Kiinteistön lahjakirja

Kiinteistön lahjakirja Suomessa on oikeudellisesti sitova kirjallinen asiakirja, jolla kiinteistön omistusoikeus luovutetaan vastikkeetta lahjanantajalta lahjansaajalle maakaaren (540/1995) ja perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Kiinteistön lahjakirja Suomessa on erityinen asiakirja, koska kiinteistön lahjoittaminen edellyttää samoja muodollisuuksia kuin kiinteistön kauppa: sopimus on tehtävä kirjallisesti ja vahvistettava julkisen kaupanvahvistajan toimesta kaikkien osapuolten läsnä ollessa maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaisesti. Ilman kaupanvahvistajan vahvistusta lahjoitus ei ole pätevä, eikä lahjansaaja voi saada lainhuutoa.

Kiinteistöllä tarkoitetaan maakaaren mukaisesti itsenäistä maanomistusyksikköä, kuten omakotitalotonttia, vapaa-ajan kiinteistöä eli kesämökkiä, maatilaa tai metsäpalstaa. Kiinteistö on merkittynä Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin kiinteistötunnuksella muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN. Lahjakirja eroaa tavallisesta lahjakirjasta (lahjakirja irtaimelle omaisuudelle) nimenomaan sillä, että kiinteistön lahjoitukseen sovelletaan maakaaren pakottavia muotosäännöksiä.

Lahjaverotus on keskeinen osa kiinteistön lahjoittamista. Lahjansaajan on ilmoitettava lahja Verohallinnolle lahjaveroilmoituksella perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 30 §:n mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta. Lahjaveron määrä riippuu lahjan arvosta ja lahjanantajan ja lahjansaajan välisestä sukulaisuussuhteesta. Suomessa lahjavero lasketaan veroluokittain: I veroluokkaan kuuluvat lähisukulaiset, kuten lapset, puolisot ja vanhemmat, joilla on alhaisempi veroaste; II veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja ulkopuoliset. Veron laskentaperustana on lahjan käypä arvo.

Hallintaoikeuden pidätys on tärkeä erityisehto, jota käytetään usein sukupolvenvaihdoksissa ja eläkkeelle jäämiseen liittyvissä lahjoituksissa. Kun vanhempi lahjoittaa kiinteistön lapselleen, mutta haluaa jatkaa siinä asumista, lahjanantaja voi pidättää itsellään elinikäisen hallintaoikeuden kiinteistöön. Hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan arvosta lahjaverotuksessa, mikä pienentää lahjansaajan maksettavaksi tulevan veron määrää. Hallintaoikeus voidaan myös kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jolloin se sitoo myös kiinteistön mahdollisia tulevia omistajia.

Avo-oikeusrajoitus on toinen lahjakirjaan usein lisättävä erityisehto. Vanhempi voi lahjoittaa kiinteistön lapselleen avio-oikeudesta vapaana omaisuutena, jolloin kiinteistö ei kuulu puolisoiden väliseen ositukseen mahdollisessa avioerossa tai kuolinpesässä. Tämä suojaa alkuperäisen perheen varallisuutta. Avio-oikeusrajoituksen on oltava lahjakirjassa kirjallisesti kirjattuna, jotta se on pätevä avioehtolain mukaisesti.

Luovutuskielto on mahdollinen lisäehto, jolla lahjanantaja rajoittaa lahjansaajan oikeutta myydä kiinteistö tietyn ajan kuluessa. Esimerkiksi lahjanantaja voi edellyttää, ettei kiinteistöä myydä kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksesta ilman lahjanantajan suostumusta tai ilman, että se palautetaan lahjanantajalle. Luovutuskiellon kirjaaminen rekisteriin tekee siitä sivullisia sitovan.

Varainsiirtovero on maksettava myös kiinteistön lahjoituksessa tietyin edellytyksin. Jos lahjoitukseen liittyy vastike, kuten vastattavaksi otettava velka, varainsiirtovero on suoritettava varainsiirtoverolain (931/1996) mukaisesti. Puhdas vastikkeeton lahjoitus lähisukulaisille ei tyypillisesti aiheuta varainsiirtoveroa, mutta asia on varmistettava Verohallinnon ohjeista tapauskohtaisesti.

