Credit Record Correction Request Finland

Luottotietojen oikaisupyynto Suomessa on kirjallinen vaatimus, jolla henkilö pyytää luottotietoyritystä oikaisemaan tai poistamaan virheellisen, tarpeettoman, puutteellisen tai vanhentuneen tiedon luottotietorekisteristä luottotietolain (527/2007) 26 §:n ja yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) 16 artiklan nojalla.

Oikeudellinen perusta Suomessa rakentuu kahdelle toisiaan täydentävälle säädökselle. Luottotietolaki (527/2007) on erityislaki, joka sääntelee luottotietorekisterien pitämistä, henkilötietojen käsittelyä luottopäätöksiä varten ja rekisteröidyn oikeuksia. Lain 24 § antaa rekisteröidylle oikeuden tarkastaa omat luottotietonsa maksutta kerran vuodessa. Lain 26 § antaa oikeuden vaatia virheellisten tietojen oikaisemista. Lain 27 § velvoittaa rekisterinpitäjän käsittelemään oikaisupyynnön ja ilmoittamaan toimenpiteistä viivytyksettä, viimeistään kuukauden kuluessa. Yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679) 16 artikla antaa rekisteröidylle oikeuden vaatia henkilötietojensa oikaisemista. Tietosuojalaki (1050/2018) panee täytäntöön GDPR:n Suomessa; valvontaviranomainen on tietosuojavaltuutetun toimisto.

Suomessa merkittävin luottotietoyritys on Suomen Asiakastieto Oy, joka ylläpitää laajinta maksuhäiriörekisteriä yksityishenkilöistä. Bisnode Finland Oy (myös Creditsafe-nimellä) ylläpitää erityisesti yritysten ja elinkeinonharjoittajien tietoja. Dun & Bradstreet Finland Oy on kansainvälinen toimija. Kaikki luottotietoyritykset ovat tietosuojavaltuutetun toimiston valvonnassa.

Maksuhäiriömerkintä on vakava merkintä, joka vaikuttaa merkittävästi henkilön luottokelpoisuuteen: pankit, vakuutusyhtiöt, vuokranantajat, työnantajat ja muut tahot voivat tarkistaa luottotiedot ennen sopimuksen tekemistä. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysajat on säädetty luottotietolain (527/2007) 18–19 §:ssä: tuomioon perustuva merkintä säilyy 5 vuotta, ulosottoperusteiset merkinnät 3–5 vuotta ja vapaaehtoiseen järjestelyyn perustuvat merkinnät 3 vuotta. Merkintä poistetaan automaattisesti säilytysajan umpeuduttua.

Positiivinen luottotietorekisteri on Suomessa uusi järjestelmä: Suomen Asiakastieto Oy ylläpitää velvollisuuden perustuvaa positiivista luottotietorekisteriä, johon kaikki velat tallennetaan. Järjestelmä parantaa luotonantajien kykyä arvioida kuluttajan kokonaisvelkatilanne kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun mukaista luottokelpoisuusarviointia varten.

Luottotietojen oikaisupyynto eroaa yleisestä GDPR-tietopyynnöstä siinä, että oikaisupyynnössä vaaditaan nimenomaisesti virheellisen tiedon korjaamista, kun taas tietopyynnössä vain pyydetään nähtäväksi omat henkilötiedot. Forms-legal.com tarjoaa tämän oikaisupyynnön mallin osana Suomen oikeudellisten asiakirjojen laajaa kirjastoa.

Luottotietojen oikaisupyynto Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa henkilön luottotietorekisterissä on virheellinen, vanhentunut tai tarpeeton merkintä luottotietolain (527/2007) 26 §:n mukaisesti.

Maksuhäiriömerkintä on maksettu. Yleisin oikaisuperuste on tilanne, jossa velka on maksettu mutta maksuhäiriömerkintä ei ole poistunut rekisteristä. Maksuhäiriömerkintä ei poistu automaattisesti maksamisen jälkeen; rekisterinpitäjälle on ilmoitettava maksamisesta ja toimitettava todiste (tiliote tai maksusuoritus). Maksamisen jälkeen merkinnän rinnalle tulee merkintä maksamisen ajankohdasta, mutta alkuperäinen maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä säilytysajan loppuun luottotietolain (527/2007) 18–19 §:n mukaisesti.

Velka on vanhentunut. Velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukainen 3 vuoden vanhentumisaika on saattanut kulua umpeen, jolloin velka on vanhentunut eikä ole enää perittävissä. Vanhentuneeseen saatavaan perustuva maksuhäiriömerkintä on virheellinen, ja rekisterinpitäjä on poistettava se luottotietolain (527/2007) 26 §:n nojalla. Vanhentumisen katkaisu (velallisen tunnustus, oikeudellinen toimenpide) on huomioitava.

