Henkilökohtainen ja Perhe
Yleisvaltakirja
Yleisvaltakirja Suomessa on oikeustoimilain (228/1929) 2 luvun mukainen kirjallinen valtuutus, jolla päämies eli valtuuttaja oikeuttaa asiamiehen eli valtuutetun toimimaan puolestaan kaikissa tai laajasti määritellyissä asioissa.
Keskeiset tiedot
Laadittu oikeustoimilain (228/1929) 2 luvun mukaisesti laajana henkilökohtaisena valtuutuksena.
Valtuuttaja
1 KOHTA — VALTUUTTAJA
Minä, [Valtuuttajan koko nimi], henkilötunnus [Valtuuttajan henkilötunnus], osoite [Valtuuttajan kotiosoite], puhelin [Valtuuttajan puhelinnumero (valinnainen)], annan tämän yleisvaltakirjan vapaasta tahdostani täysiymmärtäväisenä ja oikeutan jäljempänä mainitun valtuutetun toimimaan puolestani siten kuin jäljempänä määrätään.
Valtuutettu
2 KOHTA — VALTUUTETTU
2.1 Valtuutan asiamiehekseni [Valtuutetun koko nimi], henkilötunnus [Valtuutetun henkilötunnus], osoite [Valtuutetun osoite ja yhteystiedot].
2.2 Valtuutetun suhde valtuuttajaan: [Valtuutetun suhde valtuuttajaan].
2.3 Valtuutettu edustaa minua suhteessa sivullisiin oikeustoimilain (228/1929) 10 pykälän mukaisesti tämän yleisvaltakirjan osoittamassa laajuudessa.
Valtuutuksen sisältö
3 KOHTA — VALTUUTUKSEN SISÄLTÖ JA TOIMIVALTA
3.1 Pankkiasiat ja taloudenhallinta: [Pankkiasiat ja taloudenhallinta]. Toimivalta kattaa tilien käytön, laskujen maksamisen, talletusten tekemisen, lainojen hakemisen ja sijoitusten tekemisen valtuuttajan puolesta.
3.2 Kiinteistö- ja asuntoasiat: [Kiinteistö- ja asuntoasiat]. Toimivalta kattaa kiinteiiston ja asunto-osakkeiden myynnin, oston, vuokraamisen ja hallinnoimisen oikeustoimilain (228/1929) 10 pykälän rajoissa.
3.3 Viranomaisasiointi: [Viranomaisasiointi]. Toimivalta kattaa asioinnin Verohallinnossa, Kelassa, Digi- ja väestötietovirastossa (DVV), Maanmittauslaitoksessa, Traficomissa sekä muissa viranomaisissa.
3.4 Sopimusten tekeminen: [Sopimusten tekeminen]. Toimivalta kattaa sopimusten tekemisen, muuttamisen ja purkamisen sekä asiakirjojen allekirjoittamisen.
3.5 Muut asiat ja lisätoimivalta: [Muut asiat ja lisätoimivalta (valinnainen)].
3.6 Rajoitukset: [Rajoitukset ja erityisehdot (valinnainen)].
3.7 Valtuutettu ei saa ilman valtuuttajan erillistä kirjallista suostumusta tehdä oikeustointa, jossa hän itse, hänen puolisonsa tai muu hänelle läheinen henkilö on vastapuolena, oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukaisesti.
Voimassaolo
4 KOHTA — VOIMASSAOLO JA PERUUTTAMINEN
4.1 Tämä yleisvaltakirja on voimassa: [Voimassaoloaika]. Määräaikaisen valtakirjan päättymisaika: [Voimassaolon päättymispäivämäärä (jos määräaikainen)].
4.2 Valtuuttaja voi peruuttaa tämän valtakirjan milloin tahansa ottamalla asiakirjan takaisin tai ilmoittamalla peruuttamisesta kirjallisesti valtuutetulle ja kaikille niille sivullisille, joille valtakirja on annettu tiedoksi, oikeustoimilain (228/1929) 12 ja 16 pykälän mukaisesti.
4.3 Tämä yleisvaltakirja lakkaa valtuuttajan tai valtuutetun kuollessa sekä pääsaantoisesti, jos valtuuttaja tulee toimintakyvyttömäksi. Toimintakyvyttömyyteen varautuminen edellyttää erillistä edunvalvontavaltuutusta laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti.
Allekirjoitus
ALLEKIRJOITUS
Laadittu paikassa [Allekirjoituspaikka] [Allekirjoituspäivämäärä].
