Property Purchase Deed Finland

A Property Purchase Deed in Finland is a legally binding written contract transferring ownership of real estate under the Code of Real Estate (maakaari, 540/1995). It governs the relationship between the seller (myyjä), who holds title (lainhuuto) to the property, and the buyer (ostaja), who acquires ownership and must apply for title registration with the National Land Survey of Finland (Maanmittauslaitos). A defining feature of Finnish real estate conveyancing is that the deed must be executed in writing and confirmed by a public purchase witness (kaupanvahvistaja) in the presence of all parties under chapter 2 section 1 of the Code; without this confirmation the sale is void. The buyer must apply for title within six months and pays a 3 per cent transfer tax (varainsiirtovero). Disputes are resolved by the District Court (käräjäoikeus).

Kiinteistön kauppakirja Suomessa tarvitaan aina, kun kiinteistön omistusoikeus siirretään vastiketta vastaan. Kiinteistöllä tarkoitetaan itsenäistä maanomistusyksikköä, kuten omakotitalotonttia, maatilaa tai metsäpalstaa. Seuraavat tyypilliset tilanteet edellyttävät maakaaren mukaista kiinteistön kauppakirjaa.

Omakotitalon ja sen tontin kauppa. Yleisin kiinteistön kauppa koskee omakotitaloa tontteineen. Kun perhe ostaa omakotitalon esimerkiksi Jyväskylästä, Kuopiosta tai Lahdesta, kauppa koskee sekä maapohjaa että sillä sijaitsevia rakennuksia, jotka muodostavat kiinteistön ainesosan. Kauppa on tehtävä maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaisesti kaupanvahvistajan vahvistamana.

Rakentamattoman tontin kauppa. Kun ostaja hankkii rakentamattoman tontin uudisrakentamista varten, kauppa koskee pelkkää maapohjaa. Tontin kaavoitus, rakennusoikeus ja kunnallistekniikan saatavuus on syytä selvittää ennen kauppaa kunnan rakennusvalvonnasta ja kaavaotteesta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisesti. Kaupanvahvistus ja lainhuuto vaaditaan myös rakentamattoman tontin kaupassa.

Vapaa-ajan kiinteistön eli kesämökin kauppa. Kesämökkien ja loma-asuntojen kauppa on Suomessa yleistä, ja se koskee usein rantakiinteistöä. Ranta-asemakaava, rakennusoikeus ja vesistöön kohdistuvat rajoitukset on selvitettävä. Vapaa-ajan kiinteistön kauppa tehdään kuten muukin kiinteistön kauppa kaupanvahvistajan vahvistamana, ja ostaja hakee lainhuudon Maanmittauslaitokselta.

Maa- ja metsätilan kauppa. Maa- ja metsätilojen kauppa koskee laajoja kiinteistöjä, joihin voi liittyä metsänkäyttöoikeuksia, peltoja ja talousrakennuksia. Metsätilan kaupassa on otettava huomioon metsälain (1093/1996) mukaiset velvoitteet sekä mahdolliset tukioikeudet ja kiintiöt. Sukupolvenvaihdoksissa maatilan luovutukseen voi liittyä lahjanluonteinen kauppa ja perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisia huojennuksia.

Kiinteistön kauppa sijoitustarkoituksessa. Sijoittajat hankkivat kiinteistöjä vuokraustarkoituksessa tai arvonnousua tavoitellen. Sijoituskiinteistön kaupassa on otettava huomioon mahdolliset voimassa olevat vuokrasopimukset, jotka sitovat ostajaa, sekä kiinteistön tuottoarvo. Kiinteistösijoittaminen voi tapahtua myös yhtiömuodossa, jolloin kauppakirjan allekirjoittaa yhtiön nimenkirjoitusoikeutettu edustaja.

Määrä-alan eli kiinteistön osan kauppa. Kun kiinteistöstä myydään määräala, eli rajoiltaan määrätty osa, kauppakirjassa on yksilöitävä määräalan sijainti ja laajuus. Määräalan kaupassa ostajan on haettava lohkomista Maanmittauslaitokselta, jotta määräalasta muodostuu itsenäinen kiinteistö. Lainhuuto haetaan ensin määräalalle ja lopullinen kiinteistötunnus muodostuu lohkomisen yhteydessä.

Kiinteistön kauppa perinnönjaossa ja ositusta täydentäen. Kuolinpesän osakkaat voivat myydä perintönä saadun kiinteistön ulkopuoliselle ostajalle. Kuolinpesän puolesta kauppakirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat tai valtuutettu edustaja. Ositukseen tai perinnönjakoon liittyvä kiinteistön luovutus osakkaiden kesken voi olla verovapaa, mutta ulkopuoliselle myynti on tavanomainen kiinteistön kauppa.

