Alihankintasopimus Suomi

Alihankintasopimus Suomessa on oikeustoimilain (228/1929) mukainen kirjallinen sopimus, jolla pääurakoitsija tai tilaaja siirtää osan töistä tai palveluista alihankkijalle suoritettavaksi sovittua hintaa vastaan. Alihankintasopimus on rakennusalan, teollisuuden, IT-sektorin ja palvelusektorin keskeinen sopimustyyppi, jolla hallitaan laajempien projektien työnjakoa, vastuita, aikatauluja ja laadunseurantaa.

Oikeudellisesti alihankintasopimus nojaa sopimusvapauteen oikeustoimilain (228/1929) mukaan: osapuolet voivat vapaasti sopia alihankinnan sisällöstä ja ehdoista. Ehdot eivät saa kuitenkaan olla kohtuuttomia oikeustoimilain 36 §:n nojalla tai pätemättömiä lain 28-33 §:n perusteella, kuten petoksen, pakon tai kunnianvastaisen menettelyn osalta. Alihankintasopimuksessa alihankkija toimii itsenäisenä yrittäjänä, ei tilaajan työsopimuslain (55/2001) mukaisena työntekijänä. Tämä rajanveto on olennainen Verohallinnon valvonnassa.

Rakennusalalla alihankintasopimukseen sovelletaan yleensä rakennusalan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 (RT 16-10660), joita Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennuttajaliitto RAKLI ry ovat yhdessä valmistelleet. YSE 1998 on alan vakioehtoihin perustuva normisto, joka kattaa urakan suorituksen, viivästysseuraamukset, laadunvarmistuksen, takuuajat ja vastuut. Sen ehdot tulevat sopimukseen nimenomaisella viittauksella, ja ne voivat olla sopimuskohtaisesti muutettavissa.

Tilaajavastuulaki (1233/2006, laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä) on alihankintasopimuksen keskeinen lisäsääntely. Tilaajavastuulain mukaan tilaaja on velvollinen selvittämään alihankkijansa taustat ennen työn aloittamista: kaupparekisteriote PRH:sta, verovelkatodistus Verohallinnosta, todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta, todistus tapaturmavakuutuksesta sekä selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta. Laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) voi määrätä.

Alihankintasopimuksessa on keskeistä määrittää selkeästi työn kohde ja laajuus, aikataulu viivästysseuraamusmääritelmineen, urakkahinta maksuehtoineen ja laadunvarmistusmenettely vastaanottotarkastuksineen. Sopimus liitetään usein osaksi pääurakkasopimusta tai -projektia, jolloin alihankkija on velvollinen noudattamaan myös pääurakan asiakirjoja niiltä osin kuin ne koskevat alihankittavia töitä.

Alihankkijan vastuu on alihankintasopimuksen ytimessä. Alihankkija vastaa omien suoritustensa virheistä ja aiheuttamistaan vahingoista vahingonkorvauslain (412/1974) ja YSE 1998:n mukaisesti. Rakennusurakassa pääurakoitsija vastaa alihankkijansa töistä tilaajaan nähden kuin omistaan YSE 1998 § 5:n mukaan. Virheistä tilaajalla on oikeus vaatia oikaisua, hinnanalennusta tai sopimuksen purkua kauppalain (355/1987) periaatteiden mukaan. Sopimukseen perustuva vaatimus vanhenee velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.

Alihankinnan oikeudellinen kirjo on laaja. Rakennusalalla sovelletaan YSE 1998 -ehtoja, IT-alalla IT2018-ehtoja, logistiikassa tiekuljetussopimuslakia (345/1979) ja kansainvälisissä toimituksissa Incoterms-ehtoja. Alihankintasopimuksen laadinnassa on selvitettava, mitä erityissaadoksia tai -ehtoja ko. alaan sovelletaan, sillä ne voivat paatellisesti maarittaa esimerkiksi virheen maaritelmaaan, vastuunrajoituksia tai reklamaatioaikoja.

Kansainvalinen alihankinta tuo mukanaan lisaulottuvuuksia: sovellettava laki voi poiketa Suomen laista, valuuttariski ja poliittinen riski kasvavat, ja toimitusketjun hallinta vaikeutuu. Rooma I -asetus maarittaa sovellettavan lain EU-alueella; osapuolet voivat valita lain vapaasti, mutta se ei saa syrjayttaa pakottavia saannoksia.

