Child Custody Agreement Finland

Lasten huoltosopimus Suomessa on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 8 pykälän mukainen kirjallinen sopimus, jolla vanhemmat sopivat lapsen huollon järjestämisestä eron tai muun erilläänasumistilanteen yhteydessä. Sopimuksen oikeudellinen perusta on lain (361/1983) 5 pykälä, joka määrittää huoltomuodot: yhteishuolto, yksinhuolto tai erityinen muu järjestely.

Yhteishuollossa molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia ja tekevät yhdessä lapsen elämää koskevat tärkeät päätökset lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 5 pykälän mukaisesti. Yhteishuolto on Suomessa yleisin huoltomuoto, ja se tarkoittaa, että vanhempien on toimittava yhteistyössä lapsen koulun, terveydenhuollon ja muiden tärkeiden asioiden osalta. Lapsi voi asua pääosin toisen vanhemman luona yhteishuollossa.

Yksinhuollossa yksi vanhempi on yksinomaan lapsen huoltaja ja tekee yksin lapsen elämää koskevat päätökset. Yksinhuolto on perusteltu tilanne, jos vanhempien välit ovat niin tulehtuneita, että yhteinen päätöksenteko ei onnistu lapsen edun mukaisesti, tai jos toinen vanhempi on esimerkiksi kadonnut tai kykenemätön huoltajuuteen.

Huoltosopimus on toimitettava lastenvalvojalle vahvistettavaksi lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 8 pykälän mukaisesti. Lastenvalvoja on kunnan sosiaalitoimen virkailija, joka vahvistaa sopimuksen, jos se on lapsen edun mukainen. Vahvistettu sopimus on täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomioistuimen päätös. Jos sopimusta ei vahvisteta lastenvalvojalla, se ei ole täytäntöönpanokelpoinen, mutta vanhemmat voivat silti noudattaa sitä vapaaehtoisesti.

Lapsen etu on lainsäädännön keskeinen periaate lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 1 pykälän mukaisesti. Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapsen on saatava osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lapsen toivomukset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Huoltosopimus voidaan tehdä myös ilman eroa, esimerkiksi jos vanhemmat eivät ole koskaan asuneet yhdessä tai jos haluavat selventää huoltojärjestelyn kirjallisesti. Sopimus koskee lapsen huoltoa, ei automaattisesti tapaamisia tai elatusta: niistä laaditaan erilliset sopimukset tai ne käsitellään samassa sopimuksessa erikseen mainittuna.

Vuoroasuminen on erityinen huoltojärjestely, jossa lapsi asuu molempien vanhempien luona yhtä paljon. Vuoroasuminen ei tarkoita, että lapsen huolto olisi jaettu muodollisesti puoliksi, vaan lapsen arki rytmittyy kahden kodin välillä. Vuoroasumisjärjestelyssä lapsen virallinen väestörekisteriosoite on silti valittava jomman kumman vanhemman kotiin, sillä tämä vaikuttaa koulupiiriin, päivähoitopaikkaan ja Kelan lapsilisän maksamiseen. Vuoroasumisessa on tärkeää, että molemmat kodit ovat lapselle turvallisia ja saman arkirytmin mukaisia.

Huollon muutos olosuhteiden muuttuessa. Lapsen huoltoa koskevaa päätöstä tai sopimusta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Tyypillisiä muutostilanteita ovat lapsen toivomusten muuttuminen iän myötä, vanhemman muutto toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, vanhemman merkittävä elämäntilanteen muutos tai lapsen erityistarpeiden ilmaantuminen. Muutos tehdään uudella kirjallisella sopimuksella lastenvalvojan vahvistamana tai käräjäoikeuden päätöksellä lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 10 pykälän mukaisesti.

Huoltosopimuksen merkitys viranomaisille. Koulu, terveydenhuolto, päivähoito ja sosiaalitoimi voivat pyytää selvityksen lapsen huoltosuhteesta, kun tehdään lasta koskevia päätöksiä. Lastenvalvojan vahvistama huoltosopimus on tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuva asiakirja, koska se on virallinen rekisteröity sopimus, jonka sisältö on selkeästi todistettavissa. Erityisesti yhteishuollossa on tärkeää, ettei kumpikaan vanhempi voi yksin tehdä tärkeitä päätöksiä ilman toisen suostumusta.

Lasten huoltosopimus Suomessa tarvitaan useissa tilanteissa, joissa vanhemmat haluavat järjestää lapsen huollon kirjallisesti lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) mukaisesti.