Yrityksen toimitilakiinteistön kauppa. Yritys voi ostaa toimitilakiinteistön omaan käyttöönsä tai sijoituskohteeksi. Tällöin kauppakirjan allekirjoittaa yhtiön nimenkirjoitusoikeutettu edustaja, jonka oikeus on tarkistettava kaupparekisteristä. Yrityskiinteistön kaupassa on otettava huomioon mahdollinen arvonlisäveron tarkistusvastuu sekä ympäristövastuut ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti.

Kiinteistön ostaminen velkavivulla ja kiinnitykset. Kun kiinteistön kauppa rahoitetaan pankkilainalla, pankki edellyttää tyypillisesti kiinteistöön vahvistettavaa kiinnitystä lainan vakuudeksi. Kiinnitys haetaan Maanmittauslaitokselta, ja sen perusteella annettava panttikirja luovutetaan pankille. Ostajan on huolehdittava, että kauppa, lainhuuto, kiinnitys ja lainan nostaminen sovitetaan aikataulullisesti yhteen rahoituksen järjestämiseksi.

Kaupan valmistelu kiinteistönvälittäjän kautta. Useimmat kiinteistökaupat valmistellaan kiinteistönvälittäjän avustuksella. Välittäjä laatii kohteen myyntiesitteen, hankkii lainhuuto- ja rasitustodistuksen sekä kiinteistörekisteriotteen ja avustaa kauppakirjan laatimisessa. Kiinteistönvälitystä säätelee laki kiinteistönvälitysliikkeistä (1075/2000), ja toimeksiannosta laaditaan erillinen kiinteistönvälityksen toimeksiantosopimus.

Oikeudellisesti pätevä kiinteistön kauppakirja Suomessa sisältää seuraavat osatekijät täyttääkseen maakaaren (540/1995) ja varainsiirtoverolain (931/1996) vaatimukset.

Osapuolten yksilöinti. Myyjän täydellinen nimi tai toiminimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN tai Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N sekä osoite. Myyjän on oltava kiinteistön lainhuudon haltija, mikä on tarkistettava lainhuutotodistuksesta. Ostajan vastaavat tiedot sekä ostettava omistusosuus, esimerkiksi 1/1 koko kiinteistöstä tai murto-osa, jos ostajia on useita. Useamman ostajan tapauksessa kunkin osuus on eriteltävä, koska osuudet vaikuttavat lainhuutoon ja varainsiirtoveroon.

Kaupan kohteen yksilöinti. Kiinteistön rekisterinimi, sijaintikunta ja kiinteistötunnus muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaisesti. Kiinteistön pinta-ala kiinteistörekisterin mukaisesti. Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset rakentamisvuosineen, koska rakennukset ovat kiinteistön ainesosia ja siirtyvät kaupan mukana. Maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan luovutettava kiinteistö on yksilöitävä, ja puutteellinen yksilöinti voi tehdä kaupasta pätemättömän.

Kauppahinta ja vastike. Kauppahinta euroina; maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan kauppahinta on kauppakirjan vähimmäissisältöä, jonka puuttuminen tekee kaupasta pätemättömän. Kauppahinta on myös varainsiirtoveron peruste, joka on kiinteistön kaupassa kolme prosenttia kauppahinnasta. Mahdollinen muu vastike, kuten vastattavaksi otettava velka, on eriteltävä.

Maksuehdot ja maksuaikataulu. Kauppahinnan maksutapa ja -aikataulu, mukaan lukien mahdollinen käsiraha kaupantekohetkellä ja loppukauppahinnan eräpäivä. Omistusoikeus on usein sidottu koko kauppahinnan maksuun, jolloin myyjälle jää omistuksenpidätys siihen saakka. Maksuviivästyksen seuraamukset, kuten viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaisesti, on syytä määritellä.

Hallinnan luovutus ja omistusoikeuden siirtyminen. Hallinnan luovutuspäivä, eli päivä, jona ostaja saa kiinteistön hallintaansa. Omistusoikeuden siirtymisen ajankohta, joka on usein sidottu kauppahinnan maksuun. On myös määriteltävä, mihin ajankohtaan saakka myyjä vastaa julkisoikeudellisista maksuista ja kiinteistöveroista kiinteistöverolain (654/1992) mukaisesti.