Valtuuttaja: __________________________________
[Valtuuttajan koko nimi], henkilötunnus [Valtuuttajan henkilötunnus]
Todistajat (suositeltavat):
Todistaja 1: __________________________________
[Todistajan 1 nimi (valinnainen)]
Todistaja 2: __________________________________
[Todistajan 2 nimi (valinnainen)]
Valtuuttaja
________________
Signature
Todistaja 1
________________
Signature
Todistaja 2
________________
Signature
Mikä on Yleisvaltakirja?
Yleisvaltakirja Suomessa on oikeustoimilain (228/1929) 2 luvun mukainen kirjallinen valtuutus, jolla päämies eli valtuuttaja oikeuttaa asiamiehen eli valtuutetun toimimaan puolestaan kaikissa tai laajasti määritellyissä asioissa. Toisin kuin erityisvaltakirja, joka rajataan tiettyyn tehtävään, yleisvaltakirja antaa valtuutetulle laajan toimivallan useilla eri osa-alueilla samanaikaisesti.
Yleisvaltakirja on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa valtuuttaja tarvitsee kattavaa avustusta useiden asioiden hoitamisessa. Pankkiasioista, verotuksesta, kiinteistökaupoista ja sopimusten tekemisestä voidaan sopia kerralla yhdessä asiakirjassa, jolloin valtuutettu voi toimia kokonaisvaltaisesti valtuuttajan eduksi ilman tarvetta erikseen pyytää kutakin yksittäistä valtakirjaa.
Oikeustoimilain (228/1929) 10 pykälän mukaisesti valtuutus syntyy, kun valtuuttaja antaa valtuutetulle toimivallan tehdä oikeustoimia puolestaan. Valtuutetun valtuuttajan nimissä tekemä oikeustoimi sitoo valtuuttajaa suhteessa sivullisiin, jos valtuutettu on toiminut toimivaltansa rajoissa. Sivullinen, jolle valtuutettu esittää yleisvaltakirjan, voi luottaa siihen, että valtuutetulla on valtakirjan osoittama toimivalta.
Yleisvaltakirja eroaa edunvalvontavaltuutuksesta kahdella tavalla. Ensinnäkään yleisvaltakirja ei tule voimaan automaattisesti, jos valtuuttaja menettää toimintakykynsä — se lakkaa pääsääntöisesti sitä koskevasta säännöksestä. Varautuminen toimintakyvyttömyyteen edellyttää erillistä edunvalvontavaltuutusta laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti, jonka Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa. Toiseksi edunvalvontavaltuutus vaatii aina kahden esteettömän todistajan vahvistuksen, kun taas yleisvaltakirjassa todistajat ovat suositeltavia mutta eivät pakollisia.
Laajuuden vuoksi yleisvaltakirja on huolella laadittava asiakirja. Oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukaan valtuutettu ei saa ylittää toimivaltaansa, ja jos hän tekee oikeustoimen rajojensa ulkopuolella, se ei sido valtuuttajaa, ellei tämä hyväksy sitä jalkikäteen. Sitä suurempi tarve on määritellä toimivalta-alueet ja rajoitukset tarkasti jo valtuutusta laadittaessa.
Suomessa yleisvaltakirja on yleinen esimerkiksi ikääntyvien vanhempien asioiden hoitoon, ulkomaanmatkoille lähtevien henkilöiden asioiden organisointiin ja yrittäjien sijaisjärjestelyihin. Tietyt oikeustoimet, kuten kiinteistön kauppa maakaaren nojalla, edellyttävät kuitenkin aina kiinteistön yksilöivän erityisvaltakirjan, joten yleisvaltakirja ei korvaa kaikkia asioita. Hyvässä yleisvaltakirjassa määritellään selkeast, mitkä asiakokonaisuudet kuuluvat valtuutuksen piiriin ja mitkä on rajattu ulkopuolelle.
Yleisvaltakirjan merkitys ikääntyvien henkilöiden arjessa on Suomessa erityisen suuri. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ja Kela tilastoivat vuosittain tuhansia asiamiehiä, jotka toimivat läheisensä puolesta. Yleisvaltakirja on nopea ja joustava keino järjestää tuki laheiselleen ilman edunvalvontajärjestelyta tai holhoustoimilain mukaista edunvalvontaa, joka olisi raskaampaa. Oikeustoimilain (228/1929) 10 pykälän mukainen yleisvaltakirja astuu voimaan heti allekirjoituksesta, kun taas holhoustoimilain (442/1999) mukainen edunvalvonta edellyttää tuomioistuimen tai Digi- ja väestötietoviraston päätöstä.
Milloin tarvitset asiakirjan Yleisvaltakirja?
Yleisvaltakirja Suomessa tarvitaan tilanteissa, joissa henkilö haluaa valtuuttaa asiamiehen hoitamaan useita eri asiakokonaisuuksia samanaikaisesti oikeustoimilain (228/1929) 2 luvun mukaisesti. Seuraavat esimerkit ovat tyypillisimpiä käyttötilanteita.