Käytännöllisiä tilanteita, joissa kiinteistön lahjakirjaa käytetään Suomessa, ovat sukupolvenvaihdokset, joissa vanhempi siirtää omakotitalon tai maatilan lapselleen, tai tilanteet, joissa lahjanantaja haluaa siirtää vapaa-ajan kiinteistön perillisille jo elinaikanaan verotuksellisista tai käytännöllisistä syistä. Lahjakirjaa käytetään myös lahjanluonteisessa kaupassa, jossa kauppahinta on selvästi alle käyvän arvon, jolloin erotus on lahjoitusta ja siihen sovelletaan sekä kauppakirjan että lahjaveroilmoituksen vaatimuksia.

Riitatilanteissa Maanmittauslaitoksen kirjaamismenettely ja Verohallinnon verotuspäätökset ovat keskeisiä. Kiinteistön lahjoituksessa syntyviä riitoja voidaan käsitellä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kiinteistö sijaitsee, oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Veroriitoja käsittelee hallinto-oikeus ja lopulta korkein hallinto-oikeus.

Lahjoituksen peruuttaminen erityistilanteissa. Oikeustoimilain (228/1929) perusteella lahjoitus voidaan joissain tilanteissa peruuttaa, jos lahjansaaja käyttäytyy törkeän kiittämättömästi lahjanantajaa kohtaan tai jos lahjanantajan taloudellinen tilanne on muuttunut niin radikaalisti, ettei lahjan pitäminen kohtuullista. Peruuttaminen on harvinaista ja edellyttää vahvoja perusteita. Lahjoituksen oikeudellinen vakaus on sen tunnuspiirre; tavanomaisesti annettua lahjaa ei voida yksipuolisesti peruuttaa.

Kiinteistön lahjakirja Suomessa tarvitaan aina, kun kiinteistön omistusoikeus siirretään vastikkeetta tai selvästi alihintaan toiselle henkilölle. Seuraavat tilanteet edellyttävät kiinteistön lahjakirjan käyttämistä.

Sukupolvenvaihdos maatilalla tai omakotitalossa. Yleisimpiä tilanteita on vanhan sukupolven kiinteistön siirtäminen nuoremmalle sukupolvelle. Vanhempi lahjoittaa omakotitalon tai maatilan lapselleen tai lastenlapsellaan elinaikanaan, jotta perintövero tai myöhemmät siirtymiskulut pienenevät. Lahjakirjaan voidaan sisällyttää hallintaoikeuden pidätys, jolloin lahjanantaja asuu kiinteistössä loppuelämänsä. Perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 §:n mukainen sukupolvenvaihdoshuojennus voi alentaa lahjaverotusta merkittävästi maatilan luovutuksissa.

Kesämökin siirto perillisille. Vapaa-ajan kiinteistöjä lahjoitetaan perillisille tai muille sukulaisille etukäteen, jotta vältytään perintöriidoilta tai pienennetään tulevaa perintöveroa. Lahjakirja on myös yleinen vaihtoehto testamentille, koska lahjoitus tapahtuu välittömästi eikä vasta kuoleman jälkeen.

Avioeron yhteydessä. Puolisot voivat lahjoittaa toisilleen kiinteistöosuuksia omistusjärjestelyiden selkeyttämiseksi osituksen yhteydessä. Vaikka avioero-osituksessa kiinteistöjen luovutukset ovat usein verovapaita, osituksen jälkeen tapahtuva kiinteistön siirto erotetulle puolisolle voi edellyttää lahjakirjaa ja lahjaverotusta.

Lahjanluonteinen kauppa. Kun kiinteistö myydään selvästi alle käyvän arvon, esimerkiksi puoleen hintaan, kyseessä on lahjanluonteinen kauppa. Kauppahintaosuuteen sovelletaan kauppakirjaa ja varainsiirtoveroa, ja lahjaksi katsottavaan osaan lahjakirjaa ja lahjaverotusta. Tällaisissa tilanteissa on usein syytä konsultoida verotusasiantuntijaa ennen lahjoituksen toteuttamista.

