Skip to main content

Personal & Family

Cohabitation Agreement Finland

A Cohabitation Agreement (Avoliittosopimus) in Finland is a written contract by which cohabiting partners (avopuolisot) regulate the ownership and division of their property, the sharing of living costs and any compensation upon dissolution of the relationship.

Key facts

FinlandFinlandEnglish (FI)FreePDF & Word
Legal basisLaki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 3 pykälä yhteinen ja erillinen omaisuus; 8 pykälä hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta; perintökaari (40/1965) 10 luku testamentti; avioliittolaki (234/1929)Signature lines in this template: 2 parties, 2 witnesses
Avoliittosopimus

Laadittu laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti yhteistalouden ja omaisuuden järjestelystä avoliitossa.

Osapuolet

OSAPUOLET

Tämä avoliittosopimus on tehty seuraavien osapuolten välillä:

Ensimmäinen avopuoliso: [Ensimmäisen avopuolison koko nimi], henkilötunnus [Ensimmäisen avopuolison henkilötunnus], osoite [Osoite].

Toinen avopuoliso: [Toisen avopuolison koko nimi], henkilötunnus [Toisen avopuolison henkilötunnus], osoite [Osoite].

Osapuolet ovat aloittaneet yhteistalouden [Yhteisen talouden alkamispäivä] ja sopivat yhteistaloutensa ja omaisuutensa järjestelystä tässä sopimuksessa.

Yhteinen koti

1 KOHTA - YHTEINEN KOTI

1.1 Yhteinen koti ja sen omistus: [Yhteinen koti ja sen omistus].

1.2 Yhteinen koti on osapuolten yhteisessä käytössä olevaa omaisuutta laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 3 pykälän mukaisesti.

Omaisuuden omistus

2 KOHTA - OMAISUUDEN OMISTUS JA KUSTANNUSTEN JAKO

2.1 Kummankin oma omaisuus: [Kummankin oma omaisuus].

2.2 Yhteinen omaisuus ja sen jako: [Yhteinen omaisuus ja sen jako].

2.3 Yhteisten kustannusten jako: [Yhteisten kustannusten jako].

2.4 Avopuolisot pitävät oman omaisuutensa erillään. Avoliitto ei luo avio-oikeutta toisen omaisuuteen, toisin kuin avioliitto avioliittolain (234/1929) mukaisesti.

Avoliiton purkautuminen

3 KOHTA - AVOLIITON PURKAUTUMINEN JA HYVITYS

3.1 Hyvitys: [Hyvitys ja sen määrittely].

3.2 Omaisuuden erottelu purkautuessa: [Omaisuuden erottelu purkautuessa].

3.3 Avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta siten, että omaisuuden jakaminen omistussuhteiden mukaan johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella, laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti.

3.4 Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta toisen avopuolison jälkeen. Perinnön turvaaminen edellyttää erillistä testamenttia perintökaaren (40/1965) 10 luvun mukaisesti.

Allekirjoitukset

ALLEKIRJOITUKSET

Tämä sopimus on laadittu kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle.

Laadittu paikassa [Allekirjoituspaikka] [Allekirjoituspäivä].

Ensimmäinen avopuoliso: __________________________________

[Ensimmäisen avopuolison koko nimi], henkilötunnus [Ensimmäisen avopuolison henkilötunnus]

Toinen avopuoliso: __________________________________

[Toisen avopuolison koko nimi], henkilötunnus [Toisen avopuolison henkilötunnus]

Todistamme allekirjoitukset oikeiksi:

Todistaja 1: __________________________________

[Ensimmäisen todistajan nimi (valinnainen)]

Todistaja 2: __________________________________

[Toisen todistajan nimi (valinnainen)]

Ensimmainen avopuoliso

________________

Signature

Toinen avopuoliso

________________

Signature

Todistaja 1

________________

Signature

Todistaja 2

________________

Signature

What Is a Cohabitation Agreement Finland?

