Skip to main content

Talous

Ennakkomaksusopimus

Ennakkomaksusopimus Suomessa (jäljempänä "sopimus") on oikeustoimilain (228/1929) ja kauppalain (355/1987) mukainen sopimus, jolla ostaja sitoutuu maksamaan osan tai koko kauppahinnan ennakolta ennen tavaran toimitusta tai palvelun suorittamista.

Keskeiset tiedot

SuomiSuomiSuomi (FI)IlmainenPDF & Word
OikeusperustaOikeustoimilaki (228/1929); Kauppalaki (355/1987) 49–54 §; Arvonlisäverolaki (1501/1993) 78–79 §; Kirjanpitolaki (1336/1997); Korkolaki (633/1982) 4 a §Allekirjoitusrivit tässä mallissa: 2 osapuolta
Ennakkomaksusopimus

Oikeustoimilaki (228/1929); Kauppalaki (355/1987) 49–54 §; Arvonlisäverolaki (1501/1993) 78–79 §; Kirjanpitolaki (1336/1997)

Sopimusnumero [Sopimuksen numero] — [Sopimuksen päivämäärä]

MYYJÄ

[Myyjän nimi tai toiminimi]

[Myyjän osoite (katu, postinumero, paikkakunta)]

Y-tunnus: [Myyjän Y-tunnus]

ALV-numero: [Myyjän ALV-numero]

Tilinumero (IBAN): [Myyjän tilinumero (IBAN)]

OSTAJA

[Ostajan nimi tai toiminimi]

[Ostajan osoite (katu, postinumero, paikkakunta)]

Y-tunnus: [Ostajan Y-tunnus]

Toimituksen kohde

TOIMITUKSEN KOHDE JA HINTA

Kohde: [Toimituksen kohde (tuote tai palvelu)]

Kokonaishinta ilman ALV: [Sovittu kokonaishinta ilman ALV (EUR)] EUR

Arvonlisäverokanta: [Arvonlisäverokanta] %

Kokonaishinta sisältäen ALV: [Kokonaishinta sisältäen ALV (EUR)] EUR

Toimitusaika: [Sovittu toimitusaika]

Maksuaikataulu

MAKSUAIKATAULU

Ennakkomaksu: [Ennakkomaksun määrä (EUR ja %)]

Eräpäivä: [Ennakkomaksun eräpäivä]

Viitenumero: [Ennakkomaksun viitenumero]

Välimaksut: [Välimaksut (jos useampi erä)]

Loppumaksu: [Loppumaksun eräpäivä tai tapahtuma]

Ennakkomaksusta laaditaan ennakkolasku arvonlisäverolain (1501/1993) 78–79 §:n mukaisesti. Arvonlisäverovelvollisuus syntyy ennakkomaksun vastaanottamishetkellä.

Peruutusehdot

PERUUTUSEHDOT JA ENNAKKOMAKSUN PALAUTUS

Peruutusehto: [Peruutusehto ja ennakkomaksun käsittely]

[Tarkempi peruutusehto]

Viivästyskorko maksamatta jäävästä ennakkomaksusta: [Viivästyskorko ennakkomaksulle]

Perintäkulut lain saatavien perinnästä (513/1999) mukaisesti.

Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Mahdolliset riitaisuudet käsitellään toimivaltaisessa käräjäoikeudessa (käräjäoikeus) Suomessa. Sopimus on laadittu oikeustoimilain (228/1929), kauppalain (355/1987) ja arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti.

Myyjä

________________

Signature

Ostaja

________________

Signature

Ylläpitäjä Vladislav Sergienko, perustaja·Tekstiä muokattu viimeksi: ·Ilmoita virheestä

Mikä on Ennakkomaksusopimus?

Ennakkomaksusopimus Suomessa (jäljempänä "sopimus") on oikeustoimilain (228/1929) ja kauppalain (355/1987) mukainen sopimus, jolla ostaja sitoutuu maksamaan osan tai koko kauppahinnan ennakolta ennen tavaran toimitusta tai palvelun suorittamista. Ennakkomaksu toimii myyjälle vakuutena tilauksen toteutumisesta ja kattaa usein aloitusmateriaali- ja valmistuskustannuksia.