Merkintä on tehty väärälle henkilölle (nimiyhtenevyys). Nimien tai henkilötunnusten sekoittuminen voi johtaa virheelliseen merkintään toisen henkilön rekisterissä. Tämä on vakava tekninen virhe, joka on oikaistava viivytyksettä luottotietolain (527/2007) 26 §:n ja GDPR:n 16 artiklan nojalla. Todisteet henkilöllisyydestä (henkilöllisyysasiakirja) on toimitettava oikaisupyynnön tueksi.

Saatava on riitainen. Jos henkilö kiistää saatavan, jonka perusteella maksuhäiriömerkintä on tehty, oikaisupyynto voi olla peruste merkinnän kiistämiseksi. Riitainen saatava edellyttää kuitenkin, että kiistäminen perustuu oikeudellisesti pätevään perusteeseen (esimerkiksi sopimusrikkomus, kohtuuton ehto, perusteeton velvoite). Pelkkä maksuhaluttomuus ei ole oikaisuperuste.

Tuomio on kumottu tai muuttunut. Jos käräjäoikeuden tuomio, jota vastaava maksuhäiriömerkintä on tehty, on muuttunut hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa, alkuperäiseen tuomioon perustuva merkintä on oikaistava.

Vanhentunut tieto säilytysajan jälkeen. Jos luottotietomerkintä on säilytysajan päätyttyä edelleen rekisterissä virheellisesti, oikaisupyynto on tehokkain tapa saada se poistetuksi nopeammin kuin automaattinen poistoprosessi.

Oikeudellisesti tehokas Luottotietojen oikaisupyynto Suomessa sisältää seuraavat olennaiset osatekijät luottotietolain (527/2007) ja GDPR:n mukaisen käsittelyn varmistamiseksi.

Rekisteröidyn täydellinen yksilöinti. Henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus (DDMMYY-NNNN väestötietojärjestelmästä), osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite ovat pakollisia. Henkilötunnus on välttämätön luottotietomerkinnän yksilöimiseksi rekisterissä; ilman sitä rekisterinpitäjä ei pysty käsittelemään pyyntöä. Osoite on tärkeä, koska vastaus toimitetaan kirjallisesti.

Rekisterinpitäjän yksilöinti. Oikaisupyynto on osoitettava oikealle luottotietoyritykselle. Suomen Asiakastieto Oy on suurin rekisterinpitäjä; Bisnode Finland Oy ja Dun & Bradstreet Finland Oy ovat muita toimijoita. Tarkista etukäteen, missä rekisterissä virheellinen tieto on luottotietolain (527/2007) 24 §:n mukaisen maksuttoman tarkastusoikeuden avulla.

Virheellisen merkinnän täsmällinen yksilöinti. Merkinnän tyyppi (maksuhäiriömerkintä, kyselymerkintä, osoitetieto tai muu), ajankohta ja viittausnumero mahdollistavat nopean käsittelyn. Mitä täsmällisemmin virheellinen merkintä on yksilöity, sitä nopeammin rekisterinpitäjä pystyy käsittelemään pyynnön.

Oikaisun peruste selkeästi esitettynä. Oikaisupyynnön peruste — velka maksettu, velka vanhentunut, saatava riitainen, tekninen virhe, tuomio kumottu tai muu — on ilmoitettava yksiselitteisesti. Kuvaus oikaisuperusteesta on oltava täsmällinen ja perusteltu; rekisterinpitäjällä on oikeus pyytää lisäselvityksiä.

Liiteasiakirjat oikaisun tueksi. Todisteet ovat ratkaisevassa asemassa: maksusuoritus osoittava tiliote velkasuorituksesta; käräjäoikeuden tai hovioikeuden päätös, jos tuomio on muuttunut; ulosottolaitoksen todistus, jos ulosotto on päättynyt; henkilöllisyysasiakirja, jos kyse on nimiyhtenevyydestä; velan vanhentumisesta kirjallinen dokumentointi.

Oikeussuojakeinot kieltäytymisen jälkeen. Luottotietolain (527/2007) 27 §:n mukaisesti rekisterinpitäjän on ilmoitettava toimenpiteistä kuukauden kuluessa. Kieltäytymisen perusteluihin on oikeus tutustua. Rekisteröity voi viedä asian tietosuojavaltuutetun toimiston käsiteltäväksi maksutta. Tietosuojavaltuutetun päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. FINE tai kuluttajariitalautakunta tarjoaa lisää oikeussuojakeinoja. Forms-legal.com tarjoaa tämän mallin sekä täydentävän velkojen järjestelysopimuksen mallin.

Luottotietojen oikaisupyynto Suomessa täytetään oikein noudattamalla seuraavia vaiheita, jotta pyynto käsitellään nopeasti ja tehokkaasti luottotietolain (527/2007) mukaisesti.

