Cohabitation Dissolution Agreement Finland

Avoeron sopimus Suomessa on lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukainen kirjallinen sopimus, jolla avopuolisot sopivat yhteisen omaisuutensa jakamisesta, hyvitysvaatimuksista ja muista taloudellisista järjestelyistä avoliittosuhteen päättyessä. Lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta, tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi.

Avopuolisot eivät ole automaattisesti samassa asemassa kuin aviopuolisot. Avoliittoon ei kohdistu avio-oikeuden tai osituksen kaltaisia laajoja lainsäädännöllisiä suojamekanismeja, jotka automaattisesti turvaavat molempia osapuolia eron yhteydessä. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) antaa kuitenkin tietyn suojan: se mahdollistaa yhteisen omaisuuden jakamisen ja hyvityksen, jos toinen avopuoliso on panostuksellaan kasvattanut toisen omaisuutta tai säästänyt toisen menoja.

Omaisuuden jakaminen perustuu lain (26/2011) 4 pykälään. Avopuolisoilla on oikeus saada jako yhteisomistuksen purkamiseksi yhteisomistuslain periaatteiden mukaisesti, tai vaatia avoliittolain mukainen omaisuuden jakoselvitys, jos on hankalaa erotella kumman omaisuutta on kumpi osa. Kumpikin osapuoli pitää kuitenkin periaatteessa oman omaisuutensa: avoliitto ei luo avio-oikeutta.

Hyvitysvaatimus lain (26/2011) 8 pykälän mukaan. Avopuolisolla on oikeus vaatia toiselta hyvitystä, jos hän on panostuksellaan kasvattanut toisen omaisuutta tai säästänyt toisen menoja niin, että toisen osapuolen jääminen ilman hyvitystä olisi kohtuutonta. Esimerkki: jos toinen avopuoliso on hoitanut lapsia jäämällä kotiin ja toinen on samaan aikaan kasvattanut omaisuuttaan, hyvitys voi olla aiheellinen. Hyvitysoikeus vanhentuu kolmessa vuodessa yhteistalouden päättymisestä lain (26/2011) 9 pykälän mukaisesti.

Lasten asioista sopiminen on erillinen kysymys. Avoeron sopimus käsittelee ensisijaisesti taloudellisia asioita. Yhteisten lasten huolto-, tapaamis- ja elatusasiat on hoidettava erikseen kirjallisilla sopimuksilla lastenvalvojan vahvistamana lapsen huollosta annetun lain (361/1983) ja lain lasten elatuksesta (704/1975) nojalla.

Avoliitto ei luo avioliittolain mukaisia oikeuksia. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, eikä avoerossa toimita ositusta kuten avioerossa avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että pidempään yhdessä asunutkin avopuoliso voi päättää avoeron ilman käräjäoikeuden päätöstä, eikä toinen puoliso voi estää eroa. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) antaa kuitenkin tietyin edellytyksin taloudellista suojaa heikommassa asemassa olevalle avopuolisolle hyvitysvaatimuksen muodossa.

Testa lain soveltaminen ensin. Ennen avoeron sopimuksen tekemistä on tarkistettava, soveltuuko laki (26/2011) kyseiseen tilanteeseen. Laki koskee avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on yhteisiä lapsia. Jos lakia ei sovelleta, omaisuuden jakamisesta voidaan silti sopia kirjallisesti, mutta hyvitysvaatimukselle ei ole juridista perustaa.

Avoeron sopimuksen solmiminen ennen eron virallista toteamista. On suositeltavaa sopia taloudellisista asioista jo ennen fyysistä muuttoa erilleen, jotta erimielisyyksien mahdollisuus minimoidaan. Mitä aiemmin asioista sovitaan, sitä vähemmän se yleensä maksaa oikeudellisten kulujen osalta ja sitä vähemmän se aiheuttaa henkistä kuormitusta.