Ennakkomaksusopimuksen oikeudellinen merkitys on laaja. Kauppalain (355/1987) 49 §:n mukainen ostajan maksuvelvollisuus syntyy sopimuksen mukaisesti. Ennakkomaksu on tyypillinen räätälöityjen tuotteiden kaupassa, rakennusprojekteissa, IT-kehityshankkeissa ja muissa kohteissa, joissa myyjä tarvitsee vakuuden ennen merkittäviä investointeja. Ennakkomaksun palauttamisesta peruutustilanteissa on sovittava sopimuksessa selkeästi, koska kauppalain (355/1987) 54 §:n mukainen myyjän oikeus vahingonkorvaukseen on lähtökohtana.

Arvonlisäverolaki (1501/1993) 78–79 §:n mukainen ennakkomaksun arvonlisäverokäsittely on erityinen. Myyjän arvonlisäverovelvollisuus syntyy ennakkomaksun vastaanottamishetkellä, ei vasta toimituksessa. Tämä tarkoittaa, että myyjän on laadittava ennakkolaskelma ennakkomaksun vastaanottamisen yhteydessä ja ilmoitettava arvonlisävero kyseiselle verokaudelle. Kun toimitus tapahtuu ja loppulasku laaditaan, arvonlisäverokäsittely täsmäytetään kokonaisuudessaan.

Ennakkomaksu eroaa käsirahastakin. Käsiraha on sopimusoikeudellinen vakuus, jota käytetään usein kiinteistön ja asunto-osakkeen kaupassa, ja se voi jäädä sopimusta rikkovalle osapuolelle seuraamuksena. Ennakkomaksu on kauppahinnan osasuoritus, joka palautetaan ostajalle peruutustilanteessa, ellei sopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu toisin. Oikeustilaan vaikuttavat sekä sopimuksen ehdot että kauppalain (355/1987) säännökset.

Suomessa ennakkomaksu on tavanomainen käytäntö useilla toimialoilla. Teollisuuslaitteiden ja erikoiskoneiden toimituksissa 20–30 prosentin ennakkomaksu on tyypillinen. Rakennusprojekteissa maksuaikataulu perustuu usein rakentamisen vaiheisiin, jolloin ensimmäinen erä maksetaan ennen töiden aloittamista. IT-kehityshankkeissa ennakkomaksu kattaa projektisuunnittelun ja alkuinvestoinnit. Oikeustoimilain (228/1929) mukainen sopimus sitoo molempia osapuolia sovittuihin ehtoihin.

Ennakkomaksun palautus on kriittinen kohta sopimuksessa. Jos ostaja peruuttaa tilauksen ennen valmistuksen alkua, ennakkomaksu on pääsääntöisesti palautettava, koska myyjällä ei ole vielä syntynyt merkittäviä kustannuksia. Valmistuksen alettua myyjällä on oikeus pidättää osa ennakkomaksusta osoitettavia toteutuneita kustannuksia vastaavasti. Kohtuuttomat peruutusehdot voivat olla sopimuksen sopimusehtojen kohtuuttomuutta oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n mukaisesti.

Milloin tarvitset asiakirjan Ennakkomaksusopimus?

Ennakkomaksusopimus Suomessa tarvitaan aina, kun myyjä edellyttää ostajalta etukäteissuoritusta ennen toimituksen aloittamista. Tämä on tavanomaista useissa tilanteissa.

Räätälöidyt tuotteet ja erikoisvalmistus. Tilaustyönä valmistettavat tuotteet, kuten erikoiskoneet, teollisuuslaitteistot ja räätälöidyt komponentit, edellyttävät usein ennakkomaksua. Myyjä ei voi myydä räätälöityä tuotetta muulle ostajalle, joten ennakkomaksu on vakuus, että ostaja noutaa ja maksaa tuotteen. Kauppalain (355/1987) mukainen myyjän oikeus korvaukseen peruutustilanteessa täydentää sopimusta.

