Lomautusilmoitus

Lomautusilmoitus Suomessa on työnantajan kirjallinen ilmoitus, jolla hän keskeyttää tilapäisesti työntekijän työntekovelvollisuuden ja siihen liittyvän palkanmaksuvelvollisuuden säilyttäen työsuhteen voimassa. Lomautusilmoitus annetaan työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2–6 §:n mukaisesti, ja se on työnantajan tyypillisin keino reagoida tilapäiseen työn vähenemiseen ilman työsuhteen katkaisemista.

Lomautus eroaa olennaisesti irtisanomisesta siinä, että työsuhde säilyy voimassa lomautuksen kaikissa vaiheissa. Irtisanominen päättää työsuhteen irtisanomisajan kuluttua, kun taas lomautus on tilapäinen tila: työntekovelvollisuus ja palkanmaksu keskeytyvät lomautuksen ajaksi, mutta molemmat osapuolet odottavat töihin paluuta lomautuksen päättyessä. Tämä keskeinen ero vaikuttaa lomautetun oikeuksiin, kuten oikeuteen hakea muuta työtä lomautuksen aikana ja saada soviteltua tai täyttä työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista päivärahaa.

Lomautukseen voidaan ryhtyä vain tilapäisen syyn perusteella. Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä, jos työnantajalla on taloudellinen, tuotannollinen tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvä syy, jonka vuoksi tarjolla oleva työ on tilapäisesti vähentynyt olennaisesti ja työnantaja ei voi kohtuudella järjestää muuta työtä tai koulutusta. Toisin kuin irtisanomisessa, lomautuksessa syyn on oltava tilapäinen; jos työn väheneminen on pysyvää, oikeampi toimenpide on irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä TSL 7:3 mukaisesti.

Lomautus on mahdollista toteuttaa kahdella tavalla. Kokoaikaisessa lomautuksessa työntekovelvollisuus ja palkanmaksu keskeytyvät kokonaan, ja lomautettava työntekijä ei tee töitä lomautuksen aikana. Osa-aikaisessa lomautuksessa työnantaja vähentää viikoittaisia työtunteja tai työpäiviä, jolloin palkkaa maksetaan tehtyjen tuntien mukaan; osa-aikaista lomautusta käytetään yleisesti tuotannollisissa yrityksissä, kun kapasiteettitarve vähenee osittain.

Lomautusilmoituksen ilmoitusaika on työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukaan vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Poikkeuksena tähän on vaihteleva työaika -sopimuksissa sekä eräissä toimialakohtaisissa tilanteissa, joissa sovellettava työehtosopimus voi määrätä pitemmistä ilmoitusajoista. Ilmoitusaika lasketaan sen päivän jälkeen, jona ilmoitus on annettu tiedoksi. Lomautusilmoitus on annettava henkilökohtaisesti tai kirjeitse TSL 9:4 mukaisesti; sähköinen tai tekstiviesti-ilmoitus voidaan myös antaa, mutta se katsotaan tulleeksi tiedoksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.

Vähintään 20 työntekijän yrityksissä työnantajan on käytävä yhteistoimintalain (1333/2021) mukaiset muutosneuvottelut ennen lomautuspäätöstä, jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään tai kestää yli 90 päivää. Muutosneuvotteluissa työnantajan on annettava henkilöstölle kirjalliset tiedot suunniteltujen toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Neuvotteluvelvoitteen laiminlyönti voi johtaa enintään 35 000 euron hyvitykseen työntekijää kohden. Pienissä yrityksissä ei ole muodollista neuvotteluvelvoitetta, mutta työnantajan on silti noudatettava TSL 5:2–5:4 vaatimuksia.

Työnantajalla on oikeus harkita lomautuksen pidentämistä tai lyhentämistä tarpeen mukaan. Lomautuksen päättyessä työnantajan on ilmoitettava töihin paluusta vähintään 7 päivää etukäteen TSL 5:6 mukaisesti, ellei sopimuksessa tai työehtosopimuksessa ole muuta määräystä. Valvontaviranomainen on aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue, ja riidat lomautusilmoituksen oikeellisuudesta käsitellään käräjäoikeudessa.