Kiinteistön kunto ja vastuunrajoitukset. Kiinteistön kunnon kuvaus ja mahdollinen vastuunrajoitus. Myyjä vastaa laatuvirheestä maakaaren 2 luvun 17 §:n, vallintavirheestä 18 §:n ja oikeudellisesta virheestä 19 §:n mukaisesti. Vastuunrajoitus on pätevä vain, jos se on yksilöity maakaaren 2 luvun 9 §:n mukaisesti; yleinen ”siinä kunnossa kuin se on” -ehto ei rajoita vastuuta salaisesta virheestä. Viittaus kuntotarkastusraporttiin on suositeltava. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviksi malleiksi asunto-osakkeen kauppakirjan ja kiinteistönvälityksen toimeksiantosopimuksen.

Rasitteet, kiinnitykset ja oikeudet. Kiinteistöön kohdistuvat rasitteet, kuten tieoikeudet ja johto-oikeudet, sekä kiinnitykset ja panttioikeudet rasitustodistuksen mukaisesti. Myyjän vakuutus siitä, ettei kiinteistöön kohdistu muita kuin mainittuja rasituksia. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rasitteet sekä mahdolliset vuokraoikeudet, jotka sitovat ostajaa, on eriteltävä.

Kaupanvahvistus. Kauppa on maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan vahvistettava julkisen kaupanvahvistajan toimesta kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Kaupanvahvistajan nimi ja asema, sekä vahvistuslausuma, on sisällytettävä kauppakirjaan. Ilman kaupanvahvistusta kauppa on pätemätön. Kaupanvahvistajina toimivat muun muassa julkiset notaarit, henkikirjoittajat ja erikseen määrätyt kaupanvahvistajat kaupanvahvistajista annetun lain (573/2009) mukaisesti.

Lainhuuto ja varainsiirtovero. Maininta ostajan velvollisuudesta hakea lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti sekä suorittaa varainsiirtovero kolme prosenttia kauppahinnasta Verohallinnolle. Myyjän velvollisuus luovuttaa kiinteistöä koskevat asiakirjat, kuten lainhuutotodistus, rasitustodistus ja kaavaote.

Allekirjoitus ja kappaleet. Kauppakirja laaditaan kolmena samansisältöisenä kappaleena: myyjälle, ostajalle ja kaupanvahvistajalle. Kaikki osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan kaupanvahvistajan läsnä ollessa, ja allekirjoituksen päivä ja paikka ilmoitetaan muodossa PP.KK.VVVV. Monimutkaisissa kaupoissa suositellaan asianajajan tai kiinteistönvälittäjän käyttöä Asianajajaliiton tai Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton kautta.

Kiinteistön kauppakirjan laatiminen Suomessa oikein edellyttää useiden vaiheiden suorittamista tietyssä järjestyksessä asiakirjojen hankkimisesta kaupanvahvistukseen.

Vaihe 1 – Hanki kiinteistöä koskevat asiakirjat. Ennen kauppakirjan laatimista on hankittava Maanmittauslaitokselta lainhuutotodistus, joka osoittaa myyjän omistusoikeuden, rasitustodistus, joka osoittaa kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset ja rasitteet, sekä kiinteistörekisteriote. Lisäksi on syytä hankkia kunnan kaavaote ja rakennuslupatiedot. Näiden asiakirjojen perusteella varmistetaan, että myyjällä on oikeus myydä kiinteistö ja että kohde vastaa sovittua.

Vaihe 2 – Yksilöi osapuolet ja tarkista myyjän omistusoikeus. Myyjän ja ostajan täydellinen nimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN tai Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N sekä osoite on ilmoitettava. Tarkista lainhuutotodistuksesta, että myyjä on kiinteistön lainhuudon haltija. Ilmoita ostettava omistusosuus; jos ostajia on useita, erittele kunkin murto-osa. Yrityksen ollessa osapuolena tarkista nimenkirjoitusoikeus kaupparekisteristä.

Vaihe 3 – Yksilöi kaupan kohde. Ilmoita kiinteistön rekisterinimi, sijaintikunta ja kiinteistötunnus muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN kiinteistörekisterin mukaisesti. Ilmoita kiinteistön pinta-ala sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset rakentamisvuosineen. Maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan luovutettava kiinteistö on yksilöitävä tarkasti, koska puutteellinen yksilöinti voi tehdä kaupasta pätemättömän.

