Gift Tax Declaration Finland

Lahjaveroilmoitus Suomessa on lahjan saajan tekemä ilmoitus Verohallinnolle saadustaan lahjasta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 19–27 pykälän mukaisesti. Lahjavero on vero, joka maksetaan lahjasta, jonka arvo ylittää 5 000 euroa kolmen vuoden sisällä samalta antajalta. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä lahjoituksesta. Lahjaveroilmoitus on osa Suomen verojärjestelmää, joka pyrkii varmistamaan, että merkittävät varallisuudensiirrot tulevat verotetuksi asianmukaisesti.

Lahjavero koskee kaikkia lahjoja, joiden yhteisarvo samalta antajalta ylittää 5 000 euroa kolmen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että pienet lahjat — joululahjat, syntymäpäivälahjat, alle 5 000 euron käteiset — eivät johda lahjaverovelvollisuuteen. Sen sijaan suuremmat rahalahjat asunnon ostoa varten, sukupolvenvaihdoslahjat tai kiinteistöjen lahjoitukset ovat lahjaveroa edellyttäviä tapahtumia. Lahjaveron tarkoituksena on estää perintöveron kiertäminen lahjoittamalla omaisuutta elinaikana.

Lahjaveroilmoituksen velvollisuus on lahjan saajalla. Saajan on itse selvitettävä verovelvollisuutensa ja tehtävä ilmoitus Verohallinnolle. Verohallinto ei yleensä tiedä lahjoituksista automaattisesti, ellei lahja ole kiinteistö tai asunto-osake, jolloin Maanmittauslaitoksen tai asunto-osakeyhtiön rekisterimuutokset paljastuvat Verohallinnolle. Pankkisiirrot ovat periaatteessa pankkisalaisuuden piirissä, mutta Verohallinto voi saada tietoja epäilyttävistä transaktioista rahanpesulain (444/2017) nojalla.

Lahjaveron suuruus riippuu lahjan arvosta ja lahjan saajan sukulaisuussuhteesta lahjan antajaan. Veroluokka I (puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat) maksaa alhaisempaa veroa kuin veroluokka II (muut henkilöt) perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 11 pykälän mukaisesti. I veroluokan lahjavero alkaa 8 prosentista 5 000–25 000 euron lahjasta; II veroluokan lahjavero alkaa 21 prosentista. Lahjavero on progressiivinen: mitä suurempi lahja, sitä korkeampi prosentti.

Lahja ja perintö liittyvät toisiinsa verotuksessa. Jos lahjan antaja kuolee kolmen vuoden sisällä lahjoituksesta, lahja lasketaan osaksi perinnönsaajan perintöosuutta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 16 pykälän mukaisesti. Aiemmin maksettu lahjavero hyvitetään vähentämällä se perintöverosta. Ennakkoperintö on erityinen lahjamuoto, jossa lahjanantaja on tarkoittanut lahjan vähennetyksi perillisen perinnöstä perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti.

Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden lahjoitukset vaativat lahjaveroilmoituksen lähes aina. Kiinteistön lahjoituksessa lahjavero lasketaan kiinteistön käyvästä arvosta. Asunto-osakkeen lahjoituksessa käytetään osakkeiden markkinahintaa. Nämä lahjoitukset ovat näkyviä, koska Maanmittauslaitos ja asunto-osakeyhtiöt rekisteröivät omistuksen siirron. Kiinteistön lahjoituksessa on myös noudatettava maakaaren (540/1995) muotovaatimuksia: lahjakirja on allekirjoitettava kaupanvahvistajan edessä.

Sukupolvenvaihdokset ovat erityistilanne lahjaveroituksessa. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 55–57 pykälän mukainen sukupolvenvaihdoshuojennus koskee myös lahjoja, joissa yrityksen tai maatilan omistus siirtyy jatkajalle. Huojennus voi poistaa lahjaveron kokonaan tai alentaa sitä merkittävästi, jos lahjan saaja jatkaa yritystoimintaa vähintään viisi vuotta. Hakemus huojennuksesta tehdään Verohallinnolle lahjaveroilmoituksen yhteydessä.

