Administrative Appeal Finland

Oikaisuvaatimus Suomessa on hallintolain (434/2003) 49 b pykälän mukainen ensisijainen muutoksenhakukeino viranomaisen tekemään päätökseen ennen hallinto-oikeusvalitusta. Oikaisuvaatimus tehdään samalle viranomaiselle, joka on tehnyt alkuperäisen päätöksen, ja se on yleensä pakollinen ensivaihe ennen kuin voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudelta.

Oikaisuvaatimusjärjestelmä otettiin laajasti käyttöön Suomessa vuonna 2010 hallintolain muuttamisella, jotta muutoksenhakuasioita saataisiin ratkaistua nopeammin ja kevyemmin ennen tuomioistuinkäsittelyä. Hallintolain (434/2003) 49 a pykälä säätää, että viranomaisen on ilmoitettava päätöksessä oikaisuvaatimusoikeudesta, oikaisuvaatimusajasta ja oikaisuvaatimusviranomaisesta. Oikaisuvaatimuksen käsittely on maksutonta.

Hallintolain (434/2003) 49 b pykälä edellyttää, että päätökseen tyytymätön asianosainen tekee oikaisuvaatimuksen ennen hallinto-oikeuteen valittamista, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Tämä tarkoittaa, että oikaisuvaatimusta ei voida sivuuttaa — se on tehtävä ennen hallinto-oikeuteen valittamista tai muutoksenhakuoikeus menetetään. Poikkeuksena ovat jotkut kiireelliset asiat kuten veroasiat, joissa suora valitus hallinto-oikeuteen on mahdollinen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi hallintolain (434/2003) 49 c pykälän mukaisesti. Tiedoksianto tapahtuu yleensä kirjeellä postitse tai sähköisesti Suomi.fi-viestit-palvelun kautta. Tiedoksiantopäivänä ei lasketa mukaan määräaikaan, joten 30 päivää alkaa tiedoksiantopäivää seuraavasta päivästä.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen eli henkilö, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta päätös välittömästi koskee. Kunta-asioissa kunnan jäsen voi tehdä oikaisuvaatimuksen kuntalain (410/2015) 137 pykälän mukaisesti. Verotuksessa oikaisuvaatimuksen voi tehdä verovelvollinen tai hänen asiamiehensä verohallintolain mukaisesti. Asianosainen voi käyttää asiamiestä, kuten asianajajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa.

Oikaisuvaatimuksen sisältöä koskevat vaatimukset on kirjattu hallintolain (434/2003) 49 d pykälään. Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, johon oikaisua vaaditaan, miltä osin päätökseen haetaan oikaisua, millaista oikaisua vaaditaan, ja millä perusteilla oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin hakija vetoaa. Vaatimukset on esitettävä selkeästi ja tarkasti muutoksenhakumenestyksen parantamiseksi.

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käsittelee sen kokonaisuudessaan uudestaan. Käsittelyssä viranomainen voi muuttaa päätöstä asianosaisen eduksi, pitää päätöksen ennallaan tai tehdä muutoksia. Viranomainen voi myös tehdä päätöstä asianosaisen eduksi, vaikka vaatimus koskisikin vain osaa päätöksestä, jos se katsotaan perustelluksi. Jos oikaisuvaatimus hylätään, asianosainen voi valittaa hallinto-oikeuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) mukaisesti.

Oikaisuvaatimuksen kayttoala on laaja. Kunnallinen viranomainen kuten rakennusvalvontavirasto, aluehallintovirasto, Kela tai Verohallinto tekevat paatoksia, joihin voidaan hakea oikaisua hallintolain (434/2003) 49 b pykälän mukaisesti. Oikeudenkaynnista hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 22 pykälä saantelee jatkovalitusta hallinto-oikeuteen oikaisuvaatimuksen hylkaamisen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen tekeminen on kansalaiselle maksuton ensisijainen muutoksenhakukeino.

Oikaisuvaatimuksen käsittely on maksutonta ja nopeampaa kuin tuomioistuinkäsittely. Hallintolain (434/2003) 49 g pykälän mukaan viranomaisen on käsiteltävä oikaisuvaatimus viipymättä ja annettava siihen perusteltu päätös. Käsittelyaika vaihtelee viranomaisesta ja asian monimutkaisuudesta riippuen muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Verohallinnon oikaisulautakunta käsittelee veroasioissa, kunnalliset toimielimet kuntaasioissa ja aluehallintoviraston toimielimet alueellisissa asioissa. Hakijalla on oikeus saada tietoa käsittelyn etenemisestä ja asiakirjoista hallintolain (434/2003) 11 pykälän asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla.

