Skip to main content

Yritystoiminta

Sponsorointisopimus Suomi

Sponsorointisopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jossa sponsori (yritys tai yhteisö) sitoutuu antamaan taloudellisen tai luontaistuen sponsoroitavalle (urheilija, tapahtuma, yhdistys, tiedotusväline tai yhteisöprojekti) vastineeksi sovitusta näkyvyydestä, markkinointioikeuksista tai muista suoritteista.

Keskeiset tiedot

SuomiSuomiSuomi (FI)IlmainenPDF & Word
OikeusperustaOikeustoimilaki (228/1929); Tavaramerkkilaki (544/2019); Tekijänoikeuslaki (404/1961); Korkolaki (633/1982)Allekirjoitusrivit tässä mallissa: 2 osapuolta
Sponsorointisopimus

Laadittu oikeustoimilain (228/1929), tekijänoikeuslain (404/1961) ja mainonnan eettisten periaatteiden mukaisesti.

Osapuolet

SOPIJAPUOLET:

SPONSORI: [Sponsorin toiminimi], osoite [Sponsorin osoite], Y-tunnus [Sponsorin Y-tunnus], edustajana [Sponsorin edustajan nimi ja asema], jäljempänä ”Sponsori”;

SPONSOROITAVA: [Sponsoroitavan nimi tai toiminimi], osoite [Sponsoroitavan osoite tai kotipaikka], edustajana [Sponsoroitavan edustajan nimi], jäljempänä ”Sponsoroitava”;

OSAPUOLET OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 § Sponsorointi ja vastineet

1 § SPONSOROINTI JA VASTINEET

1.1 Sponsori suorittaa seuraavan tuen: [Sponsorointisumma tai -tuki (EUR tai luontaissuoritus)].

1.2 Vastineeksi Sponsoroitava antaa Sponsorille seuraavan näkyvyyden ja oikeudet: [Sponsoroitavan vastineet].

1.3 Sopimuksen voimassaoloaika: [Sopimuksen voimassaoloaika] allekirjoituspäivästä.

2 § Immateriaalioikeudet ja brändin käyttö

2 § IMMATERIAALIOIKEUDET JA BRÄNDIN KÄYTTÖ

2.1 Sponsori myöntää Sponsoroitavalle rajoitetun, siirtokelvottoman oikeuden käyttää Sponsorin logoa ja tavaramerkkiä ainoastaan sovituissa yhteyksissä sponsorointikauden aikana.

2.2 Sponsoroitava ei saa muunnella tai käyttää Sponsorin tavaramerkkiä sopimuksen ulkopuolisiin tarkoituksiin (tavaramerkkilaki 544/2019 § 6).

3 § Raportointivelvoite

3 § RAPORTOINTIVELVOITE

3.1 Sponsoroitava toimittaa Sponsorille puolivuosittain kirjallisen raportin, joka osoittaa vastineiden toteutumisen (mediajulkaisut, tapahtumaohjelman, some-analytiikka, valokuvat).

4 § Sovellettava laki

4 § SOVELLETTAVA LAKI JA RIIDAT

4.1 Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

4.2 Riidat ratkaistaan toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

ALLEKIRJOITUKSET

Allekirjoitettu [Allekirjoituspaikka] [Allekirjoituspäivä].

Sponsori: __________________________ Sponsoroitava: __________________________

[Sponsorin edustajan nimi ja asema] [Sponsoroitavan edustajan nimi]

Sponsori

________________

Signature

Sponsoroitava

________________

Signature

Ylläpitäjä Vladislav Sergienko, perustaja·Tekstiä muokattu viimeksi: ·Ilmoita virheestä

Mikä on Sponsorointisopimus Suomi?

Sponsorointisopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jossa sponsori (yritys tai yhteisö) sitoutuu antamaan taloudellisen tai luontaistuen sponsoroitavalle (urheilija, tapahtuma, yhdistys, tiedotusväline tai yhteisöprojekti) vastineeksi sovitusta näkyvyydestä, markkinointioikeuksista tai muista suoritteista. Sponsorointisopimus on molemminpuolinen liiketoimintasopimus: sponsori saa brändiin liittyvää näkyvyyttä ja mainintaa kohderyhmänsä silmissä, kun taas sponsoroitava saa rahoitusta tai resursseja toimintaansa.

Oikeustoimilaki (228/1929) muodostaa sponsorointisopimuksen ensisijaisen oikeusperustan Suomessa: sopimusvapaus, sitovuus, kohtuullistaminen (36 §) ja yleinen lojaliteettivelvoite. Tavaramerkkilaki (544/2019) on keskeinen sponsorin logon ja tavaramerkin käytön osalta: sponsori myöntää sponsoroitavalle rajoitetun käyttöoikeuden tavaramerkkiinsä (logo peliasuissa, tapahtumabannerissa, some-postauksissa); käyttö on rajoitettu sopimuksen keston ja sovittujen yhteyksien mukaan.

Tekijänoikeuslaki (404/1961) tulee relevantiksi, jos sponsoroitava luo markkinointimateriaalia sponsorin brändillä (mainoslauseet, valokuvat, videot). Luodut materiaalit voivat olla tekijänoikeussuojattuja teoksia, joiden käyttöoikeus on sovittava nimenomaisesti.

Suomessa sponsorointi on merkittävä markkinointiviestinnän ja yhteiskuntavastuun väline. Suomalaiset yritykset sponsoroivat urheiluseuroja (liigajääkiekko, jalkapallo, yleisurheiluseurat), kulttuuri- ja musiikkitapahtumia (Helsinki Festival, Pori Jazz), ammatillisia yhteisöjä (teknologiayhdistykset, yliopistot) ja kasvavia startup-tapahtumia (Slush, Startup Sauna). Sponsorointiin voi liittyä myös yhteiskuntavastuunäkökulma (CSR, Corporate Social Responsibility): ilmastohankkeiden, opetusprojektien tai sosiaalisten hankkeiden sponsorointi.

Sponsorointi eroaa lahjoituksesta siinä, että lahjoituksessa ei odoteta vastineeksi suoritusta tai näkyvyyttä; sponsoroinnissa näkyvyys ja markkinointioikeudet ovat sopimuksen ydin. Sponsorointi eroaa mainossopimuksesta siinä, että mainossopimuksessa ostaja saa suoraan mainostilaa (banneri, radio, TV), kun taas sponsoroinnissa näkyvyys tulee sponsoroitavan kautta.

Milloin tarvitset asiakirjan Sponsorointisopimus Suomi?

Sponsorointisopimus Suomessa on tarpeellinen aina, kun yritys tarjoaa taloudellista tai muuta tukea urheilijalle, yhdistykselle, tapahtumalle tai hankkeelle vastineeksi näkyvyydestä.

Urheilusponsorointi. Suomalainen yritys, joka haluaa näkyvyyttä urheilun kautta, sponsoroi jääkiekkoseuraa (SM-liiga), jalkapalloseuraa (Veikkausliiga), yksittäistä huippu-urheilijaa tai laajempaa junioriurheiluohjelmaa. Sponsorointisopimus määrittää logon koon ja sijainnin peliasuissa, näkyvyyden sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa, sekä mahdolliset VIP-liput tai muut yhteistyömahdollisuudet.

Kulttuuri- ja musiikkitapahtumat. Yritys, joka haluaa assosioitua laadukkaaseen kulttuuritapahtumaan (esimerkiksi Helsinki Festival, Tampere Biennale), sopii kirjallisesti logonäkyvyydestä, bannereista, ohjelmalehtisistä, some-maininnoista ja lipuista sponsorointisopimuksessa.