Rahalahjat asunnon ostoa varten ovat yleisimpiä lahjaverotilanteita. Vanhemmat tukevat lapsiaan asunnon ostossa merkittävillä rahasummilla. Jos tuki ylittää 5 000 euroa kolmen vuoden sisällä, lahjaveroilmoitus on tehtävä. Rahalahjan tulee olla todellinen lahja — ei laina. Laina voidaan myöhemmin antaa anteeksi, mutta tällöin syntyy uusi lahjoitustapahtuma.

Lahjaveroilmoitus Suomessa on tehtävä seuraavissa tilanteissa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 18–27 pykälän mukaisesti.

Ylittää 5 000 euron raja. Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saman lahjanantajan antamien lahjojen yhteisarvo ylittää 5 000 euroa kolmen vuoden aikana. Yksittäinen 5 000 euron ylittävä lahja tai useiden pienempien lahjojen kertyminen 5 000 euron yli kolmessa vuodessa laukaisee verovelvollisuuden. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä siitä hetkestä, kun raja ylittyi perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 27 pykälän mukaisesti.

Kiinteistölahjat. Kiinteistön tai sen osan lahjoittaminen edellyttää aina lahjaveroilmoituksen, koska kiinteistön arvo lähes aina ylittää 5 000 euron rajan. Kiinteistön lahjasta on lisäksi laadittava kirjallinen lahjakirja kaupanvahvistajan edessä maakaaren (540/1995) 4 luvun 1 pykälän muodollisten vaatimusten mukaisesti. Ilman kaupanvahvistajaa lahja on pätemätön.

Asunto-osakelahjat. Asunto-osakkeen lahjoittaminen tai osan lahjoittaminen johtaa lahjaveroilmoitukseen, kun arvo ylittää 5 000 euron rajan. Osakkeen siirtyminen rekisteröidään Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä huoneistorekisterissä. Maanmittauslaitos voi tarkistaa viimeisimmän lahjakirjan lahjaveroilmoitusta varten.

Sukupolvenvaihdokset. Yrityksen tai maatilan siirtäminen lahjana seuraavalle sukupolvelle edellyttää lahjaveroilmoituksen lisäksi sukupolvenvaihdoshuojennuksen hakemista Verohallinnolta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55–57 pykälän nojalla. Hakemus liitetään ilmoitukseen ennen verotuksen toimittamista.

Ennakoivat lahjat osana perintösuunnittelua. Lahjat, jotka annetaan osana perintösuunnittelua kuoleman lähestyessä, edellyttävät lahjaveroilmoituksen. Jos antaja kuolee kolmen vuoden sisällä lahjoituksesta, lahja voidaan ottaa huomioon perintöverotuksessa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 16 pykälän nojalla.

Hallintaoikeuden pidättäminen lahjoituksessa. Jos lahjoittaja pidättää itsellään käyttöoikeuden tai hallintaoikeuden lahjoitettavaan omaisuuteen elinajaksi, tämä vähentää lahjan verotettavaa arvoa merkittävästi. Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon kaavojen mukaisesti iän ja koron perusteella ja vähennetään lahjaverotettavasta arvosta.

Lahjojen ketjuttaminen välttämistarkoituksessa on kiellettyä. Jos lahjoituksia annetaan pienissä erissä 5 000 euron rajan alle tarkoituksellisesti, Verohallinto voi yhdistää lahjoitukset yhdeksi kokonaisuudeksi verotusmenettelylain (1558/1995) 28 pykälän veronkiertosäännöksen nojalla. Tarkoituksellinen lahjoitusten ketjuttaminen voi johtaa jälkiverotukseen ja veronkorotukseen.

Rahalahja asunnon ostoon. Vanhempien tuki lapsille asunnon ostamiseksi on yksi yleisimmistä lahjaverotilanteista Suomessa. Kun yhteissumma ylittää 5 000 euron rajan kolmen vuoden ajalta, lahjaveroilmoitus on tehtävä. Lahjakirja tai kirjallinen dokumentti lahjan perusteesta on suositeltavaa tehdä samalla, jotta lahja on kiistattomasti osoitettavissa lahjaksi eikä lainaksi.

