Y-tunnushakemus Suomi

Y-tunnushakemus Suomessa on hakemus, jolla yritys tai yhteisö hakee yritys- ja yhteisötunnusta (Y-tunnus) yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) mukaisesti. Y-tunnus on Suomessa toimivan yrityksen tai yhteisön pysyvä yksilöintitunnus, muodossa NNNNNNN-N, jossa seitsemän numeroa yksilöivät yrityksen ja viimeinen merkki on tarkistusmerkki.

Y-tunnuksen myöntää yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ), joka on Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Verohallinnon yhteinen rekisteri. Yhdellä YTJ-yhteisilmoituksella yritys saa Y-tunnuksen ja tulee rekisteröidyksi sekä PRH:n kaupparekisteriin kaupparekisterilain (564/2023) mukaan että Verohallinnon valittuihin rekistereihin. Y-tunnus on siis rekisteröinnin lopputulos, ei erillinen hakemus.

Y-tunnuksen kattavuus ja käyttöalue. Y-tunnusta käytetään kaikessa yritystoimintaan liittyvässä viranomaisasioinnissa Suomessa: veroilmoituksissa Verohallinnolle, kaupparekisterin muutosilmoituksissa PRH:lle, tulorekisteri-ilmoituksissa, arvonlisäveroilmoituksissa, pankkiasioinnissa, laskutuksessa, sopimuksissa ja vakuutusten ottamisessa. Y-tunnus on edellytys lähes kaikelle liiketoiminnalle ja viralliselle asioinnille. Ilman Y-tunnusta yritys ei voi avata pankkitiliä, hakea julkisia hankintoja tai rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Kenen on haettava Y-tunnus. Y-tunnusta hakevat kaikki Suomessa toimivat yritykset ja yhteisöt, joiden on rekisteröidyttävä tai jotka haluavat rekisteröityä vapaaehtoisesti. Tämä kattaa yksityiset elinkeinonharjoittajat (toiminimet), osakeyhtiöt (Oy ja Oyj), avoimet yhtiöt (Ay), kommandiittiyhtiöt (Ky), osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt ja muut yhteisöt. Myös ulkomainen yhtiö, joka perustaa Suomeen sivuliikkeen tai kiinteän toimipaikan, tarvitsee suomalaisen Y-tunnuksen.

Y-tunnuksen pysyvyys. Y-tunnus on pysyvä: se ei muutu, vaikka yrityksen nimi, omistaja, kotipaikka tai toimiala muuttuisivat. Y-tunnus säilyy koko yrityksen elinkaaren ajan ja merkitään kaupparekisterin sulkemistietoihin, kun yritys lakkaa. Poistunut Y-tunnus ei palaudu käyttöön. Tämä pysyvyys tekee Y-tunnuksesta luotettavan tunnistimen yritystietojen yhdistämiseen eri rekistereissä. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviä malleja Y-tunnuksen käyttöön liittyviin asiakirjoihin, kuten arvonlisäverovelvollisten rekisteröintiin ja työnantajarekisterin ilmoituksiin.

YTJ-järjestelmän historia ja kehitys. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on Suomessa toimiva PRH:n ja Verohallinnon yhteinen rekisteri, joka otettiin käyttöön 2001 yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) voimaantulon myötä. Järjestelmä korvasi aiemmin erilliset kaupparekisteri- ja verohallintoprosessit yhdeksi kokonaisuudeksi. YTJ:n kautta yritys saa yhdellä ilmoituksella sekä Y-tunnuksen että rekisteröinnit useaan eri rekisteriin. Järjestelmä on kehittynyt vuosien varrella: se on nyt täysin digitaalinen, siihen voi kirjautua vahvalla sähköisellä tunnistautumisella ja tiedot päivittyvät reaaliajassa. Vuosittain YTJ:ssä käsitellään satoja tuhansia ilmoituksia suomalaisilta ja kansainvälisiltä yrityksiltä. Avoimuus on järjestelmän keskeinen periaate: jokaisen yrityksen Y-tunnus, nimi, rekisteristatukset ja vastuuhenkilöt ovat julkisesti tarkistettavissa ytj.fi-palvelusta.

Y-tunnushakemus Suomessa tarvitaan aina, kun yritys tai yhteisö rekisteröidään ensimmäistä kertaa PRH:n kaupparekisteriin tai Verohallinnon rekistereihin, tai kun jo toimiva yhteisö tarvitsee Y-tunnuksen viralliseen asiointiin.

