Marriage Impediment Examination Finland

Avioliiton esteiden tutkinta Suomessa on avioliittolain (234/1929) 12–14 pykälän mukainen pakollinen viranomaismenettely, jossa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tarkistaa, ettei avioitumiselle ole lainmukaisia esteitä. Ilman esteiden tutkintaa ja DVV:n antamaa todistusta vihkimistä ei voida toimittaa Suomessa — ei siviilivihkimistä eikä kirkollista vihkimistä.

Avioliittolaki (234/1929) on Suomen siviilioikeuden keskeinen laki, joka sääntelee avioliiton solmimisen edellytyksiä, avioliiton esteitä ja purkamista. Avioliittolain (234/1929) 7 pykälä luettelee avioliiton esteiksi: avioliittolain mukaisen liian läheisen sukulaisuussuhteen, aiemman solmimattoman avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, alaikäisyyden (alle 18 vuotta), sekä kyvyttömyyden ymmärtää avioliiton merkitystä.

DVV:n suorittamassa esteiden tutkinnassa tarkistetaan, että molemmat osapuolet ovat vähintään 18 vuotta täyttäneitä, kummallakaan ei ole voimassa olevaa avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta, osapuolet eivät ole keskenään lähisukulaisia (esim. sisaruksia tai vanhempi ja lapsi), ja jos toinen tai molemmat osapuolista ovat ulkomaalaisia, heidän kotimaansa laki sallii avioliiton.

Esteiden tutkinta on voimassa neljä kuukautta tutkinnan suorittamispäivästä avioliittolain (234/1929) 14 pykälän mukaisesti. Vihkiminen on suoritettava tänä aikana. Esteiden tutkinnan voi tehdä vain Suomessa asuva henkilö DVV:ssä. Jos toinen puoliso asuu ulkomailla, hän voi antaa valtuutuksen toiselle puolisolle hoitaa asian.

Esteiden tutkintaprosessi alkaa, kun molemmat osapuolet tai toinen heidän puolestaan hakee esteiden tutkintaa DVV:ltä. Hakemus voidaan tehdä sähköisesti Suomi.fi-palvelussa, postitse tai DVV:n palvelupisteessä. DVV pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä esimerkiksi ulkomaisten asiakirjojen osalta. Esteiden tutkinnan jälkeen DVV antaa virallisen todistuksen, joka toimitetaan vihkijälle ennen vihkimistä. forms-legal.com:n malli auttaa kokoamaan hakemuksen tarvittavat tiedot.

Kansainvälisissä avioliitoissa, joissa toinen tai molemmat puolisot ovat ulkomaalaisia, DVV ottaa huomioon molempien maiden lainsäädännön kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteiden mukaisesti. Ulkomaalaisen puolison on toimitettava selvitys siitä, ettei hänen kotimaassaan ole estettä avioliiton solmimiselle. Tarvittavia asiakirjoja ovat esimerkiksi ulkomainen siviilisäätyilmoitus tai vastaava viranomaistodistus apostille-vahvistuksella. Suomen oikeusministeriö on antanut tarkempia ohjeita kansainvälisten avioliittojen menettelyistä.

Avioliiton esteiden tutkinta Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa aikovaiset haluavat avioitua Suomessa avioliittolain (234/1929) 12 pykälän mukaisesti.

Siviilivihkiminen. Kun aikovaiset haluavat siviilivihkimisen DVV:n tai käräjäoikeuden toimesta (vanha maistraattien toiminto on siirtynyt DVV:lle), esteiden tutkinta on pakollinen edellytys. Ilman tutkintatodistusta siviilivihkimistä ei voida suorittaa.

Kirkollinen vihkiminen. Myös kirkollisessa vihkimisessä evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa tai muussa rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa tarvitaan avioliittolain (234/1929) mukainen esteiden tutkintatodistus. Seurakunnan pappi tai muu vihkijä tarkistaa todistuksen ennen vihkimistä.