Oikaisuvaatimus Suomessa tarvitaan aina, kun viranomainen on tehnyt päätöksen, johon asianosainen on tyytymätön, ja oikaisuvaatimusmahdollisuus on ilmoitettu päätöksessä hallintolain (434/2003) 49 a pykälän mukaisesti. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisiä oikaisuvaatimuksen aiheita.

Kunnalliset päätökset. Rakennuslupahakemuksen hylkääminen, kaavoituspäätökset tai asemakaavamuutokset, koulupaikkaa tai päivähoitopaikkaa koskevat päätökset, toimeentulotuen tai sosiaalipalvelujen epääminen sekä muut kunnalliset viranomaispäätökset ovat yleisimpiä oikaisuvaatimuksen kohteita. Oikaisuvaatimus tehdään kunnan asianomaisen toimielimen käsiteltäväksi kuntalain (410/2015) 137 pykälän mukaisesti.

Verotuspäätökset. Verohallinnon toimittamaan verotukseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella verotusmenettelylain (1558/1995) mukaisesti. Oikaisuvaatimus tehdään Verohallinnon oikaisulautakunnalle. Veroasioissa on erityissäännökset oikaisuvaatimusajasta, joka on pidempi kuin hallintolain 30 päivää.

Rakennuslupa- ja ympäristöpäätökset. Rakennusluvan, toimenpideluvan tai purkamisluvan epääminen, rakennustarkastajan päätökset ja ympäristöluvat ovat oikaisuvaatimuksen kohteita. Oikaisuvaatimus tehdään rakennuslautakunnalle tai ympäristölautakunnalle maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisesti.

Sosiaali- ja terveyspäätökset. Vammaistuen, eläkkeen, asumistuen, toimeentulotuen tai muun sosiaaliturvan epääminen tai liian alhainen myöntäminen ovat oikaisuvaatimuksen kohteita. Oikaisuvaatimus tehdään asianomaisen etuuden myöntävän viranomaisen käsiteltäväksi Kelan hallintolain tai sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti.

Opetuslaitospäätökset. Opiskelijavalintapäätökset ammatillisesta koulutuksesta tai korkeakoulusta, opiskelijan erottaminen tai ojentaminen ja tutkintojen arviointi ovat asioita, joihin voi hakea oikaisua kyseisen oppilaitoksen asettamalta oikaisuvaatimustoimielimeltä perusopetuslain (628/1998) tai yliopistolain (558/2009) mukaisesti.

Eläkepäätökset. Työeläkevakuuttajan tai Kelan eläkepäätökseen voi hakea oikaisua asianomaiselta lautakunnalta tai oikaisulautakunnalta ennen hallinto-oikeusvalitusta. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen hylkääminen on yksi yleisimmistä oikaisuvaatimuksen aiheista.

Koulupaikan ja paivakotipaikan kiistaminen. Kun kunnan opetusviranomainen paattaa lapsen koulupaikasta, päätökseen voi hakea oikaisua perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Oikaisuvaatimus tehdään sivistystoimialan lautakunnalle. Toimeentulotuen epaaminen tai liian matala myöntäminen sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla on tyypillinen sosiaaliturvan oikaisuvaatimuksen aihe Kelalle tai kunnalle.

Vammaistuki- ja eläkepäätösten kiistaminen. Kelan tai muun sosiaaliturvaviranomaisen tekemät päätökset vammaistuesta, vanhempainpäivärahasta, sairauspäivärahasta tai eläkkeestä ovat oikaisuvaatimuskelpoisia. Oikaisuvaatimus Kelalle tehdään ensin Kelan sisäisessä oikaisumenettelyssä ennen sosiaaliturvalautakuntaan siirtymistä. Kelan päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Omaishoitajan tuesta tai palveluseteleistä tehty kuntapäätös on myös oikaisuvaatimuskelpoinen kuntalain (410/2015) 137 pykälän mukaisesti. Sosiaalihuollon asiakaslaki antaa oikeuksia. Sosiaalihuollon asiakkaalla on lain (812/2000) nojalla oikeus hakea oikaisua sosiaalipalveluihin liittyviin päätöksiin. Palvelusuunnitelman tai kotihoidon palvelujen epääminen on tyypillinen oikaisuvaatimuksen aihe kunnan sosiaalitoimessa.