A Cohabitation Agreement (Avoliittosopimus) in Finland is a written contract by which cohabiting partners (avopuolisot) regulate the ownership and division of their property, the sharing of living costs and any compensation upon dissolution of the relationship. The legal framework is the Act on the Dissolution of the Household of Cohabiting Partners (Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 26/2011). Cohabitants have no marital right to each other's property and no automatic right of inheritance, so a written agreement and a will are the main tools to protect each partner.

When Do You Need a Cohabitation Agreement Finland?

Avoliittosopimus Suomessa tarvitaan monissa tilanteissa, joissa avopuolisot haluavat selventää omaisuussuhteitaan ja varautua avoliiton purkautumiseen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisiä syitä laatia sopimus.

Yhteisen kodin omistus toisen nimissä. Jos avopuolisot asuvat toisen omistamassa asunnossa, mutta molemmat osallistuvat asumiskustannuksiin tai lainanlyhennyksiin, on tärkeää sopia, miten panos otetaan huomioon avoliiton purkautuessa. Ilman sopimusta se avopuoliso, joka ei omista asuntoa mutta on maksanut siihen, voi jäädä ilman korvausta, ellei hän pysty osoittamaan oikeutta hyvitykseen kyseisen lain 8 pykälän mukaisesti.

Yhdessa hankittu omaisuus. Kun avopuolisot ostavat yhdessä asunnon, auton, veneen tai muuta arvokasta omaisuutta, on syytä sopia omistusosuuksista ja siitä, miten omaisuus jaetaan avoliiton purkautuessa. Selkeä sopimus omistusosuuksista estää riidat siitä, kuinka suuri osuus kummallekin kuuluu, etenkin jos osapuolet ovat maksaneet eri suuruiset osuudet.

Epäsuhtaiset taloudelliset panokset. Jos toinen avopuoliso osallistuu yhteisiin kustannuksiin tai toisen omaisuuden kartuttamiseen selvästi enemmän kuin toinen, avoliittosopimuksella voidaan sopia hyvityksestä ennakolta. Tämä on erityisen tärkeää, jos toinen tekee palkatonta työtä toisen yrityksessä, remontoi toisen omistamaa kiinteistöä tai rahoittaa yhteistä elämää enemmän kuin toinen.

Remontti ja korjaukset toisen omaisuuteen. Jos avopuoliso osallistuu omalla työllään tai rahalla toisen omistaman asunnon tai kesämökin remontointiin, hänellä voi olla oikeus hyvitykseen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Sopimuksella voidaan kirjata panoksen määrä ja sovittu hyvitys, jolloin riidat avoliiton purkautuessa vähenevät.

Yritystoiminta ja sijoitusvarallisuus. Jos toisella tai molemmilla avopuolisoilla on yritystoimintaa tai merkittävää sijoitusvarallisuutta, sopimuksella voidaan varmistaa, että yritys ja sijoitukset säilyvät sen omistuksessa, joka ne omistaa, ja ettei toinen osapuoli voi vaatia osuutta niistä avoliiton purkautuessa. Tämä suojaa yritystoiminnan jatkuvuutta.

Lapsiperheet. Avopuolisoilla, joilla on yhteisiä lapsia tai joista toisella on lapsia aiemmasta suhteesta, on usein tarve selventää omaisuussuhteita. Vaikka lasten elatus ja huolto määräytyvät erillisten säännösten mukaan, avoliittosopimus selventää vanhempien välisiä omaisuussuhteita ja voi vähentää riitoja eron sattuessa.

Ennen yhteen muuttamista. Avoliittosopimus kannattaa laatia jo ennen yhteen muuttamista tai pian sen jälkeen, kun osapuolten omaisuustilanne on selvä. Tällöin voidaan kirjata, mikä omaisuus kummallakin on ennestään ja mikä hankitaan yhdessä. Ennakolta laadittu sopimus on selkeämpi kuin jälkikäteen riitatilanteessa tehty.

Perinnon ja testamentin täydennys. Koska avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta, avoliittosopimus kannattaa laatia yhdessä testamentin kanssa. Avoliittosopimus järjestää omaisuussuhteet molempien eläessä ja eron varalta, kun taas testamentti perintökaaren (40/1965) 10 luvun mukaisesti turvaa avopuolison aseman toisen kuollessa. Näitä kahta asiakirjaa käytetään usein yhdessä kattavan turvan saavuttamiseksi.

