Internship Trainee Agreement Finland

Harjoittelusopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jossa harjoittelupaikka ja harjoittelija sopivat määräaikaisesta työn tai oppimisen järjestelystä. Harjoittelusopimus Suomessa voi olla luonteeltaan kolmenlainen: palkallinen harjoittelu, jossa syntyy täysi työsuhde työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n mukaisesti; työssäoppiminen tai koulutussopimus, jossa oppilaitos on osapuolena ja jota säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017); tai palkaton harjoittelu, joka on Suomessa kiistanalainen ja sallittu vain rajoitetusti.

Palkallinen harjoittelu on yleisin muoto ammattikorkeakouluopiskelijoille (AMK) suomalaisissa yrityksissä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Metropolia, Tampereen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu edellyttävät useimmissa tutkinnoissa 30–60 opintopistettä vastaavan harjoittelujakson. Tehtäväkohtainen harjoittelupalkka vaihtelee, mutta Suomessa ei ole lakisääteistä harjoittelijavähimmäispalkkaa — yleissitova TES voi kuitenkin velvoittaa maksamaan tietyn vähimmäispalkan myös harjoittelijalle.

Työssäoppiminen on ammatillisen koulutuksen (531/2017) muoto, jossa opiskelija suorittaa ammatillisia tutkinnon osia käytännössä työpaikalla. Oppilaitoksella, opiskelijalla ja työnantajalla tehdään koulutussopimus tai oppisopimus. Koulutussopimuksessa työnantajalle ei makseta korvausta eikä opiskelija saa palkkaa; oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa opiskelija saa oppisopimuspalkkaa tai koulutuskorvausta. Ammatillisen koulutuksen reformi 2018 yhdisti ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen. Ammattiosaamisen näytöt annetaan pääosin työpaikoilla.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainväliset vaihto-ohjelmat — Erasmus+, North2North — mahdollistavat myös ulkomaisen harjoittelijan ottamisen Suomeen, jolloin sopimukseen vaikuttaa lisäksi ulkomaalaislaki (301/2004) ja EU-liikkuvuussäädökset.

Aluehallintovirasto (AVI) valvoo harjoittelusopimuksiin liittyvää TSL:n noudattamista siltä osin kuin harjoittelu on työsuhde. Työsuojeluhallinnon ohjeet harjoittelun ja työn rajaamisesta ovat tärkeä viitekehys. Palkaton harjoittelu, joka tosiasiallisesti korvaa työnantajan työvoimatarpeen, voidaan tulkita pimeäksi työksi — tällainen arvio on tehty Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotoissa.

Harjoittelun lainmukaisuuden keskeinen kriteeri on, tuottaako harjoittelu ensisijaisesti oppimista harjoittelijalle vai taloudellista hyötyä työnantajalle. Jos työnantaja hyötyy merkittävästi harjoittelijan panoksesta ilman asianmukaista palkkaa, Aluehallintoviraston (AVI) valvonta voi todeta työsuhteen syntyneeksi TSL 1 luvun 1 §:n perusteella, mikä tarkoittaa palkan, TyEL-vakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen rückwirkende (taannehtivaa) velvollisuutta.

Harjoittelusopimus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa opiskelija tai harjoittelija tulee organisaatioon oppimis- tai työskentelyjaksolle.

AMK-opiskelijoiden pakollinen harjoittelu. Suomen ammattikorkeakoulut edellyttävät useimmissa tutkinnoissa pakollisen harjoittelujakson (usein 30 opintopistettä, noin 5 kuukautta). Harjoittelu kirjataan harjoittelusopimuksella oppilaitoksen oman lomakepohjan tai yleisen mallin mukaan. Harjoittelupalkkaa maksetaan vaihtelevasti — joillakin aloilla (esimerkiksi laki, lääketiede) se on merkittävä, toisilla aloilla (esimerkiksi yhteiskuntatieteet) se voi olla matala.

Ammatillisen koulutuksen työssäoppiminen. Ammatillinen koulutus (531/2017) edellyttää tutkinnon osien suorittamista käytännössä. Työnantaja ja oppilaitos tekevät koulutussopimuksen, joka oikeuttaa opiskelijan työskentelyyn työnantajan tiloissa. Työnantaja ei saa erillistä korvausta, mutta saa samalla arvioida potentiaalisia tulevia työntekijöitä.

