Veronoikaisuvaatimus

Veronoikaisuvaatimus Suomessa on hallinnollinen muutoksenhakukeino, jolla verovelvollinen voi vaatia virheellisen verotuksen korjaamista Verohallinnolle ilman oikeudenkaynnin nostamista. Asiakirjaa saantelee laki verotusmenettelysta (1558/1995), erityisesti sen 63-65 pykälä, jotka määrittelevät oikaisuvaatimuksen toimittamisen, määräajanmääräytymisen ja Verohallinnon oikaisulautakunnan toimivallan. Veronoikaisuvaatimus on ensimmäinen ja pakollinen vaihe verotusta koskevassa muutoksenhaussa ennen valittamista hallinto-oikeuteen.

Verovelvollinen voi hakea oikaisua useisiin veroihin, kuten henkilon tai yhteisöntuloihin kohdistuvaan tuloveroon, arvonlisäveroon, varainsiirtoveroon, lahja- tai perintoveron maksuunpanoon sekä kiinteistöveroon. Oikaisuvaatimuksen tekeminen on mahdollista sekä virheen korjaamiseksi verovelvollisen eduksi että Verohallinnon toimesta verovelvollisen vahingoksi, jos verotuksessa on tehty virhe. Käytännössä yksityishenkilot ja yritykset tekevat oikaisuvaatimuksen tyypillisesti silloin, kun he katsovat Verohallinnon maksuunpaneman veron määränmäärittelyn, vähennysten hyväksymisen tai tulojen luokittelun olevan virheellinen.

Oikaisuvaatimus eroaa varsinaisesta valituksesta siinä, että se kasitellaan Verohallinnon sisaisena menettelyna. Oikaisulautakunta on Verohallinnon riippumaton yksikko, joka tutkii vaatimuksen laki verotusmenettelysta (1558/1995) 65 pykälän mukaisesti ja tekee siitä päätöksen. Jos oikaisulautakunnan päätös ei tyydytä, verovelvollinen voi valittaa siitä edelleen toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen hallintolainkaytonlain (586/1996) mukaista menettelya noudattaen ja sen jälkeen mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oikaisuvaatimuksen tekeminen on maksutonta, ja se on verovelvolliselle huomattavasti nopeampi ja edullisempi tapa hakea oikaisua kuin oikeudenkaynnin nostaminen. Verohallinto käsittelee oikaisuvaatimukset paaantoisesti kolmen kuukauden kuluessa niiden saapumisesta, vaikka monimutkaisissa asioissa kasittelyaika voi olla pidempi. OmaVeron kaytto nopeuttaa merkittävästi asian käsittelyä, koska asiakirjat ovat heti kaytettavissa sähköisesti.

Veronoikaisuvaatimus on erityisen tärkeää erottaa muista hallinnollisista hakemuksista, kuten maksuvapautushakemuksesta tai ennakkoratkaisuhakemuksesta. Oikaisuvaatimus kohdistuu valmiin verotuspaatoksen muuttamiseen, ei tulevaan verotukseen tai veron maksamatta jättämiseen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Oikea asiakirja on valittava tilanteen mukaan: veronoikaisuvaatimus silloin, kun verotuspäätös on tehty virheellisesti, maksuvapautushakemus silloin, kun haetaan helpotusta suoritettavaan veroon taloudellisilla perusteilla.

Oikaisuvaatimuksen kaytto käytännössä ja OmaVero. Suomessa Verohallinnon oikaisulautakunta käsittelee vuosittain kymmenia tuhansia oikaisuvaatimuksia. Suurin osa niista koskeee tuloveroa, mutta myös ALV, perintövero ja kiinteistövero ovat yleisia kohteita. Oikaisulautakunnan päätös on kirjallinen, ja se perustellaan asianmukaisesti. Myönteisessä paatoksessa vero alennetaan tai poistetaan, ja liikaa maksettu vero palautetaan veronkantolain (11/2018) 38 pykälän mukaisesti korkoineen. Kielteisessä paatoksessa selitetaan, miksi vaatimus on hyllätty, ja ilmoitetaan jatkomuutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen. OmaVeron kayttaminen on erittain suositeltavaa, koska se tallentaa kaikki kommunikaatiot diaarinumeroineen, nopeuttaa käsittelyä ja mahdollistaa liitteiden lähettämisen sähköisesti.