Avioero tai avoero. Eron yhteydessä on tärkeää sopia lasten huollosta kirjallisesti, jotta molemmilla vanhemmilla on selkeä käsitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Ilman kirjallista sopimusta huoltoasiat voivat jäädä epäselviksi, mikä voi johtaa riitoihin lapsen edun vastaisesti.

Vanhemmat eivät ole koskaan asuneet yhdessä. Jos lapsi on syntynyt avoliittoon, jonka vanhemmat eivät ole asuneet yhdessä, tai jos kyseessä on täysin erillään asuvat vanhemmat, huoltosopimus selventää, miten lapsen asioita hoidetaan.

Huoltoriidan välttäminen. Kun lapsen huollosta ei ole sovittu kirjallisesti, vanhemmat voivat olla erimielisiä siitä, kummalla on oikeus tehdä lapsen elämää koskevia päätöksiä. Kirjallinen huoltosopimus ehkäisee riitoja ja turvaa lapsen edun.

Lapsen päiväkodin, koulun tai terveydenhuollon vaatimukset. Viranomaiset ja palveluntarjoajat voivat vaatia selvityksen lapsen huoltosuhteesta päätöksentekovaltaa selvittäessään. Lastenvalvojan vahvistama huoltosopimus on luotettava asiakirja tähän tarkoitukseen.

Yksinhuolto-tilanteet. Jos vanhemmat ovat yksimielisiä yksinhuollosta, sopimus on tehokkain tapa järjestää se. Yksinhuollosta voidaan sopia myös silloin, kun toinen vanhempi on kadonnut tai kykenemätön huoltajuuteen.

Huollon muuttaminen. Jos olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi lapsi kasvaa ja hänen tarpeensa muuttuvat, tai toinen vanhempi muuttaa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, huoltosopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella lastenvalvojan vahvistamana tai käräjäoikeuden päätöksellä lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 10 pykälän mukaisesti.

Kansainväliset tilanteet. Jos vanhemmat asuvat eri maissa tai toinen aikoo muuttaa ulkomaille, huoltosopimuksen on täsmennettävä lapsen asuinpaikka ja tapaamisen järjestelyt erityisen tarkasti. Kansainväliseen lapsikaappaukseen sovellettava Haagi sopimus (1980) edellyttää selkeää dokumentaatiota huoltosuhteesta.

Isyyden tunnustamisen jälkeen. Kun biologinen isä on tunnustanut isyytensä isyyslain (11/2015) 16 pykälän mukaisesti, hänellä on mahdollisuus hakea lapsen huoltajuutta. Ilman huoltosopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen äiti on yksinhuoltaja, vaikka isäkin haluaisi osallistua lapsen kasvatukseen. Huoltosopimus laaditaan usein heti isyyden tunnustamisen jälkeen.

Vanhempien muuttaessa erilleen ensi kertaa. Kun vanhemmat muuttavat ensimmäistä kertaa erilleen, lapsen huolto- ja asumisjärjestelyt on ratkaistava viipymättä. Lapsen arki on tärkeää saada vakiinnutettua mahdollisimman nopeasti, jottei epävarmuus pitkity. Lastenvalvojan palvelu on tähän maksuton ja nopea väylä.

Oikeudellisesti pätevässä Lasten huoltosopimuksessa Suomessa on seuraavat osat, jotka mahdollistavat lastenvalvojan vahvistamisen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 8 pykälän mukaisesti.

Molempien vanhempien täydelliset henkilötiedot. Vanhempien koko nimet väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnukset muodossa PPKKVV-NNNN ja vakituiset osoitteet. Nämä tiedot ovat välttämättömiä lastenvalvojan rekisteriä ja mahdollista täytäntöönpanoa varten.

Lapsen täydelliset tiedot. Lapsen koko nimi, henkilötunnus ja syntymäaika. Jos sopimus koskee useampaa lasta, jokainen lapsi mainitaan erikseen. Tarkka yksilöinti on välttämätöntä väestötietojärjestelmän päivittämistä varten.

Huoltomuodon määrittely. Selkeä maininta siitä, onko kyseessä yhteishuolto vai yksinhuolto lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 5 pykälän mukaisesti. Yhteishuollossa molemmat vanhemmat ovat huoltajia ja tekevät tärkeitä päätöksiä yhdessä. Yksinhuollossa yksi vanhempi on ainoa huoltaja.