Startup- ja teknologiatapahtumien sponsorointi. Teknologiayritys tai rahoittaja sponsoroi Slush-tapahtumaa tai paikallista yrittäjyyskonferenssia. Sopimuksessa on tärkeää sopia puhujamahdollisuudesta, näyttelytilasta ja startup-mentorointioikeuksista.

Opetus- ja tutkimussponsorointi. Yritys rahoittaa yliopiston tutkimushanketta tai opiskelijayhteisöä. Sopimuksessa on sovittava tieteellisen riippumattomuuden suojaamisesta (yritys ei voi ohjata tutkimustuloksia), julkaisuoikeuksista ja yhteisbrändin käyttöoikeudesta.

CSR-hankkeet ja ympäristöohjelmat. Yritys sponsoroi metsänistutushanketta, merenpuhdistusprojektia tai sosiaalisen tuen ohjelmaa osana yrityskansalaisuusstrategiaansa. Sopimuksessa sovitaan raportoinnista yritysvastuuviestinnässä.

Mitä Sponsorointisopimus Suomi sisältää

Sponsorointisopimus Suomessa sisältää oikeustoimilain (228/1929) ja tavaramerkkilain (544/2019) mukaisen pätevyyden varmistamiseksi seuraavat elementit.

Sponsoroinnin kohteen kuvaus. Sponsoroitava taho: urheilija, yhdistys, tapahtuma, projekti; lyhyt kuvaus sponsoroitavan toiminnasta, kohderyhmästä ja saavutettavasta näkyvyydestä sponsorin näkökulmasta.

Sponsorointituki. Rahasumma (EUR) ja maksutapa: kertasuoritus vai useassa erässä; luontaissuoritus (tuotteet, palvelut) ja niiden arvo; aikajakauma (milloin maksu tai luontaistuki toimitetaan).

Vastineet. Kaikki vastineeksi saatavat suoritteet on kirjattava konkreettisesti: logon koko, sijainti ja muoto (peliasu, banneri, painotuote, verkkosivut); some-mainintojen lukumäärä, tyyppi ja kanava; mediamaininnat; tapahtumanäkyvyys (banneri, ohjelmalehtinen, konferenssimateriaali); VIP-liput tai vieraanvaraisuuspaketit; yksinoikeusmahdollisuus toimialalla (vain yksi teknologiayritys sponsorina).

Brändin käyttöoikeus. Sponsori myöntää rajoitetun lisenssin logoonsa (tavaramerkkilaki 544/2019) sovittuihin yhteyksiin; käyttöoikeus päättyy automaattisesti sopimuksen päättyessä; kielto muokata logoa ilman kirjallista lupaa; käyttöohjeistus (brand guidelines) liitteenä.

Raportointivelvoite. Sponsoroitava toimittaa vuosi- tai puolivuotisraportin, joka osoittaa vastineiden toteutumisen: lehdistöartikkelit, someanalytiikka, valokuvat, osallistujatilastot, mediakattavuus. Raporttimuoto sovitaan etukäteen.

Sopimuksen kesto ja uusiutumisoptio. Tyypillisesti 1–3 vuotta tai tapahtuma/projektikohtainen; uusiutumisoptio (ensin tarjotaan nykyiselle sponsorille); irtisanomisehdot (kirjallinen ilmoitus X kk ennen).

Sopimusrikkomus. Sponsoroitavan brändivaurio (skandaali, epäeettinen käytös): sponsorilla purku-oikeus; vastineiden täyttämisen laiminlyönti: hinnanalennus tai sopimuksen purku.

Näin täytät asiakirjan Sponsorointisopimus Suomi

Sponsorointisopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden kautta.

Vaihe 1 – Yksilöi osapuolet. Sponsori: toiminimi, Y-tunnus (PRH), markkinointijohtajan tai -vastaavan yhteystiedot. Sponsoroitava: nimi tai toiminimi (yhdistysrekisterin numero PRH:sta jos rekisteröity yhdistys; urheilija: nimi, syntymäaika, kotipaikkakunta), yhteyshenkilö ja laskutusosoite.

