Estate Distribution Deed Finland

Perinnonjakokirja Suomessa on kuolinpesan osakkaiden välinen sopimus, jolla jaetaan vainajan jäämistö perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti. Perinnonjakokirja laaditaan perukirjan ja pesänselvityksen jälkeen, kun kaikki vainajan velat on maksettu ja pesä on valmis jaettavaksi. Perinnonjakokirja on sitova sopimus osakkaiden välillä ja se on tehtävä kirjallisesti.

Perinnonjaon oikeudellinen perusta on perintökaaren (40/1965) 23 luku. Kuolinpesan osakkaan jako-oikeudesta säädetään perintökaaren 23 luvun 1 pykälässä: jokainen osakas voi vaatia perinnönjakoa, kun pesänselvitys on toimitettu loppuun. Jakoon osallistuvat kaikki kuolinpesan osakkaat: lakimääräiset perilliset perintökaaren 2 ja 3 luvun mukaan sekä testamentinsaajat. Jos kuolinpesassa on alaikäinen osakas, edunvalvoja toimii hänen puolestaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) edunvalvontapäätöksellä.

Perinnönjako voidaan toimittaa kahdella tavalla: sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjako tarkoittaa, että kaikki osakkaat sopivat yhdessä jaosta kirjallisella sopimuksella eli perinnonjakokirjalla perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti. Toimitusjako puolestaan tarkoittaa, että käräjäoikeus määrää pesänjakajan suorittamaan jaon, jos osakkaat eivät pääse sopimukseen. Sopimusjako on yleisempi, nopeampi ja edullisempi vaihtoehto.

Perinnonjakokirja on tärkeä asiakirja omistuksen siirtämisessä. Kiinteistön omistusoikeuden siirtäminen perilliselle tai testamentinsaajalle edellyttää lainhuutoa Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti, ja lainhuutoa haetaan perukirjan ja perinnonjakokirjan perusteella. Asunto-osakkeen omistuksen siirto osakasluetteloon edellyttää myös perinnonjakokirjan esittämistä asunto-osakeyhtiölle tai Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin.

Perinnonjakokirjassa otetaan huomioon testamentin mahdolliset määräykset perintökaaren (40/1965) 11 luvun mukaisesti. Testamentti voi muuttaa lakimääräistä perintöosuutta, mutta rintaperillisten lakiosaa perintökaaren 7 luvun 1 pykälän mukaisesti ei voida loukata. Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Jos testamentti loukkaa lakiosaa, rintaperillinen voi esittää lakiosailmoituksen kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Ennen perinnonjakoa on selvitettävä, onko vainaja antanut ennakkoperintöä perillisille elämänsä aikana perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti. Ennakkoperintö otetaan huomioon perintöosaa laskettaessa, ellei vainaja ole testamentissa tai muutoin ilmoittanut, ettei ennakkoperintöä oteta huomioon. Ennakkoperinnön huomioiminen varmistaa, että kaikki perilliset saavat lopulta yhtä suuren osuuden.

Perintöveron maksaminen on edellytyksenä omistuksen siirrolle. Maanmittauslaitos ei myönnä lainhuutoa ennen kuin perintöverotus on toimitettu tai vakuus on asetettu. Verohallinto laskee perintöveron perukirjan tietojen perusteella ja lähettää perintöverolipun. Perintövero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perinnonjakokirja on juridisesti sitova asiakirja kaikkia sen allekirjoittaneita osakkaita kohtaan. Osakas ei voi myöhemmin vaatia jaon muuttamista ellei osoiteta, että sopimus on tehty lain vastaisesti kuten painostuksen tai erehdyksen alaisena varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) nojalla. Perinnonjakokirja on esitettava Maanmittauslaitokselle kiinteiston lainhuudon hakemiseksi maakaaren (540/1995) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Perinnonjakokirjan merkitys kiinteistönomisteajalle on keskeinen. Maanmittauslaitos ei myönnä lainhuutoa ilman perukirjaa ja perinnonjakokirjaa maakaaren (540/1995) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti. Lainhuudon puuttuminen tarkoittaa, että kiinteistöä ei voida myydä, kiinnittää tai muuten tehokkaasti luovuttaa. Yhteisomistuksessa oleva kiinteistö voidaan jakaa halkomisella Maanmittauslaitoksen toimesta tai myymällä ja jakamalla myyntitulo. Perinnonjakokirja on myös tarpeen, kun asunto-osake siirretään uuden omistajan nimiin Maanmittauslaitoksen huoneistorekisterissä.