Lapsen vakituinen asuinpaikka. Merkintä siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu pääosin. Asuinpaikka vaikuttaa koulupiiriin, päivähoitoon ja lapsilisän maksamiseen. Vuoroasumisessa lapsi asuu molempien vanhempien luona yhtä paljon.

Tärkeistä asioista päättäminen yhteishuollossa. Kuvaus siitä, miten vanhemmat tekevät yhdessä päätökset lapsen koulun valinnasta, terveydenhuollosta, uskonnollisesta kasvatuksesta ja muista vastaavista tärkeistä asioista. Arjen asioista päättää se vanhempi, jonka luona lapsi sillä hetkellä on.

Lapsen edun periaate. Maininta siitä, että sopimus on laadittu lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 1 pykälässä säädetyn lapsen edun mukaisesti. Vanhemmat sitoutuvat toimimaan lapsen edun mukaisesti kaikissa lapsen huoltoa koskevissa asioissa.

Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen. Tieto siitä, onko sopimus toistaiseksi voimassa vai määräaikainen. Sopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella lastenvalvojan vahvistamana tai käräjäoikeuden päätöksellä olosuhteiden olennaisesti muuttuessa lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 10 pykälän mukaisesti.

Allekirjoitukset ja lastenvalvojan vahvistus. Molempien vanhempien allekirjoitukset päivämäärällä ja paikalla sekä lastenvalvojan vahvistus nimikirjoituksineen ja virka-asemineen. Lastenvalvojan vahvistus on sopimuksen täytäntöönpanokelpoisuuden edellytys.

forms-legal.com lasten huoltosopimuspohja vastaa lain (361/1983) vaatimuksia. Pohja on ilmainen ja ladattavissa PDF- tai Word-muodossa. Muista toimittaa sopimus lastenvalvojalle vahvistettavaksi heti allekirjoittamisen jälkeen.

Vuoroasumisen erityismääräykset. Jos lapsi asuu tasapuolisesti molempien vanhempien luona, sopimuksessa on selvitettävä, missä lapsi on kirjoilla väestötietojärjestelmässä, miten lapsen koulumatkat ja kuljetukset järjestetään, miten arjen tavarat kuten koulukirjat ja urheiluvarusteet kulkevat kodin välillä, miten lapsilisä ja mahdolliset päivähoitomaksut jaetaan vanhempien kesken lapsen asuinpaikan mukaan.

Tiedonvaihtovelvoite. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsesta koululta, terveydenhuollosta ja muista lasta hoitavilta tahoilta lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 5 pykälän mukaisesti. Sopimuksessa voidaan sopia, miten vanhemmat tiedottavat toisiaan esimerkiksi koulun tapahtumista tai lääkärikäynneistä.

Lapsen koulunkäynti ja terveydenhuolto yhteishuollossa. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsesta koululta, neuvolta ja muista lasta hoitavilta tahoilta lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 5 pykälän nojalla. Sopimuksessa on selkeästi kirjattava, miten päätöksistä koulun vaihtamisesta, terveydenhuollon valinnoista tai uskonnollisesta kasvatuksesta sovitaan ja kuka lopulta päättää, jos yhteistä sopimusta ei synny.

Passi ja ulkomaanmatkat. Yhteishuollossa lapsen passin hakemiseen tarvitaan molempien vanhempien suostumus lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 5 pykälän mukaisesti. Sopimuksessa voidaan sopia etukäteen, miten passihakemuksesta ilmoitetaan ja miten lapsen ulkomaanmatkoista sovitaan. Luvaton lapsen vieminen ulkomaille on kansainvälinen lapsikaappaus, johon sovelletaan Haagin sopimusta (1980).

Lapsen toivomukset ja kuuleminen. Yhteishuoltosopimuksessa on hyvä kirjata, miten lapsen toivomukset otetaan huomioon iän ja kehitystason mukaisesti lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 11 pykälän nojalla. Vanhemmat voivat sopia, että lapsen mielipide kuullaan tietyin väliajoin ja se vaikuttaa tapaamis- ja asumisjärjestelyihin lapsen kasvaessa.

Lasten huoltosopimus Suomessa täyttäminen oikein vaatii seuraavat vaiheet lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta varten.

Vaihe 1 - Sovi huoltomuodosta etukäteen. Ennen lomakkeen täyttämistä vanhempien on päätettävä yhdessä, haluavatko he yhteishuollon vai yksinhuollon. Yhteishuolto on yleisin vaihtoehto ja lapsen edun mukainen, ellei yhteinen päätöksenteko ole mahdotonta. Yksinhuolto on perusteltu vain erityistilanteissa.

