Preliminary Estate Division Finland

Perinnonjaon esisopimus Suomessa on kuolinpesan osakkaiden välinen alustava sopimus siitä, miten kuolinpesan omaisuus jaetaan osakkaiden kesken. Esisopimus laaditaan ennen lopullista perinnonjakokirjaa, kun osakkaat ovat päässeet yhteisymmärrykseen jakoperiaatteista, mutta lopullinen jakosopimus vaatii vielä tarkempaa selvittelyä, asiakirjojen valmistumista tai muita toimia. Perintökaaren (40/1965) 23 luku sääntelee perinnonjakoa, ja esisopimus on vapaaehtoinen välietappi prosessissa.

Esisopimuksen merkitys on ennen kaikkea käytännöllinen: se sitoo osakkaat yhteiseen jakoehdotukseen ennen kuin kaikki asiakirjat ovat valmiita. Esimerkiksi kiinteistön siirtäminen yhden osakkaan nimiin edellyttää kaupanvahvistajan vahvistamaa luovutuskirjaa maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 pykälän mukaisesti, mutta osakkaat voivat sopia periaatteella jo aiemmin esisopimuksessa.

Peintökaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälän mukaan perinnonjako voidaan toimittaa osakkaiden sopimuksella — tätä kutsutaan sopimusjakona. Sopimusjako edellyttää, että kaikki osakkaat allekirjoittavat perinnonjakokirjan. Esisopimus on epävirallisempi asiakirja, joka kuvaa alustavaa yhteisymmärrystä ennen virallista perinnonjakokirjaa.

Kiinteistöperinnöissä esisopimus on erityisen hyödyllinen. Jos yksi osakas haluaa pitää kiinteistön ja muut haluavat rahaa, tasauskorvauksen suuruudesta sopiminen voi viedä aikaa. Esisopimukseen kirjataan alustavasti, että osakas A saa kiinteistön ja maksaa muille tasauskorvausta X euron verran, ja lopullinen perinnonjakokirja laaditaan, kun rahoitus on järjestetty ja kaupanvahvistaja on tavattavissa.

Esisopimus on myös tärkeä tilanteessa, jossa kuolinpesassa on yritysomaisuutta. Yrityksen jatkaminen kuolinpesan nimissä odottamatta lopullista jakoa voi olla riskialtista. Esisopimus, jossa nimetty jatkaja ottaa vastuun yritysvarallisuudesta ja muut osakkaat saavat korvauksen tai muuta omaisuutta, on välietappi matkalla lopulliseen sukupolvenvaihdokseen.

Esisopimuksen ja perinnonjakokirjan ero on muodollisuudessa. Perinnonjakokirja on lopullinen omaisuuden jakopäätös, joka on laadittava kirjallisena perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti ja allekirjoitettava kaikkien osakkaiden toimesta. Kiinteistön sisältävässä jaossa tarvitaan myös kaupanvahvistaja maakaaren (540/1995) säännösten mukaisesti. Esisopimus voi olla vähemmän muodollinen, mutta sen sisältö on sitova oikeustoimilain (228/1929) sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.

Esisopimus on suositeltavaa rekisteröidä jollakin tavoin. Vaikka Suomen lainsäädäntö ei edellytä perinnonjaon esisopimuksen rekisteröintiä, osakkaat voivat lisätä varmuutta notaarin varmentamisella tai kahden todistajan allekirjoituksilla. Jos esisopimus koskee kiinteistöä, se ei kuitenkaan saa lakisääteistä suojaa ennen kuin varsinainen luovutuskirja on tehty kaupanvahvistajan edessä maakaaren (540/1995) säännösten mukaisesti.

Verotus on tärkeä näkökohta perinnonjaon esisopimuksessa. Perintövero on maksettava ennen tai viimeistään jaon yhteydessä perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaan. Esisopimuksessa on huomioitava, että perintövero perustuu perukirjaan kirjattuihin osuuksiin, ei lopulliseen jakoon. Tasauskorvauksista voi seurata lahjaverotus, jos korvaus poikkeaa perintöosuuden markkina-arvosta merkittävästi.

