Ennakkoratkaisuhakemus (Vero)

Ennakkoratkaisuhakemus verotuksesta Suomessa on hakemustyyppinen asiakirja, jolla verovelvollinen pyytää Verohallintoa antamaan sitovan kannanoton suunnitellun oikeustoimen tai tulevaisuuden tulotilanteen verokohtelusta ennen toimenpiteen toteuttamista. Asiakirjaa saantelee laki verotusmenettelysta (1558/1995) 84 pykälä, joka saataa Verohallinnon ennakkoratkaisumenettelyn henkilon ja yhteisönverotuksessa. Arvonlisaverotuksessa sovelletaan arvonlisaverolain (1501/1993) 190 pykälän omaa ennakkoratkaisumenettelyä.

Ennakkoratkaisu sitoo Verohallintoa, eli verovelvollinen voi luottaa ratkaisuun ja toteuttaa oikeustoimen sen mukaisesti ilman riskia myohemmasta verotusmuutoksesta. Sitovuus koskee ainoastaan sitä hakemuksessa kuvattua oikeustointa tai tilannetta, johon ennakkoratkaisu on annettu. Jos verovelvollinen toteuttaa toimenpiteen eri tavalla kuin hakemuksessa on kuvattu, ennakkoratkaisu ei sido Verohallintoa. Ennakkoratkaisu on voimassa paatoksessa mainitun määräajanmääräajanmääräajan, yleensä kaksi vuotta antamisesta, tai siihen verovuoteen saakka, jona se on myonnetty.

Ennakkoratkaisuhakemuksia kayttavat erityisesti yritykset ja suurempien varallisuuserien omistajat tilanteissa, joissa verotuksellinen epaselvyys on merkittävä. Tyypillisia tilanteita ovat yrityskaupat, sukupolvenvaihdokset, kiinteiston tai arvopaperien myynti, merkittävät paaomajärjestelyt, uudet liiketoimintamallit tai rajat ylittävät järjestelyt, joissa ei ole selvää vastausta verokohteluun. Ennakkoratkaisuhakemuksella verovelvollinen voi suunnitella toimensa etukatea ja välttää kalliin verotusyllätyksen jalkikateen.

Ennakkoratkaisu eroaa selkeästi veronoikaisuvaatimuksesta: siinä missä oikaisuvaatimus kohdistuu jo tehtyyn virheelliseen verotuspäätökseen, ennakkoratkaisuhakemus kohdistuu tulevaan toimenpiteeseen, jota ei ole vielä toteutettu. Ennakkoratkaisu on niin sanottu ennakoiva oikeussuojakeino. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ja Verohallinnon julkaisemat ennakkoratkaisut muodostavat kaytannon verotuksessa keskeisen oikeuskäytännön, joka ohjaa Verohallinnon myohempaa tulkintaa.

Ennakkoratkaisuhakemus on maksullinen: Verohallinto perii hakenuksesta maksun, jonka suuruus määräytyy veroasian monimutkaisuuden mukaan. Maksu ei kuitenkaan kata mahdollisia oikeudenkaynnin kuluja, jos ennakkoratkaisusta valitetaan hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hakemuksen kustannus on kuitenkin usein huomattavasti pienempi kuin verotuksellisesta yllätyksestä aiheutuvat veroseuraamukset, joten ennakkoratkaisuhakemuksen kaytto on taloudellisesti perusteltua etenkin suurissa transaktioissa.

Suomessa ennakkoratkaisua voi pyytää Verohallinnolta, jonka yritysverotusyksikkö käsittelee yritysten hakemukset ja henkilöasiakkaiden palvelu yksityishenkiloiden hakemukset. Monimutkaisemmissa ennakkoratkaisukysymyksissä, joilla on laajempaa oikeudellista merkitystä, voidaan hakea ratkaisua myös Keskusverolautakunnalta, joka on Verohallinnon riippumaton toimielin. Keskusverolautakunnan antamat ratkaisut julkaistaan ja ne ohjaavat käytäntöä laajemmin kuin yksittaisen Verohallinnon yksikon ratkaisu. Yksittaisen verovelvollisen tavanomaiseen tilanteeseen Verohallinnon oma ennakkoratkaisumenettely on riittävä.

