Apprenticeship Agreement Finland

Oppisopimuskoulutussopimus Suomessa on kolmikantainen sopimus työnantajan, opiskelijan ja ammatillisen koulutuksen järjestäjän välillä. Oppisopimuksessa opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon pääasiallisesti työsuhteessa työnantajan luona samalla kun koulutuksen järjestäjä vastaa tietopuolisesta opetuksesta ja osaamisen arvioinnista. Sopimus perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 72–76 §:ään, jotka sääntelevät oppisopimuksen muotoa, sisältöä ja päättymisedellytyksiä.

Oppisopimus on Suomessa sekä koulutussopimus että työsopimus. Työsuhteeseen sovelletaan normaalisti kaikkea työlainsäädäntöä: työsopimuslakia (55/2001), alan työehtosopimuksia (TES), vuosilomalakia (162/2005) ja työturvallisuuslakia (738/2002). Opiskelija on työsuhteessa työnantajaan koko oppisopimuksen ajan; työnantaja maksaa palkan, eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja tapaturmavakuutusmaksun normaalisti. Koulutuksen järjestäjä saa oppisopimuksesta valtionosuusrahoituksen Opetushallitukselta.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) on oppisopimuksen keskeinen asiakirja. Se laaditaan yhdessä opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kesken lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 44–47 §:n mukaisesti. HOKS kuvaa opiskelijan osaamistavoitteet, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT), työssäoppimisen ja tietopuolisen opetuksen suunnittelun sekä tutkintotilaisuuksien järjestämisen.

Oppisopimuksen osaamistavoitteet perustuvat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteisiin, joita Opetushallitus (OPH) valmistelee. Perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Lisätutkintojen (ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) oppisopimusvalmistelu on myös mahdollista. Ammatillinen perustutkinto oppisopimuksella kestää tavallisesti 2–4 vuotta riippuen opiskelijan aiemmasta osaamisesta.

Oppisopimusta voivat hyödyntää myös jo työsuhteessa olevat henkilöt, jotka haluavat virallisen tutkinnon suoritetulle osaamiselleen (niin sanottu oppisopimus näyttöön perustuvan tutkinnon suorittamiseksi). Tällöin työsuhde jatkuu entisellä palkalla ja ehdoilla, mutta HOKS lisätään normaalisti. Opetushallitus myöntää koulutuksen järjestämisluvat; aluehallintovirasto (AVI) valvoo toimintaa.

Oppisopimuskoulutussopimus Suomessa on tarpeellinen seuraavissa tilanteissa.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen työsuhteessa. Henkilö, jolla ei vielä ole ammatillista tutkintoa, aloittaa uudessa työsuhteessa ja haluaa suorittaa alan perustutkinnon työn ohessa. Oppisopimus mahdollistaa tutkinnon suorittamisen ilman päätoimista opiskelua; opiskelija saa palkkaa koko oppisopimuksen ajan.

Ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon hankkiminen. Kokenut ammattilainen, jolla on alan osaaminen mutta ei muodollista tutkintoa, suorittaa ammattitutkinnon oppisopimuksella. Työnantaja hyötyy, kun henkilö saa virallisen pätevyyden vaativampiin tehtäviin.

Nuorten työllistyminen. TE-palvelut ja ELY-keskukset tukevat nuorten oppisopimuskoulutusta erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa (rakennusala, terveysala, ravintola-ala, ICT). Oppisopimus on TE-toimiston keskeinen nuorten työllistymisväline.

Yrityksen henkilöstön kehittäminen. Työnantaja, joka haluaa kouluttaa olemassa olevan henkilöstönsä uusiin tehtäviin (esimerkiksi myyntiassistentista myyntipäälliköksi tai keittiötyöntekijästä kokkimestari), voi käyttää oppisopimusta sisäiseen urapolkuun.

Alan vaihtaminen. Henkilö, joka vaihtaa alaa, aloittaa oppisopimuksella uudessa yrityksessä ja suorittaa uuden alan tutkinnon. Kelan opintotuki ei ole mahdollinen oppisopimuksella (koska saa palkkaa), mutta verotuksellisesti palkka on normaalia tuloa.

Kansainväliset rekrytoinnit. Ulkomailta rekrytoitu henkilö, jonka koulutus ei suoraan vastaa suomalaisia tutkintoja, suorittaa vastaavan suomalaisen tutkinnon oppisopimuksella. Maahanmuuttovirasto (Migri) myöntää työlupahakemuksia huomioon ottaen tutkinnon suorittamisvelvoitteen.

Oppisopimuskoulutussopimus Suomessa sisältää lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja työsopimuslain (55/2001) mukaisen pätevyyden varmistamiseksi seuraavat elementit.

Kolmikantaisuus. Sopimus tehdään aina kolmen osapuolen kesken: työnantaja, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä. Kaikki kolme allekirjoittavat sopimuksen. Tämä kolmikantaisuus on lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 72 §:n mukainen pakollinen rakennepiirre.