Kansainväliset avioliitot. Kun toinen tai molemmat puolisoista ovat ulkomaalaisia, esteiden tutkinta on erityisen tärkeä. DVV tarkistaa, ettei kummankaan kotimaan lainsäädäntö estä avioliittoa. Ulkomaalainen puoliso tarvitsee asiakirjoja kotimaastaan avioliiton esteen poissaolosta.

Uudelleen avioituminen. Leski tai eronnut henkilö, joka haluaa avioitua uudelleen, tarvitsee esteiden tutkintaa. DVV tarkistaa, ettei aiempaa avioliittoa ole voimassa. Eronneelta vaaditaan tuomioistuimen avioeropäätöstä, leskeltä puolison kuolintodistusta.

Alaikäisen vihkiminen. Avioliittolain (234/1929) 4 pykälän mukaan alle 18-vuotias ei voi solmia avioliittoa ilman tuomioistuimen lupaa. Tällaisia lupia myönnetään erittäin harvoin ja vain painavista syistä. DVV tarkistaa esteiden tutkinnassa molempien puolisoiden iän.

Ulkomaalainen vihkijä. Jos vihkimisen toimittaa ulkomainen kirkko, virasto tai muu yhteisö, suomalainen esteiden tutkinta voidaan silti tarvita, jotta avioliitto voidaan rekisteröidä Suomen väestötietojärjestelmään avioliittolain (234/1929) mukaisesti. Ulkomailla solmitun avioliiton rekisteröinti Suomessa vaatii erillistä ilmoitusta DVV:lle.

Avioliittolain (234/1929) mukainen esteiden tutkintahakemus sisältää seuraavat osat, jotka DVV tarkistaa ennen todistuksen antamista.

Molempien osapuolten henkilötiedot. Hakemuksessa on ilmoitettava molempien tulevan puolison koko nimi, henkilötunnus (tai syntymäaika ulkomaalaiselle), kansalaisuus, nykyinen siviilisääty (naimaton, leski tai eronnut) ja osoite. DVV tarkistaa tiedot väestötietojärjestelmästä tai pyytää lisäselvityksiä ulkomaalaisten osalta.

Siviilisäätytodistus. DVV tarkistaa väestötietojärjestelmästä, ettei kummallakaan osapuolella ole voimassa olevaa avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta. Ulkomaalaisilta voidaan vaatia kotimaansa viranomaisen myöntämää siviilisäätytodistusta, joka on apostille-vahvistettu.

Iän tarkistus. DVV varmistaa, että molemmat osapuolet ovat täyttäneet 18 vuotta avioliittolain (234/1929) 4 pykälän mukaisesti. Poikkeuksellisesti alle 18-vuotias voi avioitua tuomioistuimen luvalla, mutta tämä on hyvin harvinaista.

Sukulaisuussuhteen tarkistus. Avioliittolain (234/1929) 7 pykälän mukaan tiettyjä sukulaisia ei voi naida. Kielletyt sukulaisuussuhteet ovat: suoraan etenevä tai takenevä sukulaisuuslinja (vanhempi-lapsi, isovanhempi-lapsenlapsi) ja sisarukset. DVV tarkistaa sukulaisuussuhteet väestötietojärjestelmästä.

Ulkomaalaisen puolison kotimaan lainsäädäntö. Kansainvälisessä avioliitossa DVV arvioi, salliiko ulkomaalaisen puolison kotimaan lainsäädäntö avioliiton suomalaisen kanssa. Tarvittavia asiakirjoja ovat kotimaansa viranomaisen myöntämä siviilisäätytodistus ja mahdolliset muut viranomaisasiakirjat.

Vihkimisen suunniteltu ajankohta ja tapa. Hakemus sisältää tiedot suunnitellusta vihkimisajankohdasta ja tavasta (siviilivihkiminen tai kirkollinen vihkiminen). Esteiden tutkinta on voimassa neljä kuukautta, joten vihkiminen on suoritettava tänä aikana avioliittolain (234/1929) 14 pykälän mukaisesti.