Uuden yrityksen perustaminen. Yleisin tilanne on yrityksen perustaminen: elinkeinonharjoittaja, osakeyhtiön perustajat tai yhtiömiehet tekevät perustamisilmoituksen YTJ:n kautta, jolloin Y-tunnus myönnetään rekisteröinnin yhteydessä. Tämä on tärkein Y-tunnusta generoiva toimenpide.

Yhdistysten ja säätiöiden rekisteröinti. Yhdistys, joka rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin yhdistyslain (503/1989) mukaan, saa samalla Y-tunnuksen. Säätiö rekisteröidään säätiölain (487/2015) mukaisesti ja saa myös Y-tunnuksen. Rekisteröitynyt yhdistys tai säätiö on oikeuskelpoinen toisin kuin rekisteröimätön.

Kiinteän toimipaikan avaaminen Suomessa. Ulkomainen yritys, joka avaa Suomeen sivuliikkeen tai kiinteän toimipaikan, on velvollinen tekemään ilmoituksen kaupparekisteriin kaupparekisterilain (564/2023) mukaan. Sivuliike saa oman Y-tunnuksen, joka on eri kuin emoyhtiön kotimaan tunniste.

Verohallinnon rekistereihin ilmoittautuminen ilman kaupparekisteriä. Jotkin toimijat, kuten tietyt ulkomaiset yhteisöt tai liikevaihdoltaan pienet elinkeinonharjoittajat, voivat tarvita Y-tunnuksen vain Verohallinnon rekisteriasioinnissa, vaikka kaupparekisteriin rekisteröityminen ei olisi pakollista. Verohallinto myöntää Y-tunnuksen myös näissä tapauksissa.

Pankkitilin avaaminen ja vakuutukset. Pankki edellyttää Y-tunnusta yritystilin avaamista varten. Samoin vakuutusyhtiöt, kuten Kela ja lakisääteisten vakuutusten tarjoajat, vaativat Y-tunnuksen ennen vakuutussopimuksen solmimista. Y-tunnushakemus on ensimmäinen käytännön askel uuden yrityksen toimintaedellytysten luomisessa.

Julkiset hankinnat ja tarjoukset. Julkisiin hankintoihin osallistuminen edellyttää voimassa olevaa Y-tunnusta ja rekisteröintiä, koska hankintayksiköt tarkistavat tarjoajien rekisteröintitiedot YTJ:stä. Y-tunnus on myös edellytys EU:n rahoitushakemuksille ja kotimaisille yritystuille.

Kasvuyrityksen rekisteröitymistarpeet. Nopeasti kasvava startup tai teknologiayritys tarvitsee Y-tunnuksen ennen ensimmäistä ulkopuolista rahoituskierrosta. Sijoittajat, rahoituslaitokset ja kansainväliset kumppanit edellyttävät suomalaisen Y-tunnuksen olemassaoloa ja sen tarkistamista YTJ.fi-palvelusta. Rekisteröityminen antaa yritykselle uskottavuuden myös kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Osuuskunnan erityinen rekisteröityminen. Osuuskunta on yhteisömuoto, jossa jäsenmäärä ja pääoma vaihtelevat osuuskuntalain (421/2013) mukaan. Osuuskunnan rekisteröityminen edellyttää Y-tunnushakemuksen ja osuuskunnan sääntöjen toimittamista PRH:lle. Osuuskunta on suosittu yhteisömuoto erityisesti ammattikuntien, kuluttajaosuuskuntien ja työosuuskuntien piirissä Suomessa.

Oikeudellisesti pätevä Y-tunnushakemus Suomessa sisältää seuraavat osatekijät yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) mukaisesti.

Hakijan yksilöintitiedot. Hakemuksessa ilmoitetaan rekisteröitävä toiminimi tai yhteisön nimi, yritysmuoto, kotipaikka (kunta Suomessa) ja toimiala. Nämä tiedot tallentuvat YTJ:n julkisiin tietoihin ja ovat kaupparekisteristä saatavilla.

Toiminimen vaatimustenmukaisuus. Toiminimen on täytettävä toiminimilain (128/1979) vaatimukset: nimen on erotuttava aiemmista rekisteröidyistä nimistä, se ei saa olla harhaanjohtava ja se ei saa loukata suojattua tuotemerkkiä tai tavaramerkkilain (544/2019) nojalla suojattua nimeä. Oikeusmuotoliite (Oy, Ay, Ky) on lisättävä asianmukaisesti.