Alihankintasopimus Suomessa laaditaan aina, kun pääurakoitsija tai tilaaja siirtää osan töistä erilliselle alihankkijalle. Seuraavat tilanteet edellyttävät kirjallisen alihankintasopimuksen laadintaa.

Rakennusurakka ja sivu-urakat. Pääurakoitsija teetättää rakennusurakassa erikoistyöt alihankintana: sähköasennukset sähköurakoitsijalla, putkistot LVI-urakoitsijalla, hissit, räätälöidyt ikkunat tai teräsrakenteet. Alihankintasopimus määrittää YSE 1998:n mukaiset vastuut, viivästysseuraamukset ja laadunvarmistuksen. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että kaikki rakennustöiden suorittajat täyttävät laadunvarmistusvaatimukset.

Teollisuuden tuotannon osavalmistus. Valmistavan teollisuuden yritykset alihankivat komponenttien valmistuksen, pintakäsittelyn, kokoonpanon tai testauksen erikoistuneille yrityksille. Alihankintasopimus määrittää laadunvarmistuksen, toimitusaikataulun ja kauppalain (355/1987) mukaisen virhevastuun.

IT-projektin alihankkijat. Ohjelmistotalot ja IT-integraattorit alihankivat erikoisosaamista vaativat osat kuten mobiilisovellusten kehityksen, tietoturvatestauksen tai teknisen dokumentaation. Alihankintasopimus määrittää immateriaalioikeuksien siirron tekijänoikeuslain (404/1961) mukaan, tietosuojavelvoitteet GDPR:n ja tietosuojalain (1050/2018) mukaan sekä salassapitovelvoitteet liikesalaisuuslain (595/2018) mukaan.

Logistiikka ja kuljetuspalvelut. Logistiikkayritykset alihankivat kuljetustehtäviä liikenteenharjoittajille tai rahdinkuljettajille. Alihankintasopimus määrittää vastuun kuljetusvahingosta tiekuljetussopimuslain (345/1979) mukaisesti sekä vakuutusvaatimukset.

Siivous- ja kiinteistöpalvelut. Kiinteistönhoitoyhtiöt alihankivat siivous-, lumityö- tai pihahoitopalveluja. Alihankintasopimus soveltaa tilaajavastuulakia (1233/2006) ja varmistaa alihankkijan verovelkattomuuden Verohallinnon rekistereistä.

Konsultoinnin alihankinta. Konsulttiyritys, jolla on laaja toimeksianto, voi alihankia osa-alueita erikoiskonsulteille. Alihankintasopimus määrittää salassapitovelvollisuudet, immateriaalioikeudet ja vastuunjaon toimeksiantajaan nähden.

Huolto- ja kunnossapitopalvelut. Laitevalmistajat ja kiinteistönhoitoyritykset alihankivat huolto- ja kunnossapitotöitä erikoistuneille huoltoyrityksille. Alihankintasopimus liitetään osaksi huoltosopimusta ja määrittää vasteajat, varaosat ja vastuullisuuden.

Rakennusteollisuuden ketjuvastuu. Suomessa rakennusteollisuudessa on vahvistunut ketjuvastuu-ajattelu, jossa paaurakoisijan ohella sen alihankkijat ja alialihankkijat ovat vastuussa tyolain noudattamisesta. Alihankintasopimuksessa on kirjattava ketjuvastuun periaatteiden noudattaminen ja tilaajavastuulain (1233/2006) mukaiset selvitysvelvollisuudet kaiken tasoisille alihankkijoille.

Alihankintasopimus Suomessa sisältää seuraavat oikeudelliset elementit, jotka varmistavat sopimuksen pätevyyden, selkeyden ja tilaajavastuulain (1233/2006) vaatimusten täyttymisen.

Osapuolten yksilöinti ja tilaajavastuuselvitykset. Tilaajan ja alihankkijan täydellinen toiminimi, kotipaikka ja Y-tunnus NNNNNNN-N PRH:n kaupparekisteristä. Nimenkirjoitusoikeudellinen edustaja osakeyhtiölain (624/2006) mukaan. Tilaajavastuulain (1233/2006) mukaiset selvitykset: kaupparekisteriote, verovelkatodistus Verohallinnosta, todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta, todistus tapaturmavakuutuksesta ja selvitys sovellettavasta yleissitovasta TES:stä. Nämä on hankittava ennen työn aloittamista ja ne eivät saa olla yli kolme kuukautta vanhoja.