Vaihe 2 – Määritä sponsorointituki täsmällisesti. Rahasumma: EUR, maksuaikataulu (ennen kauden alkua, puolivuosittain, kuukausittain); luontaistuki: tuotteet tai palvelut, arvo ja toimitusaikataulu. Sopimuksessa on oltava selkeä laskutusperuste: käteismaksu vai lasku.

Vaihe 3 – Kirjaa vastineet konkreettisesti. Luettele kaikki vastineeksi saatavat suoritteet yksilöidysti: logon koko (esimerkiksi min. 10 × 10 cm rintaosassa), kanava (Instagram, Facebook, peliasu, banneri), lukumäärä (4 some-mainintaa/kk, 2 lehdistötiedotetta/kausi), lippu- tai vieraanvaraisuuspaketit (4 VIP-lippua vuosikilpailuihin). Epämääräiset vastineet (”näkyvyys” tai ”mainintoja”) johtavat riitaan. Ratkaisu: aina spesifinen, mitattava vastineluettelo.

Vaihe 4 – Liitä brändin käyttöohjeistus. Sponsori toimittaa logotiedostot (PNG, SVG, CMYK-väriarvot) ja brändi-ohjeistuksen (käyttösäännöt, kielletyt muunnelmat). Kirjaa sopimukseen viittaus liitteenä olevaan brändiohjeistukseen.

Vaihe 5 – Sovi raportointivelvoite. Missä muodossa raportti toimitetaan (PDF-raportti vai sähköpostiyhteenveto); mitä raportissa on (lehdistöartikkelit, someanalytiikka kuvakaappauksineen, valokuvat, osallistujatilastot); milloin raportti toimitetaan (kauden päättyessä tai puolivuosittain).

Vaihe 6 – Kirjaa sopimusrikkomusten seuraukset. Sponsoroitavan brändivaurio (merkittävä skandaali, epäeettinen toiminta): sponsorin välitön purku-oikeus ilman korvausvelvollisuutta. Vastineiden täyttämättä jättäminen: hinnanalennus suhteessa täyttymättömiin vastineisiin; toistuva laiminlyönti: sopimuksen purku.

Vaihe 7 – Allekirjoita sopimus kahtena kappaleena.

Yleisimmät virheet: Sponsorointisopimus Suomi

Sponsorointisopimus Suomessa heikkenee seuraavien usein tehtyjen virheiden vuoksi.

Virhe 1 – Vastineet kuvattu epämääräisesti. Sopimuksessa sovitaan vain ”logonäkyvyydestä” tai ”mainitsemisesta” ilman tarkempaa kuvausta. Kauden päättyessä sponsori väittää, ettei näkyvyys vastannut odotuksia, mutta sopimuksessa ei ole mitattavia kriteereitä. Ratkaisu: kirjaa vastineet aina spesifisesti, mitattavasti ja aikataulutetusti.

Virhe 2 – Brändinmuutokset ei ole huomioitu. Sponsorointikaudella sponsori uudistaa logonsa tai muuttaa brändinsä värimaailman. Sopimuksessa ei ole mekanismia brändimuutoksen siirtämiseksi sopimukseen. Sponsoroitava jatkaa vanhan logon käyttöä. Ratkaisu: kirjaa sopimukseen, miten brändinuudistus tai logomuutos kommunikoidaan; annetaan sponsoroitavalle kohtuullinen siirtymäaika uuden logon käyttöönottoon.

Virhe 3 – ALV-käsittely epäselvä. Sopimuksessa on sovittu 10 000 € vuotuisesta sponsorointimaksusta mainitsematta ALV:a. Sponsoroitava laskuttaa 10 000 € + ALV 25,5 % = 12 550 €, mutta sponsori on budjetoinut vain 10 000 €. Erimielisyys laskun summasta. Ratkaisu: ilmoita aina hinta ALV:ttomana ja mainitse ALV erikseen sopimuksessa.