Lomautusilmoituksen oikeudellinen historia ulottuu Suomessa vuosikymmenten taakse. Lomautusinstituutio kehittyi teollisuuden rakennekehityksen myötä, kun tarvittiin joustava mekanismi tilapäiseen tuotantovähentämiseen ilman työsuhteen pysyvää päättämistä. Nykyinen säännöstö perustuu vuonna 2001 voimaan tulleeseen työsopimuslakiin, jota on myöhemmin täydennetty yhteistoimintalain (1333/2021) uudistuksella. Suomessa tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia lomautuksia erityisesti teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) seuraa lomautustilastoja osana työmarkkinaseurantaa. Lomautusilmoitus on työnantajan tärkein kirjallinen väline lomautuksen toteuttamisessa; sen puuttuminen tai virheellisyys voi johtaa työnantajan korvausvastuuseen.

Lomautusilmoitus Suomessa tulee tarpeelliseksi useissa tilanteissa, joissa työn tarjonta tilapäisesti vähenee ilman, että työsuhteen katkaiseminen olisi perusteltua tai tarkoituksenmukaista.

Tuotannolliset ja taloudelliset suhdannevaihtelut. Yleisin käyttötilanne on suhdannevaihtelun tai kysynnän tilapäisen laskun aiheuttama tuotantomäärän vähentyminen. Teollisuusyrityksissä, kuten UPM-Kymmene, Metso ja KONE, lomautukset ovat vakiintunut tapa sopeutua tuotanto-ohjelmien muutoksiin ilman henkilöstöä irtisanomatta. Rakennusalan yritykset, kuten YIT ja Skanska, lomautavat henkilöstöä talven matalasuhdanteessa. Kauppa- ja palveluala käyttää osa-aikaisia lomautuksia sesonkivaihteluihin vastaamiseen.

Ennakoimattomat kriisitilanteet. Pandemia, sota, raaka-ainepula tai muu ennakoimaton kriisi voi aiheuttaa nopeaa tilapäistä työn vähenemistä. Koronapandemia vuonna 2020 johti Suomessa ennätysmäärään lomautuksia, joihin lainsäädäntö joustettiin tilapäisesti väliaikaisesti lyhentämällä ilmoitusaikaa. Vastaava tilanne voi syntyä energiakriisin, tuotantokatkoksen tai toimitusketjuhäiriön yhteydessä.

Investoinnit ja tuotantoseisokit. Tuotantolaitosten huolto-, modernisointi- tai asennustyöt edellyttävät usein tilapäistä tuotantoseisokkia, jolloin tuotantotyöntekijöiden lomautus on perusteltua. Myös ohjelmistopäivitykset, tietojärjestelmämuutokset ja koneinvestoinnit voivat aiheuttaa väliaikaisen työn vähenemisen tietyissä tehtävissä.

Kausivaihtelut sesonkialoilla. Maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa, matkailussa ja vähittäiskaupassa lomautukset ovat tyypillisiä matalakauden aikana. Sesonkiluonteisella alalla toimiva työnantaja voi lomauttaa myös toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tehneen henkilöstön kausivaihtelun ajaksi, jos se on kirjattu mahdollisuudeksi työsopimukseen tai sovellettavaan työehtosopimukseen.

Organisaatiomuutokset ja uudelleenjärjestelyt. Suuret organisaatiomuutokset, fuusiot tai toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat aiheuttaa tilapäistä työn vähenemistä tietyissä tehtävissä tai yksiköissä, vaikka kokonaishenkilöstömäärää ei vähennetä pysyvästi. Lomautus on tällöin inhimillisempi vaihtoehto irtisanomiselle, kun odotetaan uuden organisaation vakiintumista.

Pienet yritykset ja henkilöstön tilapäinen tarpeeton. Pienissä yrityksissä yksittäinen merkittävä asiakasmenetys, projektin viivästyminen tai tilauskannan hiipuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kaikille työntekijöille ei tilapäisesti ole riittävästi töitä. Myös yksittäisen keskeisen avainasiakkaan sopimuksen päättyminen voi aiheuttaa nopean tarpeen lomauttaa osa henkilöstöstä, kunnes uusia töitä saadaan hankittua.

Lomautusilmoitus on myös ajankohtainen väline kansainvälisten kriisien, kuten energiahintojen äkillisen nousun tai logististen häiriöiden, yhteydessä. Esimerkiksi vuosina 2021–2022 energia- ja materiaalikriisi johti laajoihin lomautuksiin suomalaisessa teollisuudessa. Myös teknologiamurroksen aiheuttamat rakennemuutokset, kuten digitalisaatio ja automaatio, ovat lisänneet tilapäisten lomautusten tarvetta toimialoilla, joilla osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Palkansaajajärjestöt kuten SAK, STTK ja Akava seuraavat lomautustilastoja aktiivisesti, ja ammattiliitot neuvovat jäseniään lomautukseen liittyvissä oikeuksissa.

