Environmental Permit Application Finland

Ympäristölupahakemus Suomessa on ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 ja 39 pykälän mukainen virallinen hakemus, jolla toiminnanharjoittaja pyytää lupaa ympäristöä merkittävästi kuormittavalle toiminnalle. Ympäristölupa on ennakkovalvonnan tärkein väline Suomessa, ja se vaaditaan kaikilta laitoksilta ja toiminnoilta, jotka voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista.

Ympäristölupajärjestelmä perustuu ympäristönsuojelulakiin (527/2014), joka tuli voimaan 1.9.2014 korvaten aiemman ympäristönsuojelulain (86/2000). Lain tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista, vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja sekä turvata terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Ympäristönsuojelulain (527/2014) liite 1 luettelee toiminnot, jotka vaativat ympäristöluvan.

Ympäristölupa myönnetään joko aluehallintovirastolta (AVI) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta toiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen. Aluehallintovirasto käsittelee suuremmat ja monimutkaisemmat laitokset, kuten voimalaitokset, suuret kemiantehtaat ja merkittävät kaatopaikat. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee pienemmät laitokset, kuten eläinsuojat, pienteollisuuden ja jätehuollon toimipisteet. ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) valvoo ympäristöluvan noudattamista.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 pykälä asettaa hakemuksen sisältövaatimukset. Hakemuksessa on kuvattava toiminta yksityiskohtaisesti: mitä tehdään, miten ja missä laajuudessa. Lisäksi on selvitettävä toiminnan päästöt ilmaan, veteen ja maaperään, syntyvät jätteet, melu ja tärinä sekä muut ympäristövaikutukset. Hakemuksessa on myös esitettävä suunnitelma päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Ympäristölupa on laaja ja monimutkanen prosessi, joka edellyttää asiantuntijan apua merkittävissä hankkeissa. Hakemuksen liitteinä on toimitettava laaja tekninen selvitys, ympäristövaikutusten arviointi tarvittaessa sekä muut lupaharkinnassa tarvittavat asiakirjat. Hakemus asetetaan julkisesti nähtäville ja naapureille sekä muille asianosaisille varataan tilaisuus lausua mielipiteensä.

Ympäristöluvan hakeminen vie tyypillisesti 6–18 kuukautta riippuen toiminnan laajuudesta ja monimutkaisuudesta. Aluehallintovirasto käsittelee hakemukset yleensä 6–12 kuukaudessa. Suurille laitoksille, joita koskee EU:n teollisuuspäästödirektiivi (IED), käsittely voi olla pidempi. Ympäristöluvan voimassaolo on yleensä toistaiseksi voimassa oleva, mutta lupa voidaan myöntää myös määräaikaisena.

Ympäristöluvan haltija on velvollinen tarkkailemaan toimintansa ympäristövaikutuksia YSL:n ja lupamääräysten mukaisesti. Tarkkailu voi sisältää ilma-, vesi- tai melumittauksia sekä jätekertymien seurantaa. Tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle säännöllisesti.

Ympäristölupajärjestelmä Suomessa kytkeytyy EU:n ympäristölainsäädäntöön. Teollisuuspäästödirektiivi (IED 2010/75/EU) edellyttää, että suuret teollisuuslaitokset käyttävät parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) päästöjen minimoimiseksi. BAT-vertailuasiakirjat (BREF) ohjaavat, millaista tekniikkaa kullakin toimialalla edellytetään.

Ympäristölupahakemus Suomessa tarvitaan, kun toiminta on ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteessä 1 tai 2 lueteltu luvanvarainen toiminta. Seuraavat toiminnat vaativat ympäristöluvan.

Teollisuuslaitokset. Energian tuotantolaitokset kuten voimalat ja suuret lämpökeskukset (yli 5 MW), kemianteollisuuden laitokset kuten liuottimet ja hapot tuottavat laitokset, metalliteollisuuden pintakäsittelylaitokset, betonin valmistus sekä paperi- ja selluteollisuus ovat tyypillisiä ympäristölupaa vaativia laitoksia.

Eläinsuojat. Suuret eläinsuojat kuten sikalat (yli 2 000 lihasikaa tai 750 emakkoa), navettat (yli 300 lypsylehmää), broileritilat (yli 40 000 paikkaa) ja muut suuret kotieläintilat vaativat ympäristöluvan YSL:n liitteen 1 mukaisesti. Pienemmät eläinsuojat voivat vaatia ilmoitusmenettelyä YSL 10 a luvun mukaisesti.

Jätteiden käsittely. Kaatopaikat, kompostointilaitokset, jätteenpoltto, jätteen mekaanis-biologinen käsittely ja kierrätyslaitokset vaativat ympäristöluvan. Jätteiden käsittely on ympäristönsuojelulain (527/2014) erityinen valvontakohde.

Turvetuotanto. Turvetuotantoalueet, joiden pinta-ala ylittää 10 hehtaaria, vaativat ympäristöluvan. Turvetuotanto vaikuttaa vesistöihin merkittävästi ja on herkkä ympäristöpoliittinen aihe Suomessa.

Kemikaalien varastointi ja käyttö. Suurten kemikaalimäärien varastointi tai käyttö voi edellyttää ympäristölupaa. Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) asettaa erilliset vaatimukset kemikaalivarastoille.

Vesihuolto. Jätevedenpuhdistamot, vedenpumppaamot ja pintavesiotto vesistöistä voivat vaatia ympäristöluvan tai vesilain (587/2011) mukaisen luvan.

Louhinta ja kaivostoiminta. Suuret louhokset, kivilouhimomoet ja kaivokset vaativat ympäristöluvan YSL liitteen 1 mukaisesti. Malminlouhintaan sovelletaan myös kaivoslakia (621/2011).

Epäselvissä tapauksissa ELY-keskus tai AVI antaa neuvontaa siitä, tarvitaanko ympäristölupa vai riittääkö rekisteröinti-ilmoitus YSL 10 a luvun mukaisesti. Neuvontavelvollisuus koskee kaikkia viranomaisia hallintolain (434/2003) 8 pykälän nojalla.

Ympäristölupahakemuksessa Suomessa on oltava kattavat tiedot toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 pykälän mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan tiedot. Hakijan nimi tai yritysnimi, Y-tunnus tai henkilötunnus, postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja yhteyshenkilön nimi sekä asema. Yrityksen puolesta toimittaessa tarvitaan kaupparekisteriote ja mahdollinen valtakirja.

Toiminnan sijainti ja kuvaus. Toimintapaikan tarkka osoite ja kiinteistötunnus, toiminnan yksityiskohtainen kuvaus, tuotantokapasiteetti, käyntiaika ja vuosittainen toiminnan laajuus. Mitä tarkemmin toiminta on kuvattu, sitä helpompi viranomaisen on arvioida ympäristövaikutukset ja asettaa lupamääräykset.

Päästöselvitykset. Kattava selvitys toiminnan aiheuttamista päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään: päästöaineet, arvioidut määrät ja pitoisuudet. Myös luonnollisen purkureitin kuvaus (mihin aine lopulta päätyy) on tarpeen.

Jätehuoltosuunnitelma. Syntyvät jätejakeet, niiden arvioidut määrät, luokittelu (tavallinen vai vaarallinen jäte) ja suunnitellut käsittelytavat. Vaarallisille jätteille tarvitaan sopimus hyväksytyn jätteenkäsittelijän kanssa.

Melumittaukset tai -arviot. Toiminnan aiheuttama melu ja tärinä on selvitettävä, jos toiminta sijaitsee asutuksen lähellä. Melumittaukset tai laskennallinen arvio desibelitasosta on esitettävä.

Bestä tilkbar teknik (BAT). Suurille laitoksille on kuvattava käytetty tekniikka suhteessa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) mukaisesti.

Ympäristövaikutusten arviointi. Merkittäville hankkeille voidaan edellyttää erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) YVA-lain (252/2017) mukaisesti ennen ympäristölupahakemuksen käsittelyä.

Liiteasiakirjat. Kartta toimintapaikan sijainnista ja ympäristöstä, prosessikaaviokuvaukset, naapurikiinteistöjen lista, aiemmat ympäristömittaukset sekä mahdolliset riskianalyysit ovat tyypillisiä liitteitä.

forms-legal.com tarjoaa ympäristölupahakemuslomakkeen, joka kattaa kaikki YSL (527/2014) 39 pykälän edellyttämät perustiedot. Varsinaisen ympäristölupahakemuksen tekninen osa laaditaan ympäristöasiantuntijan avustuksella, mutta lomakkeemme auttaa prosessin hahmottamisessa ja tietojen keräämisessä.

Hakemuksen käsittelymaksu vaihtelee toiminnan laajuuden mukaan. Aluehallintovirasto perii maksuasetuksen mukaisen käsittelymaksun, joka voi olla useita tuhansia euroja suurille laitoksille. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksut ovat pienemmät. Käsittelymaksu maksetaan yleensä hakemuksen jättämisen yhteydessä tai sen jälkeen laskulla.

Ympäristölupahakemuksen laadinta Suomessa on vaativa prosessi, joka edellyttää asiantuntijatietoa erityisesti teknisten selvitysten osalta. Seuraavat vaiheet ohjaavat prosessissa.

Vaihe 1 — Selvitä lupatarve. Tarkista ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteestä 1 ja 2, tarvitseeko toiminta ympäristöluvan vai riittääkö rekisteröinti-ilmoitus tai ilmoitusmenettely YSL 10 a luvun mukaisesti. ELY-keskus tai AVI antaa neuvontaa maksutta.

Vaihe 2 — Ota yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen. Selvitä, käsitteleekö hakemuksen aluehallintovirasto (AVI) vai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Toimivaltajako perustuu YSL:n liitteeseen 1: taulukko 1 = AVI, taulukko 2 = kunta. Ota yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen ennakkoneuvottelua varten.

Vaihe 3 — Laadi tekninen selvitys. Asiantuntija (ympäristöinsinööri tai -konsultti) kokoaa teknisen selvityksen toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Tämä on lupahakemuksen tärkein osa. Selvityksen laajuus riippuu toiminnan luonteesta ja laajuudesta.

Vaihe 4 — Täytä hakemuslomake. Täytä kaikki hakemuksen kohdat huolellisesti. forms-legal.com-lomake kattaa perusrakenteen. Liitä tekninen selvitys, kartat, prosessikaaviokuvaukset ja muut tarvittavat asiakirjat.

Vaihe 5 — Jätä hakemus toimivaltaiselle viranomaiselle. Hakemus voidaan jättää YLVA-asiointijärjestelmässä (AVI) tai kunnan sähköisessä asiointipalvelussa. Paperihakemus on myös mahdollinen.

Vaihe 6 — Osallistu kuulemiseen. Hakemus asetetaan 30 päivän ajaksi julkisesti nähtäville YSL (527/2014) 44 pykälän mukaisesti. Naapureilla ja asianomaisilla järjestöillä on oikeus lausua mielipiteensä. Valmistaudu vastaamaan mahdollisiin muistutuksiin.

Vaihe 7 — Seuraa käsittelyä ja täydennä tarvittaessa. Käsittelyaika vaihtelee 6–18 kuukaudesta riippuen toiminnan laajuudesta. Viranomainen voi pyytää lisäselvityksiä, joihin on vastattava annetussa määräajassa. Valmistaudu myös mahdollisiin lupaneuvotteluihin viranomaisen kanssa.

Vaihe 8 — Vastaanota päätös ja toteuta lupamääräykset. Ympäristölupapäätöksessä asetetaan lupamääräykset, joita on noudatettava. Valmistaudu tekemään toimintaan tarvittavat muutokset lupamääräysten täyttämiseksi ennen toiminnan aloittamista tai jatkamista.

Ympäristölupahakemukseen liittyy lukuisia lakisääteisiä vaatimuksia Suomessa.

Ympäristönsuojelulaki. YSL (527/2014) 27 pykälä asettaa ympäristölupavelvoitteen luvanvaraisille toiminnoille. YSL 38 pykälä säätää lupaharkinnan perusteista: lupa myönnetään, jos toiminta täyttää YSL:n ja jätelain vaatimukset eikä aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista. YSL 39 pykälä määrittää hakemuksen sisältövaatimukset.