Työnantajan tiedot ja työpaikkaohjaaja. Työnantajan virallinen nimi, Y-tunnus, toimipaikka; nimetty työpaikkaohjaaja, joka täyttää pätevyysvaatimukset (työkokemus alalla, koulutushalukkuus; Opetushallituksen suositus: 3-päiväinen työpaikkaohjaajakoulutus).

Opiskelijan tiedot ja työsuhde. Täydellinen nimi ja syntymäaika; alle 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla huoltajan allekirjoitus välttämätön (oikeustoimilaki 228/1929 § 9); työsuhteen alkamispäivä, viikoittainen työaika, palkka tai palkkaperusteet, koeaika.

Tutkinto ja HOKS. Suoritettava tutkinto (tutkintonimike, laajuus osaamispisteinä); HOKS:n viittaus tai HOKS liitteenä; tietopuolisen opetuksen järjestäminen (päivät, paikka, etäopetus); osaamisen arvioinnin menettelyt; tutkintotilaisuuksien (näyttöjen) suunnitelma.

Koulutuksen järjestäjän rooli. Nimi, osoite; vastaava opettaja tai ohjaaja; tietopuolisen opetuksen suunnitelman viittaus; koulutuksen järjestäjän velvollisuus seurata oppisopimuksen etenemistä.

Koeaika. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 74 §: koeaika enintään 4 kuukautta (alle 18-vuotiailla enintään 1 kuukausi); koeajalla kumpi tahansa voi purkaa sopimuksen kirjallisella ilmoituksella ilman perusteluita.

Palkka ja työsuhteen ehdot. Palkka alan TES:n mukaan (ei minimipalkkaa laissa, mutta TES asettaa alarajan); työnantajan sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tapaturmavakuutus; vuosiloma vuosilomalain (162/2005) mukaan; sairauspoissaolo sairausvakuutuslain (1224/2004) ja TES:n mukaan.

Sopimuksen päättäminen. Valmistuminen (tutkinnon suorittaminen); opiskelijan vapaaehtoinen eroaminen; työnantajan oikeus irtisanoa tai purkaa työsuhde työsopimuslain (55/2001) 7–8 §:n perusteella. Oppisopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa ilman koulutuksen järjestäjän hyväksyntää. Lisätietoa löytyy forms-legal.com-sivustolta.

Oppisopimuskoulutussopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden kautta.

Vaihe 1 – Hae koulutuksen järjestäjä ensin. Työnantaja tai opiskelija ottaa yhteyttä alueelliseen ammatillisen koulutuksen järjestäjään (esimerkiksi OSAO, Tredu, KSAO, Stadin ammatti- ja aikuisopisto). Koulutuksen järjestäjä tarkistaa, täyttyvätkö oppisopimuksen edellytykset: opiskelijan koulutustaso, työnantajan sopivuus (pätevä ala, riittävä henkilöstö ohjaukseen, asianmukainen työ). Opetushallituksen hyväksymä koulutuksen järjestäjälista: oph.fi/oppisopimus.

Vaihe 2 – Yksilöi osapuolet täsmällisesti. Työnantaja: toiminimi, Y-tunnus, toimipaikan osoite, nimenkirjoitusoikeudellinen edustaja. Opiskelija: täydellinen nimi (DVV), syntymäaika, kotiosoite; alle 18-v: huoltajan tiedot ja allekirjoitus. Koulutuksen järjestäjä: virallinen nimi ja osoite.

Vaihe 3 – Nimeä pätevä työpaikkaohjaaja. Nimi ja yhteystiedot; alan kokemus (tyypillisesti vähintään 3 v samalta alalta); suoritettu tai sovittu osallistuminen 3-päiväiselle työpaikkaohjaajakoulutukselle. Hyvä työpaikkaohjaaja on oppisopimuksen tärkein yksittäinen menestystekijä.

Vaihe 4 – Laadi HOKS yhteistyössä. Opiskelijan aiemman osaamisen tunnistaminen (AHOT); tutkinnon osakohtainen oppimissuunnitelma; työssäoppimisen ja tietopuolisen opetuksen vuosikello; tutkintotilaisuuksien (näyttöjen) alustava aikataulu; vastuunjako Työnantajan, Opiskelijan ja Järjestäjän kesken.

Vaihe 5 – Sovi työsuhteen ehdot. Palkka alan TES:n mukaan (tarkista: Rakennusalan TES, PAM, Metalliliitto jne.); koeaika (max 4 kk; alle 18-v: max 1 kk); viikoittainen työaika; kirjaa viittaus alan TES:iin.

Vaihe 6 – Allekirjoita sopimus. Kolme allekirjoitusta: työnantaja, opiskelija, koulutuksen järjestäjä. Alle 18-vuotiaan huoltajan allekirjoitus pakollinen. Sopimus tehdään kirjallisena (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 § 72). Alkuperäiset kappaleet: työnantajalle, opiskelijalle ja koulutuksen järjestäjälle; kopio Opetushallitukselle.

