Prenuptial Agreement Finland

A Prenuptial Agreement (Avioehtosopimus) in Finland is a formal written contract by which spouses or engaged partners determine whether each has a marital right (avio-oikeus) to the other's property, governed by the Marriage Act (Avioliittolaki 234/1929) section 41. The agreement may exclude the marital right entirely or partially, for example to protect a business or inherited property. To be valid it must be in writing, signed before two disqualification-free witnesses and registered with the Digital and Population Data Services Agency (Digi- ja vaestotietovirasto, DVV) under section 43.

Avioehtosopimus Suomessa tarvitaan monissa tilanteissa, joissa puolisot haluavat poiketa avio-oikeuden pääsäännöstä ja suojata omaisuuttaan osituksessa avioliittolain (234/1929) mukaisesti. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisia syita laatia sopimus.

Yritystoiminta. Yrittäjä, jolla on osakeyhtiö, henkilöyhtiö tai toiminimi, tarvitsee avioehtosopimuksen suojatakseen yrityksen osituksessa. Ilman avioehtosopimusta avioeron sattuessa yrityksen arvo voi tulla osaksi ositusta, jolloin yrittäjä voi joutua maksamaan toiselle puolisolle tasinkoa, joka pakottaa myymaan osan yrityksesta tai sen omaisuudesta. Avioehtosopimuksella yritys voidaan rajata avio-oikeuden ulkopuolelle, mikä turvaa yritystoiminnan jatkuvuuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin merkityn yrityksen omistuksen.

Peritty ja saatu omaisuus. Puoliso, joka on perinyt tai saanut lahjana arvokasta omaisuutta, kuten suvun kiinteiston, kesämökin tai sijoitusvarallisuuden, voi avioehtosopimuksella varmistaa, että omaisuus säilyy hänellä avioeron sattuessa. Tämä on erityisen tärkeää, kun halutaan pitää peritty omaisuus suvussa. Vaihtoehtoisesti perinnönjättäjä tai lahjanantaja voi määrätä testamentissa tai lahjakirjassa, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta lahjoitettuun tai perittyyn omaisuuteen.

Epäsuhtaiset varallisuusasemat. Jos puolisoiden varallisuusasemat ovat hyvin erilaiset, esimerkiksi toisella on huomattava omaisuus ja toisella vähän, avioehtosopimus selventää, miten omaisuus jaetaan avioeron sattuessa. Varakkaampi puoliso voi avioehtosopimuksella suojata omaisuutensa, kun taas ilman sopimusta hän joutuisi luovuttamaan tasinkona puolet omaisuuksien erotuksesta.

Uudet avioliitot ja lapset aiemmista suhteista. Uudessa avioliitossa, jossa toisella tai molemmilla on lapsia aiemmasta suhteesta, avioehtosopimus auttaa turvaamaan omaisuuden lasten perinnöksi. Yhdessa testamentin kanssa avioehtosopimus varmistaa, että peritty ja kerätty omaisuus ohjautuu omille lapsille eikä pääty kokonaan eloonjaaneelle puolisolle tai hänen lapsilleen.

Velat ja taloudelliset riskit. Jos toisella puolisolla on tai voi tulla huomattavia velkoja, esimerkiksi yritystoiminnan riskien vuoksi, avioehtosopimus voi suojata toisen puolison omaisuutta. Vaikka avio-oikeus ei suoraan koske velkavastuuta, avioehtosopimus selventää omaisuuden erillisyyttä ja voi vähentää riskia, että toisen puolison velat vaikuttavat toisen omaisuuteen osituksessa.

Kansainväliset avioliitot. Jos puolisoilla on eri kansalaisuus tai he asuvat tai omistavat omaisuutta useassa maassa, avioehtosopimuksella voidaan selventää varallisuussuhteita ja valita sovellettava laki. Kansainvälisissä tilanteissa on syytä selvittää, mitä lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan ja tunnustetaanko suomalainen avioehtosopimus ulkomailla.

Sijoitukset ja arvonnousu. Puoliso, joka odottaa omaisuutensa arvon nousevan merkittävästi avioliiton aikana, esimerkiksi yrityksen tai sijoitusten kasvun myota, voi avioehtosopimuksella rajata tulevan omaisuuden ja sen tuoton avio-oikeuden ulkopuolelle. Tämä on tärkeää, koska avio-oikeus koskee lahtokohtaisesti myös avioliiton aikana kerättya omaisuutta.