Veronoikaisuvaatimus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa verovelvollinen katsoo Verohallinnon verotuspaatoksen olevan virheellinen ja haluaa hakea siihen oikaisua hallinnollisessa menettelyssa laki verotusmenettelysta (1558/1995) 63 pykälän mukaisesti ennen kuin asia viedään hallinto-oikeuteen.

Liian suuri tuloverotus. Henkilon tai yhteisöntulovero on laskettu virheellisesti, esimerkiksi siksi, että jokin vero-vahennys, kuten kotitalousvähennys, asuntolainan korkovähennys tai elinkeinotoiminnan meno, on jatetty hyvaksymatta tai hyvaksytty väärin perustein. Verovelvollinen esittaa kuittikopiot, kirjanpitootteet tai muun näytön Verohallinnolle.

Virheellinen tulojen luokittelu. Verohallinto on luokitellut tulot eri tulolajiin kuin minkä verovelvollinen katsoo oikeaksi, esimerkiksi luokitellut elinkeinoverolain mukaisen elinkeinotulon palkkatuloksi tai pääomatulon ansiotuloksi. Vaara luokittelu vaikuttaa sovellettavaan verokantaan ja verovelvollisen maaraan.

Arvonlisäverovirhe. Yritys on maksanut arvonlisäveroa liikaa, esimerkiksi siksi, että verolliseksi luokiteltu myynti olisi tullut luokitella verottomaksi tai koska vähennysoikeus jostakin ostosta on evätty perusteettomasti. ALV-oikaisuvaatimukset ovat tavallisia tilanteissa, joissa verokauden ALV-laskenta on mennyt väärinpäin.

Varainsiirtoverovirhe. Kiinteistön tai arvopaperin kaupasta on maksuunpantu virheellinen varainsiirtovero, esimerkiksi vääränlaajuiseen kauppahintaan perustuen tai virheellisellä verokannalla laskettuna. Varainsiirtoveron oikaisuvaatimus on tehtävä ennen kuin verolle määrätty maaraika umpeutuu.

Lahja- tai perintöverovirhe. Verohallinto on määrännyt lahjaveron tai perintoveron virheellisesta arvosta tai virheelliseen saajaan kohdistettuna. Tyypillinen tilanne on yrityksen tai kiinteiston arvostusvirhe lahja- tai perintoverotuksessa, jossa verovelvollinen esittaa riippumattoman arvionsa asiakirjanaytona.

Kiinteistöverovirhe. Kiinteistövero on laskettu vääränlaajuisesta kiinteiston arvosta tai vääränlaajuisesta kiinteiston pinta-alasta, taikka kiinteistö on virheen vuoksi kuulunut vaaran veroluokkaan. Kiinteistöverotuksen oikaisuvaatimuksessa kannattaa liittaa kunnan rakennusrekisteriote tai isannoitsijatodistus näytön tueksi.

Veronkorotus tai myöhästymismaksu. Verohallinto on määrännyt perusteettoman veronkorotuksen tai myohastymismaksun tilanteessa, jossa verovelvollisella oli hyvakorjattava syy myohastymiselle, kuten sairaus tai muu ylivoimainen este. Laki verotusmenettelysta (1558/1995) sallii korotusten alentamisen tai poistamisen, jos niihin on painava syy.

ALV-verotuksen kuukausittainen oikaisuvaatimus yritykselle. Arvonlisäverorekisteriin kuuluvan yrityksen on tietyissa tilanteissa korjattava virheellisesti ilmoitettu ALV-tieto oikaisuvaatimuksella. Esimerkiksi jos yritys on vahingossa ilmoittanut liian suuren myyntiarvonlisäveron tai jattanyt hyväksymättömän verovähennyksen käyttämättä, ALV-oikaisuvaatimus palauttaa liikaa maksetun veron. Arvonlisaverolaki (1501/1993) 39 pykälän mukaisesti korjaukset on tehtävä määräajoissa. Yritysten ALV-oikaisut ovat käytännössä tavallinen osa verotusasioiden hoitamista, ja niita tehdään tuhansia vuosittain Suomessa.

Veronkorotuksen poistaminen erityisesta syystä. Jos Verohallinto on määrännyt veronkorotuksen myöhästyneen veroilmoituksen vuoksi, verovelvollinen voi vaatia oikaisulautakunnalta korotuksen poistamista, jos myohastymiseen on ollut hyvakorjattava syy kuten vakava sairaus tai ylivoimainen este. Laki verotusmenettelysta (1558/1995) saataa korotusten lieventämisen edellytykset, joita oikaisulautakunta arvioi tapauskohtaisesti. Maksamattomat veronkorotukset voivat kasvaa merkittäviksi kulueriksi, joten oikaisuvaatimus on aina syytä harkita.