Perinnonjakokirja Suomessa tarvitaan aina, kun kuolinpesan omaisuus jaetaan osakkaiden kesken perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Omistuksen siirtyminen kiinteistöstä. Kun vainajalla on ollut kiinteistö tai tontti, perinnonjakokirja tarvitaan lainhuudon hakemiseksi Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti. Lainhuuto rekisteröi uuden omistajan kiinteistörekisteriin. Ilman lainhuutoa kiinteistön uusi omistaja ei voi myydä, kiinnittää tai muutoin disponoida kiinteistöä.

Asunto-osakkeen siirtyminen. Vainajan asunto-osakkeen omistuksen siirto perintönä edellyttää perinnonjakokirjaa. Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteri (aiemmin asunto-osakerekisteri) päivitetään perukirjan ja perinnonjakokirjan perusteella. Siirto on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa perinnonjaosta veroneutraalin saannon varmistamiseksi.

Pankkitilin ja sijoitusten siirto. Pankit vaativat perinnonjakokirjan ennen kuin siirtävät vainajan pankkivaroja tai sijoituksia perillisten tileille. Pankit haluavat varmuuden siitä, että kaikki osakkaat ovat sopineet jaosta.

Suuri kuolinpesä useilla osakkailla. Kun kuolinpesassa on useita osakkaita, esimerkiksi useita lapsia tai lapsia ja leski, perinnonjakokirja on välttämätön selvyyden vuoksi. Ilman kirjallista sopimusta voi syntyä riitoja siitä, kuka sai mitä ja millä perusteella.

Testamentin täytäntöönpano. Jos vainajalla on testamentti, perinnonjakokirja toteuttaa testamentin määräykset konkreettisesti. Testamentinsaaja saa osuutensa tai tietyn omaisuuden kirjallisella sopimuksella, joka on sitova ja todistettavissa.

Sisarusten välinen kiinteistöomistus. Jos perukirjan perusteella kiinteistö kuuluu useammalle perilliselle yhteisomistuksessa, yhteisomistuksen jakaminen yksittäiselle perilliselle tai myyminen vaatii perinnonjakokirjan. Yhteisomistus voi olla hallinnollisesti ongelmallinen, joten jako on usein järkevää tehdä niin pian kuin mahdollista.

Perintosuunnittelun päätepiste. Perukirja on perinnön suunnittelun dokumentoinnin alkupiste ja perinnonjakokirja sen päätepiste. Yhdessä nämä asiakirjat dokumentoivat, mitä vainajalla oli ja miten se jaettiin, mikä on tärkeää myöhempiä riitoja ja verotustilanteita varten.

Testamentin taytantoonpano vaatii perinnonjakokirjan. Jos vainajalla on testamentti, perinnonjakokirja toteuttaa testamentin maaraaykset konkreettisesti. Testamentinsaaja saa osuutensa tai tietyn omaisuuden kirjallisella sopimuksella. Rintaperillisten lakiosaa perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti ei voida loukata jakosopimuksellakaan. Jakosopimuksen loukattua lakiosaa rintaperillinen voi vaatia korjausta.

Ulkomaiseen omaisuuteen liittyvä perinnonjako. Jos vainajalla oli omaisuutta ulkomailla, sen jakaminen voi edellyttää paikallisen oikeuden mukaisia toimia. EU:n perimysasetus (650/2012) vaikuttaa siihen, minkä maan oikeus sääntelee perimystä kansainvälisissä tilanteissa. Ulkomailla sijaitsevan kiinteistön omistuksen siirto on hoidettava kohdemaan lainsäädännön mukaisesti. Perinnonjakokirja Suomessa ei automaattisesti siirrä ulkomaista omaisuutta, vaan ulkomaista menettelyä tarvitaan lisäksi.