Taloudellinen selkeys ja riitojen ehkäisy. Monet pariskunnat laativat avioehtosopimuksen yksinkertaisesti selventääkseen taloudellisia suhteitaan ja välttääkseen riitoja mahdollisen avioeron yhteydessa. Selkeä avioehtosopimus, joka on rekisteroity Digi- ja väestötietovirastoon, vähentää epävarmuutta ja nopeuttaa ositusta, koska avio-oikeuden laajuus on jo määritelty.

Oikeudellisesti patevassa Avioehtosopimus Suomessa on seuraavat osat, jotta se täyttää avioliittolain (234/1929) 42 pykälän muotovaatimukset ja vaikuttaa osituksessa tarkoitetulla tavalla.

Osapuolten tunnistetiedot. Molempien puolisoiden tai kihlakumppanien koko nimi, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN ja väestötietojärjestelmään merkitty osoite. Tarkat tiedot yksiloivat sopimuksen osapuolet ja ovat välttämättömiä rekisterointia varten Digi- ja vaestotietovirastossa.

Avioliiton tilanne. Maininta siitä, tehdaanko sopimus ennen avioliittoa kihlakumppanien valilla vai avioliiton aikana puolisoiden valilla. Tämä vaikuttaa voimaantulon ajankohtaan: ennen vihkimista tehty avioehtosopimus tulee voimaan vihkimisesta, jos se rekisteroidaan, ja avioliiton aikana tehty tulee voimaan rekisteroinnista. Vihkipäivä tai aiottu vihkipäivä voidaan kirjata.

Avio-oikeuden laajuus. Määrittely siitä, suljetaanko avio-oikeus pois kokonaan, vain tiettyyn omaisuuteen vai vain toisen puolison osalta avioliittolain (234/1929) 41 pykälän mukaisesti. Täysi poissulkeminen tarkoittaa, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen nykyiseen eikä tulevaan omaisuuteen. Osittainen poissulkeminen koskee vain maariteltya omaisuutta.

Omaisuus, jota avioehto koskee. Yksilöinti siitä, mitä omaisuutta avio-oikeuden poissulkeminen koskee, jos kyseessa on osittainen avioehto. Esimerkiksi yritys yksiloidaan toiminimella ja Y-tunnuksella, kiinteistö kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen rekisterista ja peritty omaisuus kuvauksella. Tarkka yksilointi estää tulkintariidat osituksessa.

Omaisuuden tuotto. Määrittely siitä, onko avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto myös avio-oikeudesta vapaata. Ilman erillista määräystä avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto voi kuulua avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Selkeä määräys tuoton osalta on tärkeä erityisesti sijoitusvarallisuuden ja vuokratulojen kohdalla.

Avioehdon vaikutus osituksessa. Selitys siitä, että avio-oikeudesta vapaa omaisuus ei kuulu osituksessa jaettavaan omaisuuteen avioliiton purkautuessa avioeron tai puolison kuoleman johdosta avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti, kun taas avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan osituksessa puoliksi.

Muotovaatimukset avioliittolain 42 pykälän mukaan. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, molempien osapuolten on allekirjoitettava se, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Todistajien on oltava oikeustoimikelpoisia. Muotovirhe tekee sopimuksesta patemattoman.

Rekisterointi Digi- ja väestötietovirastoon avioliittolain 43 pykälän mukaan. Maininta siitä, että sopimus on rekisteroitava Digi- ja väestötietovirastoon ollakseen patenva. Rekisteroimaton avioehtosopimus ei sido puolisoita eikä sivullisia. Rekisterointi on tehtävä ennen avioeron vireilletuloa, jotta sopimus vaikuttaa kyseiseen ositukseen. Suosittelemme forms-legal.com palvelussa rekisteroimaan sopimuksen viipymättä allekirjoittamisen jälkeen.