What to Include in Your Cohabitation Agreement Finland

Oikeudellisesti pätevässä Avoliittosopimus Suomessa on seuraavat osat, jotta se selventää omaisuussuhteet ja toimii tehokkaana välineenä avoliiton purkautuessa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti.

Osapuolten tunnistetiedot. Molempien avopuolisoiden koko nimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN ja väestötietojärjestelmään merkitty osoite. Tarkat tiedot yksilöivät sopimuksen osapuolet ja estävät epäselvyydet sopimuksen sitovuudesta.

Yhteistalouden alkaminen. Maininta siitä, milloin osapuolet ovat aloittaneet yhteistalouden eli muuttaneet yhteen. Yhteistalouden kesto vaikuttaa siihen, sovelletaanko laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) säännöksiä, koska laki edellyttää vähintään viiden vuoden yhteistaloutta tai yhteistä lasta. Alkamispäivä muodossa PP.KK.VVVV on syytä kirjata.

Yhteinen koti ja sen omistus. Kuvaus siitä, missä osapuolet asuvat, kumpi omistaa yhteisen kodin tai miten omistus jakautuu. Yhteinen koti on usein avoliiton arvokkain omaisuuserä, joten sen omistuksen selventäminen on keskeistä. Asunto-osake yksilöidään osakenumeroin ja kiinteistö kiinteistotunnuksin Maanmittauslaitoksen rekisteristä.

Kummankin oma omaisuus. Luettelo siitä, mikä omaisuus kuuluu kummallekin osapuolelle erikseen ja jaa avoliiton purkautuessa hänelle. Avoliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa eikä toisella ole siihen avio-oikeutta, mutta selkeä luettelo estää riidat siitä, mikä on kenenkin omaa.

Yhteinen omaisuus ja sen jako. Kuvaus yhdessä hankitusta omaisuudesta, kuten koti-irtaimistosta, yhteisestä autosta tai säästötilista, sekä siitä, miten se jaetaan avoliiton purkautuessa. Jako voi olla tasan tai omistusosuuksien mukaan. Selkeä sopimus estää riidat yhteisen omaisuuden jaosta.

Yhteisten kustannusten jako. Määrittely siitä, miten yhteiset elinkustannukset, kuten asumiskustannukset, ruokakustannukset ja muut menot, jaetaan avoliiton aikana. Kustannusten jako voi olla tasan tai tulojen suhteessa. Samalla todetaan, että kumpikin vastaa omista henkilökohtaisista veloistaan.

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Määrittely mahdollisesta hyvityksestä laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Jos toinen avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta, hänellä voi olla oikeus hyvitykseen. Sopimuksessa voidaan kirjata panoksen määrä ja sovittu hyvitys ennakolta.

Omaisuuden erottelu purkautuessa. Kuvaus siitä, miten omaisuus erotellaan avoliiton purkautuessa eron tai kuoleman johdosta. Lähtökohtana on, että kumpikin ottaa oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan sopimuksen mukaan. Erimielisyystilanteessa osapuoli voi hakea pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta kyseisen lain mukaisesti.

Perintooikeuden puuttuminen ja testamentin tarve. Maininta siitä, ettei avopuolisolla ole automaattista perintöoikeutta toisen avopuolison jälkeen perintökaaren (40/1965) mukaan, ja että perinnön turvaaminen edellyttää erillistä testamenttia. Suosittelemme, että avoliittosopimus laaditaan yhdessä testamentin kanssa kattavan turvan saavuttamiseksi.

Paikka, päivämäärä ja allekirjoitukset. Paikkakunta ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV sekä molempien osapuolten allekirjoitukset nimineen ja henkilötunnuksineen. Sopimus laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Kahden todistajan allekirjoitukset eivät ole pakollisia, mutta vahvistavat sopimuksen todistusvoimaa.

How to Fill Out Your Cohabitation Agreement Finland

Avoliittosopimus Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka molemmat avopuolisot suorittavat yhdessä, mielellään jo ennen yhteen muuttamista tai pian sen jälkeen.