Avoeron sopimus vs. tuomioistuinmenettely. Jos avopuolisot eivät pääse sopimukseen omaisuuden jakamisesta tai hyvityksestä, asia voidaan viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 9 pykälän nojalla. Tuomioistuinmenettely on kuitenkin kalliimpaa ja aikaa vievempää kuin sopiminen, joten kirjallinen sopimus on ensisijainen vaihtoehto.

Avoeron sopimus Suomessa tarvitaan aina, kun avopuolisot päättävät yhteistaloutensa ja heidän välillään on yhteistä omaisuutta, hyvitysvaatimuksia tai muita taloudellisia kysymyksiä ratkottavana lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) nojalla.

Yhteistä omaisuutta on jaettavana. Avoliittoon on hankittu yhteistä omaisuutta, kuten asunto, auto, kodinkoneita tai sijoituksia. Kirjallinen sopimus selventää, kenelle mikäkin omaisuus siirtyy, ja ehkäisee riitoja.

Yhteinen vuokra-asunto tai asunto-osake. Avopuolisoilla on yhteinen asunto, jonka järjestelystä on sovittava: kumpiko jää asumaan ja maksaa korvauksen toiselle, vai myydäänkö asunto ja jaetaan myyntivoitto.

Hyvitysvaatimuksen selvittäminen. Toinen avopuoliso on panostuksellaan, kuten tekemällä kodin remonttia, hoitamalla lapsia tai tukemalla toisen opiskelua tai yritystoimintaa, kasvattanut toisen omaisuutta tai säästänyt toisen menoja. Kirjallinen sopimus hyvityksestä tai sen puuttumisesta selventää tilanteen.

Yhteiset lapset. Avoliitossa on yhteisiä lapsia, joiden huolto-, tapaamis- ja elatusasioista on sovittava eron yhteydessä. Avoeron sopimuksessa viitataan erillisiin lapsia koskeviin sopimuksiin.

Yhteinen laina. Avopuolisoilla on yhteinen asuntolaina tai muu velka, josta on sovittava, kumpi ottaa vastuun. Lainan jakamiseen tarvitaan myös lainanantajan suostumus.

Viiden vuoden kynnysjärjestys. Jos avoliitto on kestänyt alle viisi vuotta eikä yhteisiä lapsia ole, lakia (26/2011) ei sovelleta. Tässäkin tilanteessa kirjallinen sopimus yhteisen omaisuuden jakamisesta on suositeltava riitojen välttämiseksi.

Kolmen vuoden vanhentumisaika. Hyvitysoikeus vanhentuu kolmessa vuodessa yhteistalouden päättymisestä lain (26/2011) 9 pykälän mukaisesti. Jos hyvityksestä ei ole sovittu ajoissa, oikeus menetetään.

Kirjallinen sopimus on suositeltava myös lyhyissä avoliittosuhteissa. Vaikka laki (26/2011) ei soveltuisi alle viisi vuotta kestäneeseen avoliittoon, ilman yhteisiä lapsia, kirjallinen sopimus yhteisen omaisuuden jakamisesta on järkevää. Suullinen sopimus on hankala todistaa jälkikäteen riitatilanteessa, joten kirjallinen dokumentaatio suojaa molempia osapuolia.

Omaisuuden arvostushetki on tärkeä. Avoeron sopimuksessa omaisuus arvostetaan yleensä sopimuksen tekemishetken mukaan. Esineiden, asunto-osakkeen tai sijoitusten arvo voi muuttua, joten sopimuksen tekeminen mahdollisimman pian eron jälkeen on suositeltavaa.

Yhteinen lainaosuus. Jos avopuolisoilla on yhteiset lainat, esimerkiksi yhteinen asuntolaina, kumpikin on henkilökohtaisesti vastuussa koko lainan maksamisesta lainanantajalle. Avoeron sopimuksessa on sovittava, kumpi ottaa lainan yksin vastuulleen, ja tästä on ilmoitettava lainanantajalle. Pankki ei ole sidottu avopuolisoiden väliseen sisäiseen sopimukseen.

Oikeudellisesti pätevässä Avoeron sopimuksessa Suomessa on seuraavat osat lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaista menettelyä varten.