Oikeellisessa oikaisuvaatimuksessa Suomessa on seuraavat osat, jotka varmistavat sen käsiteltäväksi ottamisen ja parhaan mahdollisen lopputuloksen hallintolain (434/2003) 49 d pykälän mukaisesti.

Hakijan tunnistetiedot. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava hakijan koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus tunnistamista varten, postiosoite kirjeenvaihtoa varten sekä sähköpostiosoite ja puhelinnumero lisätietopyynnöille. Asiamies ilmoitetaan hänen nimellään ja asemallaan. Tunnistetiedot mahdollistavat kirjeenvaihdon viranomaisen ja hakijan välillä.

Päätöksen yksilöinti. Oikaisuvaatimuksessa on yksilöitävä päätös, johon oikaisua vaaditaan: päätöksen tehnyt viranomainen, päätöksen diaarinumero tai muu viitenumero, päätöksen antamispäivämäärä ja tiedoksisaantipäivämäärä. Näiden tietojen avulla viranomainen tunnistaa oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen nopeasti. Diaarinumero löytyy päätösasiakirjasta oikeasta yläosasta.

Oikaisuvaatimuksen kohde. Selkeä kuvaus siitä, miltä osin päätökseen haetaan oikaisua. Oikaisua voidaan hakea päätöksestä kokonaisuudessaan tai vain tietyltä osin. Kohteen tarkka määrittely auttaa viranomaista kohdistamaan käsitelyn oikeaan asiaan.

Oikaisuvaatimus eli mitä vaaditaan. Konkreettinen ja täsmällinen vaatimus siitä, mitä oikaisun tekijä haluaa: päätöksen muuttamista, kumoamista tai palauttamista uudelleenkäsittelyyn. Vaatimus ei saa olla epäselvä tai monitulkintainen. Esimerkiksi: vaadin, että viranomainen myöntää rakennusluvan hakemukselleni, koska rakennussuunnitelma täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 135 pykälän vaatimukset.

Perustelut. Yksityiskohtaiset ja selkeät perustelut sille, miksi päätös on virheellinen. Perusteluissa voidaan vedota oikeudelliseen virheeseen (päätös perustuu väärään laintulkintaan, hallintolain 434/2003 6 pykälän yhdenvertaisuusperiaatteen tai suhteellisuusperiaatteen rikkomiseen), menettelyvirheeseen (asianosaista ei ole kuultu riittävästi, päätös ei ole perusteltu hallintolain 45 pykälän mukaisesti) tai tosiseikkojen virheelliseen arviointiin (viranomainen on arvioinut tosiseikat väärin tai jättänyt olennaisia seikkoja huomioimatta).

Liiteasiakirjat. Kaikki asiakirjat, joihin hakija vetoaa perusteluissaan, on liitettävä oikaisuvaatimukseen. Alkuperäiset tai oikeaksi todistetut jäljennökset ovat hyväksyttäviä. Liitteet numeroidaan ja niihin viitataan perusteluissa selkeästi.

Määräajan noudattaminen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista hallintolain (434/2003) 49 c pykälän mukaisesti. Myöhässä tehty oikaisuvaatimus hylätään tutkimatta myöhästymisenä. Määräaika on ehdoton, eikä sitä voi pidentää ilman erityistä syytä.

Allekirjoitus. Oikaisuvaatimus on allekirjoitettava hallintolain (434/2003) 19 pykälän mukaisesti. Sähköinen allekirjoitus Suomi.fi-viestit-palvelun kautta on hyväksyttävä. Asiamies voi allekirjoittaa valtakirjalla varustettuna. forms-legal.com tarjoaa oikaisuvaatimuspohjan, joka kattaa kaikki pakollliset elementit.