Rakennusurakat ja -projektit. Rakennusurakoissa maksuaikataulu perustuu usein rakentamisen vaiheisiin: ennakkomaksu töiden aloittamisesta, välierä perustuksen valmistumisesta ja loppumaksu luovutuksen yhteydessä. Ennakkomaksusopimus dokumentoi maksuerät ja niiden ehdot. Rakennusalalla sovelletaan myös käännettyä arvonlisäveroa arvonlisäverolain (1501/1993) 8 c §:n mukaisesti.

IT-kehityshankkeet ja ohjelmistoprojektit. Ohjelmistokehitysprojekteissa ennakkomaksu kattaa projektisuunnittelun, arkkitehtuurin ja alkuinvestoinnit. Ketterässä kehityksessä (Agile) maksuaikataulu voidaan sitoa sprintteihin tai vaiheisiin. Ennakkomaksusopimus dokumentoi projektin laajuuden ja maksuerät selkeästi.

Tuontikauppa ja kansainväliset hankinnat. Ulkomailta tilattaessa valmistaja voi edellyttää ennakkomaksua tai remburssia. Ennakkomaksusopimus yhdessä remburssin tai pankkitakauksen kanssa varmistaa molempien osapuolten suojan kansainvälisessä kaupassa. Kansainvälisten toimituslausekkeiden (Incoterms 2020) käyttö on suositeltavaa.

Taiteellinen ja luova työ. Muotoilijat, taiteilijat, valokuvaajat ja muut luovan alan ammattilaiset pyytävät usein ennakkomaksua ennen töiden aloittamista. Ennakkomaksusopimus dokumentoi tehtävän laajuuden ja maksuehdot. Tekijänoikeuksien siirtyminen on erityisesti syytä mainita sopimuksessa.

Lupiin ja alkuperäistoimenpiteisiin liittyvät hankinnat. Jos myyjä tarvitsee merkittävää etukäteispanostusta lupia, materiaaleja tai alihankkijoita varten ennen työn aloittamista, ennakkomaksu on perusteltu. Ennakkomaksusopimus sitoo ostajan ostamiseen ja varmistaa myyjän investointisuojan.

Mitä Ennakkomaksusopimus sisältää

Oikeustoimilain (228/1929) ja kauppalain (355/1987) mukainen Ennakkomaksusopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osatekijät.

Myyjän ja ostajan tunnistetiedot. Sopimuksessa on oltava myyjän täydellinen nimi tai toiminimi PRH:n kaupparekisteristä, osoite, Y-tunnus, ALV-numero ja tilinumero (IBAN) ennakkomaksun vastaanottamista varten sekä ostajan vastaavat tiedot. Nämä ovat pakollisia kirjanpitolain (1336/1997) ja arvonlisäverolain (1501/1993) laskumerkintävaatimusten täyttämiseksi.

Sopimuksen numero ja päivämäärä. Juokseva sopimuksen numero ja päivämäärä yksilöivät sopimuksen kirjanpidossa ja mahdollistavat sopimuksen yhdistämisen ennakkolaskuun ja loppulaskuun.

Toimituksen kohde. Toimitettavan tuotteen tai palvelun riittävän yksilöllinen kuvaus on kauppalain (355/1987) 17 §:n mukainen vaatimus. Yksityiskohtainen kuvaus vähentää tulkintaerimielisyyksiä toimituksen sisällöstä.

Kokonaishinta ja arvonlisäverolain (1501/1993) mukainen erittely. Sopimuksen kokonaishinta ilman ALV:a, arvonlisäverokanta (yleisesti 25,5 % Suomessa) ja verollinen kokonaishinta ovat sopimuksen taloudellinen ydin. Ennakkolaskusta on laadittava arvonlisäverolain 78–79 §:n mukainen ennakkomaksun arvonlisäverokäsittely.

Toimitusaika. Toimitusaika, joka tyypillisesti alkaa ennakkomaksun vastaanottamisesta, on kauppalain (355/1987) mukainen sitoumus. Myyjä on velvollinen toimittamaan sovittuun aikaan, ja viivästyksestä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.

Maksuaikataulu. Ennakkomaksun euromäärä ja prosenttiosuus kokonaishinnasta, eräpäivä ja viitenumero ovat välttämättömät. Välimaksut ja loppumaksu aikatauluineen dokumentoivat koko maksuketjun selkeästi.