Yhteystiedot. Hakemuksessa ilmoitetaan yrityksen virallinen käynti- ja postiosoite. Osoitetiedot ovat tarpeen viranomaisten yhteydenottoa ja kirjeiden toimittamista varten sekä kaupparekisterin julkisia tietoja varten.

Verohallinnon rekisterivalinnat. Hakemuksessa valitaan tarvittavat rekisterit: arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri ennakkoperintälain (1118/1996) nojalla ja työnantajarekisteri. Valinta vaikuttaa yrityksen velvoitteisiin ja oikeuksiin Verohallinnon kanssa.

Vastuuhenkilöiden tiedot. Yritysmuodosta riippuen ilmoitetaan vastuuhenkilöt: osakeyhtiölle hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja; avoimelle yhtiölle vastuunalaiset yhtiömiehet; kommandiittiyhtiölle vastuunalaiset yhtiömiehet. Kaupparekisterilaki (564/2023) säätää tarkemmin vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Tilikauden tiedot. Ilmoitetaan yrityksen tilikauden alkamis- ja päättymispäivämäärät kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti. Ensimmäinen tilikausi voi olla lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta.

Allekirjoitus ja oikeuttaminen. Hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on laillinen oikeus edustaa yritystä. Sähköisessä asioinnissa YTJ:ssä tunnistautuminen vahvalla sähköisellä tunnistamisella korvaa allekirjoituksen. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviä malleja Y-tunnukseen liittyvään yritystoimintaan, kuten elinkeinoilmoitukseen ja kaupparekisterin muutosilmoitukseen.

Liiteasiakirjat yritysmuodon mukaan. Osakeyhtiön hakemukseen liitetään perustamiskirja ja yhtiöjärjestys. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön hakemukseen liitetään yhtiösopimus. Osuuskunnan hakemukseen liitetään perustamiskirja ja säännöt. Nämä asiakirjat ovat perusta kaupparekisterilain (564/2023) mukaisen rekisteröinnin hyväksymiselle.

Y-tunnuksen rooli eurooppalaisessa liiketoiminnassa. Y-tunnus on Suomen kansallinen yritystunniste, mutta se linkittyy EU:n laajuisiin järjestelmiin. ALV-numero (FI + Y-tunnus) on käytössä EU:n sisäisessä kaupassa ja VIES-järjestelmässä. Eurostatin tilastoraportoinneissa käytetään Y-tunnuksia yritysten tunnistamiseen. Kansainvälisessä liiketoiminnassa Y-tunnus on todiste laillisesta rekisteröinnistä Suomessa.

Rekisteristatuksen jatkuva ylläpito. Y-tunnuksen saaminen ei ole kertaluonteinen toimenpide — rekisterin tiedot on pidettävä ajan tasalla koko yrityksen elinkaaren ajan. Muutokset on ilmoitettava YTJ:n kautta viipymättä kaupparekisterilain (564/2023) mukaan. Lopettamisilmoitus on tehtävä, kun toiminta päättyy. Ajantasaiset rekisteritiedot parantavat yrityksen uskottavuutta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä.

Sähköinen allekirjoitus rekisteröinnissä. YTJ:n sähköinen asiointi perustuu vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen, joka korvaa fyysisen allekirjoituksen. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta annettu laki (617/2009) säätelee käytettävät tunnistamismenetelmät. Yleisimpiä ovat pankkitunnukset ja mobiilivarmenteen. Rekisteröinnin jälkeen sähköinen asiointi YTJ:ssä, OmaVerossa ja muissa viranomaispalveluissa hoituu samalla tunnistautumisella.

Y-tunnushakemuksen täyttäminen Suomessa tehdään YTJ-järjestelmässä, ja se on ensimmäinen virallinen askel yritystoiminnan käynnistämisessä.

Vaihe 1 — Valitse oikea YTJ-lomake yritysmuodon mukaan. YTJ-järjestelmässä on erilliset lomakkeet eri yritysmuodoille: Y1 (yksityinen elinkeinonharjoittaja), Y2 (osakeyhtiö ja osuuskunta), Y3 (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) ja muut yhteisötyypit. Valitse oikea lomake ennen täyttämistä.