Muuttaminen ja sovittelu. Maininta siitä, että sopimus voidaan muuttaa tai peruuttaa puolisoiden yhteisella uudella avioehtosopimuksella, joka täyttää samat muotovaatimukset ja rekisteroidaan. Lisäksi mainitaan, että avioehtosopimuksen soveltamista voidaan sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen osituksessa avioliittolain (234/1929) 103 b pykälän mukaisesti.

Paikka, päivämäärä, allekirjoitukset ja todistajien vakuutus. Paikkakunta ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV, molempien puolisoiden allekirjoitukset nimineen ja henkilötunnuksineen sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset ja vakuutus siitä, että puolisot ovat omakätisesti ja vapaasta tahdostaan heidan läsnä ollessaan allekirjoittaneet sopimuksen avioliittolain (234/1929) 42 pykälän mukaisesti.

Avioehtosopimus Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka molemmat osapuolet suorittavat yhdessä, usein lakimiehen avustuksella.

Vaihe 1 - Tunnista osapuolet. Täytä molempien puolisoiden tai kihlakumppanien koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN (esimerkiksi 120585-123A) ja osoite. Tarkat tiedot ovat välttämättömiä rekisterointia varten Digi- ja vaestotietovirastossa.

Vaihe 2 - Määrittele avioliiton tilanne. Valitse, tehdaanko sopimus ennen avioliittoa kihlakumppanien valilla vai avioliiton aikana puolisoiden valilla. Tämä vaikuttaa voimaantulon ajankohtaan. Kirjaa vihkipäivä tai aiottu vihkipäivä muodossa PP.KK.VVVV, jos se on tiedossa.

Vaihe 3 - Valitse avio-oikeuden laajuus. Paeta, suljetaanko avio-oikeus pois kokonaan, vain tiettyyn omaisuuteen vai vain toisen puolison osalta avioliittolain (234/1929) 41 pykälän mukaisesti. Täysi poissulkeminen tarkoittaa, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen; osittainen koskee vain maariteltya omaisuutta.

Vaihe 4 - Yksiloi omaisuus. Jos kyseessa on osittainen avioehto, yksiloi tarkasti, mitä omaisuutta avio-oikeuden poissulkeminen koskee. Yksiloi yritys toiminimella ja Y-tunnuksella, kiinteistö kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen rekisterista ja peritty omaisuus kuvauksella. Tarkka yksilointi estää tulkintariidat osituksessa.

Vaihe 5 - Määrittele tuotto. Kirjaa, onko avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto myös avio-oikeudesta vapaata. Ilman erillista määräystä tuotto voi kuulua avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Tämä on tärkeää erityisesti sijoitusvarallisuuden ja vuokratulojen kohdalla.

Vaihe 6 - Tarkista vaikutus osituksessa. Varmista, että sopimus ilmaisee selkeästi, että avio-oikeudesta vapaa omaisuus ei kuulu osituksessa jaettavaan omaisuuteen avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti ja että avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puoliksi.

Vaihe 7 - Valitse esteettomat todistajat. Valitse kaksi todistajaa, jotka ovat oikeustoimikelpoisia ja esteettomia avioliittolain (234/1929) 42 pykälän mukaisesti. Suositeltavaa on, ettei todistaja ole puolisoiden läheinen sukulainen. Täytä todistajien nimet ja osoitteet.

Vaihe 8 - Allekirjoita todistajien läsnä ollessa. Molemmat puolisot allekirjoittavat sopimuksen kahden esteettömän todistajan ollessa läsnä, ja todistajat todistavat sopimuksen oikeaksi. Merkitse paikkakunta (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku) ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV.

Vaihe 9 - Rekisteroi Digi- ja väestötietovirastoon. Toimita allekirjoitettu avioehtosopimus rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon avioliittolain (234/1929) 43 pykälän mukaisesti. Rekisteroimaton avioehtosopimus ei ole patenva eikä sido puolisoita tai sivullisia. Rekisterointi on tehtävä ennen mahdollisen avioeron vireilletuloa.

Vaihe 10 - Säilytä ja harkitse testamenttia. Säilytä rekisteroity avioehtosopimus ja Digi- ja väestötietoviraston rekisterointi-ilmoitus turvallisesti. Harkitse avioehtosopimuksen laatimista yhdessä testamentin kanssa kattavan varallisuussuunnittelun toteuttamiseksi, etenkin jos puolisoilla on lapsia aiemmista suhteista tai merkittävää omaisuutta.