Molempien avopuolisoiden täydelliset henkilötiedot. Koko nimet väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnukset muodossa PPKKVV-NNNN ja osoitteet eron jälkeen. Henkilötunnukset ovat välttämättömiä mahdollista tuomioistuinmenettelyä varten.

Avoliitto-tiedot. Yhteistalouden alkamispäivä (arvio), päättymispäivä ja tieto siitä, onko avopuolisoilla yhteisiä lapsia. Nämä tiedot ovat ratkaisevia lain (26/2011) soveltamisalan määrittämisessä: lakia sovelletaan, jos avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai yhteisiä lapsia on tai on ollut.

Yhteinen asunto ja sen järjestely. Tieto yhteisestä asunnosta osoitteineen ja miten asunnon järjestely ratkaistaan: kumpiko jää asumaan ja maksaa korvauksen toiselle, vai myydäänkö asunto. Jos asunto on vain toisen omistuksessa, tämä mainitaan.

Yhteinen irtain omaisuus. Luettelo yhteisen irtaimen omaisuuden jakamisesta: auto, kodinkoneita, huonekaluja, elektronisia laitteita, sijoituksia ja muuta vastaavaa. Lain (26/2011) 4 pykälän mukainen jako on periaatteessa oman omaisuuden pitäminen, mutta yhteisomistuksessa olevan omaisuuden osalta voidaan sopia sen jakamisesta.

Hyvitysvaatimus ja sen suuruus. Tieto siitä, onko hyvitysvaatimusta lain (26/2011) 8 pykälän nojalla, ja jos on, hyvityksen määrä ja maksutapa. Hyvitysoikeus vanhentuu kolmessa vuodessa yhteistalouden päättymisestä.

Lasten asioita koskeva viittaus. Jos avopuolisoilla on yhteisiä lapsia, viittaus lasten huoltoa, tapaamisia ja elatusta koskeviin erillisiin sopimuksiin.

Molempien osapuolten allekirjoitukset. Molemmat osapuolet allekirjoittavat sopimuksen, mikä vahvistaa sen sitovuuden osapuolten välillä. Avoeron sopimusta ei tarvitse vahvistuttaa viranomaisella, ellei se koske lapsia.

forms-legal.com avoeron sopimuspohja on laadittu lain (26/2011) mukaisesti. Pohja on ilmainen ja ladattavissa PDF- ja Word-muodossa.

Vuokrasopimuksen siirto. Jos avopuolisoilla on yhteinen vuokrasopimus, sopimuksessa on sovittava, kumpi jatkaa vuokralaisena. Vuokrasopimuksen siirtäminen yhdelle avopuolisolle vaatii vuokranantajan kirjallisen suostumuksen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 42 pykälän nojalla. Ilman suostumusta molemmat osapuolet ovat edelleen vastuussa vuokrasta, vaikka vain toinen asuisi asunnossa.

Yhteisten sopimusten irtisanominen. Avoeron yhteydessä on irtisanottava tai siirrettävä yhteiset sopimukset: yhteinen vakuutus, yhteinen internetliittymä, yhteinen tilaus tai muu yhteinen palvelu. Nämä pienet käytännön asiat aiheuttavat usein kiistoja, jos niistä ei ole sovittu etukäteen.

Veroilmoitus ja asumistuki. Avoeron yhteydessä asumismuoto muuttuu, mikä vaikuttaa Kelan asumistukeen ja Verohallinnon kotivähennyksen laskemiseen. Molemmat osapuolet päivittävät osoitetietonsa DVV:lle, ja uusi asuintilanne ilmoitetaan myös Kelalle ja Verohallinnolle.

Pankkitilien ja sijoitusten jako. Yhteisten pankkitilien sulkeminen tai muuttaminen yhdelle kuuluvaksi vaatii pankin toimenpiteitä. Yhteinen sijoitustili tai arvo-osuustili jaetaan sopimuksen mukaisesti; siirto vaatii molempien tilinhaltijoiden toimeksiantoa. Kaikki yhteiset taloudelliset sopimukset on käytävä läpi avoeron yhteydessä.