Ennakkoratkaisumenettelyn kaytannon eteneminen. Ennakkoratkaisuhakemus jatetetaan Verohallinnolle OmaVeron kautta tai postitse. Hakemus kirjataan diaariin ja osoitetaan käsittelyyksikölle veron lajin mukaan. Käsittelyvirkailija arvioi hakemuksen kattavuuden ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä. Verohallinto voi antaa hakijalle mahdollisuuden kommentoida ennen päätöksen tekemista, jos ratkaisu poikkeaa hakijan kannasta. Ennakkoratkaisu annetaan kirjallisesti, ja sissa perustellaan sovellettava lain säännös sekä tulkinta. Ennakkoratkaisu on julkinen asiakirja, jos se sisältää oikeudellisesti merkittävää tulkintaa. Muuten se on salassa pidettävä verotustietoja koskeva asiakirja. Hakija saa kopion päätöksestä postitse tai sähköisesti OmaVeron kautta.

Ennakkoratkaisuhakemus verotuksesta Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa suunnitellun oikeustoimen verotuskohtelu on epäselvää ja epäselvyydellä on merkittäviä taloudellisia seurauksia. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisia syita hakea ennakkoratkaisua.

Sukupolvenvaihdos ja yritysvarallisuuden siirto. Kun yrittäjä siirtaa liiketoimintaansa tai osakkeitaan seuraavalle sukupolvelle, perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 pykälän sukupolvenvaihdoshuojennus voi laskea verotaakkaa merkittävästi. Ennakkoratkaisu vahvistaa, täyttyvätkö huojennuksen edellytykset ennen lahjoituksen tai kaupan toteuttamista, jottei verovelvollinen jouda maksamaan täyttä lahjaveroa jalkikateen.

Kiinteistön tai yhtion osakkeiden myynti. Merkittävän omaisuuden myynnissä ennakkoratkaisu selvittää, mista hetkesta omistusaika lasketaan luovutusvoittoverotuksessa, onko myynti pääomaverotettavaa vai elinkeinoverotettavaa tuloa tai soveltuvatko asunnon myyntivoittoverovapaukset tuloverolain (1535/1992) 48 pykälän mukaisesti.

Yrityksen jakautuminen, sulautuminen tai osakevaihtomenettelyt. Yritysjärjestelyissa, kuten jakautumisessa tai liiketoimintasiirroissa, voi soveltua elinkeinoverolain (360/1968) 52 pykälän jatkuvuusperiaate, joka mahdollistaa verovapauden. Ennakkoratkaisu vahvistaa, täytetäänkö kaikki lain edellytykset ennen järjestelyn toteuttamista.

Arvonlisaveroa koskevat rajaratkaisut. Uuden liiketoiminnan tai palvelumallin ALV-kohtelu voi olla epäselvää, esimerkiksi onko myynti ALV-verollista vai ALV-vapaata, soveltuuko alennettu verokanta tai onko suoritus määriteltävissä kiinteiston luovutukseksi vai palveluksi. Arvonlisäverolain (1501/1993) 190 pykälän mukainen ennakkoratkaisu antaa sitovan vastauksen ennen liiketoiminnan aloittamista.

Rajat ylittävät oikeustoimet. Kansainväliset yrityskaupat, ulkomaisiin yhtiömalleihin perustuvat järjestelyt tai ulkomailta Suomeen saatava tulo voivat liittyä niin sanottuun kansainväliseen kaksinkertaiseen verotukseen. Ennakkoratkaisu selvittää, miten Suomen ja asuinmaan välinen verosopimus vaikuttaa tilanteeseen, ennen kuin tulos realisoituu.

Osakassopimukset ja osakaslainat. Osakaslainan tai osakassopimusten yhteyteen tehtävien jarjestelyjen verotus voi olla epäselvää, esimerkiksi onko osakaslaina katsottavissa peitellyksi osingonjaoksi tai ovatko osakassopimuksen optiot verotettavaa tuloa heti vai myöhemmin. Ennakkoratkaisu antaa varmuuden ennen suuremman lainan tai option myontamista.

Uuden liiketoimintamallin ALV-kohtelu. Kun yritys perustaa uuden digitaalisen tuotteen tai alihankintaverkoston, sen verokohtelu voi olla epäselvää arvonlisäverotuksessa. Ennakkoratkaisuhakemus selvittää, onko liiketoimi ALV-verollinen tai soveltuuko alennettu verokanta arvonlisaverolain (1501/1993) 27 pykälän mukaisesti. Ennakkoratkaisu antaa varmuuden heti toiminnan alusta lähtien ilman riskia jälkiverotuksesta. Verohallinnon yritysverotusyksikkö käsittelee nämä hakemukset yrityksille.