Peruutusehdot ja ennakkomaksun palautus. Selkeä peruutusehto, joka määrittää ennakkomaksun kohtalon eri peruutustilanteissa, on sopimuksen kriittinen osatekijä. Kauppalain (355/1987) 54 §:n mukainen myyjän oikeus vahingonkorvaukseen täydentää sopimusehtoa.

Viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 a §:n mukaisesti. Ennakkomaksun viivästyessä viivästyskorko kertyy korkolain 4 a §:n mukaisesti (EKP:n viitekorko + 8 prosenttiyksikköä yritysten välisessä kaupassa).

Näin täytät asiakirjan Ennakkomaksusopimus

Ennakkomaksusopimus Suomessa täytetään oikein noudattamalla seuraavia vaiheita.

Vaihe 1 — Täytä myyjän tiedot. Ilmoita täydellinen nimi tai toiminimi, osoite, Y-tunnus, ALV-numero ja tilinumero (IBAN).

Vaihe 2 — Täytä ostajan tiedot. Ilmoita ostajan täydellinen nimi tai toiminimi, osoite ja Y-tunnus.

Vaihe 3 — Kirjaa sopimuksen perustiedot. Anna sopimuksen numero ja päivämäärä.

Vaihe 4 — Kuvaa toimitus. Kirjaa toimitettavan tuotteen tai palvelun riittävän yksilöllinen kuvaus kauppalain (355/1987) 17 §:n vaatimusten mukaisesti.

Vaihe 5 — Aseta kokonaishinta ja ALV-erittely. Ilmoita kokonaishinta ilman ALV:a, valitse oikea arvonlisäverokanta (25,5 %, 14 % tai 10 %) arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti ja laske verollinen kokonaishinta.

Vaihe 6 — Ilmoita toimitusaika. Ilmoita arvioitu toimitusaika tai päättymispäivä, joka tyypillisesti alkaa ennakkomaksun vastaanottamisesta.

Vaihe 7 — Aseta maksuaikataulu. Ilmoita ennakkomaksun euromäärä ja prosenttiosuus, eräpäivä ja viitenumero. Lisää välimaksut ja loppumaksu aikatauluineen, jos sopimuksessa on useita maksuvaiheita.

Vaihe 8 — Kirjaa peruutusehto. Valitse peruutusehto (ei palautusta, osittainen palautus tai täydellinen palautus ennen valmistuksen alkua) ja kirjaa tarkempi selite kauppalain (355/1987) 54 §:n mukaisen myyjän korvausoikeuden huomioiden.

Vaihe 9 — Allekirjoita ja arkistoi. Allekirjoita sopimus molemminpuolisesti. Arkistoi sopimus kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti. Laadi ennakkolasku arvonlisäverolain (1501/1993) 78–79 §:n mukaisesti ennakkomaksun vastaanottamisen yhteydessä.

Yleisimmät virheet: Ennakkomaksusopimus

Tavanomaiset virheet Ennakkomaksusopimus Suomessa laadinnassa voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä tai veroriskejä.

Virhe 1 — Puuttuva arvonlisäverolain mukainen ennakkolaskelma. Ennakkomaksun vastaanottaminen ilman ennakkolaskua rikkoo arvonlisäverolain (1501/1993) 78–79 §:ää: ALV-velvollisuus syntyy välittömästi. Ratkaisu: laadi ennakkolasku heti ennakkomaksun vastaanottamisen jälkeen.

Virhe 2 — Epäselvät peruutusehdot. Ilman selkeää peruutusehtoa osapuolten oikeudet ennakkomaksun palautuksessa ovat epäselvät. Ratkaisu: kirjaa peruutusehto ja ennakkomaksun palautusmenettely eri peruutustilanteissa selkeästi.

Virhe 3 — Liian suuri ennakkomaksu suhteessa riskiin. 100 prosentin ennakkomaksu myyjälle on poikkeuksellinen ja voi osoittautua riskialttiiksi ostajalle. Ratkaisu: käytä tasapuolista maksuaikataulua, joka jakaa riskin molemmille osapuolille.