Esisopimus on asianajajien suosittelema välietappi etenkin monimutkaisissa pesissä. Suomalainen asianajajaliitto (SAL) suosittelee kirjallisia sopimuksia kaikissa useamman osakkaan kuolinpesissä. Lakitoimistot voivat avustaa esisopimuksen laadinnassa, ja heidän käyttönsä on perusteltua erityisesti, jos pesässä on yritysomaisuutta, ulkomaisia varoja tai testamenttiretoritisiä näkökohtia. Esisopimuksen käyttö on erityisen suositeltavaa asianajajien toimesta monimutkaisissa kuolinpesissä.

Perinnonjaon esisopimus Suomessa on tarpeen seuraavissa tilanteissa perintökaaren (40/1965) 23 luvun sopimusjaon periaatteiden mukaisesti.

Kiinteistön siirtyminen yhdelle osakkaalle. Jos yksi osakas haluaa pitää kuolinpesan kiinteistön tai asunto-osakkeen, tasauskorvauksen järjestäminen muille osakkaille vie aikaa. Esisopimus vahvistaa, että osakas A saa kiinteistön ja maksaa muille markkinahintaan perustuvan korvauksen, jolloin muut osakkaat voivat luottaa sopimukseen odottaessaan maksua. Lopullinen luovutus vaatii aina kaupanvahvistajan maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Yritysomaisuuden sukupolvenvaihdos. Kuolinpesassa olevan yrityksen jatkaminen vaatii nopeaa päätöstä liiketoiminnan turvaamiseksi. Esisopimus, jossa yrittäjäperillinen ottaa vastuun yritysvarallisuudesta ja muut saavat korvauksen tai muuta omaisuutta, on välietappi ennen lopullista sukupolvenvaihdosta. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 55–57 pykälän sukupolvenvaihdoshuojennus on haettava Verohallinnolta ajoissa.

Ulkomainen omaisuus tai monimutkainen varallisuus. Ulkomaisen kiinteistön tai sijoitusten selvittäminen vie aikaa EU:n perimysasetuksen (650/2012) monimutkaisissa kansainvälisissä tilanteissa. Esisopimus vahvistaa jakoperiaatteet kotimaisista varoista, kun ulkomaisia varoja vielä selvitetään.

Riitaisten osakkaiden sovittelu ennen käräjäoikeutta. Jos osakkailla on erimielisyyksiä perinnonjaosta, esisopimus on kompromissi, jolla vältetään pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudelta perintökaaren (40/1965) 23 luvun 7 pykälän nojalla. Käräjäoikeusprosessi on kallis ja hidas. Esisopimus antaa osapuolille aikaa ratkaista yksityiskohdat neuvottelemalla.

Testamentin tiedoksiantoprosessin odottaminen. Jos vainajalla oli testamentti, rintaperillisillä on kuusi kuukautta testamentin tiedoksisaannista aikaa vaatia lakiosaansa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 5 pykälän nojalla. Esisopimus kannattaa tehdä vasta tämän ajan umpeuduttua, jotta lakiosavaatimukset eivät vaikuta jakoehdotukseen jälkikäteen.

Rahoituksen järjestäminen tasauskorvaukseen. Jos osakkaan on otettava pankkilaina tasauskorvauksen maksamiseksi, lainajärjestelyt vievät 1–4 viikkoa. Esisopimus sitoo muut osakkaat odottamaan, kunnes rahoitus on järjestetty. Mainitse sopimuksessa rahoituksen järjestämisen aikaraja.

Keskeneräisten asioiden odottaminen. Kuolinpesassa voi olla oikeudenkäynti kesken, lainhuuto hakematta, verotarkastus tai muu asia, jota odotetaan ennen lopullista jakoa. Esisopimus vahvistaa jakoperiaatteet jo ennen näiden asioiden ratkaisua, jolloin kaikki tietävät, mihin ollaan menossa. Esisopimuksen tekeminen on viisasta, kun perintöosuuksien arvot ovat merkittäviä ja tasauskorvausten järjestäminen vie aikaa. Esisopimus tehdään myös tilanteissa, joissa osa osakkaista ei pysty osallistumaan jakoneuvotteluihin välittömästi henkilökohtaisten syiden vuoksi. Esisopimus on käytännöllinen väline myös tilanteessa, jossa vain osa osakkaista on paikalla ja loput ovat tavoitettavissa vain sähköisesti.