Vaihe 1 — Tarkista omat luottotietosi ensin. Ennen oikaisupyynnön tekemistä tarkista omat luottotietosi Suomen Asiakastieto Oy:ltä tai muilta luottotietoyrityksiltä. Luottotietolain (527/2007) 24 §:n mukaisesti henkilöllä on oikeus maksuttomaan tarkastusoikeuteen kerran vuodessa. Tarkastuspyyntö voidaan tehdä sähköisesti (asiakastieto.fi) tai kirjallisesti. Tarkistuspalvelu kertoo kaikki rekisterissä olevat merkinnät ja niiden perusteet.

Vaihe 2 — Tunnista virheellinen merkintä. Selvitä, mikä merkintä on virheellinen, vanhentunut tai tarpeeton luottotietolain (527/2007) 26 §:n nojalla. Merkinnän tyyppi (maksuhäiriömerkintä, kyselymerkintä, osoitetieto), ajankohta ja viittausnumero löytyvät tarkastusvastauksesta. Arvioi oikaisun peruste: onko velka maksettu, vanhentunut, riitainen vai tekninen virhe?

Vaihe 3 — Kerää todistusaineisto. Oikaisuperusteen mukaan kerää asiaankuuluvat todisteet: tiliote velkasuorituksesta (maksaminen); kirjallinen dokumentointi vanhentumisesta (vanhentuminen); käräjäoikeuden tai hovioikeuden päätös (tuomion muutos); henkilöllisyysasiakirja (nimiyhtenevyys); tai muut asiakirjat oikaisuperusteen tueksi. Todisteet ovat ratkaisevia oikaisun onnistumiselle.

Vaihe 4 — Täytä oikaisupyynto täsmällisesti. Ilmoita henkilötunnus (DDMMYY-NNNN) täsmällisesti — ilman tätä rekisterinpitäjä ei pysty yksilöimään tietoja. Yksilöi virheellinen merkintä täsmällisesti (tyyppi, ajankohta, viite). Esitä oikaisuperuste yksiselitteisesti ja kuvaile kuvaus-kentässä täsmällisesti, miksi merkintä on virheellinen. Liitä kopiot todisteista pyyntöön.

Vaihe 5 — Osoita pyynto oikealle rekisterinpitäjälle. Jos virheellinen merkintä on Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä, pyynto osoitetaan sinne. Jos kyse on Bisnode Finland Oy:n tai muun yrityksen rekisteristä, osoita pyynto kyseiselle yritykselle. Pyynön voi lähettää sähköisesti (verkkolomake tai sähköposti), kirjallisesti (posti) tai toimittamalla henkilökohtaisesti asiakaspalveluun.

Vaihe 6 — Seuraa käsittelyä. Luottotietolain (527/2007) 27 §:n mukaisesti rekisterinpitäjän on ilmoitettava toimenpiteistä viivytyksettä, viimeistään kuukauden kuluessa. Pyydä vastaanottokuittaus pyynöstä. Jos vastausta ei kuulu kuukauden kuluessa, ota yhteyttä uudelleen kirjallisesti.

Vaihe 7 — Käytä oikeussuojakeinoja kieltäytymisen jälkeen. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy oikaisemasta tietoja, kirjallinen kieltäytymispäätös on pyydettävä perusteluineen. Tämän jälkeen asia voidaan viedä tietosuojavaltuutetun toimistoon (maksution käsittely); tietosuojavaltuutettu voi antaa päätöksen oikaisun velvoittamisesta tai epäämisestä. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Luottotietojen oikaisupyynto Suomessa perustuu luottotietolain (527/2007) ja yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) velvoitteisiin.

Luottotietolaki (527/2007) erityislakina. Luottotietolaki (527/2007) on erityislaki, joka sääntelee luottotietorekisterien pitämistä Suomessa. Lain 10–22 § säätelee, millä perusteilla maksuhäiriömerkintöjä voidaan tehdä: tuomioon, ulosottoon tai vapaaehtoiseen järjestelyyn perustuvat merkinnät ovat sallittuja lain tarkoittamilla tavoilla. Lain 18–19 § säätelee säilytysajat: tuomioon perustuva merkintä säilyy 5 vuotta, ulosottoperusteiset 3–5 vuotta, vapaaehtoiset 3 vuotta. Lain 24 § antaa rekisteröidylle oikeuden maksuttomaan tarkastusoikeuteen kerran vuodessa. Lain 26 § antaa oikeuden vaatia virheellisten tietojen oikaisemista. Lain 27 § velvoittaa rekisterinpitäjän ilmoittamaan toimenpiteistä viivytyksettä, viimeistään kuukauden kuluessa.

Yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679) ja tietosuojalaki (1050/2018). GDPR:n 16 artikla antaa rekisteröidylle oikeuden vaatia henkilötietojensa oikaisemista ilman aiheetonta viivytystä. GDPR:n 12 artikla velvoittaa rekisterinpitäjän vastaamaan oikaisupyyntöön kuukauden kuluessa. GDPR:n 77–78 artikla antaa oikeuden tehdä valitus valvontaviranomaiselle (Suomessa tietosuojavaltuutetun toimisto) ja oikeuden hakea muutosta tuomioistuimessa. Tietosuojalaki (1050/2018) täydentää GDPR:a Suomessa; tietosuojavaltuutettu valvoo lain noudattamista.

Velan vanhentumisesta annettu laki (728/2003). Yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta, laskettuna eräpäivästä tai siitä, kun velkoja saattoi vaatia suoritusta. Vanhentuneen velan periminen oikeudellisesti on kiellettyä; vanhentuneeseen saatavaan perustuva maksuhäiriömerkintä on virheellinen. Vanhentuminen katkaistaan velallisen tunnustuksella, oikeudellisella toimenpiteellä tai ulosottohakemuksella; katkaisemisen jälkeen alkaa uusi vanhentumisaika.

Laki positiivisesta luottotietorekisteristä (739/2022). Positiivinen luottotietorekisteri sisältää kaikkien kuluttajien velkatiedot; rekisterinpitäjänä toimii Suomen Asiakastieto Oy. Rekisterin tarkoituksena on ehkäistä ylivelkaantumista antamalla luotonantajille kokonaiskuva kuluttajan velkatilasta. Rekisteröidyllä on tarkastusoikeus omiin tietoihinsa luottotietolain (527/2007) 24 §:n mukaisesti ja oikaisupyyntöoikeus lain 26 §:n nojalla.

Laki kuluttajansuojasta 38/1978. Kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun mukainen luottokelpoisuusarviointi perustuu luottotietorekisteriin; virheellinen rekisteritieto voi johtaa lainanoton epäämiseen, mikä on kuluttajan oikeus saada oikaistuksi.

Tavanomaiset virheet Luottotietojen oikaisupyynto Suomessa laadinnassa hidastavat käsittelyä tai johtavat pyynnön hylkäämiseen.

Virhe 1 — Puuttuva henkilötunnus tai väärä henkilötunnus. Ilman täsmällistä henkilötunnusta (DDMMYY-NNNN) rekisterinpitäjä ei pysty yksilöimään rekisteritietoja pyytäjälle. Virheellinen henkilötunnus johtaa käsittelyn viivästymiseen tai hylkäämiseen. Ratkaisu: ilmoita aina täydellinen ja oikea henkilötunnus väestötietojärjestelmän mukaisesti.

Virhe 2 — Oikaisupyynnön osoittaminen väärälle rekisterinpitäjälle. Jos oikaisupyynto lähetetään esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy:lle mutta virheellinen tieto on Bisnode Finland Oy:n rekisterissä, pyynto ei tuota tulosta. Ratkaisu: tarkista ensin omat luottotiedot kaikilta rekisterinpitäjiltä luottotietolain (527/2007) 24 §:n mukaisen tarkastusoikeuden avulla ennen oikaisupyynnön lähettämistä.

Virhe 3 — Puuttuvat todisteet oikaisuperusteen tueksi. Pelkkä väite virheellisyydestä ilman todistusaineistoa ei riitä oikaisuperusteeksi. Maksusuoritusta osoittava tiliote, käräjäoikeuden päätös tai muu asiakirja on liitettävä pyyntöön. Ratkaisu: kerää kaikki relevantti todistusaineisto ennen pyynnön lähettämistä.

Virhe 4 — Väärinkäsitys merkinnän poistumisesta maksamisen jälkeen. Maksuhäiriömerkintä ei poistu automaattisesti, kun velka maksetaan; merkinnän rinnalle lisätään ainoastaan merkintä maksamisen ajankohdasta. Alkuperäinen merkintä säilyy rekisterissä säilytysajan (3–5 vuotta) loppuun luottotietolain (527/2007) 18–19 §:n mukaisesti. Ratkaisu: ymmärrä, että oikaisupyynto voi poistaa virheellisen merkinnän, mutta oikeellinen merkintä säilyy lain mukaisesti.

Virhe 5 — Oikeussuojakeinojen laiminlyönti kieltäytymisen jälkeen. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy oikaisusta, rekisteröidyllä on oikeus viedä asia tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tarvittaessa hallinto-oikeuteen. Kieltäytymistä ei tule hyväksyä ilman jatkoarviointia. Ratkaisu: pyydä aina kirjallinen kieltäytymispäätös perusteluineen ja arvioi oikeussuojakeinot GDPR:n 77–78 artiklan ja luottotietolain (527/2007) nojalla.