Virhe 4 – Brändivaurioskenaarion purku-oikeus puuttuu. Sponsoroitava urheilija joutuu dopingskandaaliin tai yhdistyksen johtaja joutuu rikossyytteisiin. Sopimuksessa ei ole lauseketta, joka oikeuttaa sponsorin irtisanomaan sopimuksen välittömästi ilman korvausvelvollisuutta. Ratkaisu: kirjaa nimenomaisesti brändi-imago -lauseke, joka oikeuttaa välittömään purkuun jos sponsoroitava käyttäytyy tavalla, joka vahingoittaa sponsorin mainetta.

Virhe 5 – Yksinoikeuden laajuus sovittu epäselvästi. Sponsori olettaa olevansa toimialansa ainoa sponsori, mutta sopimuksessa sanotaan vain ”pääsponsori”. Sponsoroitava hankkii toisenkin teknologiayrityksen yhteistyökumppaniksi. Riita yksinoikeudesta. Ratkaisu: kirjaa yksinoikeus eksplisiittisesti (toimialakohtainen tai kategorinen yksinoikeus) ja sen laajuus.

Viittaa tähän sivuun

CC BY 4.0 · vapaa lainattava

Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:

APA
Forms Legal. (2026). Sponsorointisopimus Suomi [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/sponsorointisopimus
MLA
"Sponsorointisopimus Suomi." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/sponsorointisopimus.
Chicago
Forms Legal. "Sponsorointisopimus Suomi." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/sponsorointisopimus.
BibTeX
@misc{formslegal-sponsorointisopimus,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Sponsorointisopimus Suomi},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/sponsorointisopimus}},
  note         = {Free legal document template. Based on Oikeustoimilaki (228/1929); Tavaramerkkilaki (544/2019); Tekijänoikeuslaki (404/1961); Korkolaki (633/1982)}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Sponsorointisopimus Suomi |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/sponsorointisopimus}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Sponsorointisopimus Suomi
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/sponsorointisopimus
ER  - 
Forms Legal

Saatavilla myös näille lainkäyttöalueille:

Usein kysytyt kysymykset

Mitä sponsorointisopimus sisältää Suomessa?

Sponsorointisopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jossa sponsori sitoutuu antamaan taloudellisen tai luontaistuen sponsoroitavalle vastineeksi sovitusta näkyvyydestä ja markkinointioikeuksista. Sopimus sisältää tyypillisesti: sponsorointituen kuvauksen (EUR tai luontaissuoritus), vastineiden luettelon (logon sijainti, koko, mediamaininnat, sosiaalinen media, liput), brändin käyttöoikeuden ehtojen (logon muoto, brändiohjeistus, käytön rajoitukset), sopimuksen keston, raportointivelvoitteen (miten sponsoroitava osoittaa vastineiden toteutumisen), sopimusrikkomusten seuraukset (purkuoikeus brändivaurion sattuessa), sekä arvonlisäverokäsittelyn (sponsorointi on yleensä ALV-verollinen markkinointipalvelu). Sponsorointisopimus perustuu oikeustoimilakiin (228/1929) ja tavaramerkkilakiin (544/2019) logon käyttöoikeuden osalta.

Onko sponsorointimaksu verovähennyskelpoinen Suomessa?

Sponsorointimaksun vähennyskelpoisuus verotuksessa Suomessa riippuu sponsoroinnin luonteesta. Markkinointikustannuksena vähennetään: sponsorointi, josta saadaan selkeä markkinointihyöty (logonäkyvyys, mediamaininnat, brändiassosiaatio kohderyhmässä); sponsorointi liittyy välittömästi yrityksen liiketoimintaan; kulun on oltava kohtuullinen suhteessa saatavaan näkyvyyteen. Lahjoituksena ei vähennetä samalla tavalla: lahjoitus ilman vastineita ei ole markkinointikustannus; voidaan vähentää vain, jos se täyttää tuloverolain (1535/1992) 57 §:n erikoisehdon (tietyt julkiset tiedeyhteisöt, taidelaitokset, ALV-rekisteröidyt yleishyödylliset yhteisöt). ALV-käsittely: sponsorointimaksu on ALV-verollinen palvelu sponsoroitavalle (25,5 %), ja sponsori voi vähentää ALV:n, jos käyttötarkoitus on liiketaloudellinen. Verohallinto on ohjeistanut (Verohallinnon ohjeen A84/200/2013), että markkinointisponsorointi on vähennyskelpoinen menoerä, jos yritys saa mitattavan markkinointiarvon vastineeksi.