Oikeellisessa perinnonjakokirjassa Suomessa on seuraavat osat, jotka varmistavat sen sitovuuden ja käytettävyyden viranomaisissa perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti.

Kuolinpesan ja vainajan yksilöinti. Vainajan koko nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivämäärä. Viittaus laadittuun perukirjaan: perukirjan laadintapäivä. Nämä tiedot yhdistävät perinnonjakokirjan oikeaan kuolinpesaan.

Kuolinpesan osakkaat. Luettelo kaikista osakkaista, joiden koko nimi, henkilötunnus ja suhde vainajaan on ilmoitettu. Jokaisen osakkaan on allekirjoitettava perinnonjakokirja tai valtuuttamiensa asiamiehen on allekirjoitettava. Alaikäistä osakasta edustaa Digi- ja väestötietoviraston (DVV) nimeämä edunvalvoja. Osakasluettelon on vastattava perukirjassa mainittuja osakkaita.

Jaettava omaisuus arvoistaan. Selkeä luettelo jaettavasta omaisuudesta arvoineen: kiinteistöt kiinteistötunnuksineen Maanmittauslaitoksen rekisteristä, asunto-osakkeet yhtiön nimellä ja osakenumeroilla, pankkivarat IBAN-numeroineen ja saldoilla, arvopaperit osakemäärineen, ajoneuvo rekisteritunnuksella sekä muu merkittävä irtaimisto. Arvojen summa muodostaa jaettavan pesän nettovarallisuuden.

Jako osakkaiden kesken. Täsmällinen kuvaus siitä, mitä kukin osakas saa. Osuudet voidaan ilmaista prosenttiosuuksina, rahasummina tai konkreettisina esineinä. Esimerkiksi: osakas 1 saa kiinteistön 091-12-345-6 kokonaan, osakas 2 saa pankkivarat yhteensä 45 000 EUR ja ajoneuvon. Tasoitusmaksu eli korvaus arvo-eron tasaamiseksi sovitaan, jos jaon osuudet eivät mene tasan. forms-legal.com tarjoaa pohjan perinnonjakokirjalle.

Tasoitusmaksu arvo-erojen tasaamiseksi. Jos jako ei onnistu tasan, osakkaat voivat sopia tasoitusmaksusta: se osakas, joka saa arvokkaampaa omaisuutta, maksaa toiselle korvausta tasauksen saavuttamiseksi. Tasoitusmaksun maksuaikataulu ja -tapa sovitaan kirjallisesti.

Testamentin huomioiminen. Jos vainajalla on testamentti, perinnonjakokirjassa viitataan siihen ja sen vaikutus osuuksiin kuvataan. Testamentinsaajan osuus merkitään erikseen, ja rintaperillisten lakiosuudet varmistetaan perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Ennakkoperintö. Jos vainaja on antanut ennakkoperintöä perillisille elämänsä aikana, se otetaan huomioon jako-osuuden laskemisessa perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti, ellei toisin sovita tai ole sovittu.

Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset. Perinnonjakokirja on allekirjoitettava kaikkien osakkaiden toimesta tai heidän valtuuttamiensa asiamiesten toimesta. Ilman kaikkien osakkaiden suostumusta sopimusjako ei ole pätevä ja pesänjako on toimitettava pesänjakajan avulla käräjäoikeuden määräyksellä perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Pesanselvittajan rooli riitaisissa pesinssa. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen jaosta, käräjäoikeus voi määrätä pesanselvittajan perintokaaren (40/1965) 19 luvun mukaisesti. Pesänselvittäjä on puolueeton asiantuntija, joka vastaa pesan selvityksesta ja voi määrätä jaon toimittamalla perinnon jaon kaikkia osakkaita sitovasti perintokaaren 23 luvun mukaisesti. Pesanselvittajan palkkio on pessa varoista maksettava kulu, joten toimitusjako on kalliimpaa kuin sopimusjako.