Ikääntyvien henkilöiden asioiden hoito. Kun ikaantyva henkilö kokee arjesta selviämisen vaikeutuneen mutta on vielä toimintakykyinen, yleisvaltakirjalla voidaan valtuuttaa aikuinen lapsi tai muu luotettu henkilö hoitamaan pankkiasioita, Kelan etuusasioita, Verohallinnon veroasioita ja muita juoksevia asioita. Tämä on erilainen tilanne kuin edunvalvontavaltuutus: yleisvaltakirja on voimassa heti, kun valtuuttaja on edelleen toimintakykyinen ja henkisesti vielä vireassa, mutta tarvitsee kaytannollistä apua.
Pitkäkestoinen ulkomaanmatka tai työkomennukselle lähteminen. Henkilö, joka muuttaa pitkäksi aikaa ulkomaille tai lähtee työkomennukselle, voi yleisvaltakirjalla valtuuttaa asiamiehen hoitamaan kaikkia Suomessa olevia asioitaan: pankkitilejä, vuokra-asunnon asioita, vakuutuksia, veroilmoitusten tekemistä Verohallinnolle ja sopimusten allekirjoittamista. Määräaikainen yleisvaltakirja, joka on voimassa poissaolon ajan, on hyvä ratkaisu tällaisessa tilanteessa.
Yrittäjän tai yhtiön johdon sijaisjärjestelyt. Pienyrittäjä tai toimitusjohtaja, joka lähtee sairauslomalle tai lomalle, voi yleisvaltakirjalla valtuuttaa asiamiehen tai työntekijän hoitamaan yrityksensä tai oman omaisuutensa asioita. Yritystoimintaan liittyvissä asioissa käytetään myös prokuralain mukaista prokuraa, joka rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin.
Sairastuminen tai toimenpiteen jälkeen. Kirurgisen toimenpiteen tai vakavan sairauden jälkeen henkilö voi tarvita pitkäkestoista apua asioiden hoitoon. Yleisvaltakirja mahdollistaa asiamiehen toiminnan kaikilla tarvittavilla osa-alueilla, kunhan valtuuttaja kykenee edelleen päättämään asioistaan. Jos toimintakyky voi heikentyä pysyvästi, kannattaa harkita edunvalvontavaltuutusta.
Perinnonjako ja kuolinpesä. Kuolinpesän osakas voi yleisvaltakirjalla valtuuttaa toisen osakkaan tai asiamiehen edustamaan itseään perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa. Valtuutettu voi allekirjoittaa perunkirjoitukseen liittyvät asiakirjat ja osallistua perinnonjakoneuvotteluihin valtuuttajan puolesta.
Vakuutusasiat ja vahingonkorvaukset. Henkilö, joka tarvitsee apua vakuutusyhtiön kanssa asioimisessa, korvausten hakemisessa tai vakuutussopimuksen muuttamisessa, voi yleisvaltakirjalla oikeuttaa asiamiehen hoitamaan nämä asiat. Vakuutusyhtiö vaatii yleensä kirjallisen valtakirjan ennen kuin se antaa tietoja tai tekee muutoksia sopimukseen.
Viranomaisasioinnin kokonaisuus. Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Kela, Verohallinto, Maanmittauslaitos ja Traficom ovat viranomaisia, jotka edellyttävät asiamieheltä valtakirjaa tai muuta selvitystä toimivallasta. Yleisvaltakirja, joka kattaa kaiken viranomaisasioinnin, poistaa tarpeen antaa useita erillisiä valtakirjoja samalle valtuutetulle.
Liiketoiminnan laajentumistarpeet. Yrityksen kasvaessa johto tarvitsee usein nopeasti lisää toimivaltaa sopimusten solmimiseen tai pankkiasioihin. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) pitää kaupparekisteriä, johon on merkitty yritysten edustusoikeudet, mutta henkilökohtainen yleisvaltakirja on nopein tapa hoitaa yksityishenkilön asioita laajasti useilla osa-alueilla samanaikaisesti oikeustoimilain (228/1929) perusteella.
Mitä Yleisvaltakirja sisältää
Paatevassa Yleisvaltakirjassa Suomessa tulee olla seuraavat osat, jotta se täyttää oikeustoimilain (228/1929) 2 luvun vaatimukset ja toimii tehokkaana valtuutuksena suhteessa sivullisiin.
Valtuuttajan tunnistetiedot. Koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus muodossa PPKKVV-NNNN ja vakituinen kotiosoite. Tarkat tiedot ovat välttämättömiä, jotta pankki, viranomainen tai kauppakumppani voi yhdistää valtakirjan oikeaan henkilöön. Puhelinnumero on suositeltava lisäksi.