Miten sponsori voi purkaa sponsorointisopimuksen brändivaurion sattuessa?

Sponsorointisopimuksen purku brändivaurion sattuessa Suomessa riippuu siitä, onko sopimuksessa nimenomaisesti sovittu brändi-imago -lausekkeesta. Sopimuslauseke brändivauriosta: sopimuksessa voidaan kirjata, että sponsorilla on oikeus purkaa sopimus välittömästi ilman korvausvelvollisuutta, jos sponsoroitava toimii tavalla, joka objektiivisesti vahingoittaa sponsorin mainetta tai brändikuvaa. Esimerkki: dopingrikkomus, merkittävä rikosepäily, julkinen sosiaalisen median kohu, johon sponsoroitava on syyllinen. Ilman nimenomaisesta purkuehto: sopimuksen purku on mahdollista oikeustoimilain (228/1929) yleisen kohtuullisen sopimusoikeuden nojalla; tapauksesta riippuu, katsooko tuomioistuin, onko sponsoroitavan toiminta muuttanut sopimuksen olosuhteet olennaisesti (oikeustoimilaki 36 §, clausula rebus sic stantibus -periaate). Käytännön suositus: kirjaa sopimukseen aina brändi-imago -lauseke, joka yksilöi, millaisissa tilanteissa purku on mahdollinen ilman kompensaatiota.

Miten sponsorointisopimuksen raportointivelvoite toimii?

Raportointivelvoite sponsorointisopimuksessa Suomessa varmistaa, että sponsori saa todisteita siitä, että sovitut vastineet on täytetty. Raportin sisältö voidaan sopia vapaasti, mutta tyypillisesti se sisältää: mediamaininnat (lehdistöartikkelit, linkit tai leikkeet julkaisuista), sosiaalisen median analytiikka (näyttömäärät, tykkäykset, kommentit, tavoittavuus per postaus), valokuvat logonäkyvyydestä (peliasuissa, bannerissa, tapahtumissa, mainoksissa), osallistujatilastot (tapahtumiin osallistuneiden määrä, demografiset tiedot), tapahtumaseuranta (urheilukilpailun tulos, konferenssin kävijämäärä), VIP-tilaisuuksien raportit. Raportointiaikataulu: puolivuosittainen kauden aikana tai vuotuinen kausisopimuksessa. Raportointilaiminlyönti: sopimuksessa on suositeltavaa sopia seuraukset: ensin muistutus; toistuvasta laiminlyönnistä hinnanalennus tai sopimuksen irtisanominen. Digitaalinen raportointi (Google Analytics -kuvakaappaukset, some-analytiikka) on tehokas ja verifioitava tapa osoittaa näkyvyysvastineet.

Voiko sponsorointisopimukseen sisällyttää yksinoikeuden?