Kesätyöntekijöiden harjoittelu. Kesällä monet opiskelijat hakevat lyhytaikaisia harjoittelujaksoja koulujensa ohessa. Palkallinen harjoittelusopimus on yleisempi kuin nollatuntisopimus tai palkaton harjoittelu. Kesäharjoittelussa sopimus on usein 2–4 kuukautta.

Kansainvälinen harjoittelu Erasmus-ohjelmassa. EU:n Erasmus+ -ohjelman (EU 2021/817) kautta opiskelijat voivat tulla Suomeen ulkomailta tai suomalaisia opiskelijoita voidaan lähettää ulkomaisille harjoittelujaksoille. Erasmus-harjoittelussa organisaation on täytettävä Erasmus-ohjelman kriteerit ja tehtävä Erasmus-oppimissopimus.

Graduharjoittelu tai tutkimusharjoittelu. Yliopisto-opiskelijat tai väitöskirjatutkijat voivat tulla yritykseen tai julkisorganisaatioon projektiluonteiseen tutkimusharjoitteluun. Tässäkin palkallinen harjoittelusopimus tai osapuolten välinen yhteistyösopimus on tarpeen, jotta immateriaalioikeudet ja salassapitovelvollisuudet ovat selkeät.

Harjoittelusopimus Suomessa on oikeudellisesti selkeä ja osapuolia suojaava, kun se sisältää seuraavat osatekijät.

Osapuolten yksilöinti. Harjoittelupaikan (yritys tai organisaatio) nimi, Y-tunnus ja toimiosoite. Harjoittelun ohjaajan nimi ja tehtävänimike, jotta tiedetään, kuka vastaa ohjauksesta ja arvioinnista. Harjoittelijan nimi, henkilötunnus (palkallisessa harjoittelussa Verohallinnolle) ja oppilaitos sekä koulutusohjelma.

Harjoittelun muoto. Selkeä kirjaus, onko kyseessä palkallinen harjoittelu (työsuhde TSL 1:1), opintoihin integroitu työssäoppiminen (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) vai palkaton harjoittelu. Muoto ratkaisee, mitkä lakisääteiset velvoitteet työnantajalle syntyvät (TyEL, tapaturmavakuutus, lomakorvaus).

Harjoittelun kesto. Alkamis- ja päättymispäivä on kirjattava selkeästi. Harjoittelu on aina määräaikainen TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisesti — perusteltu syy on koulutukseen liittyvä tai kausiluonteinen luonne. Avoimen harjoittelusopimuksen tekeminen voi johtaa toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen syntyyn.

Tehtävä ja oppimis- ja osaamistavoitteet. Konkreettinen kuvaus harjoittelutehtävästä. Oppimis- ja osaamistavoitteet erottavat harjoittelun tavallisesta työsuhteesta — ne osoittavat, että tarkoituksena on opiskelijan kehittyminen, ei pelkkä työvoimatarve. Tavoitteet kirjataan erityisesti opintoihin integroituneessa harjoittelussa oppilaitoksen vaatimusten mukaisesti.

Viikoittainen työaika. TAL:n enimmäisrajat pätevät myös harjoittelussa (8 tuntia/vrk, 40 tuntia/vko). Opiskelijoille, jotka tekevät harjoittelua opiskelun ohessa, sovitaan usein lyhyemmästä tuntimäärästä.

Palkka tai palkattomuuden perustelu. Palkallisessa harjoittelussa kirjataan palkka euroina bruttona ja palkanmaksukausi. Palkattomassa harjoittelussa kirjataan palkattomuuden peruste selkeästi ja varmistetaan, ettei se riko TSL:n työsuhteen syntymissäännöstä. Löydät lisää malleja osoitteesta forms-legal.com.

Salassapito ja immateriaalioikeudet. Harjoittelijan salassapitovelvollisuus liikesalaisuuslain (595/2018) mukaisesti. Työnantajan tiloissa tai tehtävissä syntyvien immateriaalioikeuksien kuuluminen työnantajalle palkallisessa harjoittelussa (työsuhteessa tehtyjen keksintöjen laki 656/1967 ja tekijänoikeuslaki 404/1961).