Yhteisten vakuutusten käsittely. Avoeron yhteydessä on käytävä läpi yhteiset vakuutukset: kotivakuutus, vastuuvakuutus, henkivakuutukset ja mahdolliset muut vakuutukset. Kumpikin tarvitsee omat vakuutuksensa, joten yhteiset vakuutukset on irtisanottava tai siirrettävä toiselle. Vakuutukset eivät siirry automaattisesti.

Sopimuksen rekisteröintitarve. Avoeron sopimus ei vaadi viranomaisrekisteröintiä, toisin kuin avioehtosopimus tai huoltosopimus. Se on kuitenkin suositeltavaa liittää asiakirjavihkoon yhdessä muiden eron yhteydessä laadittujen sopimusten, kuten lasten huoltosopimuksen ja elatussopimuksen, kanssa.

Avoeron sopimus ja digitaaliset omaisuuserät. Yhteistaloudessa hankitut digitaaliset omaisuuserät, kuten yhteiset kryptovarallisuudet tai sijoitustilit, ovat osa yhteisomaisuutta. Ne on mainittava avoeron sopimuksessa ja jaettava sopimuksen mukaisesti. Digitaalisten omaisuuserien jakamiseen tarvitaan yleensä palveluntarjoajan toimenpiteitä.

Avoeron sopimus Suomessa täyttäminen oikein vaatii seuraavat vaiheet lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaista menettelyä varten.

Vaihe 1 - Tarkista lain soveltaminen. Selvitä ensin, soveltuuko laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) tilanteeseen. Laki soveltuu, jos avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai yhteisiä lapsia on tai on ollut.

Vaihe 2 - Kerää henkilötiedot. Hanki molempien avopuolisoiden koko nimet, henkilötunnukset ja tulevat osoitteet eron jälkeen.

Vaihe 3 - Kirjaa avoliitto-tiedot. Arvioi yhteistalouden alkamis- ja päättymispäivä. Merkitse tieto mahdollisista yhteisistä lapsista.

Vaihe 4 - Sovi yhteisestä asunnosta. Päätä, kumpiko jää asumaan yhteiseen asuntoon tai vuokrakotiin, makseeko asumaan jäävä korvauksen toiselle, vai myydäänkö asunto ja jaetaan myyntivoitto. Merkitse asunnon osoite.

Vaihe 5 - Luettele yhteinen omaisuus. Kirjaa yhteinen irtain omaisuus ja miten se jaetaan. Ole tarkka: mainitse esimerkiksi auton rekisteritunnus ja kenen nimiin se siirtyy.

Vaihe 6 - Sovi hyvityksestä. Harkitse, onko toinen avopuoliso panostuksellaan kasvattanut toisen omaisuutta tai säästänyt toisen menoja lain (26/2011) 8 pykälän tarkoittamalla tavalla. Jos hyvitys on aiheellinen, sovi sen suuruus ja maksutapa kirjallisesti. Hyvitysoikeus vanhentuu kolmessa vuodessa.

Vaihe 7 - Viittaa lasten sopimuksiin. Jos yhteisiä lapsia on, kirjaa viittaus erillisiin lasten huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksiin, jotka tehdään forms-legal.com muiden pohjien avulla.

Vaihe 8 - Allekirjoita sopimus. Molemmat avopuolisot allekirjoittavat sopimuksen allekirjoituspaikalla ja -päivämäärällä.

Vaihe 9 - Ilmoita muutoksista viranomaisille ja palveluntarjoajille. Avoeron jälkeen molemmat osapuolet päivittävät osoitetietonsa väestötietojärjestelmässä Digi- ja väestötietoviraston asiointipalvelun kautta. Lisäksi on ilmoitettava muutoksesta Kelalle (lapsilisä, asumistuki), Verohallinnolle (kotivähennys) ja pankille (yhteistilit tai -lainat).