Sijoitustoiminnan luovutusvoiton verotus. Osakesalkun realisointi tai sijoitusrakenteen muuttaminen voi aiheuttaa kysymyksia siitä, miten luovutusvoitto lasketaan tai onko kyse elinkeinoverotettavasta toiminnasta. Ennakkoratkaisuhakemus selvittää tuloverolain (1535/1992) 45 pykälän tai elinkeinoverolain (360/1968) soveltamisen ennen realisoinnin toteuttamista. KHO:n oikeuskaytanto on ohjannut tata aluetta merkittävästi ja KHO-ratkaisuihin viittaaminen parantaa hakemuksen perusteluita.

Oikeudellisesti kunnollinen ennakkoratkaisuhakemus verotuksesta Suomessa sisältää kaikki seuraavat osat, jotta Verohallinto voi antaa sitovan ratkaisun laki verotusmenettelysta (1558/1995) 84 pykälän mukaisesti.

Hakijan tarkat tunnistetiedot. Verovelvollisen koko nimi tai yrityksen virallinen nimi, henkilotunnus tai Y-tunnus sekä postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Jos käytöstä asiamies, myös asiamiehen tiedot ja valtakirja on liitettava hakemukseen.

Veron laji. Selkeä maarittely siitä, minkä veron ennakkoratkaisua haetaan, kuten tuloverolaki, elinkeinoverolaki, arvonlisaverolaki tai perintö- ja lahjaverolaki. Veron laji maarittaa toimivaltaisen yksikon ja sovellettavan menettelyn Verohallinnossa.

Yksityiskohtainen oikeustoimen tai tilanteen kuvaus. Suunnitellun toimenpiteen tai tulotilanteen kuvaus on syytä olla niin tarkka, että Verohallinnolla on kaikki tarpeellinen tieto päätöksentekoon. Kuvaa osapuolet, oikeustoimen rakenne, arvot, aikataulut ja mahdolliset ehdot. Epämääräinen kuvaus johtaa herkasti suppeaan tai ehdolliseen ennakkoratkaisuun.

Tarkasti muotoillut ennakkoratkaisukysymykset. Ennakkoratkaisu sitoo Verohallintoa vain siinä, mista on nimenomaisesti kysytty. Kysymykset on muotoiltava tarkkaan oikeudellisessa muodossa, viitaten soveltuvaan lain pykälään ja sen edellytyksen täytetykseen. Epämääräinen kysymys saa epämääräisen vastauksen.

Hakijan kanta sovellettavasta lainsäädännöstä. Hakijan oma oikeudellinen analyysi vahvistaa hakemuksen asiantuntemusta, nopeuttaa käsittelyä ja antaa Verohallinnon arvioida, missä kohdassa hakijan ja Verohallinnon tulkinta mahdollisesti poikkeavat. Viittaa keskeisiin lakisakaannoksiin, hallituksen esityksiin ja oikeuskaytantoon. Forms-legal.com tarjoaa ennakkoratkaisuhakemuksen mallin, mutta monimutkaisissa asioissa veroneuvonantajan tai asianajajan kaytto on suositeltavaa.

Liitteet. Kaikki taustatiedot, kuten tilinpäätökset, osakeluettelot, sopimusluonnokset, arvioraportit tai muut asiakirjat, jotka ovat tarpeen ennakkoratkaisun antamiseksi, liitetaan numeroidussa liiteluettelossa. Puutteelliset liitteet viivastyttavat käsittelyä tai johtavat suppeaan ratkaisuun.

Allekirjoitus, paikka ja päivämäärä. Hakemus on hakijan tai asiamiehen allekirjoittama muodossa PP.KK.VVVV. OmaVeron kautta jatettaessa vahva tunnistautuminen korvaa allekirjoituksen.

Ennakkoratkaisuhakemuksen verotuksesta Suomessa laadintaan on syytä noudattaa seuraavaa prosessia, jotta hakemus on kattava ja siitä saadaan sitova ratkaisu laki verotusmenettelysta (1558/1995) 84 pykälän nojalla.

Vaihe 1 - Selvitä, tarvitseeko asiasi ennakkoratkaisun. Ennakkoratkaisu on syytä hakea, jos suunnitellun toimenpiteen verotuskohtelu on aidosti epäselvää ja virheellisesta tulkinnasta voi aiheutua merkittävä verotaakka. Selkeissa perustapauksissa ennakkoratkaisu ei ole tarpeen; veroneuvoja tai Verohallinnon asiakaspalvelu voi antaa epävarallisuuden selkeyttämisen ilmaiseksi.