Työn kohde ja laajuus. Konkreettinen kuvaus alihankittavasta työstä, sen sijainnista ja laajuudesta. Viittaus tekniseen erittelyyn, piirustuksiin tai muihin sopimusasiakirjoihin, jotka ovat sopimuksen liitteinä. Alihankkija ei voi laajentaa alihankinnan laajuutta yksipuolisesti; laajennukset vaativat kirjallisen sopimuksen.

Viittaus YSE 1998 -ehtoihin. Rakennusalalla alihankintasopimukseen tulisi sisällyttää nimenomainen viittaus YSE 1998 (RT 16-10660) -ehtoihin. YSE 1998 kattaa muun muassa 18 §:n viivästysseuraamukset, 29 §:n takuuajan kahden vuoden pituisena, 31 §:n vakuudet ja 71-73 §:n vastaanottomenettelyn.

Aikataulu ja viivästyssanktio. Työn aloituspäivä ja selkeä valmistumispäivä, josta viivästyssanktio lasketaan. Viivästyssanktio rakennusalalla on tyypillisesti 0,1 % urakkahinnasta kalenteripäivältä. Voima majeure -lauseke, joka vapauttaa sanktiosta ulkoisten esteiden vuoksi.

Hinta ja maksuehdot. Urakkahinta tai tuntiveloitus ilman arvonlisäveroa; vakio-ALV 25,5 % lisätään arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan. Maksuaikataulu, maksuaika ja viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaan. Loppumaksun pidätys kunnes vastaanottotarkastus on hyväksytty on hyvä käytäntö.

Laadunvarmistus ja vastaanottomenettely. Vastaanottotarkastuksen järjestäminen valmistumisen jälkeen YSE 1998 § 71-73:n mukaisesti. Tarkastuspöytäkirja havaittuine virheineen ja korjausaikataulu. Takuuaika kaksi vuotta YSE 1998 § 29:n mukaan. Virheen korjausvelvollisuus: alihankkija korjaa takuuaikana ilmenneet virheet omalla kustannuksellaan.

Vakuutukset ja vakuudet. Alihankkijalla on oltava voimassa oleva vastuuvakuutus. Rakennusalan urakassa urakoitsijalta voidaan vaatia rakentamisvaiheen vakuus 10 % urakkahinnasta YSE 1998 § 36:n mukaan. Tapaturmavakuutus omille työntekijöille on lakisääteinen.

Työturvallisuus. Alihankkija noudattaa työturvallisuuslakia (738/2002) ja valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Vastuu perehdyttämisestä, henkilösuojaimista ja turvallisista työmenetelmistä on alihankkijalla.

Salassapito. Alihankkija pitää salassa tilaajan liike- ja ammattisalaisuudet liikesalaisuuslain (595/2018) mukaisesti. Forms-legal.com suosittelee erillisen salassapitosopimuksen laadintaa, jos toimeksiantoon liittyy erityisen arkaluonteista tietoa.

Sovellettava laki ja riidat. Suomen lakia sovelletaan; riidat ratkaistaan toimivaltaisessa käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren mukaisesti. Vaatimukset vanhenevat velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.

Alihankinnan kytkykauppa paasopimukseen. Kun alihankintasopimus on osa suurempaa projekti- tai paaurakkasopimusta, on maariteltava, miten alihankintasopimus liitetaan paasopimukseen: sitoutuuko alihankkija samoihin aikatauluihin ja laadunvarmistusvaatimuksiin kuin paaurakoitsija paasopimuksessaan. Back-to-back -ehto tarkoittaa, että alihankintasopimuksen ehdot peilaavat paasopimuksen ehtoja.

Alihankinnan kytkykauppa paasopimukseen. Kun alihankintasopimus on osa suurempaa projekti- tai paaurakkasopimusta, on maariteltava, miten alihankintasopimus liitetaan paasopimukseen. Back-to-back -ehto tarkoittaa, että alihankintasopimuksen ehdot peilaavat paasopimuksen ehtoja aikataulun, laadun ja vastuiden osalta. Tämä on erityisen tärkeää rakennusurakissa, joissa paaurakoitsija vastaa alihankkijansa toimista rakennuttajalle.

Alihankintasopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti, jotka varmistavat tilaajavastuulain (1233/2006) velvoitteiden täyttymisen ja oikeudellisesti pätevän sopimuksen.

Vaihe 1 - Hae tilaajavastuuselvitykset ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tilaajavastuulaki (1233/2006) edellyttää seuraavien selvitysten hankkimista: kaupparekisteriote PRH:sta, verovelkatodistus Verohallinnosta, todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta, todistus tapaturmavakuutuksen voimassaolosta ja selvitys sovellettavasta yleissitovasta TES:stä. Kaikki selvitykset eivät saa olla yli kolme kuukautta vanhoja. Tarkista myös rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin Verohallinnolle.

Vaihe 2 - Yksilöi osapuolet. Kirjaa tilaajan ja alihankkijan täydellinen toiminimi, kotipaikka ja Y-tunnus PRH:n kaupparekisteristä. Jos alihankkija on toiminimiyrittäjä tai luonnollinen henkilö, käytä henkilötunnusta ja kotiosoitetta. Kirjaa nimenkirjoitusoikeudelliset edustajat.

Vaihe 3 - Kuvaa työn kohde täsmällisesti. Kirjaa alihankittavan työn kohde ja sisältö mahdollisimman tarkasti. Vältä epämääräisiä ilmaisuja: kirjoita esimerkiksi sähköasennukset kerroksissa 2-5 toimistorakennuksessa Aleksanterinkatu 10 Helsingissä. Liitä erillinen tekninen erittely tai piirustukset sopimuksen liitteeksi.

Vaihe 4 - Aseta selkeä aikataulu ja viivästyssanktio. Täytä työn aloituspäivä ja valmistumispäivä. Kirjaa viivästyssanktio prosenttina urakkahinnasta päivältä, rakennusalalla tyypillisesti 0,05-0,1 % YSE 1998 § 18:n perusteella. Muista kirjata ylivoimainen este -lauseke.

Vaihe 5 - Määritä urakkahinta ja maksuehdot. Kirjaa urakkahinta tai tuntiveloitus ilman arvonlisäveroa. ALV 25,5 % lisätään arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan. Sovi maksuaikataulusta ja pidätä loppumaksu kunnes vastaanottotarkastus on hyväksytty.

Vaihe 6 - Viittaa YSE 1998 -ehtoihin. Rakennusalalla lisää lauseke: Tähän sopimukseen sovelletaan rakennusalan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 (RT 16-10660) niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei toisin sovita. Tämä tuo sopimukseen valmiit säännöt vastaanottomenettelyyn, takuuaikaan ja vakuuksiin.

Vaihe 7 - Sovi laadunvarmistuksesta. Kirjaa vastaanottotarkastusmenettely ja tarkastuspöytäkirjan laadinta. Alihankkija korjaa tarkastuksessa havaitut virheet sovitussa ajassa omalla kustannuksellaan. Takuuaika lasketaan luovutuksesta.

Vaihe 8 - Vahvista vakuutusvaatimukset. Kirjaa vaatimus alihankkijan vastuuvakuutuksesta ennen töiden aloittamista. Suurissa rakennusurakoissa vaadi myös rakentamisvaiheen vakuus YSE 1998 § 36:n mukaan.

Vaihe 9 - Allekirjoita kaksi kappaletta. Sopimus laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Sähköinen allekirjoitus on pätevä oikeustoimilain (228/1929) mukaan.

Vaihe 10 - Arkistoi sopimukset ja selvitykset. Tilaajavastuulain (1233/2006) mukaisia selvitysasiakirjoja on säilytettävä kaksi vuotta sopimuksen paattymisesta. Alihankintasopimus itse sailytetaan reklamaatio- ja vastuuvaatimusten varalta vahinkonkorvauslain (412/1974) mukaisten vanhentumisaikojen mukaisesti, käytännössä vähintään kolme vuotta sopimuksen paattymisesta.