Avioehtosopimus Suomessa perustuu avioliittolain (234/1929) saannoksiin avio-oikeudesta, avioehtosopimuksesta ja osituksesta.

Avio-oikeus avioliittolain 35 pykälän mukaan. Avioliitossa puolisoilla on lahtokohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada osituksessa puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden saastosta. Avio-oikeus ei tarkoita omistusoikeutta avioliiton aikana, vaan se toteutuu osituksessa avioliiton purkautuessa avioeron tai puolison kuoleman johdosta.

Avioehtosopimus avioliittolain 41 pykälän mukaan. Puolisot tai kihlakumppanit voivat avioehtosopimuksella määrätä, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, tai että avio-oikeutta ei ole tiettyyn omaisuuteen. Avioehtosopimuksella voidaan myös määrätä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä ei aikaisemmin ole ollut avio-oikeutta. Sopimus voi olla molemminpuolinen tai yksipuolinen.

Muotovaatimukset avioliittolain 42 pykälän mukaan. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, molempien osapuolten on allekirjoitettava se, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Todistajien on oltava oikeustoimikelpoisia. Muotovirhe tekee sopimuksesta patemattoman.

Rekisterointi avioliittolain 43 pykälän mukaan. Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se on rekisteroity Digi- ja väestötietovirastoon. Rekisteroimaton avioehtosopimus ei sido puolisoita eikä sivullisia. Avioliiton aikana tehty sopimus tulee voimaan rekisteroinnista; ennen avioliittoa tehty tulee voimaan vihkimisesta, jos se rekisteroidaan. Rekisterointi on tehtävä ennen avioeron vireilletuloa, jotta sopimus vaikuttaa kyseiseen ositukseen.

Ositus avioliittolain mukaan. Avioliiton purkautuessa toimitetaan ositus, jossa avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puoliksi. Se puoliso, jonka avio-oikeuden alainen omaisuus on suurempi, luovuttaa tasinkona toiselle puolet omaisuuksien erotuksesta. Avioehtosopimuksella avio-oikeuden ulkopuolelle jatetty omaisuus ei kuulu jaettavaan omaisuuteen. Ositus toimitetaan puolisoiden sopimuksella tai pesanjakajan toimittamana.

Tasinkoprivilegi. Eloonjäänyt puoliso voi avioliittolain mukaisesti kieltaytya luovuttamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille, jos eloonjääneen omaisuus on suurempi. Tasinkoprivilegi suojaa leskea, ja se on otettava huomioon avioehtosopimusta ja testamenttia laadittaessa.

Sovittelu avioliittolain 103 b pykälän mukaan. Jos avioehtosopimuksen soveltaminen johtaisi osituksessa kohtuuttomaan lopputulokseen tai toisen puolison perusteettomaan etuun, ositusta voidaan sovitella. Kohtuuttomuus arvioidaan avioliiton keston, puolisoiden toiminnan yhteisen talouden hyväksi ja muiden seikkojen perusteella. Sovittelumahdollisuus edellyttää, että avioehtosopimuksen ehtojen on oltava tasapuolisia.

Muuttaminen ja peruuttaminen. Avioehtosopimus voidaan muuttaa tai peruuttaa puolisoiden yhteisella uudella avioehtosopimuksella, joka täyttää samat muotovaatimukset avioliittolain (234/1929) 42 pykälän mukaisesti ja rekisteroidaan Digi- ja väestötietovirastoon. Yksipuolinen peruuttaminen ei ole mahdollista.

Suhde perintooikeuteen. Avioehtosopimus vaikuttaa ositukseen myös puolison kuollessa, jolloin se vaikuttaa siihen, kuinka paljon omaisuutta kuuluu kuolinpesaan ja kuinka paljon eloonjaaneelle puolisolle. Avioehtosopimus laaditaan usein yhdessä testamentin kanssa perintokaaren (40/1965) 10 luvun mukaisesti, jotta varallisuussuunnittelu on kattava ja rintaperillisten lakiosa otetaan huomioon.