Harjoittelusopimus Suomessa täytetään seuraavien vaiheiden mukaisesti.

Vaihe 1 – Määritä harjoittelun muoto etukäteen. Ennen sopimuksen täyttämistä on tärkeää päättää, onko kyseessä palkallinen harjoittelu (työsuhde), työssäoppiminen (oppilaitos mukana) vai palkaton harjoittelu. Muoto ratkaisee TyEL-vakuuttamis-, tapaturmavakuuttamis- ja loma-oikeudet.

Vaihe 2 – Yksilöi osapuolet ja oppilaitos. Täytä harjoittelupaikan toiminimi, Y-tunnus ja toimiosoite. Nimeä harjoittelun ohjaaja. Täytä harjoittelijan nimi, henkilötunnus (palkallisessa) ja oppilaitos sekä koulutusohjelma. Jos oppilaitos on kolmas sopimuspuoli, tarkista oppilaitoksen oma harjoittelupaikkasopimuslomake.

Vaihe 3 – Kirjaa harjoittelu- ja päättymispäivät. Merkitse alkamispäivä ja päättymispäivä. Harjoittelu on aina määräaikainen. Jos harjoittelun kestoa ei tiedetä etukäteen, arvioi enimmäiskesto ja kirjaa mahdollisuus jatkaa erillisellä sopimuksella.

Vaihe 4 – Kuvaile harjoittelutehtävä ja oppimis- ja osaamistavoitteet. Kirjaa konkreettinen tehtäväkuvaus ja vähintään 2–3 oppimis- tai osaamistavoitetta. Tavoitteet ovat keskeinen ero työsuhteeseen — ne osoittavat, että harjoittelu palvelee harjoittelijan kehitystä.

Vaihe 5 – Sovi viikoittainen työaika. Kirjaa viikoittainen tuntimäärä. TAL:n rajoissa enintään 40 tuntia/viikko. Osa-aikainen tuntimäärä sopii opintojen ohella tehtävään harjoitteluun.

Vaihe 6 – Sovi palkka tai kirjaa palkattomuuden peruste. Palkallisessa harjoittelussa merkitse palkka bruttona, palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä. Varmista, että palkka vastaa vähintään TES:n vähimmäispalkkaa. Palkattomassa harjoittelussa kirjaa peruste selkeästi (esimerkiksi "oppilaitos maksaa harjoittelijan opintotuen, harjoittelu ei korvaa normaalia työvoimatarvetta").

Vaihe 7 – Allekirjoita. Harjoittelupaikan edustaja ja harjoittelija allekirjoittavat kahtena kappaleena. Jos oppilaitos on kolmas osapuoli, tehdään kolmas kappale oppilaitokselle. Allekirjoitus voidaan tehdä sähköisesti.

Harjoittelusopimus Suomessa on sidottu seuraavaan lainsäädäntöön riippuen harjoittelun muodosta.

Työsopimuslaki (55/2001) — palkallinen harjoittelu. Palkallisessa harjoittelussa syntyy työsuhde TSL 1 luvun 1 §:n mukaisesti, kun neljä kriteeriä täyttyy: työ on tehty työnantajan lukuun, työnantajalla on direktio-oikeus, työ tehdään palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, ja työ tehdään henkilökohtaisesti. Palkalliseen harjoittelijaan sovelletaan TSL:n kaikkia säännöksiä: irtisanomissuoja (7 luku), sairausajan palkka (2:11), vuosiloma, palkkalaskelma (2:16) ja selvitysvelvollisuus (2:4).

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) — työssäoppiminen. Ammatillisen koulutuksen työssäoppimiseen sovelletaan lain 6 luvun koulutus- ja oppisopimussääntelyä. Koulutussopimuksessa opiskelija suorittaa tutkinnon osia käytännössä ilman palkkaa; oppisopimuksessa opiskelija saa palkkaa tai koulutuskorvausta. Oppilaitoksella, opiskelijalla ja työnantajalla on kolmenkeskinen sopimus. Aluehallintovirasto (AVI) valvoo työssäoppimisen lainmukaisuutta.