Vaihe 1 - Tunnista osapuolet. Täytä molempien avopuolisoiden koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN (esimerkiksi 120585-123A) ja osoite. Tarkat tiedot yksilöivät sopimuksen osapuolet.

Vaihe 2 - Merkitse yhteistalouden alkaminen. Kirjaa päivä, jolloin osapuolet muuttivat yhteen ja aloittivat yhteistalouden, muodossa PP.KK.VVVV. Tämä vaikuttaa siihen, sovelletaanko laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) säännöksiä, koska laki edellyttää vähintään viiden vuoden yhteistaloutta tai yhteistä lasta.

Vaihe 3 - Kuvaa yhteinen koti. Kirjaa, missä osapuolet asuvat, kumpi omistaa yhteisen kodin tai miten omistus jakautuu. Yksilöi asunto-osake osakenumeroin tai kiinteistö kiinteistotunnuksin Maanmittauslaitoksen rekisteristä. Yhteinen koti on usein avoliiton arvokkain omaisuus, joten sen selventäminen on tärkeää.

Vaihe 4 - Luettele kummankin oma omaisuus. Kirjaa, mikä omaisuus kuuluu kummallekin osapuolelle erikseen ja jaa avoliiton purkautuessa hänelle, esimerkiksi ennen avoliittoa hankittu asunto, auto, kesämökki tai sijoitusvarallisuus. Selkeä luettelo estää riidat siitä, mikä on kenenkin omaa.

Vaihe 5 - Kuvaa yhteinen omaisuus ja sen jako. Kirjaa, mikä omaisuus on hankittu yhdessä, kuten koti-irtaimisto, yhteinen auto tai säästötili, ja miten se jaetaan avoliiton purkautuessa. Jako voi olla tasan tai omistusosuuksien mukaan. Määrittely estää riidat yhteisen omaisuuden jaosta.

Vaihe 6 - Määrittele kustannusten jako. Kirjaa, miten yhteiset elinkustannukset, kuten asumis- ja ruokakustannukset, jaetaan avoliiton aikana, esimerkiksi tasan tai tulojen suhteessa. Totea, että kumpikin vastaa omista henkilökohtaisista veloistaan.

Vaihe 7 - Sovi hyvityksestä. Jos toinen avopuoliso osallistuu toisen omaisuuden kartuttamiseen, esimerkiksi remontoimalla toisen omistamaa asuntoa, kirjaa panoksen määrä ja sovittu hyvitys laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Ennakolta sovittu hyvitys vähentää riitoja avoliiton purkautuessa.

Vaihe 8 - Kuvaa omaisuuden erottelu purkautuessa. Kirjaa, miten omaisuus erotellaan avoliiton purkautuessa eron tai kuoleman johdosta. Lähtökohtana on, että kumpikin ottaa oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan sopimuksen mukaan. Mainitse, että erimielisyystilanteessa voidaan hakea pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta.

Vaihe 9 - Harkitse testamenttia. Koska avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta perintökaaren (40/1965) mukaan, harkitse erillisen testamentin laatimista avoliittosopimuksen lisäksi. Avoliittosopimus järjestää omaisuussuhteet molempien eläessä ja eron varalta, kun taas testamentti turvaa avopuolison aseman toisen kuollessa.

Vaihe 10 - Allekirjoita ja säilytä. Molemmat osapuolet allekirjoittavat sopimuksen, ja merkitkaa paikkakunta (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku) ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Laatikaa sopimus kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin. Kahden todistajan käyttö vahvistaa todistusvoimaa. Säilyttäkää omat kappaleenne turvallisesti.

Common Mistakes to Avoid in Your Cohabitation Agreement Finland

Avoliittosopimus Suomessa laatimisessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa riitoihin tai siihen, ettei sopimus suojaa osapuolia tarkoitetulla tavalla laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti.