Valtuutetun tunnistetiedot. Asiamiehen koko nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Suhde valtuuttajaan — esimerkiksi puoliso, aikuinen lapsi tai luotettava ystävä — voi helpottaa sivullisen luottamusta. Valtuutettu edustaa valtuuttajaa suhteessa sivullisiin oikeustoimilain (228/1929) 10 pykälän mukaisesti.
Toimivalta-alueet. Yleisvaltakirja kattaa valtuuttajan valitsemat asiakokonaisuudet. Tyypillisiä osa-alueita ovat pankkiasiat ja taloudenhallinta (tilien käyttö, laskujen maksaminen, lainahakemusten tekeminen), kiinteistö- ja asuntoasiat, viranomaisasiointi (Verohallinto, Kela, DVV, Maanmittauslaitos, Traficom) sekä sopimusten tekeminen ja allekirjoittaminen. Mitä tarkemmin toimivalta-alueet on kuvattu, sitä helpommin sivullinen hyväksyy valtakirjan.
Rajoitukset ja erityisehdot. Mahdolliset rajoitukset — esimerkiksi vähimmäiskauppahinta kiinteistökaupoissa, kielto lahjoittaa omaisuutta tai vaatimus valtuuttajan kirjallisesta suostumuksesta tiettyihin suuriin toimiin — suojaavat valtuuttajaa valtuutetun toimivallan ylityksiltä oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukaisesti. Rajoitusten kirjaaminen on erittäin suositeltavaa laajassa yleisvaltakirjassa.
Eturistiriidan kielto. Määräys siitä, ettei valtuutettu saa ilman valtuuttajan erillistä kirjallista suostumusta tehdä oikeustointa, jossa hän itse, hänen puolisonsa tai muu hänelle läheinen henkilö on vastapuolena. Tämä estää oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukaisen kaksoisedukset aiheuttaman eturistiriidan.
Voimassaoloaika. Toistaiseksi voimassa oleva yleisvaltakirja sopii jatkuvaan asioiden hoitoon; määräaikainen valtakirja, joka päättyy tiettynä päivänä muodossa PP.KK.VVVV, on turvallisempi esimerkiksi ulkomaanmatkan tai sairaalajakson ajaksi. Voimassaoloajan määrittely rajoittaa riskiä, että yleisvaltakirjaa käytetään väärinkäyttöihin myöhemmin.
Peruuttaminen. Määräys valtuuttajan oikeudesta peruuttaa yleisvaltakirja milloin tahansa ottamalla asiakirja takaisin tai ilmoittamalla peruuttamisesta kirjallisesti valtuutetulle ja kaikille niille sivullisille, joille valtakirja on annettu tiedoksi, oikeustoimilain (228/1929) 12 ja 16 pykälän mukaisesti.
Suhde edunvalvontavaltuutukseen. Maininta siitä, että yleisvaltakirja ei tule voimaan valtuuttajan toimintakyvyttömyyden varalta, jolloin tarvitaan erillinen edunvalvontavaltuutus laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti. Suosittelemme, että toimintakyvyn menettämiseen varaudutaan edunvalvontavaltuutuksella.
Allekirjoitus, paikka ja päivämäärä. Valtuuttajan omakätinen allekirjoitus, allekirjoituspaikkakunta (esimerkiksi Helsinki, Tampere tai Turku) ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Kahden esteettömän todistajan käyttö vahvistaa asiakirjan todistusvoimaa merkittävästi ja helpottaa sen hyväksymistä pankeissa ja viranomaisilla.
Suomen käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus ovat käsite lleet yleisvaltakirjaan liittyviä riitoja, joissa on kyseenalaistettu valtuutetun toimivallan rajat tai valtuuttajan ymmärtäväisyys asiakirjan laatimihetkellä. Näiden tapausten opetuksena on, että selkeä kirjallinen yleisvaltakirja, joka on laadittu kun valtuuttaja on toimintakykyinen ja ymmärtäväinen, on paras suoja riitoja vastaan. Kahden todistajan käyttö vahvistaa asiakirjan todistusvoimaa erityisesti oikeudellisissa erimielisyyksissä.
Näin täytät asiakirjan Yleisvaltakirja
Yleisvaltakirja Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita ennen asiakirjan luovuttamista valtuutetulle.