Vuosilomalaki (162/2005). Palkallisessa harjoittelussa, jossa työsuhde syntyy, harjoittelijalla on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen lain 17 §:n mukaisesti työsuhteen päättyessä. Lyhyissä harjoitelujaksoissa sovelletaan prosenttiperusteista laskukaavaa (14,3 % palkkasummasta lain 11 §:n mukaan), jos lomanmääräytymiskuukausi ei täyty.

Työntekijän eläkelaki (395/2006) ja työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015). Palkallisessa harjoittelussa työnantaja vakuuttaa harjoittelijan TyEL:n mukaisesti, kun kuukausiansio ylittää lain alarajan. Tapaturmavakuutus koskee kaikkia palkallisessa työsuhteessa olevia.

Liikesalaisuuslaki (595/2018). Harjoittelun aikana harjoittelija oppii työnantajan liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuslain nojalla harjoittelija on velvollinen pitämään ne salassa työsuhteen aikana ja sen päätyttyä. Palkattomassa harjoittelussa salassapitovelvollisuus on sopimuksessa vahvistettava erikseen.

Työsuhteessa tehtyjen keksintöjen laki (656/1967) ja tekijänoikeuslaki (404/1961). Palkallisessa harjoittelussa harjoittelijan työnantajan tehtävinä tekemät keksinnöt kuuluvat työnantajalle keksintölain mukaisesti. Tekijänoikeuslaki 40b §:n nojalla ammatillisesti luodut tietokoneohjelmat kuuluvat työnantajalle.

Harjoittelusopimuksissa Suomessa tehdään seuraavia virheitä.

Virhe 1 – Palkattoman harjoittelun väärinkäyttö työsuhteen sijaan. Jos harjoittelija tosiasiallisesti tekee työtä, joka korvaa normaalin työvoimatarpeen, kyseessä on TSL 1 luvun 1 §:n mukainen työsuhde — ei palkaton harjoittelu. Palkattoman harjoittelun väärinkäyttö voi johtaa Aluehallintoviraston (AVI) tarkastukseen, taannehtivaan palkkavaatimukseen ja TyEL-vakuutusrikkomukseen.

Virhe 2 – Harjoittelun keston avoimeksi jättäminen. Harjoittelusopimuksesta jätetään joskus päättymispäivä avoimeksi, koska ei tiedetä, kauanko harjoittelu kestää. Avoin harjoittelusopimus tulkitaan helposti toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, josta irtisanominen vaatii TSL 7 luvun mukaisen asiallisuusvaatimuksen.

Virhe 3 – Oppimis- ja osaamistavoitteiden puuttuminen. Ilman kirjattuja tavoitteita sopimus muistuttaa tavallista työsopimusta. Harjoittelun erityisluonne — oppiminen työnantajan toiminnan sivutuotteena — on osoitettava kirjatuilla tavoitteilla, erityisesti opintoihin integroituneessa harjoittelussa.

Virhe 4 – TyEL- ja tapaturmavakuuttamisen laiminlyönti. Palkallisessa harjoittelussa harjoittelija on työsuhteessa, joten TyEL- ja tapaturmavakuuttamisvelvollisuus koskee myös harjoittelijaa. Työnantajat joskus unohtavat, että harjoittelijalla on oikeus työterveyshuoltoon ja tapaturmavakuutuksen korvauksiin.

Virhe 5 – Immateriaalioikeuksien jättäminen sopimuksesta pois. Erityisesti teknologiayrityksissä ja luovilla aloilla harjoittelija voi luoda työnantajalle arvokasta aineetonta omaisuutta (koodausta, suunnittelua, tutkimustuloksia). Ilman sopimukseen kirjattua immateriaalioikeuksien siirtoa tulkinta jää avoimeksi.

Virhe 6 – Lomakorvauksen maksamatta jättäminen harjoittelun päättyessä. Palkallisessa harjoittelussa, jossa työsuhde on syntynyt, lomakorvaus pitämättömistä lomapäivistä on maksettava työsuhteen päättyessä vuosilomalain (162/2005) 17 §:n mukaisesti. Tämä unohtuu yleisesti lyhyissä harjoittelusopimuksissa.