Oikeudellisesti patevan veronoikaisuvaatimuksen Suomessa on sisallettava seuraavat tiedot, jotta Verohallinto voi käsitellä sen laki verotusmenettelysta (1558/1995) 63 pykälän mukaisesti.

Hakijan tarkat tunnistetiedot. Verovelvollisen koko nimi tai yrityksen virallinen nimi, henkilotunnus muodossa DDMMYY-NNNN tai Y-tunnus, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Tarkat tiedot varmistavat päätöksen toimittamisen oikeaan osoitteeseen ja helpottavat Verohallinnon yhteydenottoa lisaselvityspyyntoja varten.

Oikaisuvaatimuksen kohde. Selkeä maarittely siitä, minkä verovuoden tai verokauden verotukseen oikaisua haetaan sekä veron laji, kuten tulovero, ALV, varainsiirtovero, lahjavero tai perintovero. Jos oikaisuvaatimus kohdistuu tiettyyn verotuspäätökseen tai maksuunpanoon, sen numero on syytä mainita.

Selkeä vaatimus euromäärineen. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava selkeästi, mitä toimenpidettä vaaditaan: verotuksen alentamista tietyn euromäärällä, virheen korjaamista, veronpalautusta tai muuta oikaisua. Epämääräiset vaatimukset viivastyttavat käsittelyä, joten euromäärä on aina mainittava, jos se on tiedossa.

Yksityiskohtaiset perustelut oikeudellisine viittauksineen. Tosiseikat kerrotaan kronologisessa järjestyksessä, ja vaatimukset perustellaan viittaamalla soveltuvin lain saannoksiin, kuten laki verotusmenettelysta (1558/1995), tuloverolaki (1535/1992), arvonlisaverolaki (1501/1993) tai elinkeinoverolaki (360/1968). Oikeuskaytatosta poikkeavat tulkintatilanteet on perusteltava erikseen.

Liiteluettelo ja asiakirjaliitteet. Kaikki vaatimuksen tueksi toimitetut asiakirjat listataan numeroidusti. Tyypillisia liitteitä ovat kuittikopiot, sopimuskopiot, kirjanpitootteet, arviokirjat, laakerintodistajanmaaraukset tai muut asiakirjat, jotka tukevat vaatimusta. Puuttuvat liitteet ovat yleisin syy siihen, miksi oikaisuvaatimus hyvlataan tai sen käsittely viivastyy.

Määräajan noudattaminen. Laki verotusmenettelysta (1558/1995) 64 pykälä saataa oikaisuvaatimukselle tiukat määräajat, jotka vaihtelevat veron lajin mukaan. Henkilon tuloverotuksessa maaraika on yleensä viisi vuotta verovuoden paattymisesta. Määräajan ylittaminen johtaa tutkimattajättämispäätökseen. Forms-legal.com:n mallilomake auttaa järkevöittämään hakemuksen rakennetta, mutta määräajan tarkistaminen on aina hakijan vastuulla.

Allekirjoitus ja päivämäärä. Oikaisuvaatimus on hakijan tai taman valtuuttaman asiamiehen allekirjoittama ja päivätty muodossa PP.KK.VVVV. Sähköisesti OmaVeron kautta jatettaessa erillista allekirjoitusta ei tarvita, mutta hakijan tunnistautuminen vahvan tunnistautumisen keinoin korvaa sen. Asiamiehen kaytossa tarvitaan valtakirja.

OmaVero ja sähköinen jattaminen. Veronoikaisuvaatimus voidaan jättää sähköisesti OmaVeron kautta, jolloin käsittely on nopeampaa kuin paperiset hakemukset. OmaVero on Verohallinnon sähköinen palvelu, johon kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. OmaVerossa nakyy verotuspäätös, tiedoksisaantipäivä ja maaraika, jonka puitteissa oikaisuvaatimus on jatettava. Oikaisuvaatimuksen jattaminen OmaVeron kautta tallentaa diaarinumeron automaattisesti, ja käsittelyn etenemistapaa voidaan seurata viestit-osiossa. Liitteet ladataan PDF-muodossa suoraan hakemuksen yhteyteen. Tämä on kaytannon suositus, koska sähköinen asiointi on nopeampaa ja varmempaa kuin postitus.