Virhe 4 — Epätarkka toimituksen kuvaus. Liian yleinen kuvaus johtaa tulkintaerimielisyyksiin kauppalain (355/1987) 17 §:n mukaisesta sopimuksenmukaisuudesta. Ratkaisu: kuvaa toimitus riittävän yksilöidysti.

Virhe 5 — Puuttuva toimitusaika. Sopimus ilman toimitusaikaa on epäselvä kauppalain (355/1987) viivästysvastuun kannalta. Ratkaisu: ilmoita realistinen toimitusaika, tyypillisesti ennakkomaksun vastaanottamisesta laskettuna.

Virhe 6 — Kauppalain peruutusvastuun unohtaminen. Myyjä voi olla vastuussa toteutuneista kustannuksista myös peruutustilanteessa. Ratkaisu: kirjaa selkeästi, mitkä kustannukset myyjä saa pidättää ennakkomaksusta peruutuksen yhteydessä.

Virhe 7 — Viivästyskoron puuttuminen. Ilman viivästyskorkoehtoa viivästyskorko on silti lain mukainen, mutta sen selkeä maininta tehostaa perintää. Ratkaisu: mainitse viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 a §:n mukaisesti.

Viittaa tähän sivuun

CC BY 4.0 · vapaa lainattava

Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:

APA
Forms Legal. (2026). Ennakkomaksusopimus (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/agreements/ennakkomaksusopimus
MLA
"Ennakkomaksusopimus (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/agreements/ennakkomaksusopimus.
Chicago
Forms Legal. "Ennakkomaksusopimus (Suomi)." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/agreements/ennakkomaksusopimus.
BibTeX
@misc{formslegal-ennakkomaksusopimus,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Ennakkomaksusopimus (Suomi)},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/agreements/ennakkomaksusopimus}},
  note         = {Free legal document template. Based on Oikeustoimilaki (228/1929); Kauppalaki (355/1987) 49–54 §; Arvonlisäverolaki (1501/1993) 78–79 §; Kirjanpitolaki (1336/1997); Korkolaki (633/1982) 4 a §}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Ennakkomaksusopimus (Suomi) |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/agreements/ennakkomaksusopimus}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Ennakkomaksusopimus (Suomi)
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/agreements/ennakkomaksusopimus
ER  - 
Forms Legal

Usein kysytyt kysymykset

Miten ennakkomaksu käsitellään arvonlisäverotuksessa?

Arvonlisäverolain (1501/1993) 78 §:n mukaan myyjän arvonlisäverovelvollisuus syntyy ennakkomaksun vastaanottamishetkellä, ei vasta toimituksessa. Tämä tarkoittaa, että myyjä on velvollinen ilmoittamaan ennakkomaksun arvonlisäveron sille arvonlisäveroilmoitusjaksolle, jona ennakkomaksu on vastaanotettu. Myyjän on laadittava ennakkolasku, josta käyvät ilmi samat arvonlisäverolain 209 e §:n mukaiset pakolliset laskumerkinnät kuin tavallisessa laskussa. Loppulaskulle kirjataan vain toimituksen jäljellä oleva maksuosuus, ja kokonaisarvonlisäverokäsittely täsmäytetään. Ostaja voi vähentää ennakkolaskun arvonlisäveron omassa verotuksessaan heti ennakkolaskun saatuaan.

Voiko ennakkomaksu jäädä myyjälle sopimuksen peruutuksessa?

Ennakkomaksun kohtalosta peruutustilanteessa ratkaisee ensisijaisesti sopimuksen ehto. Jos sopimuksessa on nimenomaisesti sovittu, että ennakkomaksu ei palaudu peruutuksen johdosta, se sitoo ostajaa. Kauppalain (355/1987) 54 §:n mukaan myyjällä on oikeus vahingonkorvaukseen ostajan sopimusrikkomuksesta, ja vahingonkorvaus kattaa muun muassa suoraan syntyneet kulut ja saamatta jääneen voiton. Kohtuuttoman suuri ennakkomaksun pidätys ilman todellisia kustannuksia voi olla soviteltavissa oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n mukaisesti. Peruutus ennen valmistuksen alkua on eri tilanne kuin peruutus kesken valmistuksen: jälkimmäisessä myyjällä on osoitettavia kustannuksia, jotka perustelevat ennakkomaksun pidättämisen.