Vaihe 2 — Täytä hakijan perustiedot. Kirjaa rekisteröitävä toiminimi tai yhteisön nimi täsmällisenä, kuten sen halutaan rekisterissä näkyvän. Ilmoita kotipaikka (kunta) ja toimiala riittävän kattavasti. Toimialan laaja ilmaisutapa vähentää myöhempiä muutosilmoitustarpeita.

Vaihe 3 — Tarkista toiminimen erottuvuus. Ennen hakemuksen lähettämistä tarkista toiminimen vapaus PRH:n nimipalvelusta (ytj.fi tai prh.fi). Toiminimilain (128/1979) mukaan nimi ei saa olla liian samankaltainen aiemmin rekisteröidyn kanssa. Varaudu varanimen ilmoittamiseen.

Vaihe 4 — Ilmoita vastuuhenkilöt. Osakeyhtiössä ilmoita hallituksen jäsenet (nimi, syntymäaika, kansalaisuus, asuinmaa) ja mahdollinen toimitusjohtaja. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä ilmoita vastuunalaiset yhtiömiehet. Tiedot on ilmoitettava täsmällisinä, jotta PRH voi tarkistaa rekisteröitävyysedellytykset.

Vaihe 5 — Valitse Verohallinnon rekisterit. Arvioi arvonlisäverovelvollisten rekisterin tarve (raja 15 000 euroa tilikaudessa arvonlisäverolain 1501/1993 mukaan), ennakkoperintärekisterin tarve (suositellaan lähes kaikille palveluntarjoajille ennakkoperintälain 1118/1996 mukaan) ja työnantajarekisterin tarve (säännöllisesti palkkaa maksaville).

Vaihe 6 — Liitä tarvittavat asiakirjat. Osakeyhtiölle: allekirjoitettu perustamiskirja ja yhtiöjärjestys. Avoimelle yhtiölle ja kommandiittiyhtiölle: yhtiösopimus. Osuuskunnalle: perustamiskirja ja säännöt. Liitä asiakirjat sähköiseen hakemukseen PDF-muodossa tai lähetä paperikopiot PRH:lle.

Vaihe 7 — Lähetä hakemus ja maksa rekisteröintimaksu. Lähetä hakemus YTJ:n verkkopalvelussa ja maksa rekisteröintimaksu PRH:n voimassa olevan hinnaston mukaan. Sähköinen hakemus on nopeampi kuin paperihakemus. Verohallinnon rekisteröinnit ovat maksuttomia.

Vaihe 8 — Vastaanota Y-tunnus ja rekisteröintipäätös. PRH lähettää rekisteröintipäätöksen, jossa on myönnetty Y-tunnus. Säilytä päätös huolellisesti. Y-tunnus on käytettävissä heti rekisteröinnin jälkeen pankki-, vakuutus- ja viranomaisasioinnissa.

Vaihe 9 — Tarkista rekisteröinnin vaikutus vakuutuksiin. Heti Y-tunnuksen saamisen jälkeen on aika järjestää tarvittavat vakuutukset. Yksityisen elinkeinonharjoittajan on otettava yrittäjän eläkevakuutus (YEL) kuuden kuukauden kuluessa toiminnan alkamisesta, jos toiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja YEL-työtulo ylittää alarajan. Lisäksi on syytä harkita vapaaehtoisia vakuutuksia, kuten vastuuvakuutusta ja keskeytymisturvaa. Osakeyhtiön on otettava TyEL-vakuutus kaikille palkkaamilleen henkilöille, mukaan lukien osakeyhtiön omistajayrittäjä, ellei hän kuulu YEL:n piiriin.

Vaihe 10 — Dokumentoi perustaminen huolellisesti. Säilytä rekisteröintipäätös, Y-tunnus, perustamiskirja (osakeyhtiöllä) ja muut perustamisasiakirjat turvallisessa paikassa. Hyvä käytäntö on säilyttää niin fyysiset kuin sähköiset kopiot. Asiakirjat tarvitaan pankkiasioinnissa, hankintamenettelyissä ja mahdollisissa viranomaistarkastuksissa. YTJ.fi-palvelusta voidaan aina tarkistaa voimassa olevat rekisteritiedot, joten asiakirjat toimivat toissijaisena varmuutena.