Määräajan noudattamisen tarkistaminen. Oikaisuvaatimuksen määräajan tarkistaminen on kriittisen tärkeää ennen hakemuksen jattamista, koska myöhästyminen johtaa tutkimattajättämispäätökseen ilman poikkeuksia. OmaVerossa nakyy tiedoksisaantipäivä ja maaraika. Tuloverotuksessa maaraika on viisi vuotta verovuoden paattymisesta, ALV:ssa kolme vuotta. Maarajan laskeminen on syytä tehdaa huolellisesti etukatea.

Veronoikaisuvaatimuksen Suomessa täyttäminen oikein on ratkaisevan tärkeää vaatimuksen menestymisen kannalta. Seuraavat vaiheet ohjaavat asiakirjan laadintaan laki verotusmenettelysta (1558/1995) mukaisesti.

Vaihe 1 - Tunnista virhe ja selvita sen laatu. Etsi verotuspäätös tai Verohallinnon lähetys, jossa virhe ilmenee. Tarkista, minkä vuoden tai kauden verotusta päätös koskee, minkä veron lajista on kyse ja miksi katso t päätöksen olevan virheellinen. Virhe voi olla laskennallinen, laintulkinnallinen tai se voi johtua puuttuvista liitteista.

Vaihe 2 - Tarkista maaraika. Laki verotusmenettelysta (1558/1995) 64 pykälä määrää oikaisuvaatimukselle määräaika, joka vaihtelee veron lajin ja verovuoden mukaan. Henkilon tuloverotuksessa maaraika on lähes aina viisi vuotta verovuoden paattymisesta. Tarkista OmaVerosta tai Verohallinnon verkkosivuilta kyseisen veron maaraika etukatea, sillä myöhästyneestä oikaisuvaatimuksesta ei voida tehdä sisaltoratkaisua.

Vaihe 3 - Täytä hakijan tiedot tarkasti. Kirjaa koko nimi, henkilotunnus tai Y-tunnus sekä postiosoite, jonne Verohallinto lähettää päätöksen. Virheellinen osoite viivastyttaa käsittelyä merkittävästi.

Vaihe 4 - Muotoile vaatimus ja perustelut. Ilmoita ensin selkeästi, mitä vaaditaan ja missä euromaarassa. Sen jälkeen kuvaa tosiseikat ja nojaudu lain saannoksiin. Pidattaydy asiallisessa ja selkeassa kirjoitustyylissa; oikaisuvaatimus on oikeudellinen asiakirja, ei valituskirje.

Vaihe 5 - Kokoa liitteet. Keraa kaikki vaatimuksen tueksi tarvittavat asiakirjat ja numeroi ne liiteluettelon mukaisesti. Toimita kopiot, ei alkuperaisasiakirjoja. OmaVerossa liitteet voidaan ladata PDF-muodossa suoraan hakemuksen yhteyteen.

Vaihe 6 - Jata oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus voidaan jättää OmaVeron kautta sähköisesti, postitse Verohallinnon kasittelykeskukseen tai henkilokohtaisesti Verohallinnon toimipisteessa. OmaVeron kaytto on suositeltavin tapa, koska se tallentaa diaarinumeron automaattisesti ja vahvistaa vastaanoton.

Vaihe 7 - Seuraa käsittelyä ja vastaa lisaselvityspyyntoihin. Verohallinto voi pyytää lisäselvityksiä, joihin on vastattava annetussa määräajassa. Käsittelyn seuraaminen OmaVeron kautta on mahdollista koko prosessin ajan. Jos oikaisulautakunnan päätös ei tyydytä, jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen on kaytettavissa hallintolainkaytonlain (586/1996) mukaisesti.

Vaihe 8 - Seuraa käsittelyä OmaVerossa. Oikaisuvaatimuksen jattamisen jälkeen käsittelyn edistymista voi seurata OmaVeron viestit-osiossa. Verohallinto lähettää lisäselvityspyynnöt ja lopullisen päätöksen sähköisesti, jos hakija on antanut sähköiseen viestintään suostumuksensa. Lisaselvityspyyntoihin on vastattava annetuissa määräajoissa, yleensä 30 päivää. Käsittely kestää tyypillisesti 1-3 kuukautta, monimutkaisissa asioissa pidemman. Vaihe 9 - Arvioi jatkomuutoksenhakuoikeus. Jos oikaisulautakunnan päätös on kielteinen tai vain osittain myonteinen, sinulla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen 60 paivassa tiedoksisaannista hallintolainkaytonlain (586/1996) mukaisesti. Arvioi taloudellinen hyoty ennen hallinto-oikeusvalituksen nostamista: monimutkaisissa asioissa asianajajan konsultaatio on perusteltua.