Vaihe 2 - Kerää henkilötiedot. Hanki molempien vanhempien koko nimet väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnukset muodossa PPKKVV-NNNN ja vakituiset osoitteet. Hae myös lapsen koko nimi, henkilötunnus ja syntymäaika. Nämä tiedot ovat välttämättömiä lastenvalvojan rekisteriä varten.

Vaihe 3 - Määrittele lapsen asuinpaikka. Päätä, kumman vanhemman luona lapsi asuu pääosin, vai onko kyseessä vuoroasuminen. Asuinpaikalla on merkitystä koulupiirin, päivähoidon ja lapsilisän kannalta. Lapsilisää maksaa Kela sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Vaihe 4 - Kuvaa päätöksenteko. Kirjaa, miten vanhemmat tekevät yhdessä tärkeät päätökset lapsen elämässä: koulun valinta, terveydenhuolto, uskonnollinen kasvatus, passiasiat ja muut vastaavat. Arjen asioista päättää se vanhempi, jonka luona lapsi sillä hetkellä on.

Vaihe 5 - Lisää muut ehdot. Kirjaa mahdolliset muut ehdot, kuten tiedonvaihtovelvoitteet lapsen koulunkäynnistä ja terveydentilasta, sitoumus olla puhumatta toisesta vanhemmasta negatiivisesti lapsen kuullen tai muut lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeät asiat.

Vaihe 6 - Valitse sopimuksen kesto. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on yleisin vaihtoehto. Sopimusta voidaan muuttaa myöhemmin uudella sopimuksella, jos olosuhteet muuttuvat.

Vaihe 7 - Allekirjoita sopimus. Molemmat vanhemmat allekirjoittavat sopimuksen allekirjoituspaikalla ja -päivämäärällä. Sopimus voidaan allekirjoittaa erikseen, eli saman paperin ei tarvitse olla samaan aikaan molemmilla.

Vaihe 8 - Toimita lastenvalvojalle. Toimita allekirjoitettu sopimus kunnan lastenvalvojalle vahvistettavaksi. Lastenvalvoja tarkistaa, onko sopimus lapsen edun mukainen. Lastenvalvojan palvelu on maksuton. Lastenvalvojan yhteystiedot saa kunnan sosiaalitoimesta.

Vaihe 9 - Tee erillinen tapaamissopimus. Jos laadit huoltosopimuksen ilman tapaamismääräyksiä, laadi erillinen tapaamissopimus käyttäen forms-legal.com tapaamissopimus-pohjaa. Erillinen elatussopimus voidaan tehdä samalla.

Vaihe 10 - Käy sopimus läpi yhdessä. Ennen lastenvalvojalle toimittamista varmista, että molemmat vanhemmat ymmärtävät sopimuksen sisällön ja ovat siihen tyytyväisiä. Lastenvalvoja voi hylätä sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun mukainen. Selvät ja tasapuoliset ehdot hyväksytään nopeammin.

Vaihe 11 - Toimita lastenvalvojalle pikaisesti. Lastenvalvojan vahvistaminen saattaa kestää muutamasta viikosta kuukauteen. Mitä aikaisemmin toimitat sopimuksen, sitä nopeammin saat vahvistuksen. Vahvistetulla sopimuksella on välitön oikeudellinen vaikutus, joten on lapsen edun mukaista saada se vahvistettua pian eron jälkeen. Kunnan sosiaalitoimesta löydät lastenvalvojan yhteystiedot.

Lasten huoltosopimus Suomessa perustuu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) säännöksiin lapsen huollon järjestämisestä.

Lapsen etu pykälä 1. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapsen on saatava osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä, eikä lasta saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti, kohdella muulla tavoin loukkaavasti taikka viedä pois häntä hoitavan henkilön luota vastoin lapsen etua.

Vanhempien yhteistoiminta pykälä 2. Jos lapsen huolto on uskottu molemmille vanhemmille yhteisesti, heidän tulee toimia yhteisymmärryksessä lapsen parhaaksi ja ottaa huomioon lapsen toivomukset. Arjen asioista päättää kuitenkin se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin on.

Huoltomuodot pykälä 5. Lapsen vanhemmat tai toinen heistä voidaan määrätä lapsen huoltajiksi. Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien sijasta tai ohella myös yhdelle tai useammalle henkilölle, joiden on annettava suostumuksensa tähän.

Sopimuksen vahvistaminen pykälä 8. Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sosiaalitoimen toimielimellä, eli käytännössä lastenvalvojalla, on oikeus vahvistaa sopimus, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus pannaan täytäntöön kuten tuomioistuimen antama päätös.