Lomautusilmoitus Suomessa sisältää seuraavat oikeudellisesti ratkaisevat osatekijät, jotta ilmoitus on pätevä ja lomautus lainmukainen TSL 5 luvun ja yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisesti.

Osapuolten yksilöinti. Ilmoituksessa on yksilöitävä työnantaja täydellisellä toiminimellä, Y-tunnuksella (PRH:n kaupparekisterin mukainen) ja allekirjoittavan edustajan nimellä sekä asemalla. Lomautettava työntekijä yksilöidään täydellisellä nimellä, tehtävällä tai nimikkeellä ja yhteystiedoilla. Puutteellinen yksilöinti voi aiheuttaa epäselvyyksiä siitä, koskeeko ilmoitus oikeaa henkilöä.

Lomautuksen laji — kokoaikainen vai osa-aikainen. Ilmoituksessa on mainittava selkeästi, onko kyseessä kokoaikainen vai osa-aikainen lomautus. Kokoaikaisessa lomautuksessa työ ja palkka keskeytyvät kokonaan; osa-aikaisessa vain osin. Osa-aikaisen lomautuksen järjestely (esimerkiksi vähennetyt työpäivät tai -tunnit) on kuvattava yksiselitteisesti mahdollisten tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.

Lomautuksen peruste. Peruste on kuvattava konkreettisesti TSL 5:2 mukaisesti: työn tilapäinen väheneminen taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvistä syistä. Pelkkä maininta "taloudellinen syy" ei ole riittävä; peruste on kuvattava niin yksityiskohtaisesti, että lomautettu ymmärtää, miksi hänen työntekovelvollisuutensa keskeytyi. Lisää malleja ja tarkistuslistoja löytyy osoitteesta forms-legal.com.

Ilmoitusaika — 14 päivää ennen lomautusta. Lomautusilmoitus on annettava TSL 5:4 mukaisesti vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoituspäivä ja lomautuksen alkamispäivä on mainittava selkeästi, ja niiden välinen aika on oltava vähintään 14 päivää. Sovellettava työehtosopimus voi edellyttää pidempää ilmoitusaikaa esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden osalta.

Lomautuksen kesto tai päättymisajankohta. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen arvioitu kesto tai päättymisajankohta. Toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta on ilmoitettava päättymisestä vähintään 7 päivää etukäteen TSL 5:6 mukaisesti. Keston mainitseminen helpottaa lomautetun suunnittelua ja oikeuksien selvittämistä Kelassa tai työttömyyskassassa.

Töihin paluuilmoitus. Vaikka töihin paluuilmoitusta ei kirjata lomautusilmoitukseen etukäteen, ilmoituksessa on hyvä mainita menettelystä: työnantaja ilmoittaa töihin paluusta vähintään 7 päivää etukäteen TSL 5:6 mukaisesti. Tämä ennakoiva maininta selventää lomautetulle hänen oikeutensa ja työnantajan velvoitteet.

Toimittamistapa ja tiedoksisaantitosite. Lomautusilmoitus on toimitettava henkilökohtaisesti tai kirjeitse TSL 9:4 mukaisesti. Pyydä lomautettavaa kuittaamaan tiedoksisaanti kirjallisesti tai sähköpostiviestillä; tämä toimii todisteena ilmoituksen vastaanottamisesta mahdollisessa riitatilanteessa ja vahvistaa 14 päivän ilmoitusajan kulumisen.

Yhteistoimintalain (1333/2021) muutosneuvottelut. Jos yritys työllistää vähintään 20 henkilöä ja lomautus kohdistuu vähintään 10 henkilöön tai kestää yli 90 päivää, työnantajan on käytävä YT-neuvottelut ennen lomautuspäätöstä. Neuvotteluissa on annettava henkilöstölle kirjalliset tiedot suunniteltujen toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Neuvotteluvelvoitteen laiminlyönti voi johtaa enintään 35 000 euron hyvitykseen työntekijää kohden. Lomautusilmoituksessa on hyvä mainita, onko YT-menettely suoritettu.

Lomautetun oikeuksien mainitseminen. On suositeltavaa mainita lomautusilmoituksessa keskeisimmät oikeudet: oikeus hakea muuta työtä lomautuksen aikana, oikeus soviteltuun tai täyteen päivärahaan Kelasta tai työttömyyskassasta, sekä oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa, jos kokoaikainen lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää TSL 5:7 mukaisesti ja saada tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus.

Lomautusilmoituksen toimittamisen viivästyminen tai puuttuminen voi johtaa työnantajan velvollisuuteen maksaa palkkaa puuttuvan ilmoitusajan osalta. Tämä perustuu analogiaan irtisanomisajan palkanmaksuvelvollisuuteen TSL 6:4 mukaisesti. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue voi antaa hallinnollista ohjausta, ja vakavissa tapauksissa työnantajalle voidaan määrätä uhkasakko noudattamisen varmistamiseksi. Lomautusilmoituksen säilyttäminen asianmukaisesti arkistoituna henkilöstöhallinnon tiedostoissa on tärkeää myös mahdollisten myöhempien riitojen varalta; suositeltu säilytysaika on vähintään 5 vuotta.

Lomautusilmoitus Suomessa laaditaan huolellisesti seuraavien vaiheiden mukaisesti, jotta ilmoitus on pätevä ja menettely lainmukainen.

Vaihe 1 – Varmista lomautuksen oikeusperusta. Varmista ensin, että lomautukselle on TSL 5:2 mukainen tilapäinen taloudellinen, tuotannollinen tai toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvä peruste. Jos syy on pysyvä, oikea toimenpide on irtisanominen tuotannollisilla syillä TSL 7:3 nojalla. Tilapäinen syy tarkoittaa, että töihin paluuta voidaan kohtuudella odottaa.

Vaihe 2 – Tarkista YT-neuvotteluvelvoite. Jos yrityksessä on vähintään 20 henkilöä ja lomautus kohdistuu vähintään 10 henkilöön tai kestää yli 90 päivää, käy yhteistoimintalain (1333/2021) mukaiset muutosneuvottelut ennen lomautuspäätöstä. Dokumentoi neuvottelut YT-pöytäkirjaan.

Vaihe 3 – Täytä työnantajan tiedot. Merkitse työnantajan toiminimi täsmälleen PRH:n kaupparekisterin mukaisesti, Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N sekä allekirjoittava edustaja nimellä ja asemalla (esimerkiksi henkilöstöjohtaja tai toimitusjohtaja) ja työnantajan osoite.

Vaihe 4 – Täytä lomautettavan tiedot. Merkitse lomautettavan etu- ja sukunimi, tehtävä tai nimike sekä osoite, johon ilmoitus toimitetaan. Varmista tiedot HR-järjestelmästä.

Vaihe 5 – Valitse lomautuksen laji. Valitse kokoaikainen lomautus tai osa-aikainen lomautus. Jos valitset osa-aikaisen lomautuksen, kuvaa seuraavassa kohdassa yksityiskohtaisesti, miten työtunteja tai työpäiviä vähennetään (esimerkiksi "3 päivää viikossa, maanantai–keskiviikko").

Vaihe 6 – Kuvaa lomautuksen peruste konkreettisesti. Kirjaa lomautuksen peruste yksilöiden sen konkreettisesti. Pelkkä "taloudellinen syy" ei riitä; kuvaa esimerkiksi "tilauskannan tilapäinen väheneminen rakennusteollisuudessa noin 40 % ajalla tammikuu–maaliskuu 2027, jonka seurauksena tuotantotyöntekijöiden työn tarjonta on olennaisesti vähentynyt tilapäisesti." Säilytä perustetta tukeva taloudellinen dokumentaatio.

Vaihe 7 – Merkitse ilmoituspäivä ja lomautuksen alkamispäivä. Ilmoita päivä, jolloin lomautusilmoitus annetaan tiedoksi, sekä lomautuksen alkamispäivä suomalaisessa muodossa (PP.KK.VVVV). Varmista, että ilmoituspäivän ja alkamispäivän välillä on vähintään 14 päivää TSL 5:4 mukaisesti. Toimitusaika sähköpostin tai kirjeen kautta seitsemän päivää mukaan lukien.

Vaihe 8 – Ilmoita lomautuksen kesto tai päättymisajankohta. Merkitse arvioitu kesto päivinä, viikkoina tai kuukausina taikka lomautuksen päättymispäivä. Jos lomautus on toistaiseksi voimassa, mainitse, että töihin paluusta ilmoitetaan vähintään 7 päivää etukäteen TSL 5:6 mukaisesti.