Sponsorointisopimukseen voidaan sisällyttää yksinoikeus Suomessa. Yksinoikeuden tyypit: toimialakohtainen yksinoikeus (vain yksi pankki, yksi autovalmistaja tai yksi teleoperaattori saa sponsoroida tiettyä urheilijaa tai tapahtumaa); kategorinen yksinoikeus (sponsori on ainoa pääsponsori tietyssä sopimuksessa nimetyssä kategoriassa). Hinnoittelu: yksinoikeus nostaa sponsorointimaksua merkittävästi, koska sponsoroitava menettää muiden toimialan yritysten tulot kyseisessä kategoriassa. Kilpailuoikeudellinen arvio: yksinoikeussponsorointi ei pääsääntöisesti riko kilpailulakia (948/2011) tai SEUT 101 artiklaa, koska yksittäinen urheilija tai tapahtuma ei yleensä hallitse relevanttia markkinaa. Poikkeus: jos yksinoikeussponsorointi kattaisi laajan toimialan tai useita tapahtumia tavalla, joka sulkee kilpailijat markkinoilta merkittävästi, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) arviointi voi olla tarpeen. Käytännön neuvoja: kirjaa yksinoikeuden laajuus sopimukseen tarkasti: mikä toimiala tai kategoria, alueellinen ulottuvuus (Suomi vai laajempi), kesto ja seuraus rikkomuksesta.

Miten sponsorointisopimus eroaa mainostussopimuksesta?

Sponsorointisopimus ja mainostussopimus ovat molemmat markkinointiviestinnän välineitä, mutta ne eroavat rakenteeltaan merkittävästi. Mainostussopimus: sponsori ostaa suoran mainostilan (banneri verkkosivulla, TV-mainos, radiomainos, ulkomainostaulu); näkyvyys on täysin sponsorin hallinnassa; viesti, muoto ja ajankohta määräytyvät sopimuksessa yksilöidysti. Sponsorointisopimus: sponsori saa näkyvyyttä sponsoroitavan toiminnan kautta (logo peliasussa, bannerissa tapahtumassa, some-postauksessa); näkyvyyteen liittyy tarinankerronta ja assosiaatio sponsoroitavan arvoihin; näkyvyys riippuu sponsoroitavan menestyksestä (hyvä sijoitus tuo enemmän medianäkyvyyttä kuin heikko suoritus). Arvon muodostuminen: mainostussopimuksessa arvo on ennustettava (näyttömäärä, tavoittavuus määritelty); sponsorointisopimuksessa arvo vaihtelee (urheilumenestys, tapahtuman koko, mediahuomio). Verokäsittely: mainostuskulut ja sponsorointikulut ovat molemmat vähennyskelpoisia liiketoimintakuluja, jos ne liittyvät yrityksen liiketoimintaan ja täyttävät Verohallinnon ohjeistuksen edellytykset.

Tarvitseeko sponsorointisopimus notaarin vahvistuksen?

Sponsorointisopimus ei vaadi notaarin vahvistusta eikä muuta erityistä muotomääräystä Suomessa: kirjallinen sopimus molempien osapuolten allekirjoittamana on täysin pätevä (oikeustoimilaki 228/1929 sopimusvapauden periaate). Käytännössä riittää: kirjallinen sopimus (ei suullinen) molempien allekirjoittamana; kaksi kappaletta (yksi kummallekin osapuolelle); sähköinen allekirjoitus on oikeudellisesti pätevä (eIDAS-asetus 910/2014 ja laki sähköisestä allekirjoituksesta 14/2003). Poikkeus: jos sponsorointisopimukseen liittyy kiinteistö tai muu muotovaatimuksen alainen oikeustoimi (maakaari 540/1995 §2:1), muotovaatimukset on täytettävä; tavallinen sponsorointisopimus ei tätä kosketa. Suositus: aina kirjallinen sopimus; yksinoikeus- tai monivuotisissa sopimuksissa erityistä huolellisuutta sopimuksen ehtojen täsmällisyyteen; liitteet (brändiohjeistus, vastineluettelo) numeroidaan ja sidotaan pääsopimukseen viittauksella.

Perustuu säädökseen Oikeustoimilaki (228/1929); Tavaramerkkilaki (544/2019); Tekijänoikeuslaki (404/1961); Korkolaki (633/1982) — tekstiä muokattu viimeksi: toukokuu 2026

Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke

Löysitkö virheen? Kerro meille