Lesken asema perinnonjaossa. Eloonjääneen puolison oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti on otettava huomioon perinnonjaossa. Rintaperilliset eivät voi pakottaa leskestä luopumaan yhteisestä kodista, jos leskellä on hallintaoikeus. Lesken tasinkoprivilegisäännös avioliittolain (234/1929) 103 pykälän mukaan suojaa leskeä osituksessa. Perinnonjakokirjaan on merkittävä lesken oikeudet selkeästi riitojen välttämiseksi osakkkaiden välillä jälkikäteen. Pesänselvittäjän palkkio. Pesänselvittäjän palkkio ja kulut ovat pesän varoista suoritettavia kuluja, jotka vähennetään ennen jakoa. Palkkio sovitaan pesänselvittäjän ja osakkaiden välillä tai käräjäoikeus vahvistaa sen riitatilanteessa. Kaikkien osakkaiden allekirjoitus ehdoton. Sopimusjako edellyttää kaikkien kuolinpesan osakkaiden allekirjoitusta. Ilman kaikkien allekirjoituksia sopimusjako ei ole pätevä. Jos osakas kieltaytyy, pesanjako toimitetaan käräjäoikeuden määräämällä pesänjakajalla perintokaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti. Jaon oikeudellinen sitovuus. Sopimusjako sitoo kaikkia osakkaita, jotka ovat allekirjoittaneet perinnonjakokirjan. Osakas ei voi myöhemmin vaatia jaon muuttamista ilman erityisiä perusteita kuten painostusta tai erehdysta varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) sovittelusaannoksia soveltaen.

Perinnonjakokirjan tekeminen Suomessa oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka varmistavat jaon pätevyyden perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Vaihe 1 — Odota pesänselvityksen valmistumista. Perinnönjako voidaan toimittaa vasta kun pesänselvitys on valmis: kaikki vainajan velat on maksettu ja perintövero on maksettu tai vakuus asetettu. Pesänselvitystä voi johtaa kuolinpesan osakkaat yhdessä tai pesänhoitaja.

Vaihe 2 — Kokoa jaettava omaisuus. Laadi perukirjan pohjalta luettelo kaikesta jaettavasta omaisuudesta arvoineen: kiinteistöt, asunto-osakkeet, pankkivarat, sijoitukset, ajoneuvo ja irtaimisto. Päivitä arviot tarvittaessa, sillä perukirjan arvioinneista on voinut kulua aikaa.

Vaihe 3 — Sovita osakkaiden kanssa jakoehdoista. Kaikkien osakkaiden on päästävä yhteisymmärrykseen jaosta. Usein yksi osakas haluaa asunnon, toinen pankkivarat ja kolmas ajoneuvon. Tasoitusmaksu tasaa arvo-erot osakkaiden välillä.

Vaihe 4 — Laadi perinnonjakokirja. Kirjaa kaikki tiedot täsmällisesti: vainaja, perukirja, osakkaat, jaettava omaisuus ja jako. Kiinteistöt on yksilöitävä kiinteistötunnuksella, asunto-osakkeet yhtiön nimellä ja osakenumeroilla, pankkivarat IBAN-numerolla.

Vaihe 5 — Allirjoituttakaa kaikki osakkaat. Kaikki osakkaat allekirjoittavat perinnonjakokirjan. Allekirjoitukset on tehtävä henkilökohtaisesti tai asiamiehen kautta valtakirjalla. Alaikäisen puolesta allekirjoittaa edunvalvoja.

Vaihe 6 — Toimita asiakirja viranomaisille. Kiinteistön lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) mukaisesti liittämällä perukirja ja perinnonjakokirja hakemukseen. Asunto-osakkeen siirto ilmoitetaan Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin.

Vaihe 7 — Päivitä pankkitilit ja rekisterit. Toimita perinnonjakokirja pankeille, vakuutusyhtiöille ja muille tahoille, joiden rekistereissä omistajaa on päivitettävä.

Sukupolvenvaihdoksen erityiskysymyksia perinnonjaossa. Jos kuolinpesassa on perheyritys tai maatila, perinnon jako voi liittyä sukupolvenvaihdokseen. Sukupolvenvaihdoksen verotuksellinen suunnittelu on syytä tehdaa asiantuntijan kanssa, koska erityissäännökset voivat alentaa perintoveroa tai antaa maksuaikaa. Maatilan sukupolvenvaihdoksessa perintoverolaki tarjoaa erityisiä helpotuksia perintokaaren (40/1965) taydentamana.

Vaihe 8 — Rekisteröi muutokset asianomaisiin rekistereihin. Kiinteistön lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta liittämällä perukirja ja perinnonjakokirja hakemukseen. Asunto-osakkeen siirto ilmoitetaan Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin. Pankeille ja vakuutusyhtiöille toimitetaan perinnonjakokirjan jäljennös omistuksen päivittämiseksi. Ajoneuvon omistajan vaihto ilmoitetaan Traficomin ajoneuvoliikennerekisteriin uuden omistajan nimissä. Kaupparekisteriin ilmoitetaan muutokset, jos vainajalla oli omistus yrityksissä. Perinnonjaon verovaikutukset. Perinnonjaossa omaisuuden siirtyminen ei yleensä aiheuta lisää veroseuraamuksia. Jos tasausmaksut ylittävät osakkaan perintöosuuden arvon, ylittävä osa voi olla lahjaa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Vaihe 9 - Kopio kaikille osakkaille. Jokaisen osakkaan on saatava kopio allekirjoitetusta perinnonjakokirjasta myohempaa käyttöä varten. Alkuperäinen sailytetaan turvatusti. Kopiot tarvitaan Maanmittauslaitoksessa, pankeissa ja muissa viranomaisissa omistuksenmuutoksia toteuttaessa. Asiakirjojen arkistointi. Jokainen osakas säilyttää oman kappaleensa perinnonjakokirjasta. Alkuperäinen asiakirja sailytetaan turvatussa paikassa. Kopiot tarvitaan Maanmittauslaitoksella, pankeissa ja muissa rekistereissa omistuksenmuutosten toteuttamiseksi. Säilytä myös kaikki liiteasiakirjat.

Perinnonjakokirja Suomessa perustuu perintökaaren ja kiinteistölainsäädäntöön, joiden vaatimukset on täytettävä asiakirjan pätevyyden varmistamiseksi.

Kirjallisuusvaatimus. Perinnonjakokirja on tehtävä kirjallisesti perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti. Suullinen sopimus ei riitä. Kirjallinen sopimus on tarpeen erityisesti kiinteistöjen omistuksen siirtoon, koska Maanmittauslaitos edellyttää kirjallista perinnonjakokirjaa lainhuudon hakemiseksi maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti.

Kaikkien osakkaiden suostumus. Sopimusjako edellyttää kaikkien kuolinpesan osakkaiden suostumusta ja allekirjoitusta. Jos yksikin osakas kieltäytyy allekirjoittamasta, sopimusjako ei ole mahdollinen, ja pesänjako on toimitettava käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Lakiosasuoja. Rintaperillisten lakiosa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Perinnonjakokirjassa ei voida sivuuttaa lakiosaa. Jos jako loukkaa lakiosaa, rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa lakiosailmoituksella perintökaaren 7 luvun 5 pykälän mukaisesti.

Ennakkoperintö. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaan ennakkoperintö otetaan huomioon perintöosaa laskettaessa, ellei vainaja ole toisin määrännyt. Ennakkoperintö tasaa eri aikaan annettuja lahjoja perillisten välillä.

Kiinteistön siirron erityisvaatimukset. Kiinteistön siirtoon perinnonjakosopimuksella sovelletaan maakaaren (540/1995) kiinteistönluovutussäännöksiä soveltaen. Lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa jaosta. Kiinteistön kauppakirjamuotoa ei kuitenkaan vaadita perintönä siirtymisessä.

Alaikaisyysvahennys perintöverossa. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) mukaan alaikäiselle lapselle tulevan perinnon veroa vahennetan alaikaisyysvahennyksella (60 000 euroa). Vahennys tehdän perintoosasta ennen veron laskemista. Edunvalvonnan alaiset perilliset tarvitsevat Digi- ja väestötietoviraston (DVV) luvan merkittaviin oikeustoimiin holhoustoimilain (442/1999) 34 pykälän mukaisesti.

