Parking Space Lease Agreement Finland

Autopaikan vuokrasopimus Suomessa on kirjallinen oikeustoimi, jolla autopaikka luovutetaan toisen käytettäväksi vastiketta vastaan sovituksi ajaksi. Sopimus säätelee Vuokranantajan, joka luovuttaa autopaikan hallinnan, ja Vuokralaisen, joka sitoutuu maksamaan vuokran ja käyttämään autopaikkaa asianmukaisesti, välistä suhdetta. Autopaikan vuokrasopimukseen sovelletaan Suomessa ensisijaisesti asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia (481/1995), silloin kun autopaikka on vuokrattu yhteydessä asuinhuoneiston vuokraukseen tai asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle. Jos autopaikka vuokrataan ilman asuinhuoneistoa tai elinkeinotoimintaan, sovelletaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettua lakia (228/1929) ja yleisiä sopimusoikeuden periaatteita.

Autopaikkoja on Suomessa useita tyyppejä. Sisäpaikat eli autohallipaikat sijaitsevat suljetussa tilassa ja tarjoavat suojan sään vaihtelulta, lumelta ja pakkasilta, mikä on keskeinen etu Suomen ilmastossa. Katospaikat tarjoavat osittaisen säänsuojan mutta ovat edullisempia. Ulkopaikat sijaitsevat piha-alueilla tai parkkikenttien avoalueilla ja soveltuvat erityisesti lyhytaikaiseen pysäköintiin. Sähköautojen latauspaikkoja on lisätty kiinteistöihin kasvavassa määrin; näihin voidaan sopimuksessa eritellä lataustehot, käyttöoikeudet ja sähkönkulutuksen laskutus.

Autopaikan vuokrauksessa korostuu vuokraoikeuden luonne. Oikeus ei ole omistusoikeus eikä se synnytä lainhuutoa Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin maakaaren (540/1995) mukaisesti. Kyseessä on henkilökohtainen käyttöoikeus, joka päättyy sopimuksen irtisanomiseen, määräajan umpeutumiseen tai sopimuksen purkuun. Autopaikan vuokraoikeus on irtain sopimussuhde toisin kuin kiinteistön maanvuokraoikeus, joka on kirjattu kiinteistörekisteriin maanvuokralain (258/1966) mukaisesti.

Asunto-osakeyhtiöissä (taloyhtiöissä) autopaikat voidaan järjestää usealla tavalla. Osakkeet voivat tuottaa oikeuden tiettyyn autopaikkaan yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) perusteella. Taloyhtiö voi myös vuokrata autopaikkoja erillisellä sopimuksella osakkaille tai ulkopuolisille. Ulkopuolisille vuokrattavien autopaikkojen osalta hinta voidaan asettaa vapaasti, mutta osakkeille kuuluvat paikat on käsiteltävä yhdenvertaisesti asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n mukaisesti.

Autopaikan vuokrasopimuksen oikeudelliseen perustaan kuuluvat myös maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asemakaavamääräykset, jotka säätelevät autopaikkojen minimilukumäärää ja sijoittelua. Uusiin asuinrakennuksiin on asemakaavassa yleensä määrätty tietty pysäköintinormi, ja tämä vaikuttaa autopaikkojen saatavuuteen. Helsingin kaupunki, Espoo, Tampere, Turku ja Vantaa ovat kaikki antaneet omia pysäköintinormejaan, jotka säätelevät autopaikkojen vähimmäismäärää rakennuslupien yhteydessä.

Autopaikan vuokrasuhde voi olla osa laajempaa vuokrakokonaisuutta. Asunnon vuokrasopimukseen voidaan liittää autopaikka lisäpalveluna, jolloin sen ehdot kirjataan samaan sopimukseen tai erilliseen liitesopimukseen. Erillinen autopaikan vuokrasopimus tarjoaa kummallekin osapuolelle selkeämmän oikeussuojan, koska ehdot on eritelty omaksi asiakirjakseen ja kumpikin voi irtisanoa sopimuksensa toisistaan riippumattomasti. Digi- ja väestötietovirasto rekisteröi muuttoilmoitukset, mutta autopaikan vuokrasopimusta ei rekisteröidä mihinkään viranomaisrekisteriin.

Tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalain (1050/2018) velvoitteet koskevat autopaikan vuokrasopimusta samoin kuin muitakin vuokrasopimuksia. Vuokranantajan on käsiteltävä Vuokralaisen henkilötietoja vain sopimukseen perustuvaan tarkoitukseen ja ilmoitettava käsittelyn perusteesta. Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo GDPR:n noudattamista Suomessa. Rikkomuksesta voidaan määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu asetuksen 83 artiklan mukaisesti. Autopaikan vuokrasopimuksen kirjallinen muoto on suositeltava aina, koska se on ainoa luotettava todistuskeino riitatilanteessa käräjäoikeudessa. Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää asukasrekisteriä, mutta autopaikan vuokrasopimusta ei rekisteröidä mihinkään viranomaisrekisteriin eikä se edellytä notaarin vahvistusta.

Autopaikan vuokrasopimus Suomessa tarvitaan useissa tyypillisissä tilanteissa, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja kiinteistönhallintaan kaupunkiympäristössä.

Uusi vuokra-asunto ilman autopaikkaosaa. Monissa uusissa asunnoissa, erityisesti kaupunkikeskustoissa, autopaikka ei kuulu vuokran hintaan. Kun vuokralainen haluaa erillisen autopaikan, laaditaan erillinen autopaikan vuokrasopimus. Tämä on yleistä erityisesti Helsingissä, jossa pysäköintipaikat ovat niukkoja ja arvokkaita. Autopaikkojen kuukausivuokra Helsingin kantakaupungissa voi olla 150–300 euroa kuukaudessa sijainnista riippuen.

Asunto-osakeyhtiön osakkaan autopaikka. Kun taloyhtiö vuokraa autopaikkoja jäsenilleen tai ulkopuolisille, käytetään erillistä sopimusta. Yhtiöjärjestys tai hallituksen päätös asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 6 luvun mukaisesti voi säädellä autopaikan jakamisperusteita. Yhtiökokouksella on päätösvalta autopaikan vuokrakäytäntöihin asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n mukaisesti.

Yrityksen henkilöstön pysäköinti. Yritykset, kuten Kone, Neste, Finnair tai Nokia, sopivat usein erillisiä pysäköintisopimuksia toimistokiinteistöjen omistajien kanssa. Sopimuksessa eritellään paikkojen lukumäärä, sijainti, kuukausimaksu ja käyttöoikeudet. Yritysten on myös otettava huomioon Verohallinnon ohjeet henkilöstön autoedun verotuksesta tuloverolain (1535/1992) 64 §:n mukaisesti.

Sähköauton latauspaikan sopiminen. Sähköautojen yleistyessä latauspaikan sisältävä sopimus on keskeinen. Sopimuksessa eritellään latauspisteen teho (kW), sähkönkulutuksen laskutusperuste ja käyttöoikeus. Energiavirasto valvoo sähkömarkkinoita, ja lataussähköstä on sovittava selkeästi sopimuksessa erilliseksi kustannukseksi tai vuokran osaksi.

Lyhytaikainen tai kausipysäköinti. Esimerkiksi loma-asunnon tai mökin omistajalla voi olla talvisin tarvetta kaupunkiautopaikalle. Lyhytaikainen tai kausisopimus (esimerkiksi 6 kuukautta) on syytä dokumentoida kirjallisesti, jotta ehdot on selvät molemmille osapuolille ja vuokrasuhteen päättyminen sujuu mutkattomasti.

Motellien, hotellien ja kauppakeskusten yhteydessä. Kaupallisessa toiminnassa käytettävät autopaikat sopivat liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) soveltamisalaan, joten autopaikan vuokraukseen yritystoimintaa varten sovelletaan liikehuoneistovuokrauksen säännöksiä yleisten sopimusoikeuden periaatteiden lisäksi.