Vaihe 9 – Täytä osa-aikaisen lomautuksen järjestelyt (tarvittaessa). Jos lomautus on osa-aikainen, kuvaa tarkasti muutettu työvuorojärjestely: mitkä päivät tai tunnit ovat työtä, mitkä lomautettuja. Tämä estää työntekovelvollisuuden ja palkan epäselvyydet.

Vaihe 10 – Allekirjoita ja toimita ilmoitus. Merkitse allekirjoituspaikka ja päiväys. Allekirjoita ilmoitus ja toimita se lomautettavalle henkilökohtaisesti; pyydä lomautettavaa kuittaamaan vastaanotto. Jos henkilökohtainen toimittaminen ei onnistu, lähetä kirjeitse tai sähköisesti (tiedoksisaanti seitsemäntenä päivänä lähettämisestä TSL 9:4). Säilytä kopio ilmoituksesta ja tiedoksisaantitodiste.

Vaihe 11 – Harkitse työnantajan ilmoituksen tekemistä työ- ja elinkeinotoimistoon. Laajemmissa lomautuksissa (vähintään 10 henkilöä) työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään lomautusten alkamispäivänä. TE-toimiston ilmoitus auttaa lomautettuja pääsemään nopeammin päivärahan piiriin ja saamaan työvoimapalveluita lomautuksen aikana. TE-toimistolle tehtävä ilmoitus eroaa lomautusilmoituksesta; se on erillinen työnantajan velvoite.

Lomautusilmoitus Suomessa kuuluu useisiin lakeihin ja asetuksiin, joita työnantajan on noudatettava lomautuksen ollakseen pätevä.

Työsopimuslaki (55/2001), 5 luku. TSL 5:1 määrittelee lomautuksen: työsuhde säilyy, mutta työntekovelvollisuus ja palkanmaksu keskeytyvät. TSL 5:2 luettelee lomautuksen perusteet: taloudellinen, tuotannollinen tai toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvä tilapäinen syy, jonka vuoksi työ on olennaisesti vähentynyt tilapäisesti eikä muuta työtä tai koulutusta voida kohtuudella järjestää. TSL 5:4 edellyttää 14 päivän ilmoitusaikaa. TSL 5:5 mahdollistaa lomautuksen toimihenkilöille. TSL 5:6 velvoittaa työnantajan ilmoittamaan töihin paluusta 7 päivää etukäteen. TSL 5:7 oikeuttaa kokoaikaisena lomautettuna yli 200 päivää olleen irtisanoutumaan ilman irtisanomisaikaa ja saamaan tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen.

Työsopimuslaki (55/2001), 9 luku. TSL 9:4 velvoittaa toimittamaan lomautusilmoituksen henkilökohtaisesti tai kirjeitse; sähköinen ilmoitus on mahdollinen, mutta katsotaan tulleeksi tiedoksi vasta seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. TSL 9:5 antaa työntekijälle oikeuden pyynnöstä saada lomautuksen syyt kirjallisesti.

Yhteistoimintalaki (1333/2021). Vähintään 20 henkilön yrityksissä työnantajan on käytävä muutosneuvottelut (YT-neuvottelut) ennen lomautuspäätöstä, jos lomautus kohdistuu vähintään 10 henkilöön tai kestää yli 90 päivää. Neuvottelujen laiminlyönti voi johtaa enintään 35 000 euron hyvitykseen työntekijää kohden. Neuvottelujen vähimmäisaika on 6 viikkoa (normaali) tai 6 päivää (kiireellinen taloudellinen syy).

Työttömyysturvalaki (1290/2002). Lomautetulla on oikeus soviteltuun tai täyteen päivärahaan Kelasta tai ansiosidonnaiseen päivärahaan työttömyyskassasta. Täysi päiväraha edellyttää kokoaikaista lomautusta; soviteltu päiväraha maksetaan osa-aikaisessa lomautuksessa. Omavastuuaika on 7 päivää ensimmäistä lomautusta kohden saman työnantajan palveluksessa.

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (aiempi laki, korvattu 1333/2021). Yhteistoimintalain 1333/2021 sisältää yksityiskohtaiset säännökset muutosneuvotteluista, henkilöstösuunnitelmista ja koulutussuunnitelmista. Työnantajan on henkilöstösuunnitelmassa annettava tiedot ainakin suunnittelukaudella ennakoitavista muutoksista.