Vaihe 10 - Harkitse perheasioiden sovittelua. Jos avoeron sopimuksen tekeminen tuntuu vaikealta erimielisyyksien vuoksi, perheasioiden sovittelu on käytettävissä. Sovittelu on vapaaehtoinen ja usein maksuton palvelu, jota tarjoavat kunnat ja kirkot. Sovittelussa ammatillinen sovittelija auttaa löytämään yhteisen ratkaisun ilman oikeusprosessia.

Vaihe 11 - Hanki kopio sopimuksesta. Molempien osapuolten on säilytettävä kopio allekirjoitetusta avoeron sopimuksesta turvallisessa paikassa. Sopimusta voidaan tarvita myöhemmin verotuksessa, pankkiasioinnissa tai mahdollisessa riitatilanteessa. Sähköinen skannattu kopio on suositeltava varmuuskopio.

Vaihe 12 - Käy läpi yhteiset abonnementit ja tilit. Avoeron jälkeen selvitä yhteiset tilaukset, Netflix, Spotify, yhteinen sähkösopimus ja muut vastaavat, jotka on joko siirrettävä tai irtisanottava. Näistä aiheutuu usein pieniä mutta kiusallisia erimielisyyksiä, jos ne jätetään sopimatta ajoissa.

Vaihe 13 - Pyydä kirjallinen vahvistus kaikista muutoksista. Kun ilmoitat muutoksista lainanantajalle, vakuutusyhtiölle tai Kelalle, pyydä kirjallinen vahvistus muutosten toteutumisesta. Kirjallinen dokumentaatio suojaa molempia osapuolia, jos muutos ei syystä tai toisesta rekisteröidy oikein.

Avoeron sopimus Suomessa perustuu lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) säännöksiin avoliittojen taloudellisista suhteista.

Soveltamisala lain 3 pykälä. Lakia sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa yhteisessä taloudessa vähintään viisi vuotta, tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Laki ei sovi tavalliseen asumiskumppanuuteen, jossa ei ole parisuhdeluonnetta.

Omaisuuden jako lain 4 pykälä. Avopuolisolla on oikeus saada jako yhteisomistuksen purkamiseksi yhteisomistuslain periaatteiden mukaisesti. Kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa, mutta yhteisesti hankittu omaisuus jaetaan puoliksi tai muulla sovitulla tavalla.

Hyvitysvaatimus lain 8 pykälä. Avopuolisolla on oikeus vaatia toiselta hyvitystä, jos hän on panostuksellaan kasvattanut toisen omaisuutta tai säästänyt toisen menoja niin, että toisen osapuolen jääminen ilman hyvitystä olisi kohtuutonta. Panostus voi olla rahallista tai työtä, kuten kodinhoito, lastenhoidon vuoksi poisjäänyt ansiotyö tai remonttityö.

Vanhentuminen lain 9 pykälä. Hyvitysoikeus ja oikeus yhteisomistuksen purkamiseen vanhenevat kolmessa vuodessa siitä, kun yhteistalous päättyi. Vanhentuminen katkeaa, jos asiasta otetaan yhteyttä tuomioistuimeen tai sopimalla asiasta ennen vanhentumista.

Lasten asiat. Lasten huolto-, tapaamis- ja elatusasioissa sovelletaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia (361/1983) ja lakia lasten elatuksesta (704/1975). Lapsia koskevat sopimukset laaditaan erikseen.

Suhde avioliittolakiin. Avoliittoon ei sovelleta avioliittolain (234/1929) ositussäännöksiä, koska aviopuolisoilla on avio-oikeus mutta avopuolisoilla ei. Tämä tarkoittaa, ettei avoeron sopimuksessa tarvita samanlaista ositusta kuin avioerossa.

Perheasioiden sovittelu. Avoeron aikana vanhemmat voivat turvautua perheasioiden sovitteluun, jota tarjoavat kunnat ja esimerkiksi kirkot. Sovittelu on vapaaehtoinen ja maksuton vaihtoehto käräjäoikeuden menettelylle lasten huolto- ja tapaamisasioissa. Sovittelussa tehdyt sopimukset on vahvistettava lastenvalvojan luona lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 8 pykälän mukaisesti täytäntöönpanokelpoisuuden saavuttamiseksi.