Hajautettu omistusmalli ja erillinen autopaikkarekisteri. Kaupunkien pysäköintilaitokset ja suuret kiinteistösijoitusyhtiöt kuten Citycon, Sponda ja Skanska hallinnoivat laajoja autopaikkaportfolioita. Ne vuokraavat yksittäisiä paikkoja yrityksille, asuntoyhtiöille ja yksityishenkilöille. Sopimukset ovat standardimuotoisia, mutta osapuolten on luettava ehdot huolellisesti ennen allekirjoittamista. Erityisesti pitkissä sopimuksissa on tärkeää, että irtisanomisaika ja vastuut ovat selkeät.

Pysäköintipolitiikka ja asemakaavoitus. Suomen kunnilla on autonominen oikeus asettaa pysäköintinormeja, jotka vaikuttavat autopaikkojen saatavuuteen. Liikennevirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö seuraavat liikenteen kehitystä. Monet kaupungit ovat siirtymässä joustavampaan pysäköintipolitiikkaan, jossa normi vaihtelee sijainnin ja joukkoliikenteen mukaan. Tämä vaikuttaa autopaikkojen arvoon pitkällä aikavälillä.

Oikeudellisesti pätevä autopaikan vuokrasopimus Suomessa sisältää seuraavat osatekijät, jotka varmistavat sopimuksen selkeyden ja oikeusturvan molemmille osapuolille.

Osapuolten täydellinen yksilöinti. Vuokranantajan täydellinen nimi tai toiminimi, Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N tai henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN sekä virallinen postiosoite tiedoksiantoja varten. Yhteisömuotoisesta Vuokranantajasta on ilmoitettava nimenkirjoitusoikeutettu henkilö osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Vuokralaisen täydellinen nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, postiosoite ja puhelinnumero sekä sähköpostiosoite ovat välttämättömiä yhteystietoja. Laiminlyönti yksilöinnissä voi aiheuttaa epäselvyyksiä riitatilanteessa käräjäoikeudessa.

Autopaikan tarkka yksilöinti. Sopimuksessa on ilmoitettava autopaikan numero tai muu yksilöivä tunnus, sijainnin osoite tai kiinteistön nimi, kerros tai alueen tarkenne sekä tyyppi (sisäpaikka, katospaikka, ulkopaikka tai sähköauton latauspaikka). Tarkka yksilöinti estää riidat siitä, mistä paikasta on sopimus, erityisesti suurissa parkkihalleissa tai asunto-osakeyhtiöissä, joissa paikkoja on useita kymmeniä.

Vuokra-aika ja irtisanomisehdot. Sopimuksesta on käytävä ilmi, onko vuokra-aika toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen sekä tarkat alkamis- ja mahdolliset päättymispäivät. Irtisanomisaika, joka voidaan sopia vapaasti, on ilmoitettava selkeästi. Autopaikan vuokrasopimuksen irtisanomisessa noudatetaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) yleisiä periaatteita, eikä asunnonvuokrasopimuksen kaltainen erityinen irtisanomissuoja automaattisesti koske erillistä autopaikan vuokrasopimusta, vaikka autopaikka kuuluisi samaan kiinteistöön.

Vuokra ja maksuehdot. Kuukausivuokra euroina, eräpäivä ja maksutili suomalaisessa Finanssivalvonnan valvomassa pankissa IBAN-muodossa. Maksun viivästyessä peritään viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaan. Vuokran korottamisen perusteesta on sovittava ennalta, yleisimmin sitomalla vuokra Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiin tai elinkustannusindeksiin.

Autopaikan käyttötarkoitus ja rajoitukset. Sopimuksessa on selkeästi ilmoitettava, minkä tyyppiset ajoneuvot ovat sallittuja (henkilöautot, moottoripyörät, pakettiautot tai sähköautot) sekä mahdolliset korkeus- tai painorajoitukset. Myös se, onko autopaikalla lupa varastoida tavaroita, on sovittava nimenomaisesti; useimmiten varastointi ei ole sallittua tai se edellyttää erillistä sopimusta. Forms-legal.com tarjoaa tähän tarkoitukseen erillisen varaston vuokrasopimuksen mallin.

