa lähivanhempaa noudattamaan sopimusta uhkasakon uhalla tai teettää tapaaminen poliisin avustuksella viimeisenä keinona.

Tapaamisoikeuden muuttaminen. Tapaamissopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella lastenvalvojan vahvistamana tai käräjäoikeuden päätöksellä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 10 pykälän mukaisesti. Pelkästään toisen vanhemman halu muuttaa sopimusta ei riitä, vaan muutokseen on oltava lapsen edun kannalta perusteltu syy.

Tapaamissopimuksen rekisteröinti. Lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus kirjataan kunnan sosiaalitoimen rekisteriin, josta jäljennös on saatavissa tarvittaessa. Rekisteröity sopimus on todistus tapaamisoikeuden sisällöstä, jota voidaan käyttää täytäntöönpanohakemuksessa käräjäoikeudessa, jos tapaamisia estetään.

Tapaamissopimus Suomessa laadittaessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa riitoihin tai heikentää sopimuksen täytäntöönpanokelpoisuutta.

Virhe 1 - Epätarkat tapaamisajat. Sopimuksessa ei ole määritelty tarkkoja nouto- ja palautusaikoja ja -paikkaa, mikä johtaa jatkuviin neuvotteluihin. Oikea menettely on kirjata tarkat kellonajat ja paikka jokaiselle tapaamiselle.

Virhe 2 - Loma-aikojen jättäminen sopimatta. Joulua, pääsiäistä ja kesälomaa ei ole käsitelty sopimuksessa, mikä aiheuttaa vuosittaisia riitoja. Oikea menettely on sopia loma-ajat etukäteen vuorotteluperiaatteella.

Virhe 3 - Lastenvalvojan vahvistamisen laiminlyönti. Vahvistamaton sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Oikea menettely on toimittaa sopimus lastenvalvojalle heti allekirjoittamisen jälkeen.

Virhe 4 - Peruutuskäytäntöjen puuttuminen. Sopimuksessa ei sovita, mitä tapahtuu, jos tapaaminen peruuntuu sairauden tai muun syyn vuoksi. Oikea menettely on kirjata korvaavien tapaamisten käytäntö.

Virhe 5 - Lapsen toivomuksia ei oteta huomioon. Varsinkin vanhemman lapsen toivomuksia ei oteta huomioon sopimuksessa. Oikea menettely on selvittää lapsen toivomukset ikätason mukaisesti.

Virhe 6 - Puuttuvat tiedot kuljetuksista. Ei sovita, kuka vastaa kuljetuksista ja kuka vastaa kuluista. Oikea menettely on kirjata selkeästi kuljetusvastuut ja kustannusten jakaminen.

Virhe 7 - Sopimuksen joustamattomuus. Sopimus on niin tiukka, ettei se kestä muuttuvaa elämäntilannetta. Oikea menettely on kirjata joustavuus säännöllisin neuvotteluin tai sopimuksella siitä, miten pienistä muutoksista sovitaan keskenään.

Virhe 8 - Lapsen harrastusaikatauluja ei oteta huomioon. Tapaamisajat on asetettu niin, etteivät ne jousta lapsen harrastusten tai koulutapahtumien mukaan. Tämä aiheuttaa jatkuvaa jännitettä vanhempien välillä. Oikea menettely on sopia joustomekanismista, esimerkiksi kirjaamalla, että tapaamisaikoja voidaan siirtää lapsen harrastusten vuoksi molempien vanhempien yhteisellä sopimuksella ilman virallista sopimuksen muutosta.

Virhe 9 - Sopimuksen voimassaoloaikaa ei ole määritelty. Sopimuksessa ei ole selkeästi kirjattu, onko se toistaiseksi voimassa oleva vai on sille asetettu tarkistuspiste. Toistaiseksi voimassa oleva tapaamissopimus sopeutuu paremmin lapsen elämän muutoksiin kuin tiukasti määräaikainen sopimus. Oikea menettely on kirjata, millä mekanismilla sopimusta voidaan tarkistaa olosuhteiden muuttuessa.