Virhe 1 - Sopimuksen laatimatta jättäminen. Yleisin virhe on luulla, että avoliitto rinnastuu avioliittoon ja että laki turvaa kummankin aseman automaattisesti. Avoliitossa kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, ja ilman sopimusta riidat avoliiton purkautuessa ovat tavallisia. Oikea menettely on laatia kirjallinen avoliittosopimus, joka selventää omaisuussuhteet.

Virhe 2 - Yhteisen kodin omistuksen epäselvyys. Jos avopuolisot asuvat toisen omistamassa asunnossa, mutta molemmat maksavat asumiskustannuksia tai lainanlyhennyksiä, ilman sopimusta maksanut osapuoli voi jäädä ilman korvausta. Oikea menettely on kirjata, kumpi omistaa kodin ja miten toisen panos otetaan huomioon avoliiton purkautuessa.

Virhe 3 - Hyvityksen sopimatta jättäminen. Jos toinen avopuoliso osallistuu toisen omaisuuden kartuttamiseen, esimerkiksi remontoimalla toisen asuntoa, ilman sopimusta hänen on avoliiton purkautuessa vaadittava hyvitystä kanteella ja todistettava panoksensa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Oikea menettely on sopia hyvityksen määrästä ennakolta, jolloin todistelutaakka kevenee.

Virhe 4 - Oletus avopuolison perintöoikeudesta. Yleinen virhe on luulla, että avopuoliso perii toisen avopuolison kuollessa. Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta perintökaaren (40/1965) mukaan. Ilman testamenttia eloonjäänyt avopuoliso ei peri mitään. Oikea menettely on laatia avoliittosopimuksen lisäksi erillinen testamentti perintökaaren 10 luvun mukaisesti.

Virhe 5 - Sopimuksen ja testamentin sekoittaminen. Tavallista virhettä on luulla, että avoliittosopimus turvaa avopuolison myös kuoleman varalta. Avoliittosopimus järjestää omaisuussuhteet molempien eläessä ja eron varalta, mutta se ei korvaa testamenttia. Oikea menettely on käyttää molempia asiakirjoja: avoliittosopimusta eron varalta ja testamenttia kuoleman varalta.

Virhe 6 - Epäselvä omistusosuuksien määrittely. Jos avopuolisot ostavat yhdessä omaisuutta kirjaamatta omistusosuuksia, avoliiton purkautuessa voi syntyä riita siitä, kuinka suuri osuus kummallekin kuuluu, etenkin jos he ovat maksaneet eri suuruiset osuudet. Oikea menettely on kirjata omistusosuudet selkeästi, esimerkiksi 60 prosenttia ja 40 prosenttia maksuosuuksien mukaan.

Virhe 7 - Kohtuuttomat ehdot. Selvästi toista osapuolta suosivat tai kohtuuttomat ehdot voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta oikeustoimilain (228/1929) 36 pykälän mukaisesti. Oikea menettely on laatia tasapuoliset ja selkeät ehdot, jotka kummankin osapuolen on kohtuullista hyväksyä.

Virhe 8 - Veroseuraamusten huomiotta jättäminen. Avopuolisoiden väliset omaisuuden luovutukset voivat olla lahja- tai luovutusvoittoverotuksen alaisia Verohallinnon käytännön mukaisesti. Yleinen virhe on järjestää omaisuussuhteet ottamatta huomioon veroseuraamuksia. Oikea menettely on selvittää suurten omaisuuseraien osalta veroseuraamukset etukäteen, esimerkiksi mahdollinen lahjavero.

Cite this page

CC BY 4.0 · free to cite

Reference this free template in an article, syllabus, or research note:

APA
Forms Legal. (2026). Cohabitation Agreement Finland [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/suomi/personal/family/cohabitation-agreement-finland
MLA
"Cohabitation Agreement Finland." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/suomi/personal/family/cohabitation-agreement-finland.
Chicago
Forms Legal. "Cohabitation Agreement Finland." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/suomi/personal/family/cohabitation-agreement-finland.
BibTeX
@misc{formslegal-cohabitation-agreement-finland,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Cohabitation Agreement Finland},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/suomi/personal/family/cohabitation-agreement-finland}},
  note         = {Free legal document template. Based on Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 3 pykälä yhteinen ja erillinen omaisuus; 8 pykälä hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta; perintökaari (40/1965) 10 luku testamentti; avioliittolaki (234/1929)}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Cohabitation Agreement Finland |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/suomi/personal/family/cohabitation-agreement-finland}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Cohabitation Agreement Finland
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/suomi/personal/family/cohabitation-agreement-finland
ER  - 
Forms Legal

Also available for these jurisdictions:

Frequently Asked Questions

Mikä on avoliittosopimus ja miksi se tarvitaan Suomessa?

Avoliittosopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jolla avopuolisot järjestävät omaisuutensa omistuksen ja jaon, yhteisten kustannusten jaon sekä mahdollisen hyvityksen avoliiton purkautuessa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti. Sopimus tarvitaan, koska avoliitossa kummallakaan osapuolella ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, toisin kuin avioliitossa. Avoliiton purkautuessa kumpikin lähtökohtaisesti pitää oman omaisuutensa, ja ilman selkeää sopimusta riidat siitä, mikä omaisuus on kummankin omaa ja miten yhteinen omaisuus jaetaan, ovat tavallisia. Avoliittosopimuksella voidaan kirjata, mikä omaisuus kuuluu kummallekin erikseen, mikä on hankittu yhdessä ja miten yhteiset kustannukset jaetaan. Lisäksi voidaan sopia hyvityksestä, jos toinen on osallistunut toisen omaisuuden kartuttamiseen, esimerkiksi remontoimalla toisen omistamaa asuntoa. Avopuolison turvaaminen kuoleman varalta edellyttää kuitenkin erillistä testamenttia, koska avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta perintökaaren (40/1965) mukaan.

Periiko avopuoliso automaattisesti toisen avopuolison?

Ei, avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta toisen avopuolison jälkeen perintökaaren (40/1965) mukaan. Tämä on olennainen ero aviopuolisoon ja yksi avoliiton tärkeimmistä oikeudellisista piirteistä. Jos toinen avopuoliso kuolee, eloonjäänyt avopuoliso ei peri mitään, ja koko omaisuus menee vainajan rintaperillisille, tai jos rintaperillisiä ei ole, vanhemmille ja sisaruksille perintökaaren 2 luvun mukaisesti. Avoliittosopimus ei muuta tätä, koska se järjestää omaisuussuhteet vain molempien eläessä ja eron varalta. Avopuolison turvaaminen kuoleman varalta edellyttää erillistä testamenttia perintökaaren 10 luvun mukaisesti, jossa testamentintekijä määrää omaisuuttaan avopuolisolleen rintaperillisten lakiosa huomioon ottaen. Lisäksi avopuolison asemaa voi vahvistaa henkivakuutuksella, jossa avopuoliso on edunsaajana. Kattava turva saavutetaan käyttämällä sekä avoliittosopimusta omaisuussuhteiden järjestämiseen että testamenttia perinnön turvaamiseen. Suosittelemme laatimaan molemmat asiakirjat yhdessä, jotta sekä eron että kuoleman tilanne on järjestetty.

Mikä on hyvitys ja milloin avopuolisolla on oikeus siihen?

Hyvitys on avopuolison oikeus saada korvaus yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 8 pykälän mukaisesti. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta siten, että omaisuuden jakaminen yksin omistussuhteiden mukaan johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Panos voi olla esimerkiksi työtä toisen omistaman asunnon remontoinnissa, osallistumista yhteisiin asumiskustannuksiin tai toisen omistaman omaisuuden lainanlyhennyksiin, tai palkatonta työtä toisen yrityksessä. Hyvityksen edellytyksenä on, että panos on hyödyttänyt toista osapuolta ja että ilman hyvitystä toinen saisi perusteetonta etua. Vähäisestä panoksesta ei synny oikeutta hyvitykseen. Hyvitystä on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa avoliiton päättymisestä, tai kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa. Avoliittosopimuksella voidaan sopia hyvityksen määrästä ennakolta, jolloin riidat ja todistelutaakka avoliiton purkautuessa vähenevät olennaisesti.

Ketkä katsotaan avopuolisoiksi lain mukaan?