Y-tunnushakemus Suomessa perustuu useisiin lakeihin, joista keskeisimmät koskevat yritystietojärjestelmää, kaupparekisteriä ja eri yritysmuotojen erityislakeja.

Yritys- ja yhteisötietolaki (244/2001). Laki on Y-tunnusjärjestelmän perusta. Lain 3 §:n mukaan elinkeinonharjoittajat ja yhteisöt on merkittävä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään, ja niille on annettava Y-tunnus. Laki säätää rekisteröitävistä tiedoista, tietojen julkisuudesta ja rekisteröintivelvollisuuden rajoista. YTJ:n tiedot ovat julkisesti saatavilla ytj.fi-palvelussa kenen tahansa tarkistettavaksi.

Kaupparekisterilaki (564/2023). Kaupparekisterilaki velvoittaa yritykset rekisteröitymään kaupparekisteriin ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tai viipymättä sen jälkeen. Rekisteröintipakko koskee osakeyhtiöitä, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä ja useimpia yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Rekisteröitymättä jättäminen vastoin velvollisuutta on rikoslain 16 luvun 7 §:n nojalla rangaistavaa. Lain 14 §:ssä säädetään kaupparekisterin tietojen julkisuudesta.

Osakeyhtiölaki (624/2006). Osakeyhtiön on rekisteröidyttävä kolmen kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta lain 2 luvun 8 §:n mukaan. Rekisteröimättä jättäminen raukeuttaa perustamisen. Rekisteröintihakemukseen on liitettävä perustamiskirja ja yhtiöjärjestys. Lain 1 luvun 2 §:n mukaan osakkeenomistajan vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan.

Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988). Yhtiön perustamisilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä viimeistään, kun elinkeinotoiminta aloitetaan. Yhtiösopimus on liitettävä ilmoitukseen. Avoimen yhtiön yhtiömiehillä on rajoittamaton henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista lain 1 luvun 1 §:n mukaan.

Arvonlisäverolaki (1501/1993). Arvonlisäverovelvollisuus syntyy, kun liikevaihto ylittää 15 000 euroa tilikaudessa. Ylityksen jälkeen rekisteröinti on pakollinen, ja rekisteröimättömyys voi johtaa takautuvaan verovelvollisuuteen korkoineen. Vapaaehtoinen rekisteröityminen on mahdollista lain 12 §:n nojalla.

Ennakkoperintälaki (1118/1996). Ennakkoperintärekisterin edut ja velvollisuudet perustuvat tähän lakiin. Rekisteristä poistettu tai siihen merkitsemätön yritys kohtaa haasteita liiketoiminnassa, koska asiakkaat joutuvat toimittamaan ennakonpidätyksen. Lain 26 §:n mukaan Verohallinto voi poistaa rekisteristä olennaisia verovelvoitteitaan laiminlyövän yrityksen.

Toiminimilaki (128/1979). Laki säätää toiminimen erottuvuudesta, käyttöoikeudesta ja suojasta. Rekisteröity toiminimi antaa yksinoikeuden nimen käyttöön toiminnan alalla ja alueella. Lain 11 §:n mukaan loukkaustapauksessa voidaan hakea kieltomääräystä ja vahingonkorvausta käräjäoikeudessa.

Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919). Laki säätää elinkeino-oikeudesta Suomessa. ETA-alueella asuva luonnollinen henkilö saa harjoittaa laillista elinkeinoa vapaasti, kun taas ETA:n ulkopuolella asuva tarvitsee PRH:n luvan. Laki on yksi vanhimmista elinkeinoa koskevista laeista Suomessa mutta edelleen voimassa.

Kirjanpitolaki (1336/1997) ja verotusmenettely. Y-tunnuksen saaminen kytkee yrityksen osaksi kirjanpito- ja verotusjärjestelmää. Yritys on kirjanpitovelvollinen toiminnan alusta, ja kirjanpitovelvollisuus alkaa välittömästi Y-tunnuksen myöntämisestä. Verohallinnon ja PRH:n rekisteriasiat linkittyvät Y-tunnuksen kautta yhteen kokonaisuuteen.

Osuuskuntalaki (421/2013). Osuuskunnan perustamisessa tarvitaan perustamiskirja ja säännöt. Osuuskunta on rekisteröitävä kaupparekisteriin, jolloin se saa Y-tunnuksen. Osuuskunta on oikeushenkilö ja jäsenillä on rajattu vastuu. Rekisteröintiä hakeva osuuskunta toimittaa perustamiskirjan PRH:lle kaupparekisterimenettelyn kautta.