Kuinka suuri ennakkomaksu on tavanomainen Suomessa?

Ennakkomaksun suuruudelle ei ole lakimääräistä tasoa Suomessa, vaan se perustuu sopimusvapauteen oikeustoimilain (228/1929) puitteissa. Tavanomaisia ennakon suuruuksia eri toimialoilla: teollisuuslaitteet ja erikoiskoneet 20–30 % kokonaishinnasta; IT-kehityshankkeet 25–30 % projektin aloitusvaiheessa; rakennusurakat 10–15 % ennen töiden aloittamista; räätälöidyt tuotteet 30–50 % materiaalikustannusten kattamiseksi; taideteokset ja luova työ 30–50 % projektin aloittamiseen. Liian suuri ennakko kasvattaa ostajan riskiä peruutustilanteessa. Tasapainoinen maksuaikataulu, joka jakaa riskin molemmille osapuolille, on sekä myyjän että ostajan edun mukainen.

Mitä tapahtuu, jos myyjä ei toimita sovitussa ajassa?

Kauppalain (355/1987) 22 §:n mukaan myyjä on velvollinen toimittamaan tavaran tai palvelun sopimuksessa tai ennakkomaksusopimuksessa sovittuun aikaan. Myyjän viivästyessä ostajalla on oikeus pidättyä loppumaksusta kauppalain 42 §:n mukaisesti, vaatia vahingonkorvausta kauppalain 27 §:n mukaisesti tai purkaa kauppa olennaisessa viivästyksessä kauppalain 25 §:n mukaisesti. Jos kauppa puretaan viivästyksen johdosta, myyjä on velvollinen palauttamaan ennakkomaksun lisäkoroineen lain saatavien perinnästä (513/1999) mukaisen aikaviiveen jälkeen. Ostajan on reklamoitava viivästyksestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta.

Onko ennakkomaksusopimus pakollinen vai riittääkö lasku?

Ennakkomaksu voidaan periä pelkällä ennakkolaskulla ilman erillistä sopimusta, mutta erillinen ennakkomaksusopimus on suositeltava erityisesti arvokkaisiin hankintoihin, pitkiin projekteihin ja räätälöityihin toimituksiin. Pelkkä ennakkolasku ei dokumentoi sopimuksen ehtoja (peruutusehto, toimitusaika, vastuunrajoitukset), joten riitatilanteet ovat monimutkaisempia ilman kirjallista sopimusta. Ennakkomaksusopimus sitoo molemmat osapuolet selkeisiin ehtoihin ja helpottaa oikeusprosessia, jos toimitus tai maksu epäonnistuu. Kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti sekä sopimus että ennakkolasku on säilytettävä tositteina.

Voidaanko ennakkomaksun suuruutta muuttaa sopimuksen tekemisen jälkeen?

Ennakkomaksun suuruuden muuttaminen sopimuksen tekemisen jälkeen edellyttää molempien osapuolten kirjallista suostumusta, koska sopimus on oikeustoimilain (228/1929) mukainen sitova sopimus. Yksipuolinen muutos on sopimusrikkomus. Jos osapuolet sopivat ennakkomaksun korottamisesta tai alentamisesta, sopimukseen on tehtävä kirjallinen muutos, jossa uusi summa ja eräpäivä täsmennetään. Arvonlisäverokäsittely on päivitettävä vastaamaan muutosta: jos ennakkomaksun suuruus muuttuu, myös ennakkolaskun arvonlisävero on oikaistava hyvityslaskulla tai uudella ennakkolaskulla arvonlisäverolain (1501/1993) 78–79 §:n mukaisesti.

Perustuu säädökseen Oikeustoimilaki (228/1929); Kauppalaki (355/1987) 49–54 §; Arvonlisäverolaki (1501/1993) 78–79 §; Kirjanpitolaki (1336/1997); Korkolaki (633/1982) 4 a § — tekstiä muokattu viimeksi: toukokuu 2026

Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke

Löysitkö virheen? Kerro meille