Kiinteistösijoituksen siirtäminen lapselle tai sukulaiselle. Sijoittaja voi lahjoittaa vuokrakiinteistön lapselle tai sukulaiselle verotuksellisista syistä. Lahjoituksen yhteydessä on selvitettävä mahdolliset arvonlisäveron tarkistusvastuut, jos kiinteistö on ollut arvonlisäverollisessa käytössä.

Muissakin tilanteissa lahjakirja tarvitaan aina kiinteistöä siirrettäessä vastikkeetta, olipa kyseessä lahja ystävälle, hyväntekeväisyysjärjestölle tai muulle taholle. Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940) koskee lahjoituksia laajasti ja lahjaveroilmoitusvelvollisuus on kolmen kuukauden sisällä kirjoituspäivästä.

Yrittäjän tai osuuskuntajäsenen lahjoittama liiketila tai kiinteistö. Yrittäjä voi lahjoittaa omistamansa toimitilakiinteistön tai liiketontille siirtäessä yritystoimintaa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Tällaisissa tilanteissa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 57 §:n mukainen yrityslahjoituksen huojennus voi olla sovellettavissa. Yrittäjän kannattaa konsultoida sekä verotusasiantuntijaa että kiinteistölakimiestä ennen lahjoituksen toteuttamista, koska kyseessä voi olla merkittävä varallisuusjärjestely.

Pankkivelkojen vakuutetuista kiinteistöistä luopuminen lahjoittamalla. Joskus kiinteistön omistaja voi harkita kiinteistön lahjoittamista sukulaiselle, mutta jos kiinteistöön kohdistuu pankin kiinnitys, lahjoitus edellyttää pankin suostumusta tai kiinnitysten purkamista. Pankin suostumus on hankittava kirjallisesti ennen lahjakirjan allekirjoittamista. Lainhuudon hakeminen on suoritettava normaalisti myös kiinnitetyn kiinteistön lahjoituksessa.

Lahjakirja testamentin täydentäjänä. Kiinteistön lahjoittaminen elinaikanaan voi täydentää testamenttisuunnittelua. Jos testamentissa määrätään kiinteistö lapselle, mutta lahjoituksella siirretään kiinteistö hänelle jo aiemmin, perintövero tai testamenttiriita voidaan välttää. Lahjoittaminen on silti oma oikeustoimensa, joka edellyttää maakaaren (540/1995) muotovaatimuksia eikä testamenttia voida korvata pelkällä lahjakirjalla.

Oikeudellisesti pätevä kiinteistön lahjakirja Suomessa sisältää seuraavat osatekijät täyttääkseen maakaaren (540/1995) ja perintö- ja lahjaverolain (378/1940) vaatimukset.

Osapuolten yksilöinti. Lahjanantajan täydellinen nimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN tai Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N, osoite ja suhde lahjansaajaan. Lahjanantajan on oltava kiinteistön lainhuudon haltija. Lahjansaajan vastaavat henkilötiedot. Sukulaisuussuhde vaikuttaa lahjaverolain (378/1940) mukaiseen veroluokkaan ja mahdollisiin huojennuksiin.

Kiinteistön tarkka yksilöinti. Kiinteistön rekisterinimi, sijaintikunta ja kiinteistötunnus muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN. Kiinteistön pinta-ala ja sillä sijaitsevat rakennukset, jotka siirtyvät lahjan mukana ainesosina. Maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 §:n mukaan luovutettava kiinteistö on yksilöitävä kauppakirjassa tai lahjakirjassa.

Kiinteistön arvo. Lahjakirjaan merkitään kiinteistön arvioitu käypä arvo, jota tarvitaan lahjaverotusta varten. Verohallinto määrittää lopullisen lahjaverotusarvon, mutta käypä arvo on ilmoitettava lahjaveroilmoituksessa. Aliarvioiminen voi johtaa veronkorotukseen.