Vaihe 7 – Tarkista rahoitustuki. Työnantajalle ELY-keskuksen tai koulutuksen järjestäjän koulutuskorvaus; Kela-tuki opiskelijalle ei ole mahdollinen (saa palkkaa); nuorten työllistymistuki TE-toimistosta mahdollinen.

Oppisopimuskoulutussopimus Suomessa on usean säädöksen alainen.

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017). § 72: oppisopimuksen muoto ja osapuolet (kolmikanta: työnantaja, opiskelija, järjestäjä); kirjallinen muoto pakollinen. § 73: työnantajan pätevyysvaatimukset (riittävä henkilöstö ohjaukseen, asianmukainen työ). § 74: koeaika enintään 4 kk (alle 18-v: 1 kk); koeajalla vapaa purkuoikeus ilman perusteluita. § 75: oppisopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien kolmen osapuolen suostumusta. § 76: oppisopimuksen päättäminen (valmistuminen, opiskelijan eroaminen, työnantajan irtisanominen/purku). §§ 44–47: HOKS:n laadinta ja päivitys.

Työsopimuslaki (55/2001). Oppisopimus on työsopimus; kaikki työlain säännökset soveltuvat: työsuhteen alkamisilmoitus (§ 2), koeaika (§ 4), irtisanomisperusteet (§§ 7–8), työsopimuksen purkaminen (§§ 8–8a), työtodistus (§§ 6:7). Työnantajalla on TyEL-, sosiaaliturvamaksu-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuvelvoitteet normaalisti.

Työturvallisuuslaki (738/2002). Työnantajan velvollisuus huolehtia turvallisesta työympäristöstä; alle 18-vuotiaan oppisopimuksessa nuorten työsuhteista annetun lain (998/1993) rajoitukset (vaarallinen työ, öinen työ, ylipitkät työvuorot kielletty). Aluehallintoviraston työsuojeluosasto valvoo.

Vuosilomalaki (162/2005). Opiskelija ansaitsee vuosilomaa normaalin työsuhteen tavoin; työsuhteen keston mukaan (2,5 vrk/kk tai 2 vrk/kk). Sairausvakuutuslaki (1224/2004): sairauspäivärahaoikeus normaalin työsuhteen tavoin.

Koulutuksen järjestämislupa. Opetushallitus myöntää koulutuksen järjestämisluvat ammatilliselle koulutukselle. Koulutuksen järjestäjä, joka ei kuulu luvanhaltijaan, ei voi toimia virallisena oppisopimuksen järjestäjänä. Tarkista lista: oph.fi.

Alan TES. Palkka on määriteltävä alan TES:n mukaan; työnantaja ei voi maksaa TES:n minimejä alempaa palkkaa. Yleissitovat TES:it sitovat kaikkia alan työnantajia riippumatta ammattiliittojäsenyydestä (laki 436/1946).

Oppisopimuskoulutussopimus Suomessa heikkenee seuraavien virheiden vuoksi.

Virhe 1 – Sopimus tehty ilman koulutuksen järjestäjää. Työnantaja ja opiskelija tekevät keskenään “oppisopimuksen” ilman ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Tämä on lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) § 72 vastaan: kolmikantaisuus on pakollinen. Ratkaisu: ota yhteyttä alueelliseen ammatillisen koulutuksen järjestäjään ennen sopimuksen tekemistä.

Virhe 2 – HOKS:ia ei laadita tai päivitetä. Oppisopimus tehdään ilman henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS). Opiskelija ei tiedä oppimistavoitteitaan; Opetushallituksen tarkastuksessa puutteellinen HOKS on vakava dokumentointivirhe. Ratkaisu: HOKS laaditaan heti oppisopimuksen alussa yhdessä kaikkien kolmen osapuolen kesken.

Virhe 3 – Pätevää työpaikkaohjaajaa ei nimetä. Työnantaja nimeää ohjaajakseen henkilön, jolla ei ole riittävää alan kokemusta tai kykyä ohjata. Opiskelija ei saa tarvitsemaansa tukea; tutkintotilaisuudet eivät onnistu. Ratkaisu: työnantaja varmistaa, että nimetyllä ohjaajalla on vähintään 3 vuoden alan kokemus ja mahdollisuus osallistua ohjajakoulutukseen.

Virhe 4 – Alle 18-vuotiaan huoltajan allekirjoitus puuttuu. Alaikäinen opiskelija allekirjoittaa oppisopimuksen yksin. Oikeustoimilaki (228/1929) § 9: sopimus on pätemätön ilman huoltajan suostumusta. Ratkaisu: aina huoltajan allekirjoitus tai kirjallinen suostumus alaikäisen opiskelijan oppisopimukseen.

Virhe 5 – Palkka on alan TES:n alapuolella. Työnantaja sopii opiskelijan kanssa palkan, joka alittaa alan yleissitovan TES:n minimipalkan. Tämä on lain vastaista; työnantajalle voidaan määrätä seuraamuksia. Ratkaisu: tarkista voimassa oleva alan TES ennen palkasta sopimista; Finlex.fi:ssä on ajantasaiset TES:it.