Viittaukset lakiin ja oikeuskaytantoon. Perusteluissa on hyodyllista viitata hallintolain (434/2003) 6 pykälän yhdenvertaisuusperiaatteeseen, 45 pykälän perusteluvelvollisuuteen tai 34 pykälän kuulemisvelvollisuuteen. Viranomaisilla on velvollisuus kuulla asianosaista ennen paatosta, ja sen laiminlyönti on oikaisuvaatimuksen vahva peruste. Oikeusasiamiehen kannanotot voivat tukea perusteita.

Oikaisuvaatimusviranomaisen oikea osoite. Oikaisuvaatimus on osoitettava oikealle viranomaiselle, joka on yleensä se elin tai toimielin, joka on tehnyt päätöksen. Päätösasiakirjassa olevissa muutoksenhakuohjeissa ilmoitetaan oikea viranomainen, osoite ja määräaika. Väärälle viranomaiselle toimitettu oikaisuvaatimus siirretään toimivaltaiselle viranomaiselle, mutta se voi aiheuttaa viivästystä. Viranomainen on velvollinen neuvomaan asianosaista oikaisuvaatimusmenettelyssä hallintolain (434/2003) 8 pykälän neuvontavelvollisuuden nojalla. Maksuttomaan oikeusapuun voi olla oikeutettu oikeusapulain (257/2002) mukaan, jos taloudellinen tilanne täyttää tulorajat. Oikaisuvaatimuksen täydentäminen. Hakija voi täydentää oikaisuvaatimustaan lisäselvityksillä ennen asian ratkaisemista. Täydennys toimitetaan kirjallisesti viranomaiselle viitaten diaarinumeroon. Myöhään toimitetut täydennykset voivat viivästyttää käsittelyä, mutta ne otetaan pääsääntöisesti huomioon. Muiden asianosaisten kuuleminen. Viranomainen voi antaa oikaisuvaatimuksen tiedoksi muille asianosaisille, kuten naapureille rakennuslupaasioissa. Muut asianosaiset saavat tilaisuuden lausua mielipiteensa hallintolain (434/2003) 34 pykälän mukaisesti ennen paatosta.

Oikaisuvaatimuksen tekeminen Suomessa oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka varmistavat vaatimuksen käsittelemisen ja parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Vaihe 1 — Tarkista, onko oikaisuvaatimusmahdollisuus. Lue päätösasiakirjan loppuosa, jossa on muutoksenhakuohjeet. Viranomaisen on hallintolain (434/2003) 49 a pykälän mukaisesti ilmoitettava, voiko päätökseen hakea oikaisua ja mihin oikaisuvaatimus tehdään. Jos muutoksenhakuohjeissa on mainittu oikaisuvaatimus, se on tehtävä ennen hallinto-oikeuteen valittamista.

Vaihe 2 — Laske määräaika. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista hallintolain (434/2003) 49 c pykälän mukaisesti. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai tai juhannusaatto, määräaika pitenee seuraavaan arkipäivään. Merkitse määräajan viimeinen päivä kalenteriin heti.

Vaihe 3 — Kirjaa hakijan tiedot. Ilmoita koko nimi, henkilötunnus, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Jos käytät asiamiestä kuten asianajajaa, ilmoita asiamiehen nimi, asema ja yhteystiedot. Liitä asiamiehen valtakirja.

Vaihe 4 — Yksilöi päätös tarkasti. Kirjaa päätöksen tehnyt viranomainen, päätöksen diaarinumero, päätöksen antamispäivämäärä ja tiedoksisaantipäivämäärä. Nämä tiedot löytyvät päätösasiakirjasta.

Vaihe 5 — Muodosta vaatimuksesi. Kirjoita selkeä ja konkreettinen vaatimus siitä, mitä haluatte. Vaikka voisitte kirjoittaa laveasti, tarkka vaatimus on parempi: viranomaisen on hylättävä epäselvä vaatimus.

Vaihe 6 — Kirjoita perustelut. Esitä perusteluissa, miksi päätös on virheellinen ja miksi vaatimuksenne pitäisi hyväksyä. Viittaa lakiin, viranomaisohjeisiin tai oikeuskäytäntöön. Lainviittaukset vahvistavat argumenttianne.

Vaihe 7 — Kokoa liiteasiakirjat. Numeroi liitteet ja viittaa niihin perusteluissanne. Käytä alkuperäisiä tai oikeaksi todistettuja jäljennöksiä.