Vastuu ja vakuutus. Vuokralaisen vastuusta autopaikan vahingoista on sovittava selkeästi vahingonkorvauslain (412/1974) mukaisesti. Vuokranantaja vastaa rakenteellisesta kunnossapidosta. Autopaikalla säilytetyn omaisuuden vakuutuksesta on syytä sopia tai suositella vuokralaiselle erikseen otettavaa vakuutusta; taloyhtiön vakuutus ei yleensä kata vuokralaisen omaisuutta.

Henkilötietojen käsittely GDPR:n mukaisesti. Vuokranantajan on noudatettava tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalakia (1050/2018) Vuokralaisen henkilötietoja käsitellessään. Tietoturvaloukkauksesta on ilmoitettava tietosuojavaltuutetun toimistolle 72 tunnin kuluessa artiklan 33 mukaisesti.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa sen paikkakunnan tuomiopiirissä, jossa autopaikka sijaitsee, oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Kuluttaja-asemassa oleva Vuokralainen voi pyytää kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen. Allekirjoitukseen liittyy myös sopimuskappaleita koskeva muotovaatimus: kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Sopimuksen muotovaatimukset ja kaksi kappaletta. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 5 §:n mukainen kirjallisuusvaatimus on suositeltava myös erillisessä autopaikan vuokrasopimuksessa. Kaksi samansisältöistä kappaletta laaditaan, yksi kummallekin osapuolelle. Sähköinen allekirjoitus on pätevä eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti, jos käytetään kehittynyttä tai hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta. Sopimuksen säilyttäminen koko vuokrakauden ja vähintään kolme vuotta sen päättymisen jälkeen on suositeltavaa vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisen kanneajan varalta.

Vuokrantarkistuksen peruste. Sopimuksessa voidaan sopia vuokran tarkistamisesta Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin tai kuluttajahintaindeksin perusteella. Indeksiehto on ilmoitettava selkeästi: perusvuosi, perusindeksipisteluku ja laskentakaava. Ilman indeksiehtoa vuokrantarkistus edellyttää osapuolten kirjallista sopimusta, eikä vuokranantaja voi yksipuolisesti korottaa vuokraa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 §:n periaatteiden mukaisesti.

Autopaikan vuokrasopimuksen täyttäminen Suomessa edellyttää seuraavien vaiheiden suorittamista huolellisesti.

Vaihe 1 – Täytä osapuolten tiedot. Vuokranantajan osalta ilmoita täydellinen nimi tai rekisteröity toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus sekä virallinen postiosoite. Asunto-osakeyhtiöstä ilmoita myös isännöitsijän tai yhtiön nimenkirjoitusoikeutetun nimi. Vuokralaisen osalta täytä täydellinen nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, postiosoite ja yhteystiedot.

Vaihe 2 – Yksilöi autopaikka tarkasti. Kirjaa autopaikan numero tai yksilöivä tunnus, tarkka osoite kerros ja alue mukaan lukien sekä autopaikan tyyppi (sisäpaikka, katospaikka, ulkopaikka tai sähköauton latauspaikka). Tarkista autopaikan numero taloyhtiön isännöitsijältä tai rakennuksen pohjakuvasta. Sähköauton latauspaikan osalta kirjaa latauspisteen teho kilowatteina ja sähkönkulutuksen laskutusperuste.

Vaihe 3 – Valitse sopimuksen tyyppi ja kesto. Merkitse, onko sopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen, sekä kirjaa tarkka alkamispäivä muodossa PP.KK.VVVV. Määräaikaisessa sopimuksessa kirjaa myös tarkka päättymispäivä. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika sovitaan vapaasti; yksi kuukausi on yleisimmin käytetty.

Vaihe 4 – Täytä vuokra ja maksutiedot. Kirjaa kuukausivuokra euroina numeroin ja kirjaimin. Ilmoita eräpäivä ja maksutili suomalaisessa pankissa IBAN-muodossa (esimerkiksi FI21 1234 5600 0007 85). Lisää tarvittaessa viivästyskorkolauseke viittaamalla korkolain (633/1982) 4 §:ään ja mahdollinen indeksiehto vuokran tarkistamista varten.