Veronoikaisuvaatimus Suomessa perustuu useisiin lakeihin, joista keskeisin on laki verotusmenettelysta (1558/1995). Alla on kooste keskeisista oikeudellisista vaatimuksista.

Menettelysaannot laki verotusmenettelysta (1558/1995) mukaan. Laki verotusmenettelysta (1558/1995) 63 pykälä velvoittaa jattamaan oikaisuvaatimuksen Verohallinnolle ennen valittamista hallinto-oikeuteen. Oikaisulautakunta on toimivaltainen käsittelemään vaatimuksen saman lain 65 pykälän mukaisesti. Määräajoista saadaan 64 pykälässä: henkilon tuloverotuksessa viisi vuotta, kuntien veroissa kolme vuotta ja ALV:ssa kolme vuotta verovuoden paattymisesta.

Sovellettava aineellinen vero-oikeus. Oikaisuvaatimuksen aineellinen perusta vaihtelee veron lajin mukaan. Tuloverotuksessa sovelletaan tuloverolakia (1535/1992), jonka 30-93 pykälät koskevat vähennysoikeuksia; yritysverotuksessa elinkeinoverolakia (360/1968); ALV:ssa arvonlisäverolakia (1501/1993); varainsiirtoverossa varainsiirtoverolakia (931/1996); lahja- ja perintöverossa perintökaarta (40/1965) ja perintöveroasteikkoa.

Hallintolaki asiamiehen kayttamisesta. Hallintolaki (434/2003) säätelee oikaisuvaatimusprosessia erityisesti asiamiehen käyttämisen ja kuulemisen osalta. Verovelvollisella on oikeus käyttää avustajana veroneuvonantajaa, asianajajaa tai muuta asiamiesta. Asiamiehella on oltava valtakirja.

Veronkantolaki palautuksesta. Veronkantolaki (11/2018) 38 pykälän mukaan liikaa peritty vero palautetaan verovelvolliselle. Palautukselle maksetaan palautuskorko veronkantolain säännösten mukaisesti, ja korkoprosentti on Suomen Pankin viitekorko.

Hallinto-oikeusvalitus jatkokeinona. Jos oikaisulautakunnan päätös on kielteinen tai vain osittain myonteinen, verovelvollinen voi valittaa siitä hallinto-oikeuteen hallintolainkaytonlain (586/1996) mukaisesti 60 paivassa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeus on puolueeton tuomioistuin. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) voidaan hakea valituslupaa erityisin perustein.

Oikaisuvaatimuksen suhde muutoksenhakuun kokonaisuutena. Suomen verotuksen muutoksenhakujärjestelmassa veronoikaisuvaatimus on ensimmäinen vaihe, jonka jälkeen tulevat hallinto-oikeus ja KHO. Oikaisulautakunnalle tehty oikaisuvaatimus on pakollinen esiehto hallinto-oikeusvalitukselle suurimmassa osassa verolajeja, eikä hallinto-oikeudelle voi valittaa suoraan ilman oikaisumenettelyä. Tämä pakollisuus johtuu siitä, että Verohallinto haluaa antaa itsellaan mahdollisuuden korjata omat virheensa ennen asian siirtämistä tuomioistuimeen. Käytännössä suuri osa oikaisuvaatimuksista ratkaistaan myonteisesti oikaisulautakuntavaiheessa, mikä osoittaa menettelyn tehokkuuden. Verovelvollisen on syytä hyodyntaa tämä edullinen hallinnollinen keino täysimääräisesti ennen kalliin oikeudenkaynnin aloittamista.

Oikeusapu verotusasioissa. Veroasioiden oikeusapu yksityishenkiloille on Suomessa mahdollinen, jos taloudellinen asema täyttyy oikeusapulain (257/2002) edellytykset. Oikeusapu kattaa asianajajan tai muun oikeudellisen avustajan palkkiot tiettyyn maaraan saakka. Monimutkaisissa verotusasioissa tai suurissa verokiistoissa oikeusapu voi olla taloudellisesti merkittävä etu.