Allekirjoitukset. Molemmat osapuolet allekirjoittavat hakemuksen tai toinen voi toimia toisen valtuuttamana. Sähköisessä asioinnissa tunnistautuminen korvaa allekirjoituksen. forms-legal.com tarjoaa valmiin mallipohjan esteiden tutkintahakemukseen.

Liiteasiakirjat. Ulkomaalaisilla puolisolla tarvittavat liiteasiakirjat: passi tai muu henkilöllisyystodistus, kotimaansa viranomaisen myöntämä siviilisäätytodistus apostille-vahvistuksella, mahdollinen lainhuutotodistus aiemman avioliiton lopettamisesta. Asiakirjoihin voidaan vaatia virallinen käännös suomeksi tai ruotsiksi.

Avioliiton esteiden tutkinnan hakeminen Suomessa edellyttää seuraavia vaiheita avioliittolain (234/1929) 12–14 pykälän vaatimusten täyttämiseksi.

Vaihe 1 — Valitse asiointitapa. Esteiden tutkinta voidaan hakea sähköisesti DVV:n verkkoasiointipalvelussa, postitse tai DVV:n palvelupisteessä. Sähköinen asiointi on suositeltavin tapa ja se on mahdollista suomi.fi-tunnistautumisella.

Vaihe 2 — Täytä molempien osapuolten tiedot. Kirjaa molempien tulevien puolisoiden koko nimet, henkilötunnukset, kansalaisuudet, siviilisäädyt ja osoitteet täsmälleen rekisterin mukaisesti.

Vaihe 3 — Kerää ulkomaalaisen puolison asiakirjat. Jos toinen puoliso on ulkomaalainen, hän tarvitsee kotimaansa viranomaisen myöntämän siviilisäätytodistuksen, joka on apostille-vahvistettu Haagin apostille-yleissopimuksen (SopS 63/1985) mukaisesti. Asiakirja on käännettävä suomeksi tai ruotsiksi.

Vaihe 4 — Ilmoita vihkimisen suunniteltu ajankohta. Kirjaa suunniteltu vihkimispäivä ja -paikka sekä vihkimistapa. Varmista, että vihkiminen tapahtuu neljän kuukauden kuluessa esteiden tutkinnan suorittamisesta avioliittolain (234/1929) 14 pykälän mukaan.

Vaihe 5 — Allekirjoita ja lähetä hakemus. Molemmat osapuolet tai toinen heidän valtuuttamanaan allekirjoittaa hakemuksen. DVV:n sähköisessä asioinnissa tunnistautuminen korvaa allekirjoituksen.

Vaihe 6 — Toimita DVV:n todistus vihkijälle. Kun DVV on suorittanut esteiden tutkinnon, se antaa todistuksen, joka toimitetaan vihkijälle (maistraatin viranhaltija siviilivihkimisessä tai pappi kirkollisessa vihkimisessä). Todistusta ilman vihkimistä ei voi suorittaa.

Vaihe 7 — Rekisteröi avioliitto DVV:ssä. Vihkimisen jälkeen vihkijä ilmoittaa avioliitosta DVV:lle, joka rekisteröi sen väestötietojärjestelmään. Nimenmuutos voidaan hakea samalla tai erikseen nimilain (946/2017) mukaisesti. Rekisteröinnin jälkeen avioliitto on virallinen ja sillä on kaikki oikeusvaikutukset avioliittolain (234/1929) mukaisesti.

Avioliittolain esteiden tutkinta Suomessa perustuu avioliittolakiin (234/1929) ja kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteisiin, joita sovelletaan erityisesti kansainvälisissä avioliitoissa.

Avioliiton esteet. Avioliittolaki (234/1929) 7 pykälä luettelee lakimääräiset avioliiton esteet: suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset (vanhemmat, isovanhemmat, lapset, lapsenlapset), sisarukset, jo voimassaoleva avioliitto tai rekisteröity parisuhde, sekä alaikäisyys (alle 18 vuotta) ilman tuomioistuimen lupaa.