Vaihe 5 – Kirjaa sallitut ajoneuvot ja rajoitukset. Ilmoita, minkä tyyppiset ajoneuvot ovat sallittuja (henkilöauto, pakettiauto, moottoripyörä, sähköauto). Kirjaa mahdolliset korkeus- tai painorajoitukset, jotka ovat tyypillisiä parkkihalleissa. Myös tupakointikielto tai palovaarallisten aineiden säilyttelykielto on syytä mainita nimenomaisesti.

Vaihe 6 – Kirjaa muut erityisehdot. Mahdolliset erityisehdot, kuten sähkölatauspisteiden käyttöoikeus, lumien auraus, valaistus tai kulunvalvontajärjestelmä, on hyvä kirjata sopimukseen. Jos autopaikan vakuus sovitaan, se kirjataan erillisenä kohtana; vakuuden suuruus on syytä pitää kohtuullisena suhteessa kuukausivuokraan.

Vaihe 7 – Allekirjoita ja säilytä. Laadi kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Molemmat osapuolet allekirjoittavat fyysisesti tai sähköisesti eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti. Merkitse allekirjoituspaikka ja päivä muodossa PP.KK.VVVV. Säilytä sopimus koko vuokrakauden ajan sekä kolme vuotta sen päättymisen jälkeen vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisen kanneajan varalta.

Vaihe 8 – Tarkista naapurien kanssa mahdolliset yhteisoikeudet. Joissain asunto-osakeyhtiöissä autopaikat ovat yhtiön yhteisomaisuutta, ja niiden jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Varmista ennen sopimuksen allekirjoittamista, että sopimasi autopaikka on Vuokranantajan oikeudessa vuokrata.

Vaihe 9 – Kirjaa viivästyskorkoehto. Maksun viivästyessä peritään viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaan. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Ehto on mainittava sopimuksessa, jotta perintä onnistuu tehokkaasti maksujen viivästyessä.

Autopaikan vuokrasopimukseen Suomessa sovelletaan useita lakeja ja säädöksiä, jotka muodostavat oikeudellisen viitekehyksen.

Asunnonvuokralain soveltuminen. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) soveltuu autopaikan vuokraukseen silloin, kun autopaikka on vuokrattu yhteydessä asuinhuoneiston vuokrasopimukseen tai kun sopimus koskee asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle vuokrattua paikkaa. Erilliseen autopaikan vuokrasopimukseen ilman asuinhuoneistoyhteyttä sovelletaan ensisijaisesti varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettua lakia (228/1929) sekä liikehuoneiston vuokrauksesta annettua lakia (482/1995) silloin, kun sopimus palvelee elinkeinotarkoitusta.

Sopimusvapaus ja pakottava lainsäädäntö. Autopaikan vuokrasopimuksessa vallitsee laajempi sopimusvapaus kuin asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa, koska pakottavia kuluttajansuojasäännöksiä sovelletaan vain elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiin sopimuksiin kuluttajansuojalain (38/1978) 4 luvun mukaisesti. Kohtuuton ehto voidaan kuitenkin sovitella varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla.

Korkolaki viivästystilanteissa. Korkolaki (633/1982) 4 § säätelee viivästyskoron suuruuden vuokranmaksun viivästyessä. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Vuokralaista on informoitava viivästyskoron perusteista.

Asunto-osakeyhtiölaki ja autopaikkojen hallinta. Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) säätelee autopaikkoja, joihin yhtiön osakkeenomistajilla on oikeus yhtiöjärjestyksen nojalla. Yhtiön on kohdeltava osakkaita yhdenvertaisesti 1 luvun 10 §:n mukaisesti. Hallituksen päätösvalta kattaa tavanomaiset autopaikka-asiat, mutta merkittävät muutokset edellyttävät yhtiökokouksen päätöstä 6 luvun 1 §:n mukaisesti.

Tietosuoja ja GDPR. Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) velvoittavat vuokranantajan käsittelemään vuokralaisen henkilötietoja asianmukaisesti. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa valvoo GDPR:n noudattamista ja voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Kuluttaja-asemassa oleva vuokralainen voi pyytää kuluttajariitalautakunnan (KRL) ratkaisusuosituksen. Ulosottokaari (705/2007) säätelee saatavien perintää vuokranmaksun laiminlyönnin yhteydessä.