Hallintaoikeuden pidätys. Jos lahjanantaja haluaa pidättää itsellään hallintaoikeuden, se on kirjattava lahjakirjaan selkeästi: kenellä on hallintaoikeus, mihin saakka se on voimassa ja mitä se kattaa. Hallintaoikeuden arvo lasketaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 10 §:n kertoimilla ja vähennetään lahjan arvosta verotuksessa. Hallintaoikeus voidaan kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Muut erityisehdot. Lahjakirjaan voidaan liittää avio-oikeusrajoitus, luovutuskielto tai takaisinotto-oikeus. Avio-oikeusrajoitus on kirjattava selkeästi, jotta se on pätevä ositustilanteessa. Luovutuskielto rajoittaa lahjansaajan oikeutta myydä kiinteistöä tietyn ajan. Takaisinotto-oikeus antaa lahjanantajalle mahdollisuuden vaatia kiinteistöä takaisin tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Kaupanvahvistus. Maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 §:n mukaan kiinteistön lahjakirja on vahvistettava julkisen kaupanvahvistajan toimesta. Ilman kaupanvahvistuksen vahvistusta lahjoitus on pätemätön. Kaupanvahvistajan tiedot ja vahvistuslausuma on sisällytettävä asiakirjaan. Forms-legal.com tarjoaa täydentäväksi malliksi kiinteistön kauppakirjan.

Lainhuuto ja lahjaveroilmoitus. Lahjansaajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti. Lahjaveroilmoitus on annettava Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 30 §:n mukaisesti. Varainsiirtovero on suoritettava, jos lahjoitukseen liittyy vastike.

Allekirjoitukset. Kolme kappaletta: lahjanantajalle, lahjansaajalle ja kaupanvahvistajalle. Allekirjoituspäivä ja -paikka muodossa PP.KK.VVVV.

Veroilmoitusten ja asiakirjojen toimittaminen Verohallinnolle. Lahjaveroilmoitukseen on liitettävä lahjakirja, arviokirja kiinteistön käyvästä arvosta tai muu selvitys arvosta, sekä laskelma hallintaoikeuden arvosta, jos hallintaoikeus pidätetään. Verohallinto pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä kiinteistön arvosta tai erityisehtojen vaikutuksesta lahjaverotukseen. Lahjaveroilmoitus on tehtävä Verohallinnon sähköisessä palvelussa tai paperilomakkeella. Lahjaveron maksamatta jättäminen voi johtaa koronkorotukseen ja viivästysseuraamuksiin.

Kiinteistön lahjakirjan täyttäminen Suomessa oikein edellyttää useiden vaiheiden suorittamista.

Vaihe 1 – Hanki kiinteistöä koskevat asiakirjat. Ennen lahjakirjan täyttämistä hanki Maanmittauslaitokselta lainhuutotodistus, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote. Lainhuutotodistus osoittaa, että lahjanantaja on kiinteistön lainhuudon haltija. Tarkista, ettei kiinteistöön kohdistu kiinnityksiä tai rasitteita, jotka on otettava huomioon lahjoituksessa.

Vaihe 2 – Selvitä lahjan verovaikutukset. Ennen lahjakirjan allekirjoittamista on syytä selvittää lahjaveron määrä ja mahdolliset sukupolvenvaihdoshuojennukset perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Verohallinnolle on annettava lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa. Hallintaoikeuden pidätys pienentää lahjaverotusta merkittävästi. Konsultoi tarvittaessa verotusasiantuntijaa.

Vaihe 3 – Yksilöi osapuolet täsmällisesti. Täytä lahjanantajan ja lahjansaajan täydellinen nimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN ja osoite. Merkitse sukulaisuussuhde, koska se vaikuttaa veroluokkaan. Varmista, että lahjanantaja on kiinteistön lainhuudon haltija lainhuutotodistuksen mukaisesti.

Vaihe 4 – Yksilöi kiinteistö. Täytä kiinteistön rekisterinimi, sijaintikunta ja kiinteistötunnus muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN kiinteistörekisterin mukaisesti. Ilmoita pinta-ala ja kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset. Arvioi kiinteistön käypä arvo realistisesti lahjaverotusta varten.

Vaihe 5 – Päätä erityisehdot. Harkitse, pidättääkö lahjanantaja itsellään hallintaoikeuden. Jos kyllä, kuvaa hallintaoikeuden ehdot selkeästi: kesto, laajuus ja mitä se kattaa. Harkitse lisäksi avio-oikeusrajoitusta, luovutuskieltoa tai muita erityisehtoja perhetilanteen ja tavoitteiden mukaan.

Vaihe 6 – Järjestä kaupanvahvistaja. Kiinteistön lahjakirja on vahvistettava julkisen kaupanvahvistajan toimesta maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 §:n mukaisesti. Sovi kaupanvahvistajan, kuten julkisen notaarin tai erikseen määrätyn kaupanvahvistajan, kanssa allekirjoitustilaisuudesta. Ilman kaupanvahvistusta lahjoitus on pätemätön.

Vaihe 7 – Allekirjoita lahjakirja. Lahjanantaja ja lahjansaaja allekirjoittavat lahjakirjan kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Lahjakirja laaditaan kolmena kappaleena: lahjanantajalle, lahjansaajalle ja kaupanvahvistajalle.

Vaihe 8 – Hae lainhuuto ja anna lahjaveroilmoitus. Lahjansaajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti. Lahjaveroilmoitus on annettava Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta. Veron laiminlyönti johtaa veronkorotukseen.

Vaihe 9 – Tarkista lopputilanne lainhuudon jälkeen. Kun Maanmittauslaitos on myöntänyt lainhuudon, lahjansaajan asema kiinteistön omistajana on virallisesti vahvistettu. Tarkista lainhuutotodistuksesta, että lainhuuto on myönnetty oikeille tiedoille. Jos lahjakirjaan on kirjattu erityisehtoja kuten hallintaoikeus tai avio-oikeusrajoitus, tarkista, että nämä näkyvät asianmukaisesti rekisterin tiedoissa. Säilytä kaikki lahjoitukseen liittyvät asiakirjat turvallisesti.

Kiinteistön lahjakirjaan Suomessa sovelletaan useita pakottavia säännöksiä, joiden laiminlyönti tekee lahjoituksesta pätemättömän.

Määrämuoto ja kaupanvahvistus. Maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 §:n mukaan kiinteistön luovutus, mukaan lukien lahjoitus, on tehtävä kirjallisesti, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava se kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Ilman kaupanvahvistusta lahjoitus on pätemätön eikä lahjansaaja voi saada lainhuutoa. Tämä muotovaatimus koskee myös vastikkeetonta lahjoitusta.

Lainhuuto. Lahjansaajan on haettava kiinteistölle lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti. Lainhuudon hakematta jättäminen voi korottaa varainsiirtoveroa.

Lahjaveroilmoitus. Perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 30 §:n mukaan lahjansaajan on annettava lahjaveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta. Verohallinto määrittää lahjaveron suuruuden lahjan käyvän arvon ja veroluokan perusteella. Lähisukulaiset kuuluvat I veroluokkaan, muut II veroluokkaan.

Sukupolvenvaihdoshuojennus. Perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 §:n nojalla maatilan tai yrityksen lahjoittamisessa sukupolvenvaihdostilanteessa voidaan hakea huojennusta lahjaverotukseen. Huojennus edellyttää tiettyjä edellytyksiä, kuten jatkamisvelvoitteen täyttymistä tietyltä ajalta.

Hallintaoikeuden arvo. Jos lahjanantaja pidättää itsellään hallintaoikeuden, sen arvo lasketaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 10 §:n mukaisten kertoimien avulla ja vähennetään lahjan arvosta. Kertoimet perustuvat ikätaulukkoon, ja kerroin laskee lahjanantajan iän kasvaessa.