Esteiden tutkintavelvollisuus. Avioliittolaki (234/1929) 12 pykälän mukaan ennen avioliiton solmimista on suoritettava esteiden tutkinta DVV:ssä. Tämä on pakollinen edellytys sekä siviili- että kirkolliselle vihkimiselle. Ilman tutkintatodistusta vihkiminen ei ole lainmukainen.

Esteiden tutkinnan voimassaolo. Avioliittolaki (234/1929) 14 pykälä säätää, että esteiden tutkintatodistus on voimassa neljä kuukautta. Jos vihkiminen ei tapahdu tänä aikana, uusi tutkinta on suoritettava.

Kansainvälinen yksityisoikeus. Suomen avioliittolaki (234/1929) ja laki kansainvälisestä yksityisoikeudesta (perhelainsäädännön) sääntelevät kansainvälisiä avioliittoja. Ulkomaalaisen puolison kotimaan lainsäädäntö vaikuttaa avioliiton edellytyksiin. Jos ulkomaalaisen kotimaan laki estää avioliiton jostakin syystä, DVV ottaa tämän huomioon.

Lainmukainen vihkijä. Avioliittolaki (234/1929) 15–16 pykälä sääntelee, kuka saa toimia vihkijänä. Siviilivihkimisessä vihkijänä toimii DVV:n nimeämä viranhaltija. Kirkollisessa vihkimisessä vihkijänä toimii evankelis-luterilaisen kirkon pappi, ortodoksisen kirkon pappi tai muun rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan asianmukaisesti oikeutettu henkilö. DVV:n yhteyshenkilöt löytyvät dvv.fi-sivustolta.

Vihkimisen rekisteröinti. Avioliittolaki (234/1929) 17 pykälän mukaan vihkijällä on velvollisuus ilmoittaa toimitetusta vihkimisestä DVV:lle välittömästi. DVV rekisteröi avioliiton väestötietojärjestelmään. Rekisteröinnin jälkeen avioliitolla on täysi oikeusvaikutus Suomessa.

Avioliiton esteiden tutkinnassa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat viivästyttää vihkimistä tai johtaa ongelmiin avioliittolain (234/1929) mukaisessa menettelyssä.

Virhe 1 — Hakemus tehdään liian myöhään. Esteiden tutkinta kestää jonkin verran aikaa ja on voimassa vain neljä kuukautta. Jos hakemus tehdään liian lähellä suunniteltua vihkimispäivää, aika ei välttämättä riitä. Tee hakemus hyvissä ajoin, vähintään 4–6 viikkoa ennen vihkimistä.

Virhe 2 — Puutteelliset ulkomaalaiset asiakirjat. Ulkomaalaisen puolison siviilisäätytodistus puuttuu tai siitä puuttuu apostille-vahvistus tai käännös. DVV vaatii asianmukaisesti vahvistetut asiakirjat ennen tutkinnan suorittamista. Tarkista etukäteen, mitä asiakirjoja tarvitaan.

Virhe 3 — Tutkintatodistuksen toimituksen unohtaminen vihkijälle. Esteiden tutkinnan todistus jätetään toimittamatta vihkijälle ennen vihkimistä. Ilman todistusta vihkimistä ei voi suorittaa. Toimita todistus vihkijälle hyvissä ajoin ennen suunniteltua vihkimistä.

Virhe 4 — Vanhentunut tutkintatodistus. Esteiden tutkinnan todistus on hankittu yli neljä kuukautta sitten, joten se on vanhentunut vihkimishetkellä. Avioliittolaki (234/1929) 14 pykälän mukaan vihkiminen on suoritettava neljän kuukauden kuluessa tutkinnasta. Hanki todistus sopivasti ennen vihkimistä.

Virhe 5 — Väärä vihkimistapa. Suunniteltu vihkimistapa (siviilivihkiminen tai kirkollinen) vaihdetaan, mutta tutkintatodistus on myönnetty toista tapaa varten. Todistus pätee molempiin vihkimistapoihin, mutta vihkijä on varmistettava etukäteen. Käytä forms-legal.com-mallipohjaa esteiden tutkintahakemuksen oikean rakenteen varmistamiseksi.