Yhdistyslaki (503/1989) ja säätiölaki (487/2015). Yhdistys ja säätiö ovat kolmannen sektorin oikeushenkilöitä, joille myönnetään Y-tunnus rekisteröinnin yhteydessä. Yhdistys rekisteröidään PRH:n yhdistysrekisteriin, säätiö säätiörekisteriin. Molemmille myönnetään Y-tunnus yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) mukaisesti.

Y-tunnushakemuksen yleiset virheet Suomessa voivat viivästyttää rekisteröintiä tai aiheuttaa oikeudellisia ongelmia.

Virhe 1 — Toiminimi sekoittuu aiempaan nimeen. Valittu toiminimi on liian samankaltainen aiemmin rekisteröidyn kanssa, ja PRH hylkää hakemuksen toiminimilain (128/1979) nojalla. Ratkaisu: tarkista aina toiminimen vapaus PRH:n nimipalvelusta ennen hakemuksen lähettämistä.

Virhe 2 — Väärä YTJ-lomake yritysmuodolle. Sähköisessä asioinnissa valitaan väärä lomake, jolloin tarvittavia tietoja ei pystytä ilmoittamaan asianmukaisesti. Ratkaisu: varmista oikea lomake (Y1, Y2, Y3 jne.) ennen täyttämistä.

Virhe 3 — Puuttuvat liiteasiakirjat. Osakeyhtiön hakemukseen ei liitetä perustamiskirjaa tai yhtiöjärjestystä, jolloin PRH pyytää täydentäviä tietoja ja käsittely viivästyy. Ratkaisu: tarkista yritysmuodon edellyttämät liitteet etukäteen PRH:n ohjeista.

Virhe 4 — Vastuuhenkilöiden virheelliset tiedot. Hallituksen jäsenten syntymäajat tai nimet kirjataan väärin, mikä estää rekisteröinnin. Ratkaisu: tarkista kaikkien vastuuhenkilöiden henkilötiedot tarkkaan ennen lähetystä.

Virhe 5 — Osakeyhtiön rekisteröinnin myöhästyminen. Perustamiskirja allekirjoitetaan mutta rekisteröinti unohdetaan, jolloin kolmen kuukauden määräaika osakeyhtiölain (624/2006) 2 luvun 8 §:n mukaan ylittyy ja perustaminen raukeaa. Ratkaisu: tee rekisteröintihakemus heti perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen.

Virhe 6 — Väärien rekisterivalintojen tekeminen. Ennakkoperintärekisteriin tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ei ilmoiteta perustamisvaiheessa, vaikka tarve on ilmeinen, mikä hankaloittaa liiketoimintaa. Ratkaisu: arvioi kaikki rekisteröintitarpeet jo hakemusta täytettäessä.

Virhe 7 — Rekisteröintimaksun laiminlyönti. Hakemus lähetetään ilman maksun suorittamista, jolloin se jää käsittelemättä. Ratkaisu: maksa rekisteröintimaksu PRH:n ohjeistuksen mukaisesti hakemuksen lähetyksen yhteydessä.

Virhe 8 — Toiminimi otetaan käyttöön ennen rekisteröinnin vahvistumista. Yritys alkaa käyttää toiminimeä mainonnassa, laskuissa ja sopimuksissa ennen kuin PRH on vahvistanut rekisteröinnin. Toiminimisuoja ei ole voimassa ennen rekisteröintipäätöstä. Ratkaisu: odota PRH:n virallinen vahvistus ennen toiminimen käyttöönottoa liiketoiminnassa. Käytä väliaikaisesti rekisteröitymätöntä nimeä vain epävirallisessa yhteydessä.

Virhe 9 — Y-tunnuksen väärinkäyttö tai lainaaminen. Toinen yritys tai henkilö käyttää yrityksen Y-tunnusta luvattomasti, esimerkiksi laskuissa tai sopimuksissa. Tämä on identiteettivarkaus rikoslain 38 luvun 9 a §:n mielessä. Ratkaisu: seuraa oman Y-tunnuksen käyttöä ja ilmoita luvattomasta käytöstä välittömästi Verohallinnolle ja poliisille. YTJ.fi-palvelusta voi tarkistaa viimeisimmät rekisteritiedot.