Oikeellisessa lahjaveroilmoituksessa Suomessa on seuraavat osat perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 18–27 pykälän mukaisesti.

Lahjan saajan tunnistetiedot. Koko nimi, henkilötunnus, osoite ja suhde lahjan antajaan yksilöivät ilmoittajan. Suhde lahjan antajaan määrää veroluokan: I veroluokka (puoliso, lapset, vanhemmat) tai II veroluokka (muut). Veroluokka vaikuttaa merkittävästi lahjaveron suuruuteen — II veroluokassa lahjavero voi olla yli kaksi kertaa I veroluokkaa suurempi.

Lahjan antajan tunnistetiedot. Lahjan antajan koko nimi ja henkilötunnus tai Y-tunnus ovat pakollisia. Antajan tunnistetiedot mahdollistavat Verohallinnon tarkistaa aiemmat lahjoitukset kolmen vuoden ajanjaksolla — veron kiertäminen pienissä erissä on valvottua.

Lahjan arvo. Lahjan käypä arvo euroina lahjoituspäivänä on lahjaveron perusta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 21 pykälän mukaisesti. Käypä arvo tarkoittaa hintaa, jolla omaisuus voitaisiin myydä vapailla markkinoilla. Kiinteistöt arvotetaan markkinahintaan (kiinteistönvälittäjän arviolausunto tai vertailukaupat), asunto-osakkeet hintaindeksien mukaisesti, arvopaperit pörssikurssiin lahjoituspäivänä.

Lahjan laatu ja kuvaus. Lahjoitettava omaisuus kuvataan tarkasti: käteisraha, kiinteistö kiinteistötunnuksineen Maanmittauslaitoksen rekisterin mukaan, asunto-osake asunto-osakeyhtiön nimellä ja osakenumeroilla, arvopaperit osakemäärineen ja yhtiön nimellä. Tarkka kuvaus estää väärinkäsitykset Verohallinnon kanssa ja nopeuttaa ilmoituksen käsittelyä.

Lahjoituspäivä ja ilmoitusmääräaika. Päivä, jolloin lahja on annettu, on merkittävä. Kolmen kuukauden ilmoitusmääräaika perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 27 pykälän mukaan alkaa tästä päivästä. Kiinteistölahjassa lahjoituspäivä on se päivä, kun kaupanvahvistaja on allekirjoittanut lahjakirjan maakaaren (540/1995) 4 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Aiemmat lahjat kolmen vuoden ajalta. Lahjat samalta antajalta kolmen vuoden ajalta lasketaan yhteen verovelvollisuuden ja veron laskemista varten perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 19 pykälän mukaisesti. Ilmoittaja merkitsee aiempien lahjojen yhteisarvon. Ensimmäinen lahja on voinut olla alle alarajan, mutta yhteissumma voi ylittää 5 000 euron verovelvollisuusrajan.

Lahjoituksen tarkoitus ja sukupolvenvaihdos. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen tai ennakkoperinnön merkitseminen auttaa Verohallintoa arvioimaan huojennusten soveltuvuutta. Yrityslahjassa on erikseen haettava sukupolvenvaihdoshuojennusta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55–57 pykälän nojalla ennen verotuksen toimittamista.

Hallintaoikeuden pidättäminen lahjoituksen yhteydessä. Lahjanantaja voi pidättää itselleen käyttöoikeuden tai hallintaoikeuden lahjoitettavaan omaisuuteen elinajaksi. Esimerkiksi vanhempi lahjoittaa kiinteistön lapselleen, mutta pidättää asumisoikeuden kuolemaansa saakka. Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon kertoimien mukaisesti ja vähennetään lahjan verotettavasta arvosta — tämä voi pienentää lahjaveroa huomattavasti.

Allekirjoitus, vakuutus ja sähköinen ilmoitus. Lahjan saaja allekirjoittaa ilmoituksen ja vakuuttaa tietojen oikeellisuuden. Sähköinen ilmoitus OmaVero-palvelussa on suositeltavin tapa — pankkitunnistautuminen on turvallista ja Verohallinto vastaanottaa ilmoituksen välittömästi. forms-legal.com tarjoaa lahjaveroilmoituspohjan kaikkine kentineen maksutta.