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 3 pykälän mukaan avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei katsota henkilöä, joka on avioliitossa. Vain näille lain tarkoittamille avopuolisoille laki antaa eräitä oikeuksia, kuten oikeuden hyvitykseen kyseisen lain 8 pykälän mukaisesti ja oikeuden vaatia pesänjakajan määräämistä omaisuuden erotteluun. Jos avoliitto on kestänyt alle viisi vuotta eikä osapuolilla ole yhteistä lasta, laki ei sovellu, ja omaisuussuhteet määräytyvät yleisten varallisuusoikeuden sääntöjen mukaan. Tämä ei kuitenkaan estä laatimasta avoliittosopimusta, joka sitoo osapuolia sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti riippumatta yhteistalouden kestosta. Avoliittosopimus on siten hyödyllinen myös lyhytaikaisessa tai lapsettomassa avoliitossa, koska se selventää omaisuussuhteet ja vähentää riitoja avoliiton purkautuessa. Sopimuksen sitovuus ei riipu lain soveltamisalasta vaan osapuolten tahdonilmaisusta.

Mikä ero on avoliittosopimuksella ja avioehtosopimuksella?

Avoliittosopimus ja avioehtosopimus ovat eri asiakirjoja, jotka koskevat eri parisuhdemuotoja. Avoliittosopimus laaditaan avopuolisoiden välillä, ja se järjestää heidän omaisuussuhteensa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) puitteissa. Koska avoliitossa ei ole avio-oikeutta, avoliittosopimus lähinnä selventää, mikä omaisuus on kummankin omaa ja yhteistä ja miten hyvitys järjestetään. Avoliittosopimusta ei rekisteröidä mihinkään, vaan se sitoo osapuolia sopimuksena. Avioehtosopimus puolestaan laaditaan aviopuolisoiden tai kihlakumppanien välillä avioliittolain (234/1929) mukaisesti, ja sillä määräytyy, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei. Avioehtosopimus edellyttää kirjallista muotoa, kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistamista ja rekisteröintiä Digi- ja väestötietovirastoon ollakseen patenva avioliittolain 43 pykälän mukaisesti. Avioehtosopimus vaikuttaa osituksessa avioeron tai kuoleman yhteydessä. Jos avopuolisot menevät myöhemmin naimisiin, avoliittosopimus ei korvaa avioehtosopimusta, vaan avio-oikeuden poissulkemiseksi on laadittava erillinen avioehtosopimus.

Miten omaisuus jaetaan avoliiton purkautuessa?

Avoliiton purkautuessa eron tai kuoleman johdosta omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti omistussuhteiden mukaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) mukaisesti. Kumpikin osapuoli saa pitää oman omaisuutensa, eli sen, minkä hän omistaa. Yhteisesti hankittu omaisuus, kuten yhdessä ostettu koti-irtaimisto tai auto, jaetaan omistusosuuksien mukaan. Avoliittosopimuksessa voidaan tarkentaa, mikä omaisuus on kummankin omaa ja yhteistä ja miten yhteinen omaisuus jaetaan. Jos toinen avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta, hänellä voi olla oikeus hyvitykseen kyseisen lain 8 pykälän mukaisesti. Omaisuuden erottelu toimitetaan avopuolison tai kuolleen avopuolison perillisen vaatimuksesta. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen erottelusta tai hyvityksestä, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä toimittamaan erottelu. Pesänjakaja toimittaa erottelun lain ja mahdollisen avoliittosopimuksen mukaisesti. Selkeä ja ennakolta laadittu avoliittosopimus nopeuttaa erottelua ja vähentää riitoja, koska siinä on jo määritelty omaisuuden omistus ja jako.

Based on Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) 3 pykälä yhteinen ja erillinen omaisuus; 8 pykälä hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta; perintökaari (40/1965) 10 luku testamentti; avioliittolaki (234/1929) — text last edited November 2026

This template is provided for informational purposes only and does not constitute legal advice. Laws vary by jurisdiction and change over time. Consult a qualified attorney for advice specific to your situation.Full disclaimer

Found an error? Let us know