Vaihe 2 - Keraa kaikki tiedot suunnitellusta oikeustoimesta. Kartoita osapuolet, oikeustoimen rakenne, summat, aikataulut ja mahdolliset vaihtoehtoiset toteutustavat ennen hakemuksen laadintaa. Mitä tarkempi kuvaus, sitä kattavampi ennakkoratkaisu.

Vaihe 3 - Muotoile ennakkoratkaisukysymykset huolellisesti. Kirjaa kysymykset nimenomaisesti oikeudellisessa muodossa ja viittaa soveltuvaan lain pykälään. Esimerkki hyvin muotoillusta kysymyksesta: Sovelletaanko suunniteltuun osakelahjaan perintö- ja lahjaverolain 55 pykälän mukainen sukupolvenvaihdoshuojennus, ottaen huomioon että yhtiö harjoittaa aktiivista elinkeinotoimintaa ja lahjan saaja jatkaa toimintaa?

Vaihe 4 - Laadi hakijan oma oikeudellinen analyysi. Kirjaa hakijan kanta sovellettavasta lainsäädännöstä ja viittaa keskeisiin lakisakaannoksiin, hallituksen esityksiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisuihin. Tämä nopeuttaa käsittelyä ja selkiyttää erimielisyyden kohteen.

Vaihe 5 - Kokoa liitteet. Keraa kaikki oikeustoimen kuvaamisen kannalta tarpeelliset asiakirjat: tilinpäätökset, osakaslista, sopimusluonnokset, arvioraportit, tase-erittelyt. Numeroi liitteet liiteluettelossa.

Vaihe 6 - Jata hakemus Verohallinnolle. Hakemus voidaan jättää OmaVeron kautta, postitse tai henkilokohtaisesti. OmaVero on suositeltavin tapa. Verohallinto perii maksamataksesta hakemukselle hakemuksen monimutkaisuuden mukaisen maksun, joka maksetaan viimeistaan käsittelyn yhteydessa.

Vaihe 7 - Seuraa käsittelyä ja vastaa lisaselvityspyyntoihin. Ennakkoratkaisun kasittelyaika vaihtelee, mutta se pyritään antamaan muutamassa kuukaudessa. Vastaa Verohallinnon lisaselvityspyyntoihin nopeasti, jotta käsittely ei viivästy.

Vaihe 8 - Vastaa lisaselvityspyyntoihin. Verohallinto saattaa pyytää lisäselvityksiä hakemuksen tueksi. Lisaselvityspyyntoihin on vastattava annetuissa määräajoissa, koska myöhästyminen voi viivastyttaa ratkaisun antamista tai johtaa suppeampaan ratkaisuun. Kokoa tarvittavat lisätiedot nopeasti ja kattavasti. Vaihe 9 - Arvioi saatu ratkaisu huolellisesti. Saatuasi ennakkoratkaisun varmista, että suunniteltu oikeustoimi toteutetaan hakemuksessa kuvatulla tavalla. Poikkeaminen kuvatusta menettelystä tekee ennakkoratkaisusta sitoumattoman. Jos ennakkoratkaisu ei vastaa odotuksia, voit valittaa siitä hallinto-oikeuteen 30 paivassa tiedoksisaannista hallintolainkaytonlain (586/1996) mukaisesti.

Ennakkoratkaisuhakemus verotuksesta Suomessa perustuu useisiin lakisakaannoksiin, joista keskeisimmat ovat seuraavat.

Laki verotusmenettelysta (1558/1995) 84 pykälä. Saa saata Verohallinnon ennakkoratkaisumenettelyn henkilon ja yhteisönverotuksessa. Ennakkoratkaisu annetaan hakemuksesta, se on maksullinen, se sitoo Verohallintoa paatoksessa mainitun ajan ja sitovuus koskee vain hakemuksessa kuvattua oikeustointa tai tilannetta. Ennakkoratkaisusta voidaan valittaa hallintotuomioistuimeen.

Arvonlisaverolaki (1501/1993) 190 pykälä. Saataa ALV-ennakkoratkaisumenettelyn arvonlisaverossa. Menettely on erillinen tuloverotuksen ennakkoratkaisumenettelystä, mutta perusperiaatteet ovat samanlaiset: hakemus on maksullinen ja sitova myönnetyn ajanjakson ajan.

Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940). Sukupolvenvaihdoshuojennus 55 pykälässä edellyttää useita edellytyksiä: luovutettava omaisuus on yritys tai sen osa, luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa, luovutushinta on enintään 50 prosenttia kayvanarvosta ja luovutuksensaajalle määrätty lahja- tai perintövero ylittää määrätyn raja-arvon. Ennakkoratkaisu vahvistaa ehtojen taytetysta ennen toimenpidettä.

Tuloverolaki (1535/1992) ja elinkeinoverolaki (360/1968). Yritysjärjestelyihin, kuten jakautumiseen, sulautumiseen ja osakevaihtoon, liittyvät ennakkoratkaisut perustuvat paaosaan elinkeinoverolain 52 pykälän yritysjärjestelysaannoksiin. Edellytykset verovapaudelle on taytetyttava ennen järjestelyn toteuttamista.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) oikeuskaytanto. Vaikka KHO:n paatokset eivät sido tuomioistuimia muodollisesti, ne muodostavat käytännössä ohjaavan prejudikaatin, johon verovelvollisen kannattaa viitata ennakkoratkaisuhakemuksessaan.

Hallintolaki (434/2003). Säätelee hakemusprosessia, asiamiehen käyttämistä, lisaselvityspyyntoihin vastaamista ja kuulemista. Verovelvollisella on oikeus tulla kuulluksi ennen ennakkoratkaisun antamista, jos ratkaisu poikkeaa hakijan kannasta.

Menettelysaannot Verohallinnossa. Ennakkoratkaisuhakemus toimitetaan Verohallinnolle, jonka yritysverotusyksikkö käsittelee yrityksille suunnatut hakemukset ja henkilöasiakkaiden palvelu yksityishenkiloiden hakemukset. Hakemus on maksullinen, ja maksu määräytyy Verohallinnon hinnaston mukaan. Käsittelyn tavoiteaika on muutama kuukausi, mutta monimutkaisissa asioissa aika voi olla pidempi. Lisaselvityspyyntoihin on vastattava annetuissa määräajoissa, jotta käsittely ei viivästy. Ennakkoratkaisusta voidaan valittaa hallinto-oikeuteen 30 paivassa tiedoksisaannista hallintolainkaytonlain (586/1996) mukaisesti.

Ennakkoratkaisun voimassaolo. Ennakkoratkaisu on voimassa paatoksessa mainitun maaraajanmaaraajan, yleensä kaksi vuotta päätöksen antamisesta. Voimassaolo voi olla myös rajoitettu tiettyyn verovuoteen. Ennakkoratkaisu menettää voimassaolonsa, jos lainsäädäntö muuttuu tavalla, joka vaikuttaa päätöksen perusteeseen. Lainmuutos tekee ennakkoratkaisusta yhtyymättömän uuteen lainsäädäntöön, ja verovelvollinen ei voi enää luottaa siihen saman verovapauden osalta. Uusi hakemus on tarpeellinen lainsäädännön muuttuessa oleellisesti.

Ennakkoratkaisua harkittäessä on syytä arvioida myös Verohallinnon verkkosivuilla julkaistut ohjeet ja verotuskäytännön muistiot, jotka selventävät Verohallinnon yleista tulkintakäytäntöä. Jos tulkinta on vahvistettu julkaistussa ohjeistuksessa, ennakkoratkaisuhakemusta ei välttämättä tarvita. Toisaalta poikkeukselliset tai rajatapaukset hyötyvät ennakkoratkaisusta, koska Verohallinnon julkaistut ohjeet eivät korvaa tapauskohtaista sidovaa kannanottoa. Hakijan oma neuvonantaja arvioi, onko ennakkoratkaisu tarpeellinen vai riittääkö yleinen neuvontakohteeseen liittyvä tulkintatilanne.

Oikeusturva Suomessa verotuksessa on hyvin kehittynyttä. Verovelvollinen voi hakea muutosta Verohallinnon päätöksiin useilla eri keinoilla, joista ennakkoratkaisu on yksi. Muita keinoja ovat oikaisuvaatimus, hallinto-oikeusvalitus ja KHO-valitus. Yhdessa nämä muodostavat kattavan muutoksenhakujärjestelmän, joka suojaa verovelvollista virheelliselta verotukselta. Ennakkoratkaisuhakemus on naista ennakoivin, koska se kohdistuu tulevaan eikä menneeseen verotukseen. Suomessa verojärjestelma on kansainvälisesti katsottuna läpinäkyvä ja oikeusturvaltaan vahva.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa verotuksesta Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka johtavat suppeaan, ehdolliseen tai hakijaa sitoamattomaan ratkaisuun.