Vuosilomalaki (162/2005). Lomautuksen aikana lomauttaminen ei lähtökohtaisesti vaikuta jo ansaittuihin lomapäiviin; lomaa kertyy normaalisti myös lomautuksen ajalta ensimmäiseltä 30 päivältä (VLL 7:2). Lomautuksen aikana aloitettu vuosiloma kuluu myös lomautuspäivistä.

Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue valvoo TSL:n noudattamista. Työnantaja voi saada hallinnollisen ohjauksen tai käskeyn, ja laiminlyönneistä voi seurata korvausvastuuta käräjäoikeudessa.

Työllisyyslaki (916/2021) ja laki julkisista työvoimapalveluista. Työnantajan on ilmoitettava laajemmista lomautuksista (vähintään 10 henkilöä) myös työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). TE-toimistoilmoitus on erillinen työnantajan velvoite, joka helpottaa lomautettujen pääsyä työvoimapalveluihin ja nopeuttaa päivärahan hakemista. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ei seuraa automaattista sanktiota, mutta se voi vaikeuttaa yhteistyötä TE-toimiston kanssa lomautusten jälkihoidossa.

Lomautusilmoitus Suomessa sisältää seuraavat tavalliset virheet, jotka voivat johtaa lomautuksen lainvastaisuuteen tai korvausvastuuseen.

Virhe 1 – Liian lyhyt ilmoitusaika TSL 5:4 vastaisesti. Lomautusilmoitus on annettava vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tavallinen virhe on toimittaa ilmoitus alle 14 päivää ennen alkamispäivää tai laskea ilmoitusaika väärin (esimerkiksi laskemalla ilmoituspäivä mukaan). Liian lyhyt ilmoitusaika velvoittaa työnantajan maksamaan palkan puuttuvan ajan osalta.

Virhe 2 – Pysyvän työn vähenemisen virheellinen luokittelu tilapäiseksi. Lomautusperuste edellyttää tilapäistä työn vähenemistä. Jos työ on vähentynyt pysyvästi, oikea toimenpide on irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä TSL 7:3 nojalla. Pysyvän tilanteen luokitteleminen tilapäiseksi lomautusperusteeksi voi johtaa työsuhteen perusteettomaan päättämiseen koskevan korvauksen maksuvelvollisuuteen.

Virhe 3 – Yhteistoimintalain (1333/2021) muutosneuvottelujen laiminlyönti. Vähintään 20 henkilön yrityksissä lomautus, joka kohdistuu vähintään 10 henkilöön tai kestää yli 90 päivää, edellyttää YT-neuvotteluja. Neuvottelujen ohittaminen tai pitäminen pelkkänä muodollisuutena ilman aitoa tiedottamista ja vuoropuhelua voi johtaa enintään 35 000 euron hyvitykseen työntekijää kohden.

Virhe 4 – Lomautusilmoituksen virheellinen toimittaminen. Ilmoitus on toimitettava TSL 9:4 mukaisesti henkilökohtaisesti tai kirjeitse. Pelkkä suullinen ilmoitus tai sähköpostiin nojaaminen ilman tiedoksisaantitodistetta on riskialtista: 14 päivän ilmoitusajan kuluminen voi olla epäselvä, mikä riitautuessaan voi johtaa palkanmaksuvelvollisuuteen puuttuvan ilmoitusajan osalta.

Virhe 5 – Lomautuksen keston tai päättymisajankohdan ilmoittamatta jättäminen. Lomautettavalle on ilmoitettava lomautuksen arvioitu kesto tai päättymisajankohta. Epäselvä tai puutteellinen kestotieto vaikeuttaa lomautetun oikeuksien selvittämistä Kelassa tai työttömyyskassassa ja voi aiheuttaa hallinnollisia viiveitä päivärahan saamisessa.

Virhe 6 – Osa-aikaisen lomautuksen järjestelyjen puutteellinen kuvaaminen. Osa-aikaisen lomautuksen yhteydessä on kuvattava tarkasti, mitkä päivät tai tunnit ovat työtä ja mitkä lomautettuja. Epämääräinen tai ristiriitainen kuvaus aiheuttaa tulkintaepäselvyyksiä, jotka voivat johtaa työntekovelvollisuutta ja palkanmaksua koskeviin riitoihin.