Teollisuuspäästödirektiivi (IED). EU:n teollisuuspäästödirektiivi (2010/75/EU) edellyttää, että suuret teollisuuslaitokset käyttävät parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). BAT-vertailuasiakirjat (BREF) ovat sitovia viitearvoja, joista ei voi merkittävästi poiketa. Suomi on implementoinut direktiivin YSL:n lupasääntelyyn.

Ympäristövaikutusten arviointi. Tietyille hankkeille vaaditaan YVA-lain (252/2017) mukainen YVA-menettely ennen ympäristöluvan hakemista. YVA-menettely on pakollinen esimerkiksi suurille kaatopaikoille, voimalaitoksille ja kaivannaistoiminnalle.

Vesilaki. Vesistöihin vaikuttavat toiminnot vaativat usein myös vesilain (587/2011) mukaisen luvan. Vesilain lupa myönnetään aluehallintovirastolta erillisenä prosessina. Hakemukset voidaan käsitellä samanaikaisesti prosessin nopeuttamiseksi.

Kaivoslaki. Kaivannaistoiminnassa YSL:n ympäristöluvan lisäksi tarvitaan kaivoslain (621/2011) mukainen kaivoslupa Tukes-virastolta (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto).

Naapureiden oikeudet. YSL (527/2014) 44 pykälän mukaan hakemus asetetaan julkisesti nähtäville ja naapureille varataan mahdollisuus muistutukseen. Muistutusten tekijöillä on myös oikeus valittaa ympäristölupapäätöksestä hallinto-oikeudelle.

Tarkkailu- ja raportointivelvoitteet. YSL (527/2014) 62 pykälä velvoittaa luvan haltijaa tarkkailemaan toimintansa ympäristövaikutuksia lupamääräysten mukaisesti. Tarkkailutulokset raportoidaan ELY-keskukselle ja julkaistaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmässä (YLVA).

Ympäristölupahakemuksissa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka johtavat pitkittyneeseen prosessiin tai hylkäämiseen.

Virhe 1 — Puutteellinen toiminnan kuvaus. Toimintaa ei ole kuvattu riittävällä tarkkuudella. Viranomainen ei voi arvioida ympäristövaikutuksia puutteellisten tietojen perusteella ja pyytää jatkuvasti lisäselvityksiä, mikä pitkittää käsittelyä merkittävästi.

Virhe 2 — Päästöselvitysten puuttuminen. Ilmapäästöjä, vesistöpäästöjä tai jätekertymää ei ole selvitetty lainkaan tai selvitys on pintapuolinen. Kattavat päästöselvitykset ovat lupahakemuksen ydin.

Virhe 3 — BAT-vaatimusten laiminlyönti. Suuret laitokset eivät osoita täyttävänsä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) mukaisesti. Tämä voi johtaa lupamääräyksiin, jotka edellyttävät kalliita teknisiä muutoksia.

Virhe 4 — YVA-menettelyn unohtaminen. Hakija jättää YVA-lain (252/2017) mukaisen YVA-menettelyn tekemättä ennen ympäristölupahakemuksen jättämistä. Tämä johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai palauttamiseen.

Virhe 5 — Väärä viranomainen. Hakemus jätetään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, vaikka toimivaltainen viranomainen on AVI, tai päinvastoin. Tarkista toimivaltajako YSL liitteen 1 taulukkojen 1 ja 2 perusteella ennen hakemuksen jättämistä.

Virhe 6 — Hakemuksen jättäminen liian myöhään. Toiminta aloitetaan ennen luvan saamista. YSL (527/2014) 199 pykälä kriminalisoi luvanvaraisen toiminnan aloittamisen ilman lupaa. Seuraamuksena voi olla ympäristörikkomussakko tai toiminnan pysäyttämismääräys. Ympäristölupaprosessin pitkä käsittelyaika on otettava huomioon toiminnan suunnittelussa — hae lupa hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Virhe 7 — Tarkkailu- ja raportointivelvoitteiden laiminlyönti. Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen hakija ei toteuta lupamääräyksissä vaadittua tarkkailua tai raportoi tuloksia ELY-keskukselle. Tämä voi johtaa luvan peruuttamiseen tai valvontatoimenpiteisiin.