Oikeellisessa perinnonjaon esisopimuksessa Suomessa on seuraavat osat perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Kuolinpesan tunnistetiedot. Vainajan koko nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä yksilöivät sen kuolinpesan, jonka omaisuuden jakoa esisopimus koskee. Tiedot vastaavat perukirjaan kirjattuja tietoja.

Kaikkien osakkaiden luettelo ja alustavat osuudet. Kaikki kuolinpesan osakkaat nimineen, henkilötunnuksineen ja alustavine perintöosuuksineen merkitään. Osuudet perustuvat perintökaaren (40/1965) 2–3 luvun lakimääräiseen perimysjärjestykseen tai testamenttiin. Sukuselvitys DVV:ltä vahvistaa, ketkä ovat osakkaat — tämä on pakollinen asiakirja.

Kiinteistöjen jako ja arvostaminen. Miten kiinteistöt ja asunto-osakkeet jaetaan: kuka saa mitäkin, millä markkinahinnalla, millä aikataululla. Jos kiinteistö menee yhden osakkaan nimiin, tasauskorvaus muille on merkittävä. Kiinteistönvälittäjän arviolausunto tai Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastot tukevat arvostusta. Lopullinen kiinteistönluovutus vaatii kaupanvahvistajan vahvistaman luovutuskirjan maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Rahoitusvarojen jako. Pankkivarat, sijoitukset, arvopaperit ja muut rahoitusvarat jaetaan yleensä tasan perintöosuuksien mukaisesti. Esisopimuksessa voidaan sopia poikkeuksista, jos jokin osakas ottaa kiinteistön tai muuta omaisuutta enemmän kuin osuutensa mukainen arvo. Pankkivarat jaetaan pesänselvittäjän tai valtuutetun kautta perukirjan tietojen perusteella.

Irtaimiston jako — vapaamuotoinen prosessi. Huonekalut, ajoneuvot, taideteokset, korut, arvoesineet ja muu irtaimisto jaetaan sopimuksella. Irtaimiston jako on vapaamuotoisempaa kuin kiinteistön siirto — se ei vaadi kaupanvahvistajaa. Irtaimiston jako voidaan tehdä esisopimuksessa tai erillisessä asiakirjassa perinnonjakokirjan yhteydessä.

Tasauskorvaukset ja maksuaikataulu. Jos jakoehdotuksessa jokin osakas saa enemmän kuin perintöosuutensa arvo, hän maksaa muille tasauskorvausta. Korvauksen suuruus lasketaan käypien arvojen perusteella — ei verotusarvojen. Maksuaikataulu, korko viivästymiselle ja maksutapa (pankkisiirto, laina tms.) on merkittävä tarkasti erimielisyyksien välttämiseksi.

Tavoiteaikataulu lopulliselle perinnonjakokirjalle. Esisopimuksessa sovitaan konkreettinen päivämäärä tai aikaväli, mihin mennessä lopullinen perinnonjakokirja laaditaan ja allekirjoitetaan perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisten vaatimusten mukaisesti. Ilman aikataulua esisopimus voi jäädä odottamaan loputtomiin.

Erityisehdot ja poikkeukset. Esimerkiksi: yhden osakkaan elinaikainen hallintaoikeus kotiin, pesänjakajan tai pesänselvittäjän nimeäminen tiettyyn asiaan, kiistanalaisten osien (riitautetun testamentin kohteet) käsittely erikseen erillisessä prosessissa. forms-legal.com tarjoaa perinnonjaon esisopimuspohjan kaikkine kentineen maksutta.

Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset ja sopimuksen sitovuus. Esisopimus sitoo kaikkia osapuolia vain, kun kaikki osakkaat ovat sen allekirjoittaneet. Yksipuolinen peruminen voi johtaa vahingonkorvausvaatimukseen oikeustoimilain (228/1929) nojalla. Esisopimus ei korvaa lopullista perinnonjakokirjaa — se on välietappi.

Perintöverohuomio ja veron maksaminen ennen jakoa. Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle on tehtävä ennen tai samanaikaisesti esisopimuksen kanssa. Perintövero perustuu perukirjaan, ei esisopimukseen. Perintövero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 26 pykälän mukaan — suunnittele esisopimus siten, että jokaisella osakkaalla on varoja veron maksamiseen ennen jakoa.

Kopioiden jakaminen ja asiakirjojen arkistointi. Jokainen osakas saa kopion allekirjoitetusta esisopimuksesta. Alkuperäinen säilytetään turvallisesti. Esisopimus on tärkeä asiakirja myös rahoituslaitoksille, jos osakas hakee pankkilainaa tasauskorvauksen maksamiseksi — pankki haluaa nähdä, mihin lainaa käytetään. Kaikkien esisopimuksen kohtien on oltava toteuttamiskelpoisia perintökaaren (40/1965) ja maakaaren (540/1995) asettamien muotovaatimusten puitteissa. Esisopimuksen liitteiksi on hyvä ottaa kiinteistöjen arviolausunnot ja pankkisaldotodistukset perukirjasta, jotta arvostus on dokumentoitu kiistattomasti. Esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen perinnonjakokirja on laadittava sovitussa aikataulussa — se on sopimuksen tärkein sitova velvoite.

Perinnonjaon esisopimuksen täyttäminen Suomessa on neuvotteluprosessi, joka vaatii kaikkien osakkaiden yhteisymmärryksen perintökaaren (40/1965) 23 luvun 1 pykälän mukaisen sopimusjaon periaatteiden mukaisesti.

Vaihe 1 — Varmista perukirjan valmius ja varojen arvostus. Perukirja osoittaa kuolinpesan omaisuuden käyvän arvon perintökaaren (40/1965) 20 luvun 8 pykälän mukaisesti. Ennen esisopimuksen laadintaa perukirjan on oltava tai sen tietojen on oltava tiedossa, jotta jakoehdotus perustuu oikeisiin arvoihin. Kiinteistöjen arvioinnissa käytetään kiinteistönvälittäjän arviolausuntoa tai Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoja.

Vaihe 2 — Kokoa kaikki osakkaat neuvotteluun. Esisopimus edellyttää kaikkien osakkaiden yhteisymmärryksen. Kokoa osakkaat yhteen — henkilökohtaisesti tai videoyhteydellä — ja neuvottele jakoehdotuksesta rauhallisesti. Sopimusneuvottelu voi kestää useita tapaamisia.

Vaihe 3 — Täytä kuolinpesan tiedot. Kirjaa vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä perukirjan mukaisesti.

Vaihe 4 — Listaa osakkaat ja alustavat osuudet. Kirjaa kaikki osakkaat nimineen, henkilötunnuksineen ja alustavine osuuksineen. Osuudet perustuvat perintökaaren (40/1965) 2–3 luvun lakimääräiseen perimysjärjestykseen tai testamenttiin.

Vaihe 5 — Sovi kiinteistöjen jako markkina-arvoon perustuen. Neuvottele, kuka saa mitäkin kiinteistöä. Sovi tasauskorvauksen suuruus käypään markkina-arvoon perustuen. Muista, että lopullinen kiinteistönluovutus vaatii kaupanvahvistajan vahvistaman luovutuskirjan maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Vaihe 6 — Sovi rahoitusvarojen jako. Pankkivarat ja sijoitukset jaetaan yleensä tasan perintöosuuksien mukaisesti. Sovi poikkeuksista ja niiden perusteluista kirjallisesti.

Vaihe 7 — Sovi irtaimiston jako käytännössä. Sovittele kotitavaroiden, ajoneuvojen ja arvosineiden jakaminen. Irtaimisto voidaan jakaa arvolistan perusteella tasapuolisesti tai sopimalla, että kukin osakas valitsee vuorotellen.

Vaihe 8 — Laske ja sovi tasauskorvaukset. Jos jakoehdotus poikkeaa lakimääräisistä osuuksista, laske tasauskorvaukset käypien arvojen perusteella. Sovi maksuaikataulu, maksukorko ja maksutapa.

Vaihe 9 — Aseta konkreettinen tavoiteaikataulu perinnonjakokirjalle. Sovi päivämäärä tai aikaväli, mihin mennessä lopullinen perinnonjakokirja laaditaan perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisten vaatimusten mukaisesti.

Vaihe 10 — Kaikki allekirjoittavat esisopimuksen. Kaikki osakkaat allekirjoittavat esisopimuksen päiväyksellä ja jokainen saa kopion. Esisopimus on juridisesti sitova oikeustoimilain (228/1929) nojalla, mutta ei korvaa lopullista perinnonjakokirjaa — se on välietappi. Varmista, ettei sopimus loukkaa kenenkään lakiosaoikeutta perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti. Vaihe 11 — Hae tarvittaessa Verohallinnon ennakkoratkaisu epäselvissä verotuskysymyksissä ennen esisopimuksen allekirjoittamista. Vaihe 11 — Kirjaakaa sopimukseen, että esisopimuksesta poikkeaminen on mahdollista vain kaikkien osakkaiden yhteisellä kirjallisella suostumuksella. Sopimukseen on kirjattava selkeä muutosmenettely: esisopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien osakkaiden allekirjoittamalla kirjallisella muutosasiakirjalla.

Perinnonjaon esisopimus Suomessa nojautuu perintökaaren säännöksiin ja yleiseen sopimusoikeuteen. Esisopimus on oikeudellisesti sitova välietappi ennen lopullista perinnonjakokirjaa.

Perintökaari (40/1965) 23 luku — Perinnonjako. Luvun 1 pykälän mukaan perinnonjako voidaan toimittaa osakkaiden sopimuksella — sopimusjakona. Luvun 9 pykälä edellyttää, että lopullinen perinnonjakokirja on kirjallinen ja kaikkien osakkaiden allekirjoittama. Esisopimus ei täytä näitä vaatimuksia yksin — lopullinen perinnonjakokirja on aina laadittava. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen, pesänjakaja voidaan nimittää käräjäoikeuden toimesta luvun 7 pykälän nojalla.

Maakaari (540/1995) 2 luku — Kiinteistönluovutuksen muotovaatimus. Kiinteistön myyminen tai luovuttaminen perinnonjaossa edellyttää maakaaren 2 luvun 1 pykälän mukaista kirjallista luovutuskirjaa, jonka kaupanvahvistaja on allekirjoittanut samanaikaisesti myyjän ja ostajan kanssa. Ilman kaupanvahvistajan allekirjoitusta kiinteistönluovutus on ehdottomasti pätemätön eikä tätä voi parantaa myöhemmin. Esisopimus ei täytä tätä vaatimusta — kiinteistölle tarvitaan aina erillinen kaupanvahvistajan vahvistama luovutuskirja.

Oikeustoimilaki (228/1929) — Esisopimuksen sitovuus. Esisopimus on sopimusoikeudellisesti sitova oikeustoimi, joka sitoo osapuolia oikeustoimilain periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen yksipuolinen peruminen ilman hyväksyttävää syytä voi johtaa vahingonkorvausvaatimukseen. Sopimus voidaan purkaa kaikkien osapuolten yhteisellä suostumuksella tai tuomioistuimen toimesta, jos sopimus on tehty petoksen, harhaanjohtamisen tai olennaisessa erehdyksessä.

Perinto- ja lahjaverolaki (378/1940) — Perintöveron maksaminen ennen jakoa. Perintövero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta 26 pykälän mukaan. Tasauskorvaukset osakkaiden välillä eivät lähtökohtaisesti aiheuta lahjaverovelvollisuutta, jos ne ovat markkinaehtoisia ja vastaavat perintöosuuden käypää arvoa. Epäselvissä tilanteissa Verohallinnolta voidaan hakea ennakkoratkaisu.

Perintökaari (40/1965) 7 luku — Lakiosat on turvattava. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan vainajan jäämistöstä riippumatta testamentista 7 luvun 1 pykälän mukaisesti. Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Esisopimuksessa ei saa loukata rintaperillisten lakiosaoikeutta — testamentin riitauttamisaika on kuusi kuukautta tiedoksisaannista ja lakiosavaatimus on esitettävä tässä ajassa testamentinsaajalle.

EU:n perimysasetus (650/2012) kansainvälisissä tilanteissa. Jos vainajalla oli omaisuutta tai perillinen asuu toisessa EU-maassa, perimysasetus määrittää sovellettavan lain. Suomessa asuvan vainajan perimykseen sovelletaan pääsääntöisesti Suomen lakia. Kansainvälinen esisopimus on laadittava oikeudellisen neuvonnan avulla. Esisopimus ei tarkoita, että perinnonjako on tapahtunut — virallinen jakohetki on vasta perinnonjakokirjan allekirjoittaminen.

Perinnonjaon esisopimuksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa oikeudellisiin ongelmiin tai sopimuksen mitätöintiin perintökaaren (40/1965) 23 luvun vastaisesti.

Virhe 1 — Esisopimuksen sekoittaminen lopulliseen perinnonjakokirjaan. Esisopimus ei korvaa lopullista perinnonjakokirjaa. Jos perinnonjakokirja jää tekemättä, omaisuuden omistussuhteet eivät muutu virallisesti — esimerkiksi kiinteistön lainhuuto ei etene ilman lopullista luovutuskirjaa kaupanvahvistajan edessä maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 pykälän mukaisesti. Perinnonjakokirjan laadinta on asetettava konkreettiseen aikatauluun esisopimuksessa.

Virhe 2 — Tasauskorvauksien laskeminen väärin. Jos osakas saa kiinteistön, mutta tasauskorvaus muille on laskettu vanhaan verotusarvoon markkinahinnan sijaan, muut osakkaat voivat riitauttaa sopimuksen. Käytä aina käypää markkina-arvoa tasauskorvauksen laskemiseen. Kiinteistönvälittäjän arviolausunto tai Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastot tukevat arvostusta.

Virhe 3 — Lakiosaoikeuden loukkaaminen. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti — se on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Jos esisopimus jättää rintaperillisen alle lakiosan, perillinen voi vaatia lakiosansa ilmoituksella testamentinsaajalta kuuden kuukauden sisällä testamentin tiedoksisaannista. Tämä voi johtaa esisopimuksen uudelleenneuvotteluun tai osittaiseen mitätöintiin.

Virhe 4 — Kiinteistönluovutuksen muotovirhe. Esisopimus ei riitä kiinteistön omistusoikeuden siirtämiseen. Kiinteistön luovutukseen tarvitaan kaupanvahvistajan vahvistama luovutuskirja maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 pykälän nojalla. Ilman tätä luovutus on pätemätön. Kaupanvahvistajia ovat julkiset notaarit, notaarit ja Maanmittauslaitoksen hyväksymät henkilöt — esimerkiksi kiinteistönvälittäjä ei kelpaa kaupanvahvistajaksi.

Virhe 5 — Kaikkien osakkaiden allekirjoitusten puuttuminen. Esisopimus sitoo kaikkia osapuolia vain, kun kaikki osakkaat ovat sen allekirjoittaneet. Jos yksikin osakas kieltäytyy allekirjoittamasta, sopimus ei sido ketään. Tällöin on harkittava pesänjakajan hakemista käräjäoikeudelta perintökaaren (40/1965) 23 luvun 7 pykälän nojalla.

Virhe 6 — Perintöveron huomioimatta jättäminen. Perintövero on maksettava ennen lopullista jakoa tai sen yhteydessä. Jos tasauskorvaukset on laskettu niin, ettei perintöveroon ole varauduttu, osakas voi joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Suunnittele jakoehdotus siten, että jokaisella osakkaalla on riittävästi varoja perintöveron maksamiseen perintö- ja lahjaverolain (378/1940) asettaman 10 kuukauden aikataulun mukaisesti.

Virhe 7 — Ulkomaista omaisuutta ei huomioida. Jos vainajalla oli ulkomaisia varoja — pankkitilejä, kiinteistöjä tai sijoituksia ulkomailla — niiden selvittäminen vie aikaa. Esisopimus on laadittava vasta, kun koko omaisuuden laajuus tiedetään. Ennenaikaisesti tehty esisopimus ilman kaikkia varoja voi johtaa myöhempään riitaan, kun ulkomainen omaisuus selviää. EU:n perimysasetus (650/2012) vaikuttaa kansainvälisten perintöjen käsittelyyn.