Liitteet Verohallinnolle. Kiinteistölahjassa liitetään kaupanvahvistajan vahvistama lahjakirja sekä kiinteistörekisteriote Maanmittauslaitokselta. Asunto-osakelahjassa liitetään ote Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä huoneistorekisteristä tai vanhan järjestelmän mukainen osakekirja. Yrityslahjassa liitetään yhtiön tilinpäätös ja osakeluettelo. Sukupolvenvaihdoshuojennushakemus liitetään tarvittaessa erikseen. Lahjan käypä arvo on määritettävä objektiivisesti — ei ali- eikä yliarvioimista. Arvostuksen objektiivisuus on tärkeää, koska Verohallinto voi tarkistaa arvostuksen ja korottaa veroa. Kiinteistöarvioon käytettäviä lähteitä ovat Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastot, kiinteistönvälittäjän arviolausunto ja vertailukaupat. Lahjaveroilmoituksen tekeminen ajoissa — ennen Verohallinnon selvityspyyntöä — on aina edullisempaa kuin jälkikäteen tehtävä korjaus, joka voi johtaa veronkorotukseen. Lahjaveroilmoituksen liitteet on toimitettava Verohallinnolle ilmoituksen yhteydessä tai viimeistään viikon kuluessa pyynnöstä. Lahjaveroilmoituksen liitteiden on tuettava ilmoituksessa esitettyä arvostusta — dokumentaatio on tärkeää.

Lahjaveroilmoituksen täyttäminen Suomessa oikein edellyttää seuraavia vaiheita perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Kolmen kuukauden ilmoitusmääräaika alkaa lahjoituspäivästä.

Vaihe 1 — Tarkista verovelvollisuus. Laske saadun lahjan arvo ja sen mahdollinen yhteys samalta antajalta saatuihin aiempiin lahjoihin kolmen vuoden ajalta. Jos yhteisarvo ylittää 5 000 euroa, lahjaveroilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 27 pykälän mukaisesti. Lahjat lasketaan yhteen saman antajan kaikilta lahjoilta.

Vaihe 2 — Täytä lahjan saajan tiedot. Kirjaa oma nimesi, henkilötunnuksesi, osoitteesi ja suhteesi lahjan antajaan. Suhde lahjan antajaan (puoliso, lapsi, muu) määrittää veroluokan ja vaikuttaa merkittävästi lahjaveron suuruuteen.

Vaihe 3 — Täytä lahjan antajan tiedot. Kirjaa lahjan antajan nimi ja henkilötunnus tai Y-tunnus. Jos antajia on useita (esimerkiksi vanhemmat yhdessä), jokaisen puoliso-osuus ilmoitetaan erikseen.

Vaihe 4 — Laske ja arvioi lahjan käypä arvo. Raha-arvo on suoraan tiedossa pankkisiirtotiedoista. Kiinteistön tai asunto-osakkeen arvo arvioidaan markkinahintojen mukaan — pyydä kiinteistönvälittäjältä kirjallinen arviolausunto Verohallinnon mahdollista tarkistusta varten.

Vaihe 5 — Kirjaa lahjan laatu yksityiskohtaisesti. Kuvaile tarkasti, mitä lahjaan kuuluu. Kiinteistöstä merkitse kiinteistötunnus Maanmittauslaitoksen rekisterin mukaan, asunto-osakkeesta asunto-osakeyhtiön nimi ja osakenumerot, rahasta tilisiirtotiedot ja päivämäärä.

Vaihe 6 — Ilmoita aiemmat lahjat samalta antajalta. Merkitse samalta antajalta viimeisen kolmen vuoden aikana saadut lahjat yhteissummana. Kolmen vuoden laskenta alkaa jokaisen lahjoituksen päivästä erillisesti.

Vaihe 7 — Hae sukupolvenvaihdoshuojennus tarvittaessa. Jos lahja koskee yritystä tai maatilaa, täytä erillinen sukupolvenvaihdoshuojennushakemus perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 pykälän nojalla ja liitä se ilmoitukseen. Hakemus on tehtävä ennakoivasti ennen verotusta.