Sopimuksen muuttaminen pykälä 10. Tuomioistuin voi muuttaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä tai sopimusta, jos olosuhteet ovat sen jälkeen olennaisesti muuttuneet taikka jos siihen on muutoin aihetta lapsen edun sitä vaatiessa. Lastenvalvojan vahvistama sopimus voidaan muuttaa uudella sopimuksella.

Kansainvälinen lapsikaappaus. Jos lapsi on viety luvatta toiseen maahan, Haagi sopimus lapseksiottamisesta (1993) tai Haagi sopimus kansainvälisestä lapsikaappauksesta (1980) voi soveltua. Suomessa oikeusministeriö toimii toimivaltaisena viranomaisena lapsen palauttamista koskevissa asioissa.

Täytäntöönpano pakkokeinoin. Jos toinen vanhempi rikkoo huoltosopimusta estämällä lapsen tapaamisen tai lapsen luvaton vie pois, täytäntöönpanoa voidaan hakea käräjäoikeudelta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) nojalla.

Sijaishuoltaja lapsen huollosta annettu laki 5 pykälä. Vanhempien ohella lapsen huoltajaksi voidaan nimetä kolmas henkilö, esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen, jos vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta. Tähän tarvitaan tuomioistuimen päätös lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 5 pykälän nojalla. Sijaishuoltajan on annettava kirjallinen suostumuksensa tehtävään.

Lasten huoltosopimus Suomessa laadittaessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat heikentää sopimuksen oikeudellista tehoa tai johtaa riitoihin.

Virhe 1 - Lastenvalvojan vahvistamisen laiminlyönti. Yleisin virhe on jättää sopimus vahvistuttamatta lastenvalvojalla. Vahvistamaton sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Oikea menettely on toimittaa sopimus kunnan lastenvalvojalle heti allekirjoittamisen jälkeen. Palvelu on maksuton.

Virhe 2 - Epäselvät päätöksentekorakenteet. Yhteishuoltosopimuksessa ei kuvata riittävän tarkasti, miten tärkeitä päätöksiä tehdään yhdessä ja mitkä kuuluvat arjen päätöksentekoon. Oikea menettely on kirjata selkeästi, mitä asioita päätetään yhdessä ja miten erimielisyydet ratkaistaan.

Virhe 3 - Lapsen toivomuksia ei oteta huomioon. Erityisesti vanhemman lapsen toivomukset lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 11 pykälän mukaisesti on otettava huomioon. Oikea menettely on selvittää lapsen toivomukset ikä- ja kehitystason mukaisesti ja kirjata ne sopimukseen asianmukaisesti.

Virhe 4 - Tapaaminen ja elatus jätetään käsittelemättä. Huoltosopimuksessa ei sovita tapaamisen yksityiskohdista tai elatuksesta, vaikka niistä pitäisi sopia erikseen. Oikea menettely on tehdä erillinen tapaamissopimus ja elatussopimus tai sisällyttää ne samaan asiakirjaan.

Virhe 5 - Muuttotilanteen käsittelemättä jättäminen. Sopimuksessa ei sovita siitä, mitä tapahtuu, jos toinen vanhempi haluaa muuttaa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille. Oikea menettely on kirjata, miten tällaisessa tilanteessa toimitaan ja miten tapaamisjärjestelyt muuttuvat.

Virhe 6 - Lapsen tietojen puutteellisuus. Sopimuksessa ei mainita lapsen henkilötunnusta, mikä voi estää lastenvalvojan vahvistamisen. Oikea menettely on merkitä jokaisen lapsen koko nimi, henkilötunnus ja syntymäaika tarkasti.

Virhe 7 - Sopimuksen muuttamistavan ymmärtämättömyys. Vanhemmat luulevat, että sopimusta voidaan muuttaa pelkällä suullisella sopimuksella. Oikea menettely on tehdä muutos kirjallisena uudella sopimuksella, joka vahvistetaan lastenvalvojalla tai käräjäoikeuden päätöksellä lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 10 pykälän mukaisesti.

Virhe 8 - Sopimus on tehty vain yhdelle lapselle. Perheessä on useampi lapsi, mutta sopimus kattaa vain yhden. Oikea menettely on mainita kaikki alaikäiset lapset henkilötunnuksineen samassa sopimuksessa tai tehdä kullekin lapselle oma sopimus. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen vain, jos kaikki perheen alaikäiset lapset on käsitelty.