Virhe 1 - Epämääräinen oikeustoimen kuvaus. Jos hakemuksessa ei kuvata oikeustointa riittavan yksityiskohtaisesti, Verohallinto ei voi antaa kattavaa ennakkoratkaisua. Verohallinto voi antaa ratkaisun vain siinä laajuudessa, kuin oikeustoimi on hakemuksessa kuvattu. Oikea menettely on kuvata tilanne niin tarkkaan, että Verohallinnolla on kaikki päätöksenteon kannalta olennainen tieto.

Virhe 2 - Epämääräinen tai vaaraan suuntaan muotoiltu kysymys. Ennakkoratkaisu sitoo vain siihen nimenomaiseen kysymykseen, josta on kysytty. Jos kysymys on epämääräinen tai kohdistuu väärin asiaan, ratkaisu ei kata kaikkia tarpeellisia oikeudellisia aspekteja. Oikea menettely on muotoilla kysymys tarkkaan laki verotusmenettelysta (1558/1995) 84 pykälän oikeudellisessa viitekehyksessa.

Virhe 3 - Liitteiden puuttuminen tai puutteellisuus. Puutteelliset liitteet johtavat lisaselvityspyyntoihin, viivastyttavat käsittelyä tai johtavat suppeaan ratkaisuun. Oikea menettely on liittaa kaikki tiedossaoleva taustamuoto jo hakemukseen.

Virhe 4 - Ennakkoratkaisun hakeminen liian myohaan. Ennakkoratkaisu on haettava ennen oikeustoimen toteuttamista. Jos transaktio on jo toteutettu, ainoaksi keinoksi jaa veronoikaisuvaatimus, jos verotus osoittautuu virheelliseksi. Ennakkoratkaisu ei kata jo toteutettuja toimenpiteitä.

Virhe 5 - Ennakkoratkaisun vastauksen ymmärtäminen väärinpäin. Ennakkoratkaisu sitoo vain kuvattuun oikeustoimeen. Jos oikeustoimi toteutetaan poikkeavalla tavalla, ennakkoratkaisu ei sido. Tarkista, että toteutus vastaa hakemuksessa kuvattua ennen toimenpiteen toteuttamista.

Virhe 6 - Hakijan oikeudellisen analyysin puuttuminen hakemuksesta. Osa hakijoista jättää hakemukseen ainoastaan tosiseikat ilman oikeudellista analyysia siitä, mitä lain säännöstä pitaisi soveltaa. Tämä on heikompi tapa kuin selkea oikeudellinen perustelu, koska se jättää Verohallinnolle suuremman harkintavallan. Oikea menettely on viitata keskeisiin lain pykäliin, kuten perintö- ja lahjaverolaki (378/1940) 55 pykälä tai elinkeinoverolaki (360/1968) 52 pykälä, ja esittaa oma tulkinta siitä, miten laki hakijan tilanteeseen soveltuu.

Virhe 7 - Maksuvelvollisuuden laiminlyönti käsittelyn aikana. Verohallinto perii ennakkoratkaisuhakemuksesta maksun, joka eraantyy käsittelyn yhteydessa. Maksamatta jatetty maksu voi viivastyttaa ratkaisun antamista. Tarkista Verohallinnon hinnasto etukatea ja varaudu maksuun heti hakemuksen jattamisen yhteydessa. Maksun suuruus vaihtelee asian monimutkaisuuden mukaan, joten suuremmissa transaktioissa maksu voi olla useita tuhansia euroja.

Virhe 8 - Liian kapea oikeustoimen kuvaus. Kun oikeustoimi kuvataan liian suppeasti, ennakkoratkaisu kattaa vain sen suppean toimenpiteen. Jos oikeustoimi myöhemmin laajenee tai muuttuu, ennakkoratkaisu ei sido laajennettua toimenpidettä. Oikea menettely on kuvata oikeustoimi kaikkine vaiheineen jo hakemuksessa, myös mahdolliset vaihtoehtoiset toteutustavat. Verohallinto antaa ennakkoratkaisun kaikesta siitä, mitä hakemuksessa on kuvattu, joten kattava kuvaus on edullinen hakijalle.