Vaihe 8 — Allekirjoita ja lähetä ajoissa. Lähetä oikaisuvaatimus kirjattuna kirjeenä tai sähköisesti Suomi.fi-viestit-palvelun tai viranomaisen sähköpostiosoitteen kautta ennen määräajan päättymistä. Säilytä kopio itsellesi.

Sähköinen toimittaminen. Oikaisuvaatimus voidaan toimittaa viranomaisen sähköpostin kautta tai Suomi.fi-viestit-palvelulla. Kirjattu kirje antaa todisteellisen vastaanoton. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava viranomaiselle ennen määräajan paattymistaa: lähetyspäivämäärä ei ole ratkaiseva vaan saapumispaivamaara. Tarkista ennen lahettamista, että liitteet ovat mukana ja vaatimukset ovat selkeat.

Vaihe 9 — Seuraa käsittelyä ja tee tarvittaessa lisäyksiä. Viranomainen voi pyytää hakijalta lisäselvityksiä oikaisuvaatimuksen käsittelyn aikana. Lisäselvityspyynnöt on vastattava annetussa määräajassa. Hakija voi myös oma-aloitteisesti täydentää oikaisuvaatimustaan uusilla tiedoilla tai asiakirjoilla, kunhan ne toimitetaan ennen asian ratkaisemista. Jos oikaisuvaatimus hylätään, päätöksessä on ilmoitettava muutoksenhakuohjeet hallinto-oikeuteen valittamiseksi. Oikeusavun hakeminen. Jos oikaisuvaatimus on monimutkainen tai taloudellisesti merkittävä, oikeusavun hakeminen on suositeltavaa. Oikeusaputoimisto auttaa selvittämään perusteet. Maksuton oikeusapu kattaa asianajajan palkkion kokonaan tai osittain oikeusapulain (257/2002) tulorajojen mukaan.

Oikaisuvaatimus Suomessa perustuu hallintolakiin ja erityislakeihin, joiden vaatimukset on täytettävä menestyksekkäässä muutoksenhaussa.

Hallintolain vaatimukset. Hallintolaki (434/2003) 49 b–49 g pykälä sääntelee oikaisuvaatimusta. Pakollinen oikaisuvaatimusmenettely on otettava käyttöön ennen hallinto-oikeusvalitusta, ellei laissa toisin säädetä. Oikaisuvaatimuksen tekemättä jättäminen tarkoittaa, ettei hallinto-oikeuteen voi valittaa.

Määrä-ajat. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista hallintolain (434/2003) 49 c pykälän mukaisesti. Kunnallisasioissa määräaika on 14 päivää kuntalain (410/2015) 137 pykälän mukaisesti. Veroasioissa määräaika on pitempi. Myöhässä tehty oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

Sisältövaatimukset. Hallintolain (434/2003) 49 d pykälä edellyttää, että oikaisuvaatimuksessa mainittaan päätös, johon oikaisua vaaditaan, miltä osin päätökseen haetaan oikaisua, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla. Puuttuvan sisällön takia viranomainen voi pyytää täydennystä.

Oikeudenkäynti hallintoasioissa. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki (808/2019) sääntelee jatkovalitusta hallinto-oikeuteen, jos oikaisuvaatimus hylätään. Hallinto-oikeuteen valittaminen on tehtävä 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuspäätöksen tiedoksisaannista.

Puolueettomuus ja esteellisyys. Hallintolain (434/2003) 27–30 pykälä sääntelee viranomaisen esteellisyyttä. Esteellinen virkailija ei saa käsitellä asiaa. Tämä on hyvä peruste oikaisuvaatimukselle, jos alkuperäinen päätös on tehty esteellisen henkilön toimesta.

Oikeusturva hallintoasioissa. Suomen perustuslain (731/1999) 21 pykälä takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa kasitellyksi asianmukaisesti lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa. Oikaisuvaatimustie on taman perustuslain oikeusturvasaannoksen kaytannon toteuttamistapa. Viranomainen on velvollinen käsittelemään oikaisuvaatimuksen viipymättä ja antamaan perusteltu päätös hallintolain (434/2003) 49 g pykälän mukaisesti.