Alihankintasopimus Suomessa kuuluu usean lainsäädäntökokonaisuuden piiriin, joista keskeisimpiä ovat sopimusoikeus, tilaajavastuu, verolainsäädäntö ja työturvallisuus.

Tilaajavastuulaki (1233/2006). Tilaajan selvitysvelvollisuus on alihankintasopimuksen oikeudellisin erityispiirre. Tilaajavastuulain mukaan tilaaja on ennen työn tilaamista selvitettävä, onko alihankkija merkitty ennakkoperintärekisteriin, onko tapaturmavakuutus voimassa, onko eläkevakuutusmaksut maksettu ja mitä yleissitovaa TES:ä sovelletaan. Lain laiminlyönnistä Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI voi määrätä laiminlyöntimaksun 2 000-65 000 euroa. Laki koskee sopimuksia, joissa vuokratun tai toimeksiantoon perustuvan työn arvo ylittää 9 000 euroa tai työ kestää yli 14 päivää.

Oikeustoimilaki (228/1929). Sopimusvapauden periaate; kohtuuttomat ehdot voidaan sovitella 36 §:n nojalla. Pätemättömyysperusteet 28-33 §:ssä: petos, pakko, kunnianvastainen menettely. Kirjallinen muoto ei ole pätevyyden edellytys, mutta kirjallinen sopimus on oikeudellisesti suositeltava.

YSE 1998 (RT 16-10660). Rakennusalan yleiset sopimusehdot sisältävät: § 5 aliurakoitsijoiden käyttö, § 18 viivästyssakko tyypillisesti 0,05 % urakkahinnasta per päivä, § 29 takuuaika kaksi vuotta, § 30 takuuajan jälkeinen vastuu 10 vuotta, § 36 vakuudet rakentamisvaihe 10 % ja takuuaika 2 %, § 71-73 vastaanottomenettely.

Kauppalaki (355/1987). Virheellinen suoritus oikeuttaa oikaisuvaatimukseen, hinnanalennukseen tai sopimuksen purkuun. Alihankkija vastaa virheistä kauppalain periaatteiden mukaan.

Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNA rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Alihankkija vastaa omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Puutteet voivat johtaa rikosvastuuseen rikoslain (39/1889) 47 luvun nojalla.

Verolainsäädäntö. Alihankkija vastaa omista veroistaan ja arvonlisäverosta vakiokannalla 25,5 % arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan sekä yrittäjän eläkevakuutuksesta YEL:n mukaan. Jos alihankkija ei ole ennakkoperintärekisterissä, tilaaja toimittaa ennakonpidätyksen ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan.

Vahingonkorvausvastuu ja vanhentuminen. Alihankkija vastaa aiheuttamistaan vahingoista vahingonkorvauslain (412/1974) mukaisesti. Vaatimukset vanhenevat velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.

Kilpailulaki (948/2011). Alihankintajarjestelyssa on varmistettava, ettei alihankintasopimus johda kiellettyyn kilpailunrajoittamiseen: esimerkiksi hintayhteistyohon kilpailijoiden kesken, markkinoidenjaktamiseen tai muihin kartellisopimuksiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kilpailulakia.

Hankintadirektiivi ja kansalliset hankintasaadokset. Julkisten hankintojen yhteydessa suoritettavassa alihankinnassa on noudatettava hankintalakia (1397/2016) siltä osin, että alihankkijat ovat luotettavia ja tayttavat tekniset vaatimukset. Julkinen hankintayksikko voi rajata alihankintaa tietyin edellytyksin.

Kilpailulaki (948/2011). Alihankintajarjestelyssa on varmistettava, ettei sopimus johda kiellettyyn kilpailunrajoittamiseen tai hintayhteistyohon kilpailijoiden kesken. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kilpailulakia. Kansainvalisessa alihankinnassa sovelletaan Rooma I -asetusta sovellettavan lain maarittamiseen, ellei osapuolet ole toisin sopineet.

Alihankintasopimus Suomessa heikkenee seuraavista yleisistä virheistä, jotka aiheuttavat riitoja, tilaajavastuuseuraamuksia tai taloudellisia tappioita.