Vaihe 8 — Hanki liiteasiakirjat. Kiinteistölahjassa tarvitaan kaupanvahvistajan vahvistama lahjakirja ja kiinteistörekisteriote Maanmittauslaitokselta. Asunto-osakelahjassa tarvitaan ote huoneistorekisteristä. Yrityslahjassa tarvitaan viimeisin tilinpäätös.

Vaihe 9 — Allekirjoita ilmoitus ja toimita Verohallinnolle. Allekirjoita ilmoitus päiväyksellä. Toimita OmaVero-palvelussa sähköisesti — nopeampaa kuin paperilomake. Verohallinto lähettää lahjaverolipin noin kuukauden kuluttua.

Vaihe 10 — Maksa lahjavero ajallaan. Lahjavero on maksettava verolipun mukaisesti. Myöhästymisestä seuraa viivästyskorko verotusmenettelylain (1558/1995) mukaan. Jos lahjaveron maksaminen on vaikeaa, Verohallinnolta voi hakea maksuaikaa kirjallisesti ennen eräpäivää. Vaihe 11 — Seuraa Verohallinnon vahvistusta. OmaVero-palvelussa voit seurata ilmoituksen käsittelyä. Jos Verohallinto ottaa yhteyttä lisäselvitysten vuoksi, vastaa viipymättä oikeudenkäytön varmistamiseksi. Vaihe 11 — Jos et ole varma lahjan arvostuksesta, ota yhteyttä Verohallinnon neuvontaan tai verokonsulttiin ennen ilmoituksen jättämistä. Lahjaveroilmoitusprosessi on helpoimmillaan suoraviivainen: OmaVero-palvelussa sähköinen ilmoitus valmistuu noin 15 minuutissa.

Lahjaveroilmoitus Suomessa nojautuu perintö- ja lahjaverolakiin, jonka mukaan lahjavero koskee kaikkia merkittäviä lahjoja.

Perinto- ja lahjaverolaki (378/1940). Lain 18 pykälä määrittelee lahjan: lahja on oikeustoimi, jolla omaisuus siirtyy toiselle vastikkeetta. Lain 19 pykälän mukaan lahjaverovelvollisuus syntyy, kun lahjan arvo ylittää 5 000 euroa kolmen vuoden sisällä samalta antajalta. Lain 27 pykälä velvoittaa tekemään lahjaveroilmoituksen kolmen kuukauden sisällä lahjoituksesta. Lain 26 pykälä säätää lahjaveron maksamisesta: vero on maksettava kolmen kuukauden sisällä lahjoituksesta.

Lahjaveron laskeminen. I veroluokka: 5 000–25 000 euron lahjasta 8 % ylittävältä osalta; 25 000–55 000 eurosta 10 %; 55 000–200 000 eurosta 12 %; 200 000–1 000 000 eurosta 15 %; yli 1 000 000 eurosta 17 %. II veroluokka: 5 000–25 000 eurosta 21 %; 25 000–55 000 eurosta 25 % ja niin edelleen. II veroluokan vero on huomattavasti korkeampi.

Sukupolvenvaihdoshuojennus. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 55–57 pykälän mukainen huojennus koskee myös lahjana tehtyjä yritys- ja maatilasiirtoja. Huojennus alentaa lahjaveroa merkittävästi tai poistaa sen, jos lahjan saaja jatkaa yritystoimintaa vähintään viisi vuotta. Hakemus huojennuksesta on tehtävä ennen kuin verotus on toimitettu.

Kiinteistölahjat ja maakaari. Kiinteistön lahjoittamiseen sovelletaan maakaaren (540/1995) 4 luvun 1 pykälän muotovaatimuksia: lahjakirja on tehtävä kirjallisena ja kaupanvahvistajan on se vahvistettava. Ilman kaupanvahvistajan allekirjoitusta kiinteistölahja on pätemätön. Maanmittauslaitos kirjaa omistuksen siirron lainhuutona, johon tarvitaan perukirja tai lahjakirja.

Lahjojen yhteenlaskeminen. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 19 pykälän nojalla lahjat samalta antajalta lasketaan yhteen kolmen vuoden sisällä. Tämä tarkoittaa, että 4 000 euron ja 3 000 euron lahjat yhteensä 7 000 euroa johtavat lahjaverovelvollisuuteen, vaikka kumpikin yksittäisistä lahjoista olisi alle 5 000 euron rajan. Lahjavero lasketaan lahjat yhteenlaskettuna summasta.

Vedonkiertäminen lahjaverotuksessa. Verohallinto voi soveltaa verotusmenettelylain (1558/1995) 28 pykälän mukaista veronkiertosäännöstä, jos lahjoitusten järjestelyssä on selvästi pyritty välttämään lahjaveroa. Ketjutetut pienet lahjat tai muodollisesti lainoiksi naamioituihin lahjoihin puututaan tarvittaessa. Lahjaveroilmoituksen tekeminen ennakoivasti ennen Verohallinnon selvityspyyntöä on aina edullisempaa kuin jälkikäteen tehtävä korjaus.

Lahjaveroilmoituksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa jälkiverotukseen tai seuraamuksiin.

Virhe 1 — Ilmoituksen tekemättä jättäminen. Yleinen virhe on, että lahjaveroilmoitus jätetään tekemättä, koska ei tiedetä verovelvollisuudesta. Perinto- ja lahjaverolain (378/1940) 27 pykälän mukainen ilmoitusvelvollisuus on lahjan saajalla — ei antajalla. Jos Verohallinto havaitsee ilmoittamattoman lahjan myöhemmin, jälkiverotukseen voi lisäksi tulla veronkorotus ja viivästyskorko.

Virhe 2 — Kolmen vuoden aikarajan väärinkäsittäminen. Lahjat samalta antajalta kolmen vuoden sisällä lasketaan yhteen. Aikaraja lasketaan kunkin lahjan antamispäivästä, ei verovuodesta. Esimerkiksi 1.1.2024 ja 31.12.2026 annetut lahjat ovat alle kolmen vuoden sisällä ja lasketaan yhteen.

Virhe 3 — Väärä arvostus. Kiinteistön tai asunto-osakkeen arvostaminen liian alhaiseksi voi johtaa Verohallinnon korjaukseen. Käytä markkinahintatietoja tai pyydä asiantuntija-arvio. Liian alhainen arvo johtaa alilaskutukseen ja jälkiverotukseen.

Virhe 4 — Sukupolvenvaihdoshuojennuksen unohtaminen. Yrityksen tai maatilan lahjassa sukupolvenvaihdoshuojennus voi poistaa lahjaveron kokonaan. Hakemus on tehtävä ennakoivasti ennen verotuksen toimittamista. Jälkikäteen hakeminen on vaikeampaa.

Virhe 5 — Kiinteistölahjassa kaupanvahvistajan allekirjoituksen puuttuminen. Kiinteistölahja on pätemätön ilman kaupanvahvistajan allekirjoitusta maakaaren (540/1995) 4 luvun 1 pykälän nojalla. Tämä on muotovirhe, jota ei voi korjata jälkikäteen ilman uutta lahjakirjaa. Kaupanvahvistajana voi toimia notaari, julkinen notaari tai muu Maanmittauslaitoksen hyväksymä henkilö. Virhe 7 — Ajatellaan, että alle vuoden vanhat lahjat eivät vaikuta. Kolmen vuoden laskenta alkaa kunkin lahjoituspäivästä, ja lahjat lasketaan yhteen riippumatta niiden välisestä ajasta. Tarkista aina, mitkä lahjat mahtuva kolmen vuoden ikkunaan ennen uuden lahjan tekemistä. Virhe 8 — Hallintaoikeuden pidättämisen laskennallista arvoa ei huomioida. Pidätetty hallintaoikeus vähentää lahjan verotettavaa arvoa merkittävästi — sen laiminlyönti johtaa ylisuureen lahjaverovelvollisuuteen. Kaikkien lahjaveroon liittyvien asiakirjojen ja tositteiden säilyttäminen viiden vuoden ajan on suositeltavaa mahdollisen verotarkastuksen varalta.