Kolmen vuoden vanhentumisaika hyvitysvaatimukselle. Hyvitysoikeus lain (26/2011) 8 pykälän nojalla vanhentuu kolmessa vuodessa yhteistalouden päättymisestä. Vanhentuminen katkeaa, jos hyvityskanteesta ilmoitetaan toiselle osapuolelle kirjallisesti tai jos asia saatetaan tuomioistuimeen. On tärkeää toimia nopeasti, jos hyvitysvaatimus on aiheellinen.

Avoeron sopimus ja velat. Avoeron sopimuksessa on sovittava yhteisten velkojen jakamisesta. Kumpikin osapuoli voi olla solidaarisesti vastuussa yhteisistä veloista lainanantajalle, vaikka sopimuksessa olisi sovittu toisin. Ainoa tapa poistua lainavastuusta on lainanantajan kirjallinen suostumus vastuunvapautukseen.

Avoeron sopimus Suomessa laadittaessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa riitoihin tai taloudellisiin tappioihin.

Virhe 1 - Hyvitysoikeuden vanhentuminen. Hyvitysoikeus vanhentuu kolmessa vuodessa lain (26/2011) 9 pykälän mukaisesti yhteistalouden päättymisestä. Jos sopimusta ei tehdä ajoissa, oikeus menetetään. Oikea menettely on tehdä sopimus heti eron jälkeen.

Virhe 2 - Lain soveltumisen tarkistamatta jättäminen. Oletetaan, että laki (26/2011) ei sovi tai päinvastoin soveltuu, vaikka avoliitto on kestänyt alle viisi vuotta ilman yhteisiä lapsia. Oikea menettely on tarkistaa lain soveltumisedellytykset ennen sopimuksen tekemistä.

Virhe 3 - Yhteisen lainan vastuun epäselvyys. Ei sovita selkeästi, kumpiko ottaa yhteisen lainan vastuun. Oikea menettely on kirjata lainajärjestelyt sopimukseen ja ilmoittaa muutoksesta lainanantajalle, koska pankki ei ole sidottu avopuolisoiden väliseen sopimukseen ilman suostumustaan.

Virhe 4 - Hyvityksen laskentaperusteiden puuttuminen. Hyvityssumma kirjataan sopimukseen ilman perusteluja, mikä voi johtaa riitaan myöhemmin. Oikea menettely on kirjata lyhyesti, millä perusteella hyvitys on laskettu.

Virhe 5 - Lasten asioiden sekoittaminen. Lasten huolto-, tapaamis- ja elatusasiat yritetään ratkaista avoeron sopimuksessa, vaikka ne vaativat erillisen sopimuksen lastenvalvojan vahvistamana. Oikea menettely on tehdä lapsia koskevat sopimukset erikseen lapsen huollosta annetun lain (361/1983) mukaisesti.

Virhe 6 - Omaisuuden epätarkka yksilöinti. Sopimuksessa mainitaan yleisesti omaisuus ilman tarkempia tietoja. Oikea menettely on yksilöidä omaisuus tarkasti: auto rekisteritunnuksella, asunto osoitteella ja sijoitukset tilinumerolla.

Virhe 7 - Kirjallisen sopimuksen puuttuminen. Avopuolisot sopivat omaisuuden jaosta suullisesti luottamuksen pohjalta, mutta kirjallinen sopimus puuttuu. Oikea menettely on aina tehdä sopimus kirjallisena, koska suullista sopimusta on vaikea todistaa myöhemmin.

Virhe 8 - Avoliittosopimuksen ehdot unohdetaan. Ennen avoliittoa tehtyyn avoliittosopimukseen kirjatut ehdot sitovat myös avoeron tilanteessa. On tavallista, että avoliittosopimus on tehty vuosia aiemmin eikä sen sisältöä muisteta. Oikea menettely on tarkistaa alkuperäinen avoliittosopimus ennen avoeron sopimuksen tekemistä ja noudattaa sen ehtoja.