Variansiirtovero lahjanluonteisessa kaupassa. Varainsiirtoverolain (931/1996) mukaan lahjanluonteisessa kaupassa, jossa kauppahinta on alle kolme neljäsosaa käyvästä arvosta, varainsiirtovero lasketaan koko käyvästä arvosta. Tämä on keskeinen ero puhtaan lahjakirjan ja lahjanluonteisen kauppakirjan välillä.

Riidanratkaisu. Kiinteistön lahjoituksesta aiheutuvat riidat, kuten lahjanantajan peruuttamisoikeudesta tai erityisehtojen rikkomisesta johtuvat erimielisyydet, ratkaistaan käräjäoikeudessa. Verotusriidat käsitellään hallinto-oikeudessa.

Kansainvälisestä lahjoituksesta. Jos lahjanantaja tai lahjansaaja on ulkomaalainen tai kiinteistö sijaitsee rajan läheisyydessä, on selvitettävä mahdolliset kansainvälisoikeudelliset näkökohdat. Suomen lakia sovelletaan aina Suomessa sijaitsevan kiinteistön luovutukseen lex situs -periaatteen mukaisesti. Ulkomaan kansalainen voi Suomessa lahjoittaa tai vastaanottaa kiinteistön samoin säännöin kuin suomalainen; EU-kansalaisilla ei ole rajoituksia ja muiden on varmistettava, ettei EU:n ulkopuoliselle kansalaiselle ole asetettu rajoituksia.

Kiinteistön lahjakirjaa tehtäessä Suomessa esiintyy toistuvia virheitä, jotka voivat mitätöidä lahjoituksen tai johtaa odottamattomiin veroseuraamuksiin.

Virhe 1 – Kaupanvahvistajan puuttuminen. Vakavin virhe on lahjakirjan allekirjoittaminen ilman julkisen kaupanvahvistajan vahvistusta. Maakaaren (540/1995) 2 luvun 1 §:n mukaan kiinteistön lahjoitus on pätemätön ilman kaupanvahvistusta. Pelkkä notaarin läsnäolo tai asianajajan vahvistus ei riitä; vahvistajan on oltava erikseen lain tarkoittama kaupanvahvistaja.

Virhe 2 – Lahjaveroilmoituksen laiminlyönti. Lahjansaaja saattaa unohtaa tai laiminlyödä lahjaveroilmoituksen antamisen Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 30 §:n mukaisesti. Tämä johtaa veronkorotukseen. Myöhässä annettu ilmoitus on parempi kuin antamatta jätetty, mutta veronkorotusta ei välttämättä voida välttää.

Virhe 3 – Kiinteistön arvon aliarviointi. Lahjan arvon merkitseminen selvästi alle käyvän arvon lahjaverotuksen minimoinnin toivossa voi johtaa Verohallinnon lisäverotukseen ja veronkorotukseen. Käypä arvo on merkittävä realistisesti; Verohallinto voi arvioida arvon uudelleen ja korottaa veroa.

Virhe 4 – Hallintaoikeuden ehtojen epäselvyys. Jos lahjanantaja pidättää hallintaoikeuden, mutta ehdot jäävät epäselviksi esimerkiksi siinä, mitä hallintaoikeus kattaa tai kenen vastuulla ovat kunnossapitokulut, syntyy helposti riitoja lahjanantajan ja lahjansaajan välille. Hallintaoikeuden ehdot on kirjattava lahjakirjaan yksityiskohtaisesti.

Virhe 5 – Avio-oikeusrajoituksen puuttuminen. Jos lahjanantaja haluaa suojata lahjoitetun kiinteistön puolison avio-oikeudelta, avio-oikeusrajoitus on kirjattava lahjakirjaan selkeästi. Pelkästään suullinen ilmoitus tai tekstitiivistelmä ei riitä; kirjallinen rajoitusehto on ainoa pätevä tapa.

Virhe 6 – Lainhuudon hakematta jättäminen. Lahjansaajan on haettava kiinteistölle lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti. Laiminlyönti voi korottaa varainsiirtoveroa. Lisäksi lainhuudon puuttuminen vaikeuttaa kiinteistön myyntiä tai panttausta tulevaisuudessa.