Asianosaisen kuuleminen. Hallintolain (434/2003) 34 pykälän mukaan asianosaiselle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ennen päätöksentekoa. Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti on oikaisuvaatimuksen perusteena, jos se on saattanut vaikuttaa päätöksen sisältöön. Viranomainen on velvollinen perustelemaan päätöksensä hallintolain (434/2003) 45 pykälän mukaisesti. Perustelujen puuttuminen tai puutteellisuus on oikaisuvaatimuksen perusteena. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 22 pykälä sääntelee jatkovalitusta hallinto-oikeuteen oikaisuvaatimuspäätöksen jälkeen. Asianosaisen kuuleminen on pakollista. Hallintolain (434/2003) 34 pykälän mukaan asianosaiselle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä ennen päätöksentekoa. Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti on oikaisuvaatimuksen perusteena. Viranomainen on velvollinen perustelemaan päätöksensä 45 pykälän mukaisesti. Siirtaminen toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos oikaisuvaatimus on osoitettu vaaralle viranomaiselle, viranomainen siirtaa sen oikealle hallintolain (434/2003) 21 pykälän nojalla. Parempi kuitenkin toimittaa oikaisuvaatimus oikealle viranomaiselle suoraan.

Oikaisuvaatimuksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa vaatimuksen hylkäämiseen tai menestymättömyyteen.

Virhe 1 — Määräajan laiminlyönti. Oikaisuvaatimuksen tekeminen liian myöhään on yleisin virhe. Hallintolain (434/2003) 49 c pykälän 30 päivän määräaika on ehdoton, eikä myöhästymiselle ole yleistä armahdusta. Laske määräaika tiedoksisaantipäivästä ja merkitse se heti kalenteriin.

Virhe 2 — Epäselvät tai puuttuvat vaatimukset. Oikaisuvaatimus on tehty ilman selkeää vaatimusta siitä, mitä muutosta haetaan. Viranomainen ei voi arvailla hakijan tahtoa. Muotoile vaatimuksesi konkreettisesti ja täsmällisesti.

Virhe 3 — Perusteluiden puuttuminen tai pinnallisuus. Perusteluiksi kirjoitetaan vain yleinen tyytymättömyys päätökseen ilman viittauksia lakiin, tosiseikkoihin tai oikeuskäytäntöön. Hallintolain (434/2003) 6 pykälän yhdenvertaisuusperiaate, 45 pykälän perusteluvelvollisuus tai muut viittaukset vahvistavat argumenttia.

Virhe 4 — Liiteasiakirjojen puuttuminen. Vaaditaan päätöksen muuttamista vedoten asiakirjoihin, joita ei ole liitetty mukaan. Viranomainen arvioi asiaa niiden tietojen perusteella, jotka hakija on esittänyt.

Virhe 5 — Väärä osoite. Oikaisuvaatimus lähetetään väärälle viranomaiselle. Oikaisuvaatimus tehdään samalle viranomaiselle, joka on tehnyt päätöksen, ei hallinto-oikeudelle. Tarkista päätösasiakirjasta oikea osoite.

Virhe 6 - Vaatimuksen rajaaminen liian suppeaksi. Hakija vaatii vain osan päätöksen muuttamista, vaikka koko päätös on lainvastainen hallintolain (434/2003) mukaisesti. Oikaisuvaatimuksessa voidaan vaatia päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan tai pelkän osamuutoksen sijaan. Laaja vaatimus antaa viranomaiselle mahdollisuuden harkita asiaa kokonaisvaltaisesti.

Virhe 7 — Oikaisuvaatimuksen tekeminen ilman asianmukaisia liitteitä. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan muutosta vedoten asiakirjoihin, joita ei kuitenkaan ole liitetty mukaan. Viranomainen arvioi asiaa niiden asiakirjojen perusteella, jotka hakija on toimittanut. Liitä aina kaikki merkitykselliset asiakirjat, kuten sopimukset, lausunnot, kuvat ja tilastot, oikaisuvaatimukseen numeroidusti. Puuttuvat liitteet heikentävät merkittävästi oikaisuvaatimuksen menestymismahdollisuuksia. Virhe 8 - Oikaisuvaatimuksen tekeminen puutteellisessa muodossa. Oikaisuvaatimus tehdään epätäydellisesti ilman kaikkia hallintolain (434/2003) 49 d pykälän edellyttämiä tietoja. Puutteellinen sisältö voi johtaa viranomaisen kehotukseen täydentää vaatimusta. Käytä forms-legal.com-mallipohjaa oikean rakenteen varmistamiseksi.