Perintövero ennen kiinteistön lainhuutoa. Maanmittauslaitos edellyttää, että perintövero on maksettu tai vakuus on asetettu ennen lainhuudon myöntämistä. Perintöverolipun saaminen Verohallinnolta voi kestää 1–2 kuukautta perukirjan toimittamisen jälkeen. Perintövero on maksettava viimeistään 10 kuukauden kuluessa kuolemasta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Myöhästymisestä aiheutuu viivästyskorkoa. Maksua voidaan hakea lykkäystä perustellusta syystä Verohallinnolta. Kiinteistön omistuksenmuutos maakaaren mukaan. Maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaan uuden omistajan on haettava lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa säännöstä. Lainhuuto rekisteröi omistuksenmuutoksen kiinteistörekisteriin, mikä suojaa uutta omistajaa. Lainhuudon hakeminen. Kiinteistön uuden omistajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa säännöstä maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti. Lainhuudotta kiinteiston kauppa on vaikeaa.

Perinnonjakokirjassa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa asiakirjan pätemättömyyteen tai riitaan osakkaiden välillä.

Virhe 1 — Jako ennen pesänselvitystä. Omaisuus jaetaan ennen kuin kaikki vainajan velat on maksettu. Tällöin velkojat voivat vaatia korvausta osakkaiden henkilökohtaisesta omaisuudesta. Pesänselvitys on tehtävä ennen perinnonjakoa.

Virhe 2 — Kaikkien osakkaiden allekirjoitusten puuttuminen. Yksikin puuttuva allekirjoitus tekee sopimuksesta pätemättömän. Alaikäistä edustaa edunvalvoja, ja edunvalvojan on hankittava Digi- ja väestötietoviraston (DVV) lupa merkittävissä toimissa.

Virhe 3 — Kiinteistön epätäsmällinen yksilöinti. Kiinteistö kuvataan vain osoitteella eikä kiinteistötunnuksella. Maanmittauslaitoksen lainhuutohakemus edellyttää kiinteistötunnusta maakaaren (540/1995) mukaisesti. Tarkista tunnus kiinteistörekisteristä.

Virhe 4 — Lakiosan loukkaaminen. Jako tehdään tavalla, joka loukkaa rintaperillisen lakiosaa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti. Tämä voi johtaa lakiosailmoitukseen ja jaon osittaiseen mitätöintiin.

Virhe 5 — Ennakkoperinnön huomioimatta jättäminen. Jos vainaja on antanut ennakkoperintöjä, mutta niitä ei oteta huomioon perinnonjaossa, jotkut perilliset voivat saada enemmän kuin heille kuuluisi perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti.

Virhe 6 - Kiinteistön arvostaminen alhaisen arvon mukaan. Perinnonjakokirjaan merkitaan kiinteiston arvo liian alhaiseksi perintoveron pienentamiseksi. Verohallinto voi kyseenalaistaa matalat arvostukset ja toimittaa verotuksen kaypaan arvoon perustuen, mikä johtaa korotettuun veroon ja veronkorotukseen perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 33 pykälän mukaisesti.

Virhe 7 — Yhteisomistuksen jättäminen selvittämättä. Perinnonjakokirjassa jätetään kiinteistö yhteisomistukseen ilman selkeitä sääntöjä yhteisomistuksen hallinnosta. Yhteisomistus voi aiheuttaa myöhemmin riitoja, kun omistajat haluavat myydä tai käyttää kiinteistöä eri tavoin. Yhteisomistussopimuksen tekeminen tai kiinteistön jakaminen perinnonjaon yhteydessä estää myöhemmät riidat ja kalliit pesänjakajamenettelyt. Virhe 8 - Pesän velkojen maksamatta jättäminen ennen jakoa. Jaetaan omaisuutta ennen kaikkien velkojen maksamista. Velkojat voivat vaatia korvausta osakkailta henkilökohtaisesti ylivelkaisessa tilanteessa. Kaikki velat on maksettava ennen jakoa tai varattava riittävästi varoja.