Virhe 1 - Tilaajavastuuselvitysten laiminlyönti. Tilaajavastuulain (1233/2006) mukaiset selvitykset alihankkijan rekisteröitymisestä, verovelkattomuudesta ja vakuutusten voimassaolosta jätetään hankkimatta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tämä voi johtaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) määräämään laiminlyöntimaksuun, joka voi olla 2 000-65 000 euroa. Suositus: hae selvitykset systemaattisesti ennen kaikkia alihankintasopimuksia yli 9 000 euron töihin.

Virhe 2 - Epäselvä työn laajuus. Sopimuksessa kuvaillaan alihankittavaa työtä epämääräisesti, mikä johtaa erimielisyyksiin siitä, mitä hintaan sisältyy. Lisätyöt ja niiden hinnoittelu jäävät sopimatta. Suositus: liitä yksityiskohtainen tekninen erittely, piirustukset tai suunnitelmat sopimuksen liitteiksi; määritä lisätöiden tilausmenettely kirjallisesti.

Virhe 3 - Viivästyssanktion ja aikataulun puuttuminen. Sopimuksesta puuttuu selkeä valmistumispäivä tai viivästyssanktio. Suositus: kirjaa selkeä deadline ja sopimussakkolauseke sekä voima majeure -ehto.

Virhe 4 - YSE 1998 -viittauksen puuttuminen rakennusalalla. Rakennusalan alihankkijasopimus laaditaan ilman viittausta YSE 1998 -ehtoihin, jolloin osapuolet menettävät valmiit vastuu-, takuu- ja vastaanottomenettelysäännöt. Suositus: lisää aina nimenomainen viittaus YSE 1998:aan rakennusalan sopimuksissa.

Virhe 5 - Vakuutus- ja vakuusvaatimusten laiminlyönti. Alihankkijalta ei vaadita vastuuvakuutustodistusta tai rakentamisvaiheen vakuutta, jolloin tilaaja on suojaton alihankkijan maksukyvyttömyyden varalta. Suositus: vaadi vakuutustodistus ennen töiden aloittamista ja harkitse rakentamisvaiheen vakuutta suurissa urakoissa.

Virhe 6 - Immateriaalioikeuksien siirron laiminlyönti. IT- ja konsultointialan alihankinnassa ei sovita tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisten immateriaalioikeuksien siirrosta, jolloin tilaaja ei saa täysiä oikeuksia alihankkijan tuottamaan aineistoon. Suositus: kirjaa nimenomainen siirtolauseke.

Virhe 7 - Salassapidon puuttuminen. Alihankkija saa pääsyn tilaajan liikesalaisuuksiin ilman salassapitovelvoitetta. Liikesalaisuuslaki (595/2018) tarjoaa jonkin verran suojaa ilman sopimustakin, mutta sopimussakkolauseke vahvistaa suojaa merkittävästi. Suositus: lisää salassapitolauseke ja harkitse erillistä NDA:ta arkaluonteisissa projekteissa.

Virhe 8 - Kansainvalisen alihankintasopimuksen lain valinta. Osapuolet jaattavat sovellettavan lain avoimeksi kansainvalisessa alihankinnassa, jolloin riitatilanteessa sovellettava oikeudsysteemi on epäselvä. Rooma I -asetus maarittaa EU-alueella sovellettavan lain, mutta osapuolten kannattaa kirjata se nimenomaisesti. Suositus: maarittele sovellettava laki ja tuomioistuin tai valinmenettely sopimukseen.

Virhe 9 - Reklamaatioajan laiminlyönti. Tilaaja havaitsee alihankkijan virheen takuuajan aikana, mutta ei reklamoi viipymättä kirjallisesti. Myohaan tehty reklamaatio voi johtaa oikeuden menettamiseen virheen korjaukseen tai vahingonkorvaukseen. Suositus: reklamoi havaitusta virheesta kirjallisesti viipymättä, täsmällisesti kuvaillen virhe ja vaatimukset.

Virhe 10 - Ulkomaisen alihankkijan kaytto ilman verovelkatodistusta. Suomalaiseen alihankintaketjuun osallistuu ulkomainen yritys, jonka verovelkattomuuden tarkistaminen laiminlyödään. Tilaajavastuulaki (1233/2006) koskee myös ulkomaisia alihankkijoita, jotka tyoskentelevat Suomessa. Suositus: vaadi ulkomaiselta alihankkijalta kotimaan veroviranomaisen todistus verovelkattomuudesta.