Kansainväliset tilanteet. Jos puolisoilla on liittymä useaan valtioon, puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettava laki määräytyy kansainvälisen yksityisoikeuden saantojen mukaan. Puolisot voivat tietyin edellytyksin sopia sovellettavasta laista. On syytä selvittää, tunnustetaanko suomalainen avioehtosopimus ulkomailla, jos puolisoilla on omaisuutta tai asuinpaikka toisessa maassa.

Avioehtosopimus Suomessa laatimisessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat tehdä sopimuksesta patemattoman tai tehottoman osituksessa avioliittolain (234/1929) mukaisesti.

Virhe 1 - Rekisteroinnin laiminlyönti. Yleisin virhe on jättää avioehtosopimus rekisteroimatta Digi- ja väestötietovirastoon. Rekisteroimaton avioehtosopimus ei avioliittolain (234/1929) 43 pykälän mukaan sido puolisoita eikä sivullisia, joten se on tehoton osituksessa. Oikea menettely on rekisteröidä sopimus viipymättä allekirjoittamisen jälkeen ja ennen mahdollisen avioeron vireilletuloa.

Virhe 2 - Rekisterointi liian myohaan. Toinen yleinen virhe on rekisteröidä avioehtosopimus vasta avioeron vireilletulon jälkeen. Avioehtosopimus, joka rekisteroidaan vasta avioerohakemuksen jattamisen jälkeen, ei vaikuta kyseiseen ositukseen. Oikea menettely on rekisteröidä sopimus hyvissa ajoin avioliiton aikana, kun suhde on hyva.

Virhe 3 - Muotovaatimusten laiminlyönti. Avioehtosopimus, jota molemmat osapuolet eivät ole allekirjoittaneet tai jota kaksi esteetonta todistajaa ei ole todistanut oikeaksi, on pateman avioliittolain (234/1929) 42 pykälän mukaan. Tavallinen virhe on todistajien puuttuminen tai esteellisen todistajan kaytto. Oikea menettely on käyttää kahta esteetonta ja oikeustoimikelpoista todistajaa.

Virhe 4 - Omaisuuden epätarkka yksilointi. Jos avioehto koskee vain tiettya omaisuutta, mutta omaisuutta ei yksiloida tarkasti, osituksessa voi syntya riita siitä, mikä omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella. Oikea menettely on yksiloida omaisuus tarkasti, esimerkiksi yritys Y-tunnuksella ja kiinteistö kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen rekisterista.

Virhe 5 - Tuoton huomiotta jattaminen. Ilman erillista määräystä avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto voi kuulua avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja siten jaettavaan omaisuuteen osituksessa. Yleinen virhe on jättää tuotto maarittelematta. Oikea menettely on kirjata, onko avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto myös avio-oikeudesta vapaata, etenkin sijoitusvarallisuuden ja vuokratulojen kohdalla.

Virhe 6 - Kohtuuttomat ehdot. Selvästi toista osapuolta suosivat ehdot voivat johtaa siihen, että ositusta sovitellaan avioliittolain (234/1929) 103 b pykälän mukaisesti, jolloin avioehtosopimuksen vaikutus jaa osin toteutumatta. Oikea menettely on laatia tasapuolisia ehtoja ja varmistaa, että molemmat osapuolet ymmärtävät sopimuksen merkityksen.

Virhe 7 - Avioehdon ja testamentin sekoittaminen. Tavallista virhettä on luulla, että avioehtosopimus turvaa perinnon tai että testamentti korvaa avioehdon. Avioehtosopimus vaikuttaa ositukseen ja määrää avio-oikeuden, kun taas testamentti määrää perinnonjaosta perintokaaren (40/1965) 10 luvun mukaisesti. Oikea menettely on laatia molemmat asiakirjat kattavan varallisuussuunnittelun toteuttamiseksi.

Virhe 8 - Yksipuolinen peruuttamisyritys. Yleinen virhe on luulla, että toinen puoliso voi yksin peruuttaa avioehtosopimuksen. Avioehtosopimus voidaan muuttaa tai peruuttaa vain puolisoiden yhteisella uudella avioehtosopimuksella, joka täyttää samat muotovaatimukset ja rekisteroidaan Digi- ja väestötietovirastoon. Oikea menettely on laatia yhteinen uusi avioehtosopimus, jos sopimusta halutaan muuttaa.