Veronoikaisuvaatimus Suomessa tehdään usein virheellisesti, mikä voi johtaa vaatimuksen hylkäämis- tai tutkimattajättämispäätökseen. Alla yleisimmät virheet laki verotusmenettelysta (1558/1995) näkökulma huomioiden.

Virhe 1 - Määräajan ylittaminen. Yleisin virhe on odottaa liian kauan ennen oikaisuvaatimuksen jattamista. Laki verotusmenettelysta (1558/1995) 64 pykälässä säädetyt määräajat ovat ehdottomia: myöhästyneestä vaatimuksesta ei voida tehdä sisaltoratkaisua. Tarkista maaraika aina etukatea OmaVerosta tai Verohallinnon asiakaspalvelusta.

Virhe 2 - Epämääräinen vaatimus. Oikaisuvaatimuksessa sanotaan vain, että verotus on virheellinen ilman euromäärää tai selkeaa vaatimusta. Verohallinnolla ei ole velvollisuutta arvata vaatimuksen sisaltoa. Kirjaa aina tarkka euromäärä ja se, mitä toimenpidettä vaaditaan.

Virhe 3 - Liitteiden puuttuminen. Oikaisuvaatimus esittaa vaatimuksen mutta ei liita asiakirjanayttoa tueksi. Ilman kuitteja, kirjanpitonotteita tai muita asiakirjoja Verohallinnon on hankala todentaa vaatimuksen perusteita. Kokoa liitteet huolellisesti ennen hakemuksen jattamista.

Virhe 4 - Vaaranlainen asiakirja. Haetaan oikaisua maksuvapautushakemuksella tilanteessa, jossa verotuspäätös on virheellinen, tai kaanteisesti haetaan maksuvapautusta oikaisuvaatimuksella. Oikea asiakirja on valittava tilanteen mukaan: oikaisuvaatimus virheelliseen päätökseen, maksuvapautushakemus taloudellisiin vaikeuksiin.

Virhe 5 - Oikaisuvaatimuksen lähettäminen vaaraan osoitteeseen. Verohallinnolla on eri käsittelyyksiköitä eri verolajien oikaisuvaatimuksille. Tarkista lahetysohje OmaVeron kautta tai Verohallinnon verkkosivuilta ennen lahetysta.

Virhe 6 - Lisaselvityspyyntoihin vastaamatta jattaminen. Verohallinto pyytää usein lisäselvitystä oikaisuvaatimuksen tueksi. Jos hakija ei vastaa pyynnon määrääjäksi määrättyyn päivään mennessa, Verohallinto voi tehdä päätöksen olemassa olevan aineiston perusteella, mikä voi johtaa kielteiseen päätökseen. Vastaa lisaselvityspyyntoihin mahdollisimman pian ja kattavasti. OmaVerossa lisäselvityspyynnöt näkyyvät viestit-osiossa ja niihin voidaan vastata sähköisesti samassa palvelussa, mikä nopeuttaa käsittelyä.

Virhe 7 - Puutteellinen oikeudellinen perustelu. Moni oikaisuvaatimus esittaa tosiseikat, mutta ei viittaa mihinkaan lain pykälään tai oikeuskaytantoon. Verohallinnon oikaisulautakunnan on arvioitava vaatimus oikeudellisesti, joten perusteluissa on viitattava soveltuvin lain saannoksiin, kuten laki verotusmenettelysta (1558/1995), tuloverolaki (1535/1992) tai korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisu. Hyva oikeudellinen perustelu vahvistaa vaatimuksen uskottavuutta merkittävästi.

Virhe 8 - Kaikkien tulojen ilmoittamatta jattaminen. Oikaisuvaatimuksessa saatetaan keskittyya yhteen asiaan unohtaen muut mahdolliset virheet samassa verotuksessa. Verohallinnon oikaisulautakunta käsittelee vain sen, mitä oikaisuvaatimuksessa on vaadittu, eikä korjaa muita virheitä omatoimisesti. Oikea menettely on tarkastaa verotuspäätös kokonaisuudessaan ennen oikaisuvaatimuksen jattamista ja sisällyttää kaikki havaitut virheet yhteen hakemukseen. Vaihtoehtoisesti jokainen virhe voidaan hakea erikseen erillisella oikaisuvaatimuksella, jos ne liittyvät eri asioihin.