Kuluttajansuojalaki elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä sopimuksessa. Kuluttajansuojalaki (38/1978) soveltuu, kun autopaikan vuokranantaja on elinkeinonharjoittaja ja vuokralainen on kuluttaja. Lain 4 luvun mukaan elinkeinonharjoittaja ei voi asettaa kohtuuttomia ehtoja kuluttajaa vastaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo elinkeinonharjoittajien toimintaa. Kuluttaja-asemassa oleva Vuokralainen voi pyytää kuluttajariitalautakunnan (KRL) ratkaisusuosituksen riitatilanteessa.

Rakennuslupa ja pysäköintitilat. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asemakaavamääräykset säätelevät pysäköintipaikkojen rakentamista. Autohallin tai katoksen rakentaminen edellyttää rakennuslupaa kunnan rakennusvalvonnalta. Pysäköintihallien paloturvallisuudesta säädetään pelastuslain (379/2011) nojalla annetuilla asetuksilla, joita rakennuksen omistajan on noudatettava.

Autopaikan vuokrasopimuksessa Suomessa esiintyy usein samoja virheitä, jotka voivat johtaa riitoihin tai oikeudelliseen epäselvyyteen.

Virhe 1 – Suullinen sopimus ilman kirjallista dokumentaatiota. Suullinen autopaikan vuokrasopimus on periaatteessa pätevä, mutta todistaminen riitatilanteessa on käytännössä mahdotonta ilman kirjallista dokumentaatiota. Käräjäoikeus ratkaisee näyttöriidat, ja suullinen sopimus jättää olennaisia ehtoja kuten vuokran määrän, irtisanomisajan ja sallitut ajoneuvot todistelematta. Kirjallinen sopimus on aina suositeltavampi.

Virhe 2 – Autopaikan epätarkka yksilöinti. Autopaikan numeron tai sijainnin puuttuminen sopimuksesta voi johtaa riitaan siitä, mistä paikasta on kyse. Erityisesti suurissa parkkihalleissa tai asunto-osakeyhtiöissä, joissa on useita kymmeniä paikkoja, tarkka yksilöinti on välttämätöntä. Myös autopaikan tyyppi (sisäpaikka, katospaikka, ulkopaikka) on eriteltävä, koska se vaikuttaa vuokran tasoon ja osapuolten vastuisiin.

Virhe 3 – Epäselvä laskutus sähköauton lataussähköstä. Sähköauton latauspaikan sopimuksessa usein laiminlyödään sähkönkulutuksen laskutusperuste. On ilmoitettava selkeästi, sisältyykö sähkö vuokraan, laskutetaanko se mitatun kulutuksen mukaan vai kiinteänä lisämaksuna. Epäselvyys johtaa helposti riitaan lataussähkön kustannuksista.

Virhe 4 – Irtisanomisajan puuttuminen. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa, jossa ei ole sovittu irtisanomisajasta, sovelletaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain yleisiä periaatteita, jotka voivat olla tulkinnanvaraisia. Selkeä irtisanomisaika, yleensä yksi kuukausi, suojaa molempia osapuolia.

Virhe 5 – Vastuiden ja vakuutuksen laiminlyönti. Sopimuksessa on oltava selkeä ehto siitä, että Vuokranantaja ei vastaa Vuokralaisen autopaikalla säilyttämän omaisuuden vahingoista tai varkauksista. Vuokralainen kantaa oman riskinsä ja tarvitsee tähän oman vakuutuksen. Vuokralainen puolestaan vastaa aiheuttamistaan rakenteellisista vahingoista vahingonkorvauslain (412/1974) mukaisesti.

Virhe 6 – GDPR-velvoitteiden laiminlyönti. Henkilötietojen käsittelystä ei ole mainintaa sopimuksessa. Tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 (GDPR) mukaan vuokranantajan on informoitava vuokralaista henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta, perusteesta ja säilytysajasta. Laiminlyönti voi johtaa tietosuojavaltuutetun toimiston toimenpiteisiin.