Vaihe 4 – Määritä kauppahinta ja maksuehdot. Ilmoita kauppahinta euroina; se on kauppakirjan vähimmäissisältöä ja varainsiirtoveron peruste. Kuvaa maksuaikataulu, mukaan lukien mahdollinen käsiraha kaupantekohetkellä ja loppukauppahinnan eräpäivä. Sovi viivästyskorosta korkolain (633/1982) mukaisesti. Jos omistusoikeus sidotaan kauppahinnan maksuun, kirjaa omistuksenpidätysehto kauppakirjaan.

Vaihe 5 – Määritä hallinnan luovutus ja omistusoikeuden siirtyminen. Ilmoita hallinnan luovutuspäivä, eli päivä, jona ostaja saa kiinteistön hallintaansa. Määritä omistusoikeuden siirtymisen ajankohta, joka on usein sidottu kauppahinnan maksuun. Sovi, mihin ajankohtaan saakka myyjä vastaa julkisoikeudellisista maksuista ja kiinteistöveroista kiinteistöverolain (654/1992) mukaisesti.

Vaihe 6 – Kuvaa kiinteistön kunto ja vastuunrajoitukset. Kuvaa kiinteistön kunto ja viittaa mahdolliseen kuntotarkastusraporttiin. Jos myyjä haluaa rajoittaa vastuutaan, vastuunrajoitus on yksilöitävä maakaaren 2 luvun 9 §:n mukaisesti; yleinen ”siinä kunnossa kuin se on” -ehto ei rajoita vastuuta salaisesta virheestä. Ostajan kannattaa teettää kuntotarkastus ennen kauppaa selonottovelvollisuutensa täyttämiseksi maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaisesti.

Vaihe 7 – Erittele rasitteet, kiinnitykset ja oikeudet. Erittele kiinteistöön kohdistuvat rasitteet, kuten tieoikeudet ja johto-oikeudet, sekä kiinnitykset ja panttioikeudet rasitustodistuksen mukaisesti. Sovi, vastaako myyjä mahdollisten kiinnitysten poistamisesta ennen kauppaa vai ottaako ostaja vastattavakseen kiinnitettyä velkaa. Mahdolliset ostajaa sitovat vuokraoikeudet on mainittava.

Vaihe 8 – Järjestä kaupanvahvistaja. Kiinteistön kauppa on maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan vahvistettava julkisen kaupanvahvistajan toimesta kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Sovi kaupanvahvistajan, esimerkiksi julkisen notaarin tai erikseen määrätyn kaupanvahvistajan, kanssa allekirjoitustilaisuudesta. Ilman kaupanvahvistusta kauppa on pätemätön. Kaupanvahvistaja perii toimituksesta säädetyn maksun.

Vaihe 9 – Allekirjoita kauppakirja kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Kaikki osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan samanaikaisesti kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Kauppakirja laaditaan kolmena samansisältöisenä kappaleena: myyjälle, ostajalle ja kaupanvahvistajalle. Kaupanvahvistaja vahvistaa kaupan ja antaa vahvistuslausuman kaupanvahvistajista annetun lain (573/2009) mukaisesti. Allekirjoituksen päivä ja paikka ilmoitetaan muodossa PP.KK.VVVV.

Vaihe 10 – Hae lainhuuto ja maksa varainsiirtovero. Ostajan on suoritettava varainsiirtovero kolme prosenttia kauppahinnasta Verohallinnolle ja haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti. Lainhuutohakemukseen liitetään kauppakirja ja varainsiirtoveron maksukuitti. Lainhuudon hakemisen laiminlyönti voi korottaa varainsiirtoveroa. Monimutkaisissa kaupoissa suositellaan asianajajan tai kiinteistönvälittäjän konsultointia.

Kiinteistön kauppa Suomessa on tarkan oikeudellisen sääntelyn kohteena, joka kattaa kiinteistön luovutuksen määrämuodon, virhevastuun, verotuksen, kirjaamismenettelyn ja prosessioikeuden.

Kaupan määrämuoto ja vähimmäissisältö. Maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti, myyjän ja ostajan on allekirjoitettava kauppakirja, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Kauppakirjasta on käytävä ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta. Näiden vähimmäisehtojen tai kaupanvahvistuksen puuttuminen tekee kaupasta pätemättömän, eikä ostaja voi saada lainhuutoa.

Kaupanvahvistajan rooli. Laki kaupanvahvistajista (573/2009) säätää kaupanvahvistajan tehtävistä. Kaupanvahvistaja todistaa, että luovuttaja ja luovutuksensaaja ovat allekirjoittaneet kauppakirjan, tarkistaa allekirjoittajien henkilöllisyyden ja varmistaa kauppakirjan muotovaatimusten täyttymisen. Kaupanvahvistajina toimivat muun muassa julkiset notaarit, maistraatin eli Digi- ja väestötietoviraston virkamiehet sekä erikseen määrätyt kaupanvahvistajat. Kaupanvahvistaja ilmoittaa kaupasta Maanmittauslaitokselle ja kunnalle.

Myyjän virhevastuu. Myyjä vastaa kiinteistön laatuvirheestä maakaaren 2 luvun 17 §:n mukaisesti, jos kiinteistö poikkeaa sovitusta tai siinä on salainen virhe, jota ostaja ei ole voinut havaita. Vallintavirheestä myyjä vastaa 18 §:n mukaisesti, jos esimerkiksi rakennuslupa puuttuu, ja oikeudellisesta virheestä 19 §:n mukaisesti, jos kiinteistöön kohdistuu odottamaton kolmannen oikeus. Ostaja voi vaatia hinnanalennusta, kaupan purkua tai vahingonkorvausta. Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta, ja salaisen virheen osalta viiden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta.

Vastuunrajoitukset. Maakaaren 2 luvun 9 §:n mukaan myyjän vastuuta voidaan rajoittaa vain yksilöidyllä ehdolla, josta käy ilmi, miltä osin vastuuta rajoitetaan. Yleinen ”siinä kunnossa kuin se on” -ehto ei rajoita myyjän vastuuta salaisesta virheestä. Tämä suojaa ostajaa erityisesti asuinkiinteistöjen kaupassa, jossa salaiset virheet, kuten kosteus- ja homevauriot, ovat tavallisia riitojen aiheita.

Ostajan selonottovelvollisuus. Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostaja ei voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastaessaan kiinteistön ennen kauppaa. Ostajalla on velvollisuus tutustua kiinteistöön ja sitä koskeviin asiakirjoihin. Kuntotarkastuksen teettäminen on suositeltavaa selonottovelvollisuuden täyttämiseksi, mutta se ei poista myyjän vastuuta salaisista virheistä, joita tarkastuksessa ei havaittu.

Lainhuuto ja kirjaamismenettely. Ostajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti. Lainhuuto on omistusoikeuden kirjaaminen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, ja se antaa kiinteistölle julkista luotettavuutta. Lainhuudon hakemisen laiminlyönti voi korottaa varainsiirtoveroa. Kiinteistön kiinnitys ja panttioikeus kirjataan niin ikään Maanmittauslaitokseen, ja niiden perusteella annetaan sähköinen panttikirja.

Varainsiirtovero. Varainsiirtoverolain (931/1996) mukaan kiinteistön kaupassa varainsiirtovero on kolme prosenttia kauppahinnasta. Veron suorittaa ostaja Verohallinnolle, ja se on maksettava ja ilmoitettava lainhuutoa haettaessa. Ensiasunnon ostajan aiempi verovapaus on poistettu, joten vero koskee kaikkia ostajia. Maksukuitti liitetään lainhuutohakemukseen.

Kaavoitus ja rakentaminen. Kiinteistön käyttöä säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Rakennusoikeus, kaavamääräykset ja mahdolliset rakentamisrajoitukset on selvitettävä kunnan rakennusvalvonnasta ja kaavaotteesta. Rantakiinteistöjä koskevat erityiset rakentamisrajoitukset. Rakennuksen energiatehokkuudesta annetaan energiatodistus, joka on esitettävä myynnin yhteydessä.

Kuolinpesän ja yhteisomistuksen erityispiirteet. Kuolinpesän omistaman kiinteistön myynti edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta tai valtuutusta perintökaaren (40/1965) mukaisesti. Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön myyntiin tarvitaan kaikkien yhteisomistajien suostumus eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain (180/1958) mukaisesti, jollei jakamattomuussopimusta ole.

Riidanratkaisu. Kiinteistön kaupasta aiheutuvat riidat ratkaistaan sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kiinteistö sijaitsee, oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Tyypillisiä riitoja ovat salaisia virheitä koskevat hinnanalennus- ja kaupanpurkuvaatimukset. Käräjäoikeuden ratkaisuun voidaan hakea muutosta hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta valitusluvalla. Kuluttaja-asemassa olevan ostajan ja elinkeinonharjoittajamyyjän väliseen kauppaan voidaan eräiltä osin soveltaa kuluttajansuojalakia (38/1978).

Kiinteistön kauppaa tehtäessä Suomessa esiintyy toistuvia virheitä, jotka voivat johtaa kaupan pätemättömyyteen, veroseuraamuksiin tai virhevastuuriitoihin. Seuraavat virheet on syytä välttää kaupan oikeudellisen kestävyyden varmistamiseksi maakaaren mukaisesti.

Virhe 1 – Kaupanvahvistajan puuttuminen. Vakavin virhe on kiinteistön kaupan tekeminen ilman julkisen kaupanvahvistajan vahvistusta. Maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan kauppa on vahvistettava kaupanvahvistajan toimesta kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Ilman kaupanvahvistusta kauppa on kokonaan pätemätön, eikä ostaja voi saada lainhuutoa eikä kiinteistön omistusoikeus siirry. Pelkkä osapuolten allekirjoittama kauppakirja ilman kaupanvahvistusta ei riitä.

Virhe 2 – Lainhuudon hakematta jättäminen määräajassa. Ostajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta maakaaren 11 luvun 1 §:n mukaisesti. Määräajan laiminlyönti voi korottaa varainsiirtoveroa porrastetusti. Lisäksi lainhuudon puuttuminen vaikeuttaa kiinteistön panttausta ja jälleenmyyntiä. Lainhuuto on haettava ajoissa myös varainsiirtoveron maksun yhteydessä.

Virhe 3 – Yksilöimätön vastuunrajoitus. Yleinen virhe on luottaa siihen, että ehto kiinteistön myymisestä ”siinä kunnossa kuin se on” rajoittaa myyjän vastuuta. Maakaaren 2 luvun 9 §:n mukaan vastuunrajoitus on pätevä vain, jos se on yksilöity ja siitä käy ilmi, miltä osin vastuuta rajoitetaan. Yleinen ehto ei rajoita myyjän vastuuta salaisesta virheestä, kuten kosteus- tai homevauriosta, jota ostaja ei ole voinut havaita.

Virhe 4 – Selonottovelvollisuuden laiminlyönti. Ostaja, joka ei tutustu kiinteistöön ja sitä koskeviin asiakirjoihin huolellisesti ennen kauppaa, ei voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaisesti. Kuntotarkastuksen teettämättä jättäminen voi johtaa siihen, että ostaja menettää oikeuden vedota havaittavissa olleeseen virheeseen. Kuntotarkastus on suositeltava ennen kauppaa.

Virhe 5 – Rasitteiden ja kiinnitysten selvittämättä jättäminen. Kiinteistöön kohdistuvien rasitteiden, kiinnitysten ja panttioikeuksien selvittämättä jättäminen rasitustodistuksesta voi johtaa siihen, että ostaja saa kiinteistön velkojen tai rasitusten rasittamana. Rasitustodistus on hankittava Maanmittauslaitokselta ennen kauppaa, ja kauppakirjassa on sovittava kiinnitysten poistamisesta tai vastattavaksi ottamisesta.

Virhe 6 – Varainsiirtoveron maksamatta jättäminen tai laiminlyönti. Ostajan on suoritettava varainsiirtovero kolme prosenttia kauppahinnasta Verohallinnolle lainhuutoa haettaessa varainsiirtoverolain (931/1996) mukaisesti. Veron maksamatta jättäminen viivästyttää lainhuutoa ja voi johtaa veronkorotukseen. On myös virhe olettaa ensiasunnon olevan verovapaa, koska ensiasunnon verovapaus on poistettu.

Virhe 7 – Kuolinpesän tai yhteisomistuksen suostumusten puuttuminen. Kuolinpesän omistaman kiinteistön myynti ilman kaikkien osakkaiden suostumusta tai valtuutusta on pätemätön perintökaaren (40/1965) mukaisesti. Vastaavasti yhteisomistuksessa olevan kiinteistön myynti edellyttää kaikkien yhteisomistajien suostumusta. Yhdenkin osakkaan tai yhteisomistajan suostumuksen puuttuminen estää pätevän kaupan.

Virhe 8 – Puutteellinen kohteen yksilöinti kauppakirjassa. Kiinteistön yksilöinti pelkällä osoitteella tai epätarkalla kuvauksella ilman kiinteistötunnusta muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN voi tehdä kaupasta tulkinnanvaraisen tai pätemättömän. Maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan luovutettava kiinteistö on yksilöitävä tarkasti kiinteistötunnuksella, rekisterinimellä ja sijaintikunnalla kiinteistörekisterin mukaisesti. Määräalan kaupassa on lisäksi yksilöitävä määräalan sijainti ja laajuus.