Vaihe 1 — Harkitse tarvitaanko yleisvaltakirja vai erityisvaltakirja. Yleisvaltakirja on tarkoituksenmukainen, kun valtuutetun halutaan voivan hoitaa useita eri asiakokonaisuuksia samanaikaisesti. Jos tarvitaan vain yksi valtuutus — esimerkiksi pankkiasioiden hoitoon tai ajoneuvon myyntiin — erityisvaltakirja on turvallisempi vaihtoehto, koska se rajaa toimivallan tarkasti.
Vaihe 2 — Tunnista valtuuttaja. Kirjaa koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus muodossa PPKKVV-NNNN ja vakituinen kotiosoite. Tiedot tulee olla identtiset niiden kanssa, jotka esiintyvät voimassa olevassa henkilöllisyystodistuksessa tai passissa.
Vaihe 3 — Valitse valtuutettu huolella. Yleisvaltakirja antaa valtuutetulle laajan toimivallan, joten valtuutetuksi tulee valita erittäin luotettava henkilö. Kirjaa valtuutetun koko nimi, henkilötunnus, osoite ja suhde valtuuttajaan. Valtuutetun on oltava täysivaltainen henkilö, joka ymmärtää vastuunsa.
Vaihe 4 — Määrittele toimivalta-alueet. Merkitse ne osa-alueet, joita yleisvaltakirja kattaa: pankkiasiat, kiinteistö- ja asuntoasiat, viranomaisasiointi, sopimusten tekeminen ja mahdolliset muut asiat. Kirjaa lisätoimivalta-kohtaan asiat, jotka eivät kuulu valmiisiin kategorioihin.
Vaihe 5 — Kirjaa rajoitukset. Laajassa yleisvaltakirjassa rajoitusten kirjaaminen on erittäin suositeltavaa. Esimerkiksi kiinteistön kaupassa vähimmäiskauppahinta, kielto lahjoittaa omaisuutta tai vaatimus valtuuttajan erillisestä kirjallisesta suostumuksesta tiettyihin toimiin. Rajoitukset suojaavat valtuuttajaa oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukaisesti.
Vaihe 6 — Määrittele voimassaoloaika. Toistaiseksi voimassa oleva valtakirja sopii jatkuvaan asioiden hoitoon. Määräaikainen valtakirja on turvallisempi, jos valtuutus koskee tiettyä ajanjaksoa, esimerkiksi ulkomaanmatkan tai sairauden aikaa. Määräaikainen valtakirja päättyy automaattisesti, eikä sitä tarvitse erikseen peruuttaa.
Vaihe 7 — Allekirjoita ja harkitse todistajia. Valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan ja merkitsee allekirjoituspaikan (esimerkiksi Helsinki) ja päivämäärän muodossa PP.KK.VVVV. Laajassa yleisvaltakirjassa kahden esteettömän todistajan käyttö on vahvasti suositeltavaa. Todistajien on oltava täysivaltaisia henkilöitä, jotka eivät ole valtuuttajan lähiomaisia eivätkä itse asioissa osapuolina.
Vaihe 8 — Toimita ja tallenna. Luovuta alkuperäinen yleisvaltakirja valtuutetulle, joka esittää sen tarvittaessa sivullisille. Säilytä kopio itselläsi. Ilmoita pankeille, Verohallinnolle ja muille tahoille, joissa asioi valtuutettu, valtakirjasta etukäteen. Jos peruutat valtakirjan myöhemmin, ota alkuperäinen takaisin ja ilmoita peruuttamisesta kirjallisesti valtuutetulle ja niille sivullisille, joille valtakirja on annettu tiedoksi, oikeustoimilain (228/1929) 12 ja 16 pykälän mukaisesti.
Yleisvaltakirja – lakisääteiset vaatimukset
Yleisvaltakirja Suomessa perustuu oikeustoimilakin (228/1929) 2 lukuun valtuutuksesta sekä erityislakeihin, jotka sääntelevät tiettyjä oikeustoimia.
Valtuutuksen syntyminen oikeustoimilain (228/1929) 10 pykälän mukaisesti. Yleisvaltakirjalla annettava valtuutus syntyy, kun valtuuttaja antaa valtuutetulle toimivallan tehdä oikeustoimia puolestaan. Valtakirja on yleisin tapa osoittaa valtuutus sivulliselle. Valtuutetun valtuuttajan nimissä tekemä oikeustoimi sitoo valtuuttajaa suhteessa sivulliseen, jos valtuutettu on toiminut toimivaltansa rajoissa.
Valtuutuksen rajat oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukaisesti. Jos valtuutettu tekee oikeustoimen ylittäen toimivaltansa, oikeustoimi ei sido valtuuttajaa, ellei tämä hyväksy sitä. Sivullinen, joka tiesi tai jonka olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä, ei voi vedota oikeustoimeen valtuuttajaa vastaan. Valtuutetun on pysyttävä yleisvaltakirjan osoittamissa rajoissa.
Suhde sivulliseen oikeustoimilain (228/1929) 16 pykälän mukaisesti. Valtuutus, joka perustuu valtuuttajan sivulliselle antamaan ilmoitukseen tai valtakirjaan, on voimassa sivullisen suhteessa kunnes valtuuttaja peruuttaa sen samalla tavalla. Sivullinen voi luottaa esitettyyn yleisvaltakirjaan, jollei hän tiedä valtuutuksen lakanneen.
Peruuttaminen oikeustoimilain (228/1929) 12 ja 16 pykälän mukaisesti. Valtuuttaja voi peruuttaa valtuutuksen ottamalla yleisvaltakirjan takaisin tai havittamalla sen sekä ilmoittamalla peruuttamisesta. Jos yleisvaltakirja on annettu tiedoksi sivulliselle, esimerkiksi pankille, peruuttamisesta on ilmoitettava myös sille sivulliselle, jotta valtuutus lakkaa hänen suhteessaan.
Kiinteistön kaupan erityisvaatimukset maakaaren mukaisesti. Yleisvaltakirja ei yksistään riita kiinteistön kauppaan, vaan maakaari edellyttää, että valtakirja yksilöi luovutettavan kiinteistön ja luovutuksensaajan, ja kauppa tehdään kaupanvahvistajan vahvistamana. Tätä tarkoitusta varten on laadittava erityisvaltakirja.
Hallintoasiointi hallintolain mukaisesti. Viranomainen voi vaatia asiamieheltä valtakirjan tai muun luotettavan selvityksen toimivallasta. Digi- ja väestötietovirasto, Kela, Verohallinto, Maanmittauslaitos ja Traficom noudattavat omia käytäntöjään valtakirjojen hyväksymisessä.
Suhde edunvalvontavaltuutukseen laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti. Tavallinen yleisvaltakirja lakkaa pääsääntöisesti, jos valtuuttaja tulee toimintakyvyttömäksi. Toimintakyvyttömyyteen varautuminen edellyttää erillistä edunvalvontavaltuutusta, jonka Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 24 pykälän mukaisesti vasta, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Muotovaatimukset. Yleisvaltakirja ei vaadi notaarin vahvistusta eikä todistajia ollakseen patenva, mutta kahden esteettömän todistajan käyttö vahvistaa sen todistusvoimaa. Kiinteistösopimuksissa, tietyissä julkisoikeudellisissa toimissa ja ulkomailla käytettävissä valtakirjoissa saatetaan edellyttää notaarin tai apostille-varmentamisen käyttöä.
Holhoustoimilaki (442/1999) on erillinen laki, joka sääntelee edunvalvontaa. Edunvalvonnan määrääminen holhoustoimilain perusteella on raskaampi menettely kuin yleisvaltakirja: se edellyttää käräjäoikeuden tai Digi- ja väestötietoviraston päätöstä. Yleisvaltakirja on kevyempi ja joustavampi vaihtoehto, kun valtuuttaja on edelleen toimintakykyinen ja kykenee itse päättämään asioistaan. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin merkitty prokura on puolestaan yrittäjän liike-elämän valtuutus, joka eroaa yksityishenkilö n yleisvaltakirjasta.
Yleisimmät virheet: Yleisvaltakirja
Yleisvaltakirja Suomessa laadittaessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa siihen, että sivullinen ei hyväksy valtakirjaa tai valtuutettu ylittää toimivaltansa oikeustoimilain (228/1929) mukaisesti.
Virhe 1 — Toimivalta-alueiden epamaaraisuus. Yleinen virhe on kirjata yleisvaltakirja niin yleisluonteisesti, ettei sivullinen tiedä tarkalleen, mitä valtuutettu saa tehdä. Pankki, Verohallinto tai viranomainen voi kieltäytyä hyväksymästä valtakirjaa, jos toimivalta-alueet eivät ole riittävän selkeät. Oikea menettely on luetella toimivalta-alueet yksilöidysti.
Virhe 2 — Rajoitusten puuttuminen. Ilman rajoituksia valtuutettu voi tehdä hyvin laajoja oikeustoimia valtuuttajan puolesta. Esimerkiksi ilman vähimmäiskauppahinnan kirjaamista kiinteistökaupoissa valtuutettu voi myydä kiinteistön liian halvalla. Oikea menettely on kirjata erityisrajoitukset, esimerkiksi kauppahinnat, kiellot lahjoittaa omaisuutta ja vaatimus valtuuttajan kirjallisesta suostumuksesta suuriin toimiin.
Virhe 3 — Sekaannus edunvalvontavaltuutukseen. Monet luulevat, että yleisvaltakirja riittää myös tilanteessa, jossa valtuuttaja menettää toimintakykynsä. Oikeustoimilain (228/1929) mukainen yleisvaltakirja lakkaa pääsääntöisesti silloin. Varautuminen toimintakyvyttömyyteen edellyttää edunvalvontavaltuutusta laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti.
Virhe 4 — Eturistiriidan huomiotta jättäminen. Yleisvaltakirjaan unohdetaan usein kirjata kielto valtuutetulle tehdä oikeustointa, jossa hän itse tai hänelle läheinen henkilö on vastapuolena. Oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukainen kaksoisedukseen perustuvaa eturistiriitaa koskeva määräys on aina suositeltava laajassa yleisvaltakirjassa.
Virhe 5 — Peruuttaminen puutteellisesti. Pelkkä asiakirjan takaisinotto ei aina riita, jos yleisvaltakirja on annettu tiedoksi sivullisille. Oikeustoimilain (228/1929) 16 pykälän mukaan peruuttamisesta on ilmoitettava niille sivullisille, joille valtakirja on annettu tiedoksi. Muutoin valtuutettu voi yha sitovasti edustaa valtuuttajaa kyseisen sivullisen suhteessa.
Virhe 6 — Kiinteistökaupoissa vaarankytko. Yleisvaltakirja ei yksistään riita kiinteistön kauppaan, koska maakaari edellyttää kiinteistön yksilöivää erityisvaltakirjaa. Yleinen virhe on luulla, että laaja yleisvaltakirja kattaa myös kiinteistökaupan.
Virhe 7 — Voimassaoloajan puuttuminen. Ilman voimassaoloajan määrittelyä yleisvaltakirja voi jäädä voimaan epamaarin pitkäksi aikaa, mikä lisää väärinkäytön riskiä. Määräaikainen valtakirja on suositeltava, jos toimivalta on tarpeen vain tiettynä ajanjaksona.
Viittaa tähän sivuun
CC BY 4.0 · vapaa lainattavaViittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Yleisvaltakirja (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/legal-declarations/yleisvaltakirja
"Yleisvaltakirja (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/legal-declarations/yleisvaltakirja.
Forms Legal. "Yleisvaltakirja (Suomi)." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/legal-declarations/yleisvaltakirja.
@misc{formslegal-yleisvaltakirja,
author = {{Forms Legal}},
title = {Yleisvaltakirja (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/legal-declarations/yleisvaltakirja}},
note = {Free legal document template. Based on Oikeustoimilaki (228/1929) 2 luku, 10 pykälä valtuutuksen syntyminen; 11 pykälä valtuutuksen rajat; 12 pykälä peruuttaminen; 16 pykälä suhde sivulliseen}
}{{cite web |title=Yleisvaltakirja (Suomi) |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/legal-declarations/yleisvaltakirja}}TY - ELEC T1 - Yleisvaltakirja (Suomi) T2 - Forms Legal PB - Forms Legal PY - 2026 UR - https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/legal-declarations/yleisvaltakirja ER -
Saatavilla myös näille lainkäyttöalueille:
Usein kysytyt kysymykset
Mikä ero on yleisvaltakirjalla ja erityisvaltakirjalla Suomessa?
Yleisvaltakirja oikeuttaa valtuutetun toimimaan valtuuttajan puolesta kaikissa tai laajasti määritellyissä asiakokonaisuuksissa, kuten pankki-, viranomainen- ja sopimusasioissa samanaikaisesti. Erityisvaltakirja rajataan sen sijaan yhteen tiettyyn tehtävään, esimerkiksi pankkitilin käyttöön, ajoneuvon myyntiin tai Verohallinnon asioiden hoitoon. Oikeustoimilain (228/1929) 10 pykälän mukaan molemmat ovat paatevia valtuutuksia, mutta niiden laajuus eroaa merkittävästi. Erityisvaltakirja on turvallisempi yksittäisessä toimessa, koska se rajaa valtuutetun toimivallan tarkasti. Yleisvaltakirja on tarkoituksenmukainen, kun asiamiehen halutaan voivan hoitaa monenlaisia asioita kokonaisvaltaisesti. Laajan toimivallan vuoksi yleisvaltakirjaan tulee aina kirjata selkeät rajoitukset oikeustoimilain (228/1929) 11 pykälän mukaisesti.
Tarvitaanko yleisvaltakirjaan todistajia Suomessa?
Tavallinen yleisvaltakirja ei oikeustoimilain (228/1929) mukaan edellytä todistajia ollakseen patenva. Valtuuttajan omakätinen allekirjoitus riittää lähtökohtaisesti. Kahden esteettömän todistajan käyttö on kuitenkin vahvasti suositeltavaa, koska se vahvistaa asiakirjan todistusvoimaa merkittävästi ja helpottaa sen hyväksymistä pankeissa, viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Todistajat voivat vahvistaa, että valtuuttaja on itse allekirjoittanut ja oli allekirjoittaessaan ymmärtäväinen ja vapaaehtoinen. Edunvalvontavaltuutus eroaa täytä käännöltä: laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 6 pykälä edellyttää aina kahta esteetöntä todistajaa yhtä aikaa läsnä. Tavallisessa yleisvaltakirjassa kahden todistajan käyttö on hyvä varotoimi, vaikka se ei ole pakollinen. Kiinteistön kaupassa maakaari edellyttää erityisiä muotovaatimuksia valtakirjalle, kuten kiinteistön yksilöinnin ja kaupanvahvistajan.
Voiko yleisvaltakirja olla voimassa, vaikka valtuuttaja sairastuu vakavasti?
Tavallinen yleisvaltakirja perustuu oikeustoimilakiin (228/1929) ja lakkaa pääsääntöisesti, jos valtuuttaja menettää oikeustoimikelpoisuutensa tai tulee toimintakyvyttömäksi. Tätä eroa ei voi korvata pelkällä yleisvaltakirjalla. Jos tarkoituksena on varautua oman toimintakyvyn menettämiseen — esimerkiksi muistisairauden, vakavan onnettomuuden tai muun toimintakykyä heikentävän tilanteen vuoksi — tarvitaan erillinen edunvalvontavaltuutus laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen valtuuttajan tultua kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Suositeltavin tapa on laatia sekä yleisvaltakirja juokseviin asioihin että edunvalvontavaltuutus toimintakyvyttömyyteen varautumiseksi.
Miten yleisvaltakirja peruutetaan?
Yleisvaltakirja voidaan peruuttaa milloin tahansa oikeustoimilain (228/1929) 12 ja 16 pykälän mukaisesti. Peruuttaminen tapahtuu ottamalla alkuperäinen asiakirja takaisin valtuutetulta tai havittamalla se. Jos yleisvaltakirja on annettu tiedoksi sivulliselle, kuten pankille tai Verohallinnolle, peruuttamisesta on ilmoitettava myös sille sivulliselle, jotta valtuutus lakkaa hänen suhteessaan. Pelkkä asiakirjan takaisinotto ei aina riita. Käytännössä on suositeltavaa ilmoittaa peruuttamisesta kirjallisesti sekä valtuutetulle että kaikille niille tahoille, joille valtakirja on esitetty tai annettu tiedoksi. Tallenna vahvistukset peruuttamisesta. Yleisvaltakirja lakkaa peruuttamisen lisäksi määräajan päättyessä, tehtävien tultua suoritetuiksi sekä pääsääntöisesti valtuuttajan tai valtuutetun kuollessa.
Toimiiko suomalainen yleisvaltakirja ulkomailla?
Suomalainen yleisvaltakirja toimii ensisijaisesti Suomessa perustuen oikeustoimilakiin (228/1929). Ulkomailla sen toimivuus riippuu kohdemaasta. EU-alueella asiakirja on yleensä hyväksytty, mutta jotkut maat saattavat vaatia virallisen käännöksen kohdemaan kielelle. Viisumia vaativissa maissa tai kohdemaissa, joissa on tiukat notariaattivaatimukset, saatetaan edellyttää apostille-leimaa tai notaarin vahvistamaa valtakirjaa. Ennen lähtöä ulkomaanmatkalle kannattaa tarkistaa kohdemaan vaatimukset paikallisesta suurlahettilastosta tai konsulaatista. Suomessa apostille-leiman antaa ulkoasiainministeriö.
Onko yleisvaltakirja sama asia kuin edunvalvontavaltuutus?
Yleisvaltakirja ja edunvalvontavaltuutus ovat eri asiakirjoja, joita ei pida sekoittaa. Yleisvaltakirja perustuu oikeustoimilakiin (228/1929) ja on voimassa heti allekirjoituksesta. Se lakkaa pääsääntöisesti, jos valtuuttaja menettää toimintakykynsä. Edunvalvontavaltuutus perustuu laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) säännöksiin ja on suunniteltu nimenomaan toimintakyvyttömyyteen varautumiseksi. Se tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen. Edunvalvontavaltuutus edellyttää aina kahden esteettömän todistajan vahvistuksen. Molemmat asiakirjat voidaan — ja on suositeltavaa — laatia rinnakkain eri tarkoituksiin: yleisvaltakirja juokseviin asioihin ja edunvalvontavaltuutus